Sosialidemokraatit – SDP

[E]

Yksinkertaisella matematiikalla voi laskea millaiset ovat vaikka kaksi-vuotiaan ja neljä-vuotiaan lapsen hoitokustannukset a) kotihoidossa, b) päiväkodissa.

Jos oletetaan, että päiväkodin hoidon ansiosta perheen äiti menee yksityiselle sektorille töihin ja tienaa bruttona vaikka 3000 euroa kuukaudessa, paljonko kotihoidon ja päiväkodin hoitokustannukset nettona eroavat toisistaan?

 

[Pavlovin Koira]

Kokonaan toinen kysymys on, tarvitseeko yhteiskunnan tukea lastenhoitoa. Kysymys on poliittinen. Jos vähän rumasti kärjistän, niin päivähoitojärjestelmä on raskas ja kallis DDR- malli, jota tukevat vasemmisto ja feministit, jotka haluavat vapauttaa naiset kodin ja lasten kahleista. Taloudellisuuden kanssa on sillä hyvin vähän tekemistä.

Erinäisiä leimasimia voi tietysti heitellä mielensä mukaan mutta fakta on se, että nykyinen järjestelmämme perustuu sille, että molemmat sukupuolet käyvät töissä ja kasvattavat siten taloutta ja maksavat veroja. Ruotsissa muuten päivähoitojärjestelmä rakennettiin erityisesti elinkeinoelämän, ei minkään poliittisen puolueen painostuksesta. Päivähoidolle esitetään nykyään yleviä "varhaiskasvatuksellisia" perusteita, mutta kyllähän sen iso tehtävä on tukea sitä että mahdollisimman iso osa väestöstä tekee töitä. Siitä näkökulmasta on minusta myös paikallaan rajata subjektiivisen kokopäivähoito-oikeuden ulkopuolelle ne jotka eivät käy töissä.


Itse asiassa Suomen ongelma - eikä ihan pienikään ongelma - on se, että muihin pohjoismaihin nähden meillä naisten työsskäyntiaste on liian alhainen. Toki joidenkin muidenkin ryhimien, kuten ikääntyneiden, työssäkäyntiaste on Suomessa liian matala. Tarvitaan enemmän väkeä tekemään töitä ja maksamaan tätä kakkua.

Kotihoidontuen isoin ongelma on se, että pitkäaikaisesti sitä käyttävät naiset joiden työmarkkina-asema on jo ennestäänkin huono (vähän koulutetut) ja pitkäaikainen työmarkkinoilta poissaolo heikentää sitä enitsestään.

 

[julle-jr]

On huolestuttavaa, että ihmisten ymmärrys palvelujen ja järjestelmien kustannuksista on näin vajavainen. Samanlainen se on osalla ammattipoliitikoista, osa ymmärtää ajavansa omaa poliittista agendaansa.

Lainasit koko minun viestiäni, missä osassa siitä nyt tarkalleen ottaen tarkastelin palvelujen ja järjestelmien kustannuksia tai vertailin esimerkiksi kotihoidon ja päivähoidon kustannuksia?

 

[Jussih]

Toinen syy on perheen äidin jaksaminen. Ei kodin pyörittäminen mitään helppoa ole. Vauva vaatii todella paljon, ruuat ja pyykit siihen päälle.

Sademiehelle vinkkinä, että täällä 2000-luvun Suomessa (tervetuloa, on mukava paikka) myös isä voi osallistua siivoukseen, tiskaukseen, pyykinpesuun ja ruuanlaittoon. Auttaa kummasti äitiä jaksamaan ja usko pois, ainakin ruuanlaitto on jopa hauskaa puuhaa.

 

[julle-jr]

Sademiehelle vinkkinä, että täällä 2000-luvun Suomessa (tervetuloa, on mukava paikka) myös isä voi osallistua siivoukseen, tiskaukseen, pyykinpesuun ja ruuanlaittoon. Auttaa kummasti äitiä jaksamaan ja usko pois, ainakin ruuanlaitto on jopa hauskaa puuhaa.

