Sosialidemokraatit – SDP

[Axbor Nocturne]

Tättärää, kiristetään veroja, niin kaikki asiat hoituvat, eiku: Tupakan, alkoholin, bensan ja sähkön verotus kiristyy | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi

Ylläripylläri, autoilija jälleen kärsimässä. Rööki ja alkoholi veronkorotus yhdentekevä.

Mielipiteitä: Suomella velkaa huolestuttavan paljon - | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi

- Jos rakennemuutoksia ei olisi viimein otettu esille, kansainväliset luottoluokittajat olisivat jo saattaneet ajatella, että eivätkö ne pahvit vieläkään herää siellä Suomessa, Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju pamauttaa.

 

[kristian]

Tättärää, kiristetään veroja, niin kaikki asiat hoituvat, eiku: Tupakan, alkoholin, bensan ja sähkön verotus kiristyy | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi

Ylläripylläri, autoilija jälleen kärsimässä. Rööki ja alkoholi veronkorotus yhdentekevä.

Miten Toverit voivat edelleen korottaa veroja maassa, jossa oikeastaan kaikki ongelmat johtuvat liian korkeasta verotuksesta? Eikö kommareilla ole alkeellistakaan hajua Lafferin käyrästä, jonka lakipiste ollaan ylitetty Suomessa jo kauan sitten?

Meillä on jo ennen näitä yli 10 prosenttiyksikköä OECD:n keskiarvoa korkeampi kokonaisverotus.

Veroaste - Veronmaksajain Keskusliitto ry


Sieltä tulee myös edustuskulujen vähennysoikeuden poistaminen, joka tulee iskemään ravintola-alaan kovaa. Konkursseja ja työttömyyttä tiedossa lisää. Ja aivan satavarmasti kokonaisuutena valtion verokertymä pienenee.

Tällaisen hulluuden edessä menee sanattomaksi.

 

[kahden suunnan sentteri]

Perustulon hyvä puoli on se, että työn vastaanottaminen muuttuu aina taloudellisesti kannattavaksi. Sen sijaan perustulo ei suinkaan poista kokonaan tarvetta ns. byrokraateille eli Kelan etuuskäsittelijöille. Jos perustulon suuruus on siinä 500 euron paikkeilla, mitä se eri laskelmissa suunnilleen on ollut, niin jokainen ymmärtää, ettei se sinällään ole riittävä määrä ihmiselle, jolla ei mitään tuloja ole. Edelleen tarvitaan asumistukea ja mahdollisesti toimeentulotukea ja näiden käsittelyyn edelleen tarvitaan sitä byrokratiaa. En ole ollenkaan vakuuttunut, että perustulo olisi mikään Suomen talouden ongelmien ratkaisija, ennemminkin luulen sen olevan kustannustehottomampi vaihtoehto kuin nykyinen.

Nykyisen sosiaaliturvan kustannuksista hallinnon osuus on 3 % luokkaa, eli vaikka sosiaaliturva lakkautettaisiin kokonaan, niin niillä paljon puhutuilla byrokratiasäästöillä ei ole sen suurempaa vaikutusta kansantalouteen kuin THL:n 5000e viikossa tienaavien paskasossujen syöttämisellä ja juottamisella jossain paskaseminaareissa.

Jonkun verran sitä kustannusssäästöäkin kuitenkin tulisi, ehdotukset kun yleisimmin taitaa olla muotoa perustulo + asumistuki, jolloin valtaosa sosiaaliturvan byrokratiasta poistuisi.

Siitä, miten perustulosta voitaisiin saada nykyistä järjestelmää kustannustehottomampi, kaipaisin kyllä lisätietoja!

 

[kristian]

Nykyisen sosiaaliturvan kustannuksista hallinnon osuus on 3 % luokkaa

Onko todellakin näin? Varmaan riippuu siitä, mitä pidetään "hallintona". Olen ennenkin kuullut tämän argumentin... siis sen, että mistään ei kannata säästää mitään, kun puhutaan niin pienistä summista.

Työllisyyden kehitys hyvinvointipalveluissa

 

[kahden suunnan sentteri]

Onko todellakin näin? Varmaan riippuu siitä, mitä pidetään "hallintona".

Tieto on peräisin demaritaustaisen ajatushautomo Kalevi Sorsa -säätiön perustulokriittisestä julkaisusta: http://sorsafoundation.fi/files/2012/07/Kopran-perustuloraportti-lopullinen.pdf

Parempaa tietoa ei etsinnöistä huolimatta ole vielä tullut vastaan.

