Näin on pelattu Ruotsissa ja homma toimii hyvin.
Ensinnäkin, taulukon puolivälissä oleva joukkue nousee nopeasti kärkeen, jos sattuu hyvä jakso ja monta voittoa.
Yleinen mielipide Ruotsissa on ollut se, että on hieman kuiva lähteä kotiin kun kotijoukkue on painostanut koko kolmannen erän, onnistumatta tekemään voittomaalia. Rankkarit ovat hyvänä lisänä kun peli on päättynyt tylsään tasatulokseen.
Rankkarit nostavat esiin sankareita.
Varjopuolena voisin mainita sen, että he, joiden joukkue häviää pari rankkarikisaa perätysten, itkevät eniten ja vaativat rankkareiden lopetusta. Voittajien on taas helppo irvistellä, heidän mielestään rankkarit ovat ihan piristävä lisä...
Lisäksi, ottelut päättyvät vain harvoin tasatulokseen. Rankkareilla ei ole pistelaskun kannalta niin suurta merkitystä. Viihteenä ne toimivat tosin erinomaisesti.
Lopuksi, jos joku ei halua rankkareita - mikä estää lähtemästä kotiin 65 minuutin jälkeen?