Heh, näin juuri. Jos isä tekee normaalihkoa työpäivää, ei lasta hoitavan äidin nyt niin kauheasti tarvitse huolehtia mistään pyykeistä tai siivouksesta, ellei halua. Jos noihin hommiin käyttää tehokkaasti vaikka tunnin tai pari joka päivä, niin luulisi kodin olevan kohtuullisessa kunnossa. Tämän tunnin tai pari voi aivan hyvin tehdä isäkin työpäivän päälle (tai vaikkapa lasten ollessa nukkumassa). Pienten lasten kanssa tietysti tavaroita on aina pitkin poikin, mutta mitä sitten. Viikonloppuisin siivousaikaa on normaalia työviikkoa tekevällä enemmän. Vaihtoehtoisesti siivousapua voi myös palkata mikäli haluaa pitää paikat tip top kunnossa ja mikäli omat rahkeet siihen ei riitä.

Minustakin tällaiset perustelut päivähoidon puolesta ovat vähän kestämättömiä. Se, että lapsi oppii tarhassa tulemaan muiden lasten kanssa toimeen on jo minusta parempi perustelu.

 

[LuKi]

Jos oletetaan, että päivn hoidon ansiosta perheen äiti menee yksityiselle sektorille töihin ja tienaa bruttona vaikka 3000 euroa kuukaudessa, paljonko kotihoidon ja päiväkodin hoitokustannaukset nettona eroavat toisistaan?

Espoossa löytyy laskelma, että jos on kolme päivähoidossa olevaa lasta, niin äidin pitäisi tienata yli 6000€/kk, jotta verotuotto ylittäisi päivähoidon suorat kustannukset. Kansantaloudellisesti pitäisi vielä olla kyseessä lisäarvo, jota kukaan muu ei tuottaisi. Järjestelmä on niin säädetty, jos hoidat naapurin lapsia ja hän sinun tenaviasi, niin saatte molemmat paljon suuremmat tuet.

 

[Pavlovin Koira]

Järjestelmä on niin säädetty, jos hoidat naapurin lapsia ja hän sinun tenaviasi, niin saatte molemmat paljon suuremmat tuet.

Miksiköhän sitten useampi ei tee noin? Omasta lähipiiristäni on sen verran kokemusta että oma äitini oli jokin aika sitten työsuhteessa siskolleni hoitaen hänen kahta lastaan. Sisko maksoi mutsille palkkaa jonka Kela maksoi yksityisen hoidon tukena siskolle.

On tämä julkisen vallan vastuu kyllä mennyt ihmeelliseksi. Joskus sitä että isovanhemmat hoitavat lapsia tai vanhemmat omia lapsiaan on pidetty itsestäänselvyytenä eikä kenellekään olisi varmasti tullut mieleenkään että siitä pitäisi jonkun jotain maksaakin.

 

[PTS]

Itse asiassa Suomen ongelma - eikä ihan pienikään ongelma - on se, että muihin pohjoismaihin nähden meillä naisten työsskäyntiaste on liian alhainen. Toki joidenkin muidenkin ryhimien, kuten ikääntyneiden, työssäkäyntiaste on Suomessa liian matala. Tarvitaan enemmän väkeä tekemään töitä ja maksamaan tätä kakkua.

Kotihoidontuen isoin ongelma on se, että pitkäaikaisesti sitä käyttävät naiset joiden työmarkkina-asema on jo ennestäänkin huono (vähän koulutetut) ja pitkäaikainen työmarkkinoilta poissaolo heikentää sitä enitsestään.

Tämä on sitä hokemaa, joka ei pidä kaikilta osin missään nimessä paikkaansa. Työpaikkojen tai tehdyn työn määrä kun ei suinkaan automaattisesti lisäänny pienten lasten äitien töihin pakottamisella. Väitteessä on oletuksena se tunnettu EK:n hokema työvoimapulasta, mikä nyt ei kaikilta osin pidä ollenkaan paikkaansa. Töille on kyllä monellakin alalla tekijöitä ylitarjonnaksi asti, hoitoala ehkä poikkeuksena toki. Kyse on ennemminkin siitä, miten saataisiin luotua aidosti uusia työpaikkoja ja poistettua rakenteellista työttömyyttä.