 

[DAF]

Onko todellakin näin? Varmaan riippuu siitä, mitä pidetään "hallintona". Olen ennenkin kuullut tämän argumentin... siis sen, että mistään ei kannata säästää mitään, kun puhutaan niin pienistä summista.

Työllisyyden kehitys hyvinvointipalveluissa

Melko hyvinhän se näkyi siinä trollauskuvassa julkisista menoistakin, missä ne muut menot menevät. Ei kuntataloudessakaan - eikä varsinkaan valtiolla - se porukan, tai "syöttöporsaiden" niin kuin sinä kauniisti ja kunnioittavasti sanot määrä ole niinkään ongelma kuin ehkä se tehtävien liiallinen määrä.

Tulonsiirtoihin valuu rahaa, mutta se on sitten sitä politiikkaa, mihin niitä rakennetaan ja mihin ei. Hallinto on pisara meressä, vaikka sitä aina syytetäänkin kaikesta pahasta.

 

[MPN]

Tättärää, kiristetään veroja, niin kaikki asiat hoituvat, eiku: Tupakan, alkoholin, bensan ja sähkön verotus kiristyy | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi

UKK sanoisi "saatanan tunarit".

Mites Saksassa mahtaa olla töitä tällä hetkellä?

 

[kristian]

Hallinto on pisara meressä, vaikka sitä aina syytetäänkin kaikesta pahasta.

Sinusta esimerkiksi valtionhallinon kustannukset 13.9 Miljardia Euroa/ vuosi... (joista pelkät "yleiset hallintopalvelut" syövät 6 Miljardia) on siis "pisara meressä" ja "valheellista propagandaa"?

Harmi, että Pahkasika on lopetettu. Paretskoi olisi voinut olla kiinnostunut avustajista.

Faktojen esittäminen ei tietenkään ole ollenkaan kivaa. Tähänhän vasemmistolainen maailmankuvakin perustuu. Ja jos faktat sotivat omaa elämänkatsomusta vastaan, sen pahempi faktoille. Ainakin niin kauan, kun toisten rahat riittävät.

 

[DAF]

Sinusta esimerkiksi valtionhallinon kustannukset 13.9 Miljardia Euroa/ vuosi... (joista pelkät "yleiset hallintopalvelut" syövät 6 Miljardia) on siis "pisara meressä" ja "valheellista propagandaa"?

Lukuvinkkinä tutustumista siihen, mitä sillä rahalla tehdään. "Syöttöporsaaksi" kutsuminen saattaisi jollekin olla jopa loukkaavaa, itse en (ilmeisesti onneksi?)
kuvaamissasi orgaaneissa työskentele.


Mutta enpä syötä trollia enempää, tässäkään ketjussa. Valitettavasti.

 

[Snakster]

Kyllähän julkisen sektorin menojen leikkaamisessa ainoa kunnolla tehoava keino on suorittavan portaan työntekijöiden radikaali vähentäminen tai palkkojen alentaminen. Sitten kättä vaan reippaasti pystyyn, joiden mielestä opettajien, sairaanhoitajien ja lastentarhanopettajien palkkoja pitää leikata tai kasvattaa koulujen ja päiväkotien ryhmäkokoja.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus nimenomaan kokopäiväisen päivittäisin hoidon osalta on myös sellainen asia, jolla varmaan voisi ainakin kuntien talouteen olla jonkunlainen vaikutus.

Opettajien lomiakin voisi miettiä uudestaan ja keksiä heille vaikka ylimääräisille kesäkuukausille jotain muunlaista työvelvoitetta.

 

[Cobol]

Hallinto on pisara meressä, vaikka sitä aina syytetäänkin kaikesta pahasta.

Kun tuli jokunen kymmen vuotta työskenneltyä mm. yksityisen IT-firman omistajana ja sittemmin sen myyneenä työntekijänä niin tuli aitiopaikalta seurattua useissa isoissa projekteissa julkista hallintoa. Kaiken kaikkiaan ehkä jotain 300-400 projektista voi sanoa sen, että julkinen puoli hallinnoi projektejaan kohtuullisesti vain noin 5-10 projektissa. Niistä hyvin hallinnoitiin 2-3 projektia. Loput eli vähintään 95 prosenttia projekteista hallinnointiin miten sattuu ja niistä jotain puolia ei lainkaan. Kuvaavaa on, että tein julkisen sektorin hallinnointia meidän piikkiin ja laskutin sitten niistä. Sama periaate on hyvin yleistä julkisella puolella toimialasta ja budjettikohdasta riippumatta. Noin lyhyesti tämä tarkoittaa sitä, että julkinen puoli tilaa epämääräisen projektin, ei ymmärrä mitä tilaa, ei hallinoi projektia lainkaan, ei sitoudu mitenkään projektiinsa, keksii erikseen laskutettavia lisätöitä pitkin matkaa, vetkuttelee aikatauluissa ja panttaa päätöksiä. Lopputulema on se, että projektit paitsi epäonnistuvat, myös jatkuvat niin kauan kuin toimittaja kehtaa laskuttaa. Ja osa kehtaa, vaikka kymmenen vuotta ja 10-50 kertaa alkuperäistä enemmän.

