Sijoitusvinkkejä?

[Erkka]

Ongelmani on vain se, että en osaa päättää alanko sijoittamaan suoraan tylsästi indeksirahastoihin vai mielenkiintoisesti suoraan osakkeisiin.

Tuttu dilemma, mutta valintahan ei ole pakko olla mallia "joko tai", aina voit sijoittaa molempiin. Eli ostat indeksiä salkun kulmakiveksi ja siinä sivussa tilannekohtaisesti myös yksittäisiä yhtiöitä, jos siltä tuntuu. Tod.näk pelkästään indeksiin sijoittamalla pärjäät paremmin (tämä siis viitaten yleisellä tasolla indeksirahastojen odotusarvoon), mutta jos veri vetää ottamaan näkemystä yhtiökohtaisesti, niin mikä estää. Pointti on, että indeksi ja suorat omistukset eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja, kyse on enemmänkin painotuksista. Ovatko luvut 75-25 vai 25-75 vai mitä tahansa muuta, se on oma asiasi. Indeksiä painottamalla tuskin ajaa pöpelikköön, vaikka ns. viihdearvo kärsisikin.

Yllä mainittu 100% harrastelijapohjalta ilman ammattitason osaamista, tosin "put your money where your mouth is" -kriteeri täyttyy, jos sillä nyt jotain väliä on.

 

[Alex]

Juuri näin, kysyjälle suosittelisin vaikka 50% indeksiin ja 50% suoriin sijoituksiin, kun kerran kiinnostusta on. Eikä se ole sen monimutkaisempaa kun Nordnetin kuukausisäästämisellä 85% iShares core koko maailman kehittyneet ja 15% iShares core kehittyvät markkinat. Noissa kahdessa on tällä hetkellä sopivan pienet kulut ja kattaa koko setin. Siihen rinnalle suorat sijoitukset laatuyhtiöihin. Niihin kun laittaa kärsivällistä rahaa, niin suuremmin ei tarvitse edes seurata.

 

[Rushlow]

Minulle yksi tärkeä syy indeksisijoituksiin on stressittömyys. Jos sijoittaisin suoraan osakkeisiin, joutuisin seuraamaan osakemarkkinoita jatkuvasti. Olen nähnyt miten salkunhoitajat pahimmillaan seuraavat euroopan pörssin lisäksi Aasia ja Pohjois-amerikkaa ja onhan se ihan sairasta.
Nyt ei tarvitse miettiä, että mitä markkinoilla tapahtuu ja reagoida tarvittaessa jos jotain isoa tapahtuu,

Ymmärrän pointtisi, mutta vähän menee liioittelun puolelle. Jos sijoittaa arvoyhtiöihin ja hajautus on kunnossa niin ei se juurikaan sen stressaavampaa ole kuin indeksi-sijoittaminen. Rahat kiinni vaikka kymmeneen tasaisesti kasvavaan markkinajohtajaan eri aloilta ja buy and hold. Ei tarvitse seurata kursseja päivittäin ja pelätä stressiperäistä vatsahaavaa. Tuo kuvailu salkunhoitajien sairaasta meiningistä on enemmänkin pörssikeinotteluun liittyvää, ei pörssisijoittamiseen.

Mutta silti; uskoisin että 95% ihmisistä saa parhaat tuottonsa indeksisijoittamisella.

 

[Alex]

Sijoittaminen ja keinottelu kannattaa tosiaan erottaa. Kun valitset suoriin sijoituksiin laatuyhtiöitä, ei niitä tarvitse seurata kovin usein ja raha voi olla niissä kiinni huoletta vaikka vuosikymmeniä. Samalla se tuo lisämielenkiintoa tylsien indeksisijoituksien kylkeen. Jokainen voi tehdä omat valintansa, mutta tässä esimerkki miten voit hajauttaa kymmenisen laatufirmaa eri toimialoille:

Visa
Sampo
Coca-cola
H&M
Kone
Johnson&Johnson
Atlas Copco
Disney
Amer Sports
AT&T

 

[Daespoo]

Suoraan osakkeisiin vaan. Tasaiselle osingonmaksajalle ja arvoyhtiöön. Kauppalehden Balance-listalta löytää hyviä yhtiöitä joihin sijoittaa. Ja pitkässä juoksussa, tasaisesti, kerralla 500-1000€:n kauppoja kerralla. Ostaa osakkeita kun kurssit on korkealla ja ostaa osakkeita kun kun kurssit ovat alhaalla ja painaa kokonaisuuden keskihintaa alaspäin. Edelleensijoittaa osingot ja hakee korkoa korolle.