 

[Pavlovin Koira]

Tämä on sitä hokemaa, joka ei pidä kaikilta osin missään nimessä paikkaansa.

No esim. juurikin Ruotsiin verrattuna Suomen alhaisempi työllisyysaste tulee käytännössä naisten ja yli 55-vuotiaiden pienemmästä työllisyysasteesta. Työttömyysasteessa ei ole suurtakaan eroa. Ruotsissa toki työttömiä siivotaan paremmin pois tilastoista.

 

[PTS]

No esim. juurikin Ruotsiin verrattuna Suomen alhaisempi työllisyysaste tulee käytännössä naisten ja yli 55-vuotiaiden pienemmästä työllisyysasteesta. Työttömyysasteessa ei ole suurtakaan eroa. Ruotsissa toki työttömiä siivotaan paremmin pois tilastoista.

Saksaan verrattuna taas ei. Vakavasti puhuen työllisyysasteen nostaminen tällaisilla tempuilla on toki ehkä jossain alalla mahdollista, mutta kovin suureksi avuksi siitä ei vaan ole. Ei sillä että muutenkaan haluaisin pienten lasten äitejä töihin pakottaa. Se on vaan niin, että monella alalla tällä tempulla ei ole yhtään mitään positiivisia vaikutuksia, päinvastoin inhimillisesti ikäviä seurauksia. Äiti ei saa hoitaa lastaan kotona (mikä on omassa arvomaailmassani sellainen asia, jota ei voi ihan rahassa kylmästi edes mitata) ja mahdollisesti työtön korvaaja ei saa töitä. Rakenteelliseen työttömyyteen ei tuolla puututa millään tavalla.

Vuorotteluvapaan vaikeuttaminen on yhtä älyvapaata touhua. Työllisyysasteeseen sillä ei ole yhtikäs mitään merkitystä. Sen sijaan työtä vailla oleva jää sitä vaille ja vuorotteluvapaan pitäjä jää ilman hengähdystaukoaan. Pitäisi luoda oikeita uusia työpaikkoja ja puuttua rakenteelliseen työttömyyteen sen sijaan, että kiusataan ihmisiä näillä.

 

[dana77]

Minun mielestäni tämä matematiikka on periaatetasolla aika yksinkertaista. Jos neljä äitiä hoitaa jokainen omat lapsensa kotona versus siihen että yksi lastentarhan täti hoitaa neljän äidin lapset, niin jälkimmäisessä tapauksessa vapautuu elinkeinoelämän käyttöön kolme työntekijää enemmän.

 

[Snakster]

Äiti ei saa hoitaa lastaan kotona (mikä on omassa arvomaailmassani sellainen asia, jota ei voi ihan rahassa kylmästi edes mitata) ja mahdollisesti työtön korvaaja ei saa töitä. Rakenteelliseen työttömyyteen ei tuolla puututa millään tavalla.

Nythän lapset tulevat päiväkotiin keskimäärin 2 v 2 kk iässä. Jos ajatellaan, että tulevassa mallissa kummallekin vanhemmalle on varattu noin vuosi ja jos ajatellaan, että yksikään isä ei käytä osuuttaan, niin äidit palaavat jatkossa töihin jopa kaksi kuukautta aiemmin kuin tähän asti. Tämäkö nyt sitten on se inhimillinen tragedia.

Sitä paitsi äitihän saa hoitaa lapsia kotona ja antaa vaikka kotiopetusta vaikka lapsen koko loppuelämän, mutta kysymys kai kuuluu, että mihin asti siitä pitää äidille maksaa yhteiskunnan varoin tukea.