Yllä oleva tarkoittaa myös sitä, että julkisen sektron hallinnon kuluja on siirretty isossa määrin ulkopuolisten (usein konsultti tai isomman tilauksen toimittaja) tehtäväksi ja näin kuluista näkyy varsinaisina hallintokuluina erittäin pieni osa koska todelliset kulut piilotetaan määrärahaylityksiin, lisätöihin jne.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Yllä oleva tarkoittaa myös sitä, että julkisen sektron hallinnon kuluja on siirretty isossa määrin ulkopuolisten (usein konsultti tai isomman tilauksen toimittaja) tehtäväksi ja näin kuluista näkyy varsinaisina hallintokuluina erittäin pieni osa koska todelliset kulut piilotetaan määrärahaylityksiin, lisätöihin jne.

Erittäin hyvä teksti. Kokemukseni alan liepeiltä ovat pitkälle samanlaisia. Tietojärjestelmäprojektit ovat erityisen hyvä esimerkki julkisen sektorin organisatorisista ongelmista, jotka tässä tapauksessa liittyvät siihen ettei ostajalla ole riittävää ammattitaitoa ostaa tietojärjestelmiä. Helppo ratkaisu on tietysti ostaa "riittävästi" ostoprosessia ja implementointia tukevaa konsultointia. No sen nyt tietää kuinka siinä käy, jos osaamaton ostaja laittaa välikäden asialle eikä osaaminen riitä myöskään konsultin (tai useamman konsultin) toiminnan kriittiseen arvioimiseen.

Julkishallinnon hankkimien tietojärjestelmien traaginen puoli veronmaksajan kannalta on vielä se, että kaikkinainen tekninen kehitys edellyttää uusia projekteja ja palveluja melko ripeällä syklillä. Ja lisäksi erilaisia enemmän tai vähemmän päällekkäisiä järjestelmiä on mitä helpointa ostaa samaan kuntaan tai muuhun julkisorganisaatioon, jopa samalle hallinnonalalle.

Mainitun tapaisia ongelmia ilmenee myös muun tyyppisissä asioissa kuin tietotekniikassa. Lisäksi mm. jotkut kunnat ovat ostopalvelujen hankkijoina joko ylettömän varakkaita ja siksi avokätisiä, tai tosiasiassa paremminkin osaamattomia ostajia ja yksinkertaisesti välinpitämättömiä veronmaksajien rahoista. No tehdäänhän kunnissa budjetit kyllä, mutta budjeteissa nähtävästi huomioidaan sisäänrakennetusti jonkinlainen julkkariasiakkaan tyhmyyskontingenssi, jonka perusteella budjetti sitten näyttää miltä näyttää. Ja tietysti päälle tulevat Cobolin mainitsemat epäonnistuvat projektit. Ikään kuin alkuperäisen hankebudjetin paisuminen moninkertaiseksi on juuri esimerkiksi tietotekniikassa muuttunut muka luonnolliseksi piirteeksi.

Noh, kehitys kehittyy. Sitran polkaisema silloinen KPK ICT eli sittemmin Kuntien Tiera tavoittelee tietojärjestelmien ja toimintatapojen yhtenäistämistä, mutta matka on tavattoman pitkä. Tämä siis kuntia koskien. Päälle tulee vielä muu julkishallinto kaikkine herkkuineen, mm. sairaanhoitopiirien ICT. Kaikenlaisia muitakin caseja löytyy, kuten AKE:n tietojärjestelmäuudistus. Linkki Uusi Suomi -uutispalveluun. Minä maksan, sinä maksat, hän maksaa.

 

[moby]

Noh, kehitys kehittyy. Sitran polkaisema silloinen KPK ICT eli sittemmin Kuntien Tiera tavoittelee tietojärjestelmien ja toimintatapojen yhtenäistämistä, mutta matka on tavattoman pitkä.

Tiera on ihan samaa paskaa eri nimellä. Nimim. kokemusta on...

 

[Tarinankertoja]

Mites Saksassa mahtaa olla töitä tällä hetkellä?