 

[PTS]

Minun mielestäni tämä matematiikka on periaatetasolla aika yksinkertaista. Jos neljä äitiä hoitaa jokainen omat lapsensa kotona versus siihen että yksi lastentarhan täti hoitaa neljän äidin lapset, niin jälkimmäisessä tapauksessa vapautuu elinkeinoelämän käyttöön kolme työntekijää enemmän.

Njoo, kirjoitin asiasta jo ylempänä. Mutta vielä kerran: Kotiäitien väheneminen ei luo yhtään uutta työpaikkaa. Monella alalla onkin kyse siitä, että äidin jäädessä kotihoidontuelle työn tekee kuitenkin joku toinen. Tämä on aivan yksinkertainen fakta. Työvoimapula pätee vain tiettyihin aloihin, kuten hoitoalaan, mutta sitäkin olisi järkevämpää lähteä ratkomaan esimerkiksi rakenteellista työttömyyttä poistamalla (esim. nyt monesti järjettömät koulutusmäärien kohdennukset).

Sama hölmö logiikka on hallituksen opintotuen leikkauksessa, sekään ei luo yhtään uutta työpaikkaa, mutta valmistuttaa kortistoon, koska ei ole mitään mahdollisuutta jatkokoulutukseen niin, että työllistyminen helpottuisi. Opiskelijat sitä paitsi ovat suurimmalta osaltaan työelämässä jo opiskeluaikanaan.

Kotihoidontuki on sitä paitsi niin pieni menoerä, että rohkenen epäillä, onko työssäkäynti+päivähoito sen edullisempaa yhteiskunnan kannalta...itse asiassa ei. Sitä paitsi suomalaisten naisten työtunnit ovat jo nyt samalla tasolla ruotsalaisten kanssa (tieto Juha Sipilän puheesta). Hallituksen kansantaloustieteen tuntemus on taas ilmeisen ohutta näissä kohdin.

Nythän lapset tulevat päiväkotiin keskimäärin 2 v 2 kk iässä. Jos ajatellaan, että tulevassa mallissa kummallekin vanhemmalle on varattu noin vuosi ja jos ajatellaan, että yksikään isä ei käytä osuuttaan, niin äidit palaavat jatkossa töihin jopa kaksi kuukautta aiemmin kuin tähän asti. Tämäkö nyt sitten on se inhimillinen tragedia.

Sitä paitsi äitihän saa hoitaa lapsia kotona ja antaa vaikka kotiopetusta vaikka lapsen koko loppuelämän, mutta kysymys kai kuuluu, että mihin asti siitä pitää äidille maksaa yhteiskunnan varoin tukea.

Heh, päivähoidon kustannukset ylittävät kotihoidontuen vastaavat. Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen puuttumisen hyväksynkin tällaisenaan ilman muuta. Sen sijaan näen, että vanhemman (tässä tapauksessa äidin) ja lapsen yhdessäolon arvoa silloin, kun lapsi on pieni, ei voi ihan rahassa mitatakaan. Inhimillinen tragedia tämä ei ole, mutta taloudellisesti hölmö ja arvovalintana väärä päätös.

 

[dana77]

Kuten moneen kertaan todettua työpaikkoja tähän maahan syntyy vain, niin että työllistämisen kustannuksia saadaan laskettua. Työllistymisen sivukuluja saadaan laskettua parhaiten laskemalla veroja ja tämä vaatii kustannuksien leikkauksia.

 

[PTS]

Kuten moneen kertaan todettua työpaikkoja tähän maahan syntyy vain, niin että työllistämisen kustannuksia saadaan laskettua. Työllistymisen sivukuluja saadaan laskettua parhaiten laskemalla veroja ja tämä vaatii kustannuksien leikkauksia.

Työpaikkojen luominen onkin sitten monimutkaisempi kysymys, ei ole ihan yksinkertaisia ratkaisuja (jos olisi, ne olisi otettu käyttöön). Mainitsemasi keino on yksi mahdollisuus, muttei mikään automaatio ihan näin vaikka laajempaa maita vertailevaa kontekstia ajatellen. USAssa kun ei työttömyyttä tuolla periaatteella pitäisi sitten ollakaan :). Paljon keskeisempi tekijä on minusta se, miten löydetään korvaavia aloja ja kasvavia vientiyrityksiä nyt, kun esimerkiksi metsäteollisuuden suuruuden ajat ovat kaukana takana.

Hallituksen kotihoidontuen muutos taas ei leikkaa edes niitä mainitsemiasi kustannuksia.

Edit: En ole Kalle Isokallion kanssa ollenkaan kaikesta samaa mieltä, mutta näköjään eilisissä jälkiviisaissa niputti muuten tämän kotihoidontukimuutoksen hyvin yhteen. Yhtään uutta työpaikkaa ei synny, se on ihan puhdasta matematiikkaa. Sen sijaan päivähoidon kustannukset kasvavat....Työpaikkojen luomisessa keskeistä ovat ihan muut tekijät, joihin hallitus ei tarpeeksi kiinnittänyt huomiota.

 

[Daespoo]

Njoo, kirjoitin asiasta jo ylempänä. Mutta vielä kerran: Kotiäitien väheneminen ei luo yhtään uutta työpaikkaa. Monella alalla onkin kyse siitä, että äidin jäädessä kotihoidontuelle työn tekee kuitenkin joku toinen. Tämä on aivan yksinkertainen fakta. Työvoimapula pätee vain tiettyihin aloihin, kuten hoitoalaan, mutta sitäkin olisi järkevämpää lähteä ratkomaan esimerkiksi rakenteellista työttömyyttä poistamalla (esim. nyt monesti järjettömät koulutusmäärien kohdennukset)

Tuo ei pidä ihan paikkaansa, ainakaan välillisesti. Kuten professori Sixten Korkman ja VATTin pääjohtaja Juhana Vartiainen ovat todenneet, työvoiman tarjonnan lisääminen parantaa työllisyyttä pitkällä tähtäimellä (työn tarjonta kasvaa -> kilpailu työpaikoista kiristyy -> palkankorotuspaineet vähenevät -> kansantalouden kilpailukyky paranee -> työllisyys paranee).

Lisäksi on suora vaikutus työvoimapulasta kärsivillä aloilla.

 

[Daespoo]

Edit: En ole Kalle Isokallion kanssa ollenkaan kaikesta samaa mieltä, mutta näköjään eilisissä jälkiviisaissa niputti muuten tämän kotihoidontukimuutoksen hyvin yhteen. Yhtään uutta työpaikkaa ei synny, se on ihan puhdasta matematiikkaa. Sen sijaan päivähoidon kustannukset kasvavat....Työpaikkojen luomisessa keskeistä ovat ihan muut tekijät, joihin hallitus ei tarpeeksi kiinnittänyt huomiota.

Kalle Isokallio on monessa oikeassa mutta tuossa hän on väärässä. Tai ei suoraan väärässä mutta hän ei huomioinut välillisiä vaikutuksia väitteessään.

 

[PTS]

Tuo ei pidä ihan paikkaansa, ainakaan välillisesti. Kuten professori Sixten Korkman ja VATTin pääjohtaja Juhana Vartiainen ovat todenneet, työvoiman tarjonnan lisääminen parantaa työllisyyttä pitkällä tähtäimellä (työn tarjonta kasvaa -> kilpailu työpaikoista kiristyy -> palkankorotuspaineet vähenevät -> kansantalouden kilpailukyky paranee -> työllisyys paranee).

Lisäksi on suora vaikutus työvoimapulasta kärsivillä aloilla.

Niin, tuolla perusteellahan Suomen kansantaloudella olisi edullista pitää yllä tätä nykyistä rakenteellista korkeaa työttömyyttä, koska se johtaa pitkän päättelyketjun kautta työllisyyden parantumiseen (mikä taas tietysti kumoaa sitä kautta itsensä!). Hyvässä työllisyystilanteessa kun on sitten vähemmän kilpailua. Eli mitä enemmän työttömiä, sitä parempi mahdollisuus parantaa työllisyyttä, koska on kilpailua, josta taas seuraavat palkankorotuspaineen vähentyminen ja kilpailykyvyn paraneminen. Mielestäni erittäin kaukaa haettua, tuo työvoiman ylitarjonnan ylläpito saattaa olla esimerkiksi jonkin yksittäisen suuryrityksen etujen mukaista muttei viime kädessä koko Suomen kansantalouden.