Minijobeja korkeintaan 400 euroa kk palkalla löytyy runsaasti...

 

[MPN]

Minijobeja korkeintaan 400 euroa kk palkalla löytyy runsaasti...

Noh tätä menoa kun veroja nostetaan niin tuosta saksan 400€ jää käteen enemmän "ostovoimaista" rahaa.

 

[erku]

Miten Toverit voivat edelleen korottaa veroja maassa, jossa oikeastaan kaikki ongelmat johtuvat liian korkeasta verotuksesta? Eikö kommareilla ole alkeellistakaan hajua Lafferin käyrästä, jonka lakipiste ollaan ylitetty Suomessa jo kauan sitten?

Meillä on jo ennen näitä yli 10 prosenttiyksikköä OECD:n keskiarvoa korkeampi kokonaisverotus.

Heh. Jos nyt lähdetään vaikka siitä, että kommareiden kannatus Suomessa taitaa olla suunnilleen 0,2 prosenttia, jos sitäkään, joten en oikein usko heidän olleen kovinkaan paljoa vaikuttamassa kehysbudjettiin.

Suomen verotusta voi taivastella, mutta sitten se klassinen kysymys taas: Entäs Ruotsi ja Tanska? Näissä maissahan on vielä Suomeakin selkeästi korkeampi veroaste. Jos tuolla viljelemälläsi uusliberalistisella propagandalla olisi jotain tekemistä reaalimaailman kanssa, niin länsinaapurimme ja sen etelänaapuri kaiken järjen mukaan olisi Euroopan pahimpia syöpäpesäkkeitä taluden osalta. Jostain syystä näin ei kuitenkaan ole.

 

[MPN]

On se kumma kun ostovoimakorjattuna kummassakin maassa on paremmat ansiot kuin täällä. Ruoka/bensa/yms kallista + Korkea verotus + matalat ansiot (jokainen tienaa saman verran, noin periaatteessa) = Suomen tilanne.

Ensinnäkin tämä erittäin tasa-arvoiset tienestit (joita tasataan verotuksella) tappaa innovaatiot sekä heikentää ihmisten työpanostuksia. Miksi tehdä enemmän töitä kun palkankorotuksen hyödyt vie verottaja? Toiseksi Suomessa on erittäin halvat korkeasti koulutetut ihmiset, joka ei sinänsä kannusta ketään lukemaan korkeampia tutkintoja, tämän kun yhdistää ekan kohtaan voidaan päätellä että kaikkea osaamista ei ulosmitata. Kolmanneksi ay-liike kusee loppujen lopuksi näiden punaisten kanssa loputkin asiat.

Suomessa ei kannusteta siihen että annetaan töissä kaikkensa tai että ruvetaan yrittäjäksi, Suomen nykyinen verotus suosii tasapäistä, samalla palkalla tekevää työväkeä. Joka sinänsä olisi hyvä kilpavaltti jos muuten suomi pystyisi kilpailemaan bulkkituotantomaiden kanssa.

 

[-Kantor-]

Yle-veroon kiristys: +3 € | Uusi Suomi .. Hienoa. Tällä saadaan kansantalous nousuun.

 

[mjr]

Erittäin hyvä teksti. Kokemukseni alan liepeiltä ovat pitkälle samanlaisia. Tietojärjestelmäprojektit ovat erityisen hyvä esimerkki julkisen sektorin organisatorisista ongelmista, jotka tässä tapauksessa liittyvät siihen ettei ostajalla ole riittävää ammattitaitoa ostaa tietojärjestelmiä.

Tämähän on taivahan tosi: julkinen sektori ei osaa kilpailuttaa ulkoistuksiaan. Asian taustallahan on kuitenkin se ideologinen uskomus, että kilpailuttaminen ja ulkoistaminen ovat itsessään autuaaksitekeviä. Eivätkä ne vain satu tässä reaalimaailmassa sitä olemaan. Eivät vain piru ole. Eli voisiko esimerkiksi tällä saralla saada hieman vähemmän ideologisesti motivoitunutta ajattelua ja enemmän reaalimaailman kokemuksista oppinutta toimintaa? Ylipäänsä kyllästyttää suuresti se käsitys, että "sosialismi" on syynä jokaiseen nykymaailman ongelmaan, kun on sangen selvää, että pääomamarkkinoiden liberalisointi on se johtava muutostekijä, mikä on toimintatapoihin vaikuttanut viimeisinä vuosikymmeninä. Onko niin absoluuttisen mahdotonta myöntää, että aina markkinat eivät toimi täydellisesti tai edes rakentavasti?