Työpaikat luodaan oikeasti ihan muilla keinoin kuin tällä hallituksen näpertelyllä, jolla todellisuudessa lisätään yhteiskunnan kustannuksia (päivähoito). Lisäksi se on väärä arvovalinta.

Joidenkin alojen työvoimapulan ratkaisussa tehokkaampi on rakenteellisen työttömyyden poistaminen kuten koulutuksen parempi kohdentaminen ja esimerkiksi uudelleen kouluttautumisen helpottaminen (jota hallituksen opintotukipäätös sen sijaan vaikeuttaa).

 

[dana77]

Niin, tuolla perusteellahan Suomen kansantaloudella olisi edullista pitää yllä tätä nykyistä rakenteellista korkeaa työttömyyttä, koska se johtaa pitkän päättelyketjun kautta työllisyyden parantumiseen (mikä taas tietysti kumoaa sitä kautta itsensä!).

Niin osittain onkin. Oikeastaanhan sillä työttömyysprosentilla ei ole edes väliä, vaan työllisyysprosentilla. Sillä ei ole kansantaloudellisesti juurikaan väliä, että mitä yhteiskunnan tukimuotoa joku työelämän ulkopuolella oleva nauttii. On siis parempi että meillä on työllisiä 70%, työttömiä 10% ja kotiäitejä 20% kuin että meillä on työllisiä 65%, työttömiä 5% ja kotiäitejä 30%.

Itse olen ilmeisesti poikkeus tässä keskustelussa sillä suhtaudun kotiäiteihin niin arvostavasti, että en pidä heitä kaikkia vain Emmerdalea tuijottavina suorittavina työläisinä, vaan uskon että osa heistä kykee työllistämään itsensä jopa yrittäjinä.

 

[PTS]

Niin osittain onkin. Oikeastaanhan sillä työttömyysprosentilla ei ole edes väliä, vaan työllisyysprosentilla. Sillä ei ole kansantaloudellisesti juurikaan väliä, että mitä yhteiskunnan tukimuotoa joku työelämän ulkopuolella oleva nauttii. On siis parempi että meillä on työllisiä 70%, työttömiä 10% ja kotiäitejä 20% kuin että meillä on työllisiä 65%, työttömiä 5% ja kotiäitejä 30%.

Itse olen ilmeisesti poikkeus tässä keskustelussa sillä suhtaudun kotiäiteihin niin arvostavasti, että en pidä heitä kaikkia vain Emmerdalea tuijottavina suorittavina työläisinä, vaan uskon että osa heistä kykee työllistämään itsensä jopa yrittäjinä.

Mitä logiikkaa tämä on? Siis hallituksen päätöksellä nyt sitten vähennetään äitiyslomien pitämistä, mikä tarkoittaa tuuraajan työllisyystilanteen heikkenemistä (siis työttömyyttä). Työllisyysaste ei kasva. Totta kai kotiäidit pystyvät työllistymään ihan siinä, missä kuka tahansa muukin. Tässä nyt vaan on se yksinkertainen matemaattinen totuus, että työpaikkojen määrä ei kasva tällä tempulla.

Eri asia ja painavampi juttu ovat tietysti ne arvoperusteet, mutta ei tämä nyt ole kansantaloudellisestikaan järkevää.