 

[kristian]

Tämähän on taivahan tosi: julkinen sektori ei osaa kilpailuttaa ulkoistuksiaan. Asian taustallahan on kuitenkin se ideologinen uskomus, että kilpailuttaminen ja ulkoistaminen ovat itsessään autuaaksitekeviä. Eivätkä ne vain satu tässä reaalimaailmassa sitä olemaan. Eivät vain piru ole. Eli voisiko esimerkiksi tällä saralla saada hieman vähemmän ideologisesti motivoitunutta ajattelua ja enemmän reaalimaailman kokemuksista oppinutta toimintaa? Ylipäänsä kyllästyttää suuresti se käsitys, että "sosialismi" on syynä jokaiseen nykymaailman ongelmaan, kun on sangen selvää, että pääomamarkkinoiden liberalisointi on se johtava muutostekijä, mikä on toimintatapoihin vaikuttanut viimeisinä vuosikymmeninä. Onko niin absoluuttisen mahdotonta myöntää, että aina markkinat eivät toimi täydellisesti tai edes rakentavasti?

Et ilmeisesti lukenut lainkaan postejani. On totta, että asiat eivät ole mustavalkoisia. Nykyiseen katastrofiin jouduttiin nimenomaan suurelta osin sen takia, että investointipankkiirit saivat elää kuin siat pellossa, vailla sääntelyä.

Hongkong on maailman taloudellisen vapauden indeksin mukaan lähimpänä yhteiskuntaa, jossa vallitsee "vapaa markkinatalous". Siitä huolimatta Hongkongin asuntokupla on paisunut yhdeksi maailman suurimmista. Aivan samalla tavalla, kuin enemmän säädellyissä talouksissa.

Ei ole kysymys mistään "ideologiasta", jossa "uusliberalistit" haluavat kyykyttää köyhiä, vaan siitä että rahat ovat loppu ja sossuilua jatketaan pelkällä velkarahalla ja poskettomalla ryöstöverotuksella, joka tappaa kaiken tuottavan toiminnan ja ajaa teollisuuden maanpakoon.

Kun Suomen kansantalous ajetaan tällä politiikalla karille, IMF ja Troikka tekevät sitten tarvittavat "uudistukset".

Sen jälkeen joutilas nuori huume/kaljaveikko ei enää asu Jakomäen tai Koivukylän neukkukuutiossaan mäyräkoiria huolettomasti kotiin kannellen, vaan roskalaatikossa. Tai jos hyvä tuuri käy, jossain kolhoosiparakissa teollisuusalueella.

Sosiaalipolitiikan järkeistys olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten. Kustannukset ja tulonsiirrot ovat lähteneet täysin lapasesta. Ja vaikka olenkin ehkä kirjoitellut hieman hyökkäävään sävyyn tulonsiirtojen jatkuvasta kasvusta, olen kuitenkin aina ollut sitä mieltä, että Pohjoismainen hyysäysyhteiskunta on ollut hyvä järjestelmä. Erityisesti yleisen turvallisuuden kannalta.

Siis niin kauan, kun siihen oli varaa... ja niin kauan, kun sitä ei vedetty täysin "överiksi". Tuen väärinkäyttäjien haaliminen ympäri maailmaa ei ole kovin hyvä bisnesidea, eikä se ole toiminut Ruotsissakaan.

Olisi ollut paljon parempi tehdä järkeistykset itse, kun siihen oli vielä mahdollisuus. Tässä tilanteessa alkaa olla aika samantekevää. Suomen tulevaisuudenkuva on huolestuttava.

Suomessa kaikenlainen puhe tulonsiirtojen kohtuullistamisesta tai massiviseksi paisutetun julkisen sektorin järkeistämisestä tulkitaan "uusliberalistiseksi".

Tulette huomaamaan, että julkisen sektorin viranhaltijoiden ja tulonsiirroilla elävien ongelmat alkavat täsmälleen sillä hetkellä, kuin Suomen AAA-luokitusta lasketaan. Siihen ei mene enää kauaa. Hallitus pelaa vain aikaa... koska ainoana tavoitteena on vallassa pysyminen.

 

[mjr]

Et ilmeisesti lukenut lainkaan postejani.

En vain näe, että tekisit mitään rationaalisia johtopäätöksiä kiistämättömistä empiirisistä havainnoista. Ylivoimaisesti merkittävin muutos sodanjälkeiseen aikaan on ollut pääomien liberalisointi, mitä on seurannut valtaisa luottomarkkinoiden räjähtäminen sekä yhä kevyempi pääoman ja yhä raskaampi työn verotus. Olisiko nyt niin, ettei tästä ihan oikeasti voi enää syyttää "sosialismia" vaan että olisi jotain osaa tällä sokealla ideologisella uskolla siihen, että kaikki liberalisointi ja kaikki valvonnan ja säätelyn purkaminen on hyvästä? Olisiko mitenkään mahdollista myöntää tämä?