 

[dana77]

Minä lupaan alkaa kuuntelemaan vasureiden ruikutusta arvoista siinä vaiheessa kun he kykenevät tekemään tasapainoisen budjetin (suhteessa siihen taloussuhdanteeseen). Se että ylivelkaantumiselle on pakko tehdä jotain ei sinänsä ole arvovalinta (vaik.ka sinänsä ehdottoman oikeudenmukaista nuoria ja tulevia sukupolvia kohtaan onkin)

 

[Daespoo]

Niin, tuolla perusteellahan Suomen kansantaloudella olisi edullista pitää yllä tätä nykyistä rakenteellista korkeaa työttömyyttä, koska se johtaa pitkän päättelyketjun kautta työllisyyden parantumiseen (mikä taas tietysti kumoaa sitä kautta itsensä!).

Ei, rakenteellinen työttömyys on eri asia. Rakenteellista työttömyyttä on se jos on samanaikaisesti paljon työttömiä ja työvoimapula, ts. työttömillä ei ole osaamista oikeisiin ammatteihin.

Rakenteellista työttömyyttä ei koskaan kannata ylläpitää.

Se että kotiäitejä vapautetaan työmarkkinoille ei lisää rakenteellista työttömyyttä ellei kotiäitien osaaminen ole lähtökohtaisesti jotain sellaista mille ei ole kysyntää työmarkkinoilla.

Mielestäni erittäin kaukaa haettua, tuo työvoiman ylitarjonnan ylläpito saattaa olla esimerkiksi jonkin yksittäisen suuryrityksen etujen mukaista muttei viime kädessä koko Suomen kansantalouden.

Noh, tässä kohtaa olen samaa mieltä kuin Korkman jota arvostan Sailaksen kanssa erittäin korkealle.

Työpaikat luodaan oikeasti ihan muilla keinoin kuin tällä hallituksen näpertelyllä, jolla todellisuudessa lisätään yhteiskunnan kustannuksia (päivähoito). Lisäksi se on väärä arvovalinta.

Arvovalinnoista en tiedä, voidaanhan nykyistäkin järjestelmää kritisoida siitä ettei se tarjoa kotiäideille tukea siihen asti kun lapsi on suorittanut peruskoulun. Kysymys onkin siis kuinka kauan tukea tarjotaan, ei siitä tarjotaanko tukea ylipäätänsä.

Työpaikat luodaan sillä että Suomen elättävälle vientiteollisuudelle tarjotaan mahdollisimman hyvät edellytykset toimia Suomessa. Tämä tehty ratkaisu on pieni osa ns. isoa kuvaa, kaikkea ei voida ratkaista yhdellä isolla muutoksella.

Muutakin tarvitaan, se on selvä.

Joidenkin alojen työvoimapulan ratkaisussa tehokkaampi on rakenteellisen työttömyyden poistaminen kuten koulutuksen parempi kohdentaminen ja esimerkiksi uudelleen kouluttautumisen helpottaminen (jota hallituksen opintotukipäätös sen sijaan vaikeuttaa).

Kyllä, pitkäaikaistyöttömät pitäisi a) pakottaa uudelleen koulutukseen ja b) vastaanottamaan työtä kauempaa kotipaikasta kuin nykyisin. Kohta b) olikin hallituksen uudistuksessa. Kohta a) on edelleen liian vaikea poliittisesti.

 

[Daespoo]

Mitä logiikkaa tämä on? Siis hallituksen päätöksellä nyt sitten vähennetään äitiyslomien pitämistä, mikä tarkoittaa tuuraajan työllisyystilanteen heikkenemistä (siis työttömyyttä). Työllisyysaste ei kasva. Totta kai kotiäidit pystyvät työllistymään ihan siinä, missä kuka tahansa muukin. Tässä nyt vaan on se yksinkertainen matemaattinen totuus, että työpaikkojen määrä ei kasva tällä tempulla.

Kuten jo on todettu, tästä on moni eri mieltä. Jos löydät aukot Korkmanin ja Vartiaisen tutkimuksista/argumenteista, kuuntelen mielellään.