 

[kristian]

En vain näe, että tekisit mitään rationaalisia johtopäätöksiä kiistämättömistä empiirisistä havainnoista. Ylivoimaisesti merkittävin muutos sodanjälkeiseen aikaan on ollut pääomien liberalisointi, mitä on seurannut valtaisa luottomarkkinoiden räjähtäminen sekä yhä kevyempi pääoman ja yhä raskaampi työn verotus. Olisiko nyt niin, ettei tästä ihan oikeasti voi enää syyttää "sosialismia" vaan että olisi jotain osaa tällä sokealla ideologisella uskolla siihen, että kaikki liberalisointi ja kaikki valvonnan ja säätelyn purkaminen on hyvästä? Olisiko mitenkään mahdollista myöntää tämä?

Miksi ihmeessä minun pitäisi "myöntää" tällainen asia, jota en ole missään vaiheessa edes kiistänyt... tai päinvastaista väittänyt? Kirjoitin jo, että esimerkiksi taksialan luvanvaraisuudesta luopuminen oli Ruotsissa täydellinen katastrofi. Tai että katsastustoiminnan "vapautus" nosti kuluttajahinnat kolminkertaisiksi (ja A-Katsastuksen tapauksessa vei kuluttajien rahat veroparatiiseihin). Tai yksityistetty terveys- ja sosiaalipuoli, joka on vain nostanut kuntien ja veronmaksajien kustannuksia. Asioita ei missään tapauksessa pidäkään katsoa ideologisten silmälasien läpi, vaan tehdä ratkaisut tapauskohtaisesti.

Olen kirjoittanut Suomen valtion yli varojensa elämisestä, hallituksen surkeudesta ja yksityisen sektorin kantokykyyn nähden aivan liian suuresta julkisesta sektorista. Enkä edes suorittavasta portaasta, vaan hallinnosta. Eivät nämä perustu mihinkään "ideologioihin", vaan faktoihin.

Aivan samalla tavalla kuin 2000 Euroa kuukaudessa bruttona tienaava siivooja ei voi ostaa uutta BMW:tä ja omakotitaloa Jollaksesta tai Espoosta. Suomen valtio kuitenkin elää tällä tavalla. Minusta se on vastuutonta, koska sille tulee loppu ennemmin tai myöhemmin ja lasku tulee olemaan kova.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tämähän on taivahan tosi: julkinen sektori ei osaa kilpailuttaa ulkoistuksiaan. Asian taustallahan on kuitenkin se ideologinen uskomus, että kilpailuttaminen ja ulkoistaminen ovat itsessään autuaaksitekeviä. Eivätkä ne vain satu tässä reaalimaailmassa sitä olemaan. Eivät vain piru ole. Eli voisiko esimerkiksi tällä saralla saada hieman vähemmän ideologisesti motivoitunutta ajattelua ja enemmän reaalimaailman kokemuksista oppinutta toimintaa? Ylipäänsä kyllästyttää suuresti se käsitys, että "sosialismi" on syynä jokaiseen nykymaailman ongelmaan, kun on sangen selvää, että pääomamarkkinoiden liberalisointi on se johtava muutostekijä, mikä on toimintatapoihin vaikuttanut viimeisinä vuosikymmeninä. Onko niin absoluuttisen mahdotonta myöntää, että aina markkinat eivät toimi täydellisesti tai edes rakentavasti?

Sekoitat nyt pläkkiselvään asiaan jotakin ideologista kissanhännänvetoa. Jos rajataan ensin asia koskemaan julkisen sektorin ja vaikkapa vain kuntien tietojärjestelmähankintoja, niin huomataan että kunnat ovat hoitaneet itsenäisesti asioita joiden ammattimaisesta organisoinnista pitäisi vastata jonkun aivan muun tahon. Näin on riippumatta siitä, tapahtuuko ulkoistamista vai pelkästään ulkoisten palvelujen hankintaa.