 

[dana77]

Tässä linkki Vartiaisen kolumniin kotihoidontuesta ja sen vaikutuksista:
http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/news_1808_id/278
Minusta hyödyt ylittävät haitat moninkertaisesti.
On lapsellista kuvitella, että kaikkiin töihin palkattaisiin sijainen (meidän firmassa esim näin tehdään vain tiettyjen erityistehtävissä esim palkanlaskennassa yms) olevien kohdalla, mutta ei todellakaan asiantuntijoiden kohdalla. Silloin työt vain tehdään pienemmällä tekijäjoukolla.

Tärkeä asia mikä tuossa jäi sanomatta, että pitkien kotonaolojen seurauksena osa naisista "syrjäytyy" kokonaan pois työelämästä. Itsekin tunnen yhden tupla-maisterin joka jäi melkein kokonaan ulos työelämästä kun vuosia kotona kertyi parin lapsen myötä. Ei ollut oman alan työkokemusta ehtinyt kertyä ennen kotiin jäämistä riittävästi, opiskeluvuosista alkoi olla vuosia ja ikää oli kertynyt. Siinäpä loistavaa resurssien käyttöä kuin mietitään mitä maisterikoulutus maksaa yhteiskunnalle.

 

[PTS]

Ei, rakenteellinen työttömyys on eri asia. Rakenteellista työttömyyttä on se jos on samanaikaisesti paljon työttömiä ja työvoimapula, ts. työttömillä ei ole osaamista oikeisiin ammatteihin.

Rakenteellista työttömyyttä ei koskaan kannata ylläpitää.

Ei kun asiat liittyvät toisiinsa. Jos jollakin alalla on mainitsemasi kova kilpailu työpaikoista, silloin sillä on myös väistämättä työttömyyttä. Voisi jopa sanoa, mitä enemmän kilpailua, sitä enemmän työttömyyttä. Sitten voidaan kysyä, kannattaako kouluttaa alalle tätä ylitarjontaa vai suunnata koulutus aloille, joissa tätä ylitarjontaa ei ole. Ja tällöin se kilpailu työpaikoista ei olekaan sillä entuudestaan ylikoulutetulla alalla niin kovaa, eikö?

Kyllä, pitkäaikaistyöttömät pitäisi a) pakottaa uudelleen koulutukseen ja b) vastaanottamaan työtä kauempaa kotipaikasta kuin nykyisin. Kohta b) olikin hallituksen uudistuksessa. Kohta a) on edelleen liian vaikea poliittisesti.

Jos nyt ensin mahdollistettaisiin se uudelleen koulutus? Toki hienoa jos valtio tarjoaisi esimerkiksi lisäopintotukea uudelleen koulutusta varten. Käytännössä tällä hetkellä putoaa toimeentulotuelle, jos ei pysty käymään samalla töissä, kun kouluttautuu uudelleen. Siten puhe pakottamisesta kuullostaa hieman oudolta.

Minä lupaan alkaa kuuntelemaan vasureiden ruikutusta arvoista siinä vaiheessa kun he kykenevät tekemään tasapainoisen budjetin (suhteessa siihen taloussuhdanteeseen). Se että ylivelkaantumiselle on pakko tehdä jotain ei sinänsä ole arvovalinta (vaik.ka sinänsä ehdottoman oikeudenmukaista nuoria ja tulevia sukupolvia kohtaan onkin)

Noo, uskon hallituksen uudistuksia voimakkaasti kritisoineen Juha Sipilän pystyvän kokoamaan hyvinkin tasapainoisen budjetin, jos on ensi hallituksen pääministeri. Tosin en tiedä, miten selkeä vasemmistolaisuus siihen liittyy. Toki kotihoidontuen leikkausta on kritisoitu puhtaassa vasemmistossa esim. Markus Mustajärven toimesta.

Vartiaiset ja kumppanien arviot eivät ole arvovapaita faktoja. Kuuntelisitte ennemmin Nobel-palkittua Paul Krugmania. Silloin löytyy kyllä aukkoja näistä vartiaisista, koska taloustieteessäkin on erilaisia koulukuntia. Ja nämä koulukuntajaot eivät perustu ainoastaan erilaisiin arvioihin talouden toiminnasta vaan ovat osittain myös arvosidonnaisia ja poliittisia.