Jos ajatellaan perussovelluksia ja useimpien hallinnonalojen tarvitsemia alakohtaisia sovelluksia, niin useimmat kunnat voisivat käyttää pitkälle standardeja ratkaisuja. Mitä järkeä on siinä että sanotaan vaikka 200 kuntaa ostaa saman tai samantapaisen ratkaisun kukin vuorollaan ja vastaa sitten ylläpidosta ja kehityksestä omin tai ostetuin resurssein kuten parhaiten kykenee, kun hankinnan ja elinkaaren mittaisen operoinnin voi organisoida ääritapauksessa yksikin asiakaspuolen taho? Tämä siis koskien ennen kaikkea sovelluksia, jotka palvelevat melko standardeja prosesseja. Sama pätee tietysti myös silloin, kun sovelluksia ostetaan pilvipalveluna, joskin juuri monet pilvipalvelut ovat joustavia myös kun niitä ostetaan aivan muulla tavoin kuin keskitetysti. Muutoksen tiellä oleva ongelma on tietysti kuntien nykyinen enemmän tai vähemmän kirjava sovellusinfra.

Ajan tällä nyt takaa sitä, että määrätyt infra-asiat pitäisi saada kunnilta kokonaan pois, siten että kunnat ostavat tietyt perusjutut palveluina ja sillä siisti. Loppuu se häröily. Tietenkin ongelmana on se, mistä nuo palvelut sitten ostettaisiin siten, että tähän ostopalvelumalliin ala pesiytyä mitään lieveilmiöitä. Ihanne tietysti olisi, että asiakaspuolen infrastruktuuri muuttuisi standardimmaksi ja ketterämmäksi, ja vaatimuksena että yksikkökustannukset laskisivat huomattavasti jollakin aikavälillä. Myös vaihtoehtoishyödyt eli ajansäästö asiakaspuolella pitää huomioida, kun aikaa säästyy ydinpalvelujen tuottamiseen eikä projektitouhuamiseen.

Tarve tällaiselle muutokselle on puhtaan käytännönläheinen, ei millään tavalla ideologinen tai poliittinen. Tai asioiden käsittely saa tietysti helposti poliittisia sävyjä, kun asioilla ryhdytään tekemään politiikkaa. Tämä puolestaan johtuu asiasta jolle me emme voi mitään - kuntien päätöksentekokoneistossa on keskeinen valta ihmisillä, jotka eivät ymmärrä asioista riittävästi. He eivät ole liikkeenjohtajia tai talousammattilaisia kuin poikkeustapauksissa. Sen sijaan heissä on mm. opettajia, laitosmiehiä, maanviljelijöitä, eläkeläisiä, kansalaisaktivisteja ja sairaanhoitajia.

Sosialismi ja sosialistinen ajattelu on ollut syypää moneen riesaan, mutta ei toki jokaiseen. Jaan näkemyksesi siitä ettei markkinoiden toimintaan voi sokeasti luottaa. Kuinka voisikaan. Vapaa kilpailu on kuitenkin luonnollinen länsimaista yhteiskuntaa määrittävä elementti ja oikein säänneltynä terveen elämänmenon merkki. Kaikki yhteiskuntakokeilut joille on ollut ominaista vapaan kilpailun kieltäminen tai kilpailun laajamittainen rajoittaminen ovat päätyneet joko romahdukseen tai yhteiskuntajärjestelmän merkittävään muutokseen.

 

[mjr]

Sekoitat nyt pläkkiselvään asiaan jotakin ideologista kissanhännänvetoa.

Jaa, kukahan sekoittaa? Minusta on aika ilmeistä, että nimenomaan ideologinen ajattelu kilpailuttamisen ja ulkoistamisen suhteen on johtanut siihen, että niistä on tullut niin suosittuja riippumatta empiirisistä tuloksista. Tottakai on päivänselvää, ettei kilpailuttamisesta ole hyötyä ellei osaa kilpailuttaa. Tai ilmeisesti ei ole päivänselvää ihan kaikille.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Jaa, kukahan sekoittaa? Minusta on aika ilmeistä, että nimenomaan ideologinen ajattelu kilpailuttamisen ja ulkoistamisen suhteen on johtanut siihen, että niistä on tullut niin suosittuja riippumatta empiirisistä tuloksista. Tottakai on päivänselvää, ettei kilpailuttamisesta ole hyötyä ellei osaa kilpailuttaa. Tai ilmeisesti ei ole päivänselvää ihan kaikille.

Puhumme varmaan eri asioista. Sinulta tulee nyt jotakin demaripropagandaa ulkoistamisen saatanallisuudesta, mutta en kirjoittanut ulkoistamisesta suoranaisesti lainkaan edellä. No puhutaan nyt sitten ulkoistamisestakin jos välttämättä haluat.

Ulkoistamista, esimerkiksi tietotekniikan ulkoistamista, on tehty eri toimialoilla sen vuoksi että ei-strategisia osaamisia sisältävän raskaan tietohallinto-organisaation pyörittäminen on kustannustehotonta. Tällöin avautuu mahdollisuus hankkia ulkoistamispalveluja, joissa palvelutoimittajalle siirtyy käyttöomaisuutta tai asiakkaan it-henkilöstöä, tai molempia. Voidaan tietysti hankkia it-palveluja ilman näitä siirtoja, mutta silloin kyse on tavanomaisesta palvelujen ostamisesta. Ja toki ulkoistuksen jälkeenkin on mahdollista vaihtaa palvelutoimittajaa, osapuolet vain sopivat millä ehdoilla mitäkin asioita tapahtuu.

IT:n ulkoistamisen kävi firmoille kiinnostavaksi noin 90-luvun jälkipuoliskolla. Toimiala on siis hyvin nuori, kuten koko tieto- ja viestintätekniikka. Ulkoistuksia ja palveluhankintoja on myös ryssitty matkan varrella enemmän ja vähemmän, mutta hiljalleen sekä palveluntarjoajat että palvelujen ostajat ovat tulleet osaavammiksi. No asiakaspuolella tämä näkyy lähinnä vain suurissa organisaatioissa sekä erityisen tietointensiivisillä aloilla kuten finanssisektorilla. Pikkufirmoissa ja julkisella sektorilla osaaminen vaihtelee paljon. Joka tapauksessa on aivan toissijaista sotkea ulkoistamisen ja ulkoisten palvelujen ostaminen jonkilaiseen poliittis-ideologiseen fuulaan, jos katsotaan sitä mitä tuotoksia olemassaolevalla ja kehittyvällä tietotekniikalla pitäisi saada aikaan. Ulkoistaminen ja ulkoisten palvelutoimittajien käyttö ei tietenkään ole automaattinen tie onneen, mutta fiksusti toimimalla tämä on erittäin järkevää. Useiden alojen suurissa suomalaisyrityksissä isot it-ulkoistukset on jo tehty pitkälle viime vuosikymmenen alkupuolella. Miksi? Koska kustannusrakenteet olisivat käyneet sietämättömiksi kilpailijoihin verrattuna, jotka kävivät keventämään tietohallinto-organisaatioitaan. Strategista osaamista on usein jätetty taloon sisälle. Tosin siinä kohtaa jotkut ovat kokeneet menettäneensä liikaa osaamista, kun ulkoistusten jälkeen määrätynlaista projekti- ja osto-osaamista onkin osoittautunut olevan liian vähän. Tietohallinnon ulkoistamisesta ja toimittajavalinnoista löytyy kuitenkin paljon benchmarkeja ja muuta kokemuksen tuomaa osaamista, ja parhaita käytäntöjä eri tilanteisiin on saatavilla runsaasti jopa ilmaiseksi, ja rahalla tietysti konsulteilta.

Julkisenkaan sektorin ei pitäisi päkittää viime vuosisadan rakenteissa. Ulkoistaa vs. ei-ulkoistaa ei kuitenkaan ole jutun ydin. Ydin on siinä, että tietotekniikka kokonaisuutena on ryssitty usein esimerkiksi kunnissa. On ostettu liikaa järjestelmiä, myös päällekkäisiä. On ostettu paisuneita ja ylikalliita projekteja, joiden tuloksena saattaa olla vajavaisesti toimivia ratkaisuja, joita paikkaillaan vuosia ja joista koituu ylimääräistä maksettavaa pitkään. On kaikenlaisia räätälöityjä juttuja yms. joiden kautta ollaan useampaa kautta naimisissa johonkin tiettyyn toimittajaan, ja irtipääsy on hävyttömän vaikeaa. Noissa oloissa esimerkiksi sovellusten ulkoistamispalveluja ei välttämättä voi edes harkita, ja jos harkitaan niin toimittajavaihtoehtoja on ehkä vain yksi, ja lähempi arviointi ei välttämättä puoltaisi asian jatkoselvitystä. Jne. Tästä voisi kirjoittaa pitkästi, mutta joku muu saa jatkaa jos huvittaa.

En tarkastele tietotekniikan ulkoistamista tässä siis minään ideologisena kysymyksenä. Se voi olla järkevää tai vähemmän järkevää, riippuen lähtökohdista ja saatavilla olevista kumppaneista. Poliittista arvokeskustelua tähän on mielestäni turha sotkea, koska se vain *sotkee* asioita. Tietysti tällainenkin kannanotto on kovin vasemmistolaisesti ajattelevan kannalta arveluttava, koska se avaa ovet ulkoistamiselle eikä saatanoi sitä ideologisesti harhaoppisena.