Kaupankäynti kulut ovat ehkä korkeammat kuin rahasto-osuuksiin sijoittaminen, mutta ne tulee kuitattua jo seuraavissa osingoissa ja ovat verotuksellisesti vähennettävissä.

Jos ollaan ihan rehellisiä niin omasta mielestä KL:n Balance-lista on lähes täysi vitsi enkä uskaltaisi suositella sitä sijoitusperusteena, se on ns. jälkiviisas eikä esim. huomioi käänneyhtiöitä oikein mitenkään.

Kaupankäyntikulujen ihmettelyä en jaksa ymmärtää, jos ostat 500€ erissä osakkeita ja maksat sen 5-9€ per osto niin pitkässä juoksussa sillä ei ole juuri mitään merkitystä.

Kannattaa valita osakevälittäjä joka ei veloita osakkeiden hallinnasta mitään (ainakin Nordnet, OP mahdollisesti(?)). Vältä Nordeaa, sysipaska verkkosovellus ja normiasiakas maksaa hallinnointipalkkiota.

Jos ostaa rahastoja niin kannattaa tsekata esim. Morning Starista miten rahastot ovat pärjänneet pidemmällä aikavälillä, lisäksi rahastojen hoitokulut ja itseään aktiiviseksi kutsuvien rahastojen piiloindeksointi-aste.

Itse en juuri rahastoista lämpene mutta jälkikasvulle sellainen on hyvä, "osta ja unohda" tyyppisesti.

Jos osaaminen/uskallus ei sijoitustoimintaan riitä, niin seuraavaksi paras vaihtoehto taitaa olla pistää säästöt parkkiin Bank Norwegianin säästötilille. Tällä hetkellä maksavat 1.75% korkoa ja Norjan talletussuoja kattaa riskit 200000 euroon asti. Asiointi ja tilinavaus onnistuu verkossa. Ainoa ylimääräinen vaiva taitaa olla, että korkotulot pitää ilmoittaa itse verotukseen. On tuo ainakin parempi vaihtoehto aremmalle sijoittajalle, kun vaikkapa pankin kauppaama pieniriskinen rahasto, joka ei tuota juuri mitään (paitsi sille pankille tietysti).

No en kyllä ikinä laittaisi rahoja yhteenkään säästötilille sijoitusmielessä jos sijoitushorisontti on yli yksi vuosi. Mielummin joku globaali osinkorahasto/ETF tms. jonka vuosituotto pitkässä juoksussa on lähes pomminvarmasti parempi kuin tuo 1.75%

 

[Kimmo_Ahteri]

... ja Fortumiin..

Mun mielestä Fortum on tällä hetkellä vähän kysymysmerkki koska heillä kaiketi on kassa täynnä rahaa mutta ei oikein mitään konkreettista sijoituskohdetta. Lisäksi valtion ohjaus saattaa olla välillä sotkemassa kuvioita. Ulkomaalaiset sijoittajatkin ovat vähän hylänneet Fortumin.
Heillä on uusi strategia joka tähtää uusiutuviin tuotantomuotoihin mutta ala on aika kilpailtu jo nyt ja aurinkosähkössä pitäisi lähteä kokonaan uusille markkinoille. Vaatii aikaa ennen kuin uusi strategia alkaa näkymään viivan alla.

Tilini on OP:ssa ja nopealla vilkaisulla siellä näyttäisi olevan varsin laaja kattaus eri ETF:iä. Ilmeisesti arvo-osuustilin avaamisella pääsisi käsiksi ETF:iin. Intressini olisi sijoittaa "omalle alalle" koska uskoisin alan olevan nousussa mutta OP:ssa on jotenkin epäselvästi kerrottu kuluista ja siihen, ainakin aluksi, lopahti mielenkiinto. Nordnetissä kulut liittyvät kaupankäyntiin ja säilytys on ilmaista ja se on suhteellisen selkeästi ilmaistu.

Nordnetissä olen ollut lähinnä sellainen "sunnuntaisijoittelija" eli olen hankkinut kuluttomia mallisalkkuja. Viime vuoden lopulla kiinnostus vähän heräsi lisää ja nyt olen tehnyt muutamia suoria sijoituksia yhtiöihin joita on tullut seurattua pidempään. Koska kyse on pikkurahoista, ei tuotot tai tappiot juuri aiheuta stressiä. Mutta joka ikistä asiantuntijaa kun on kuunnellut, he painottavat pysymään omassa sijoitussuunnitelmassaan. Mä vähän luulen ettei mulla ole mitään sellaista. Hajautan toki ajallisesti ja paikallisesti, mutta siihen se jääkin. Onko se riittävä sijoitussuunnitelma?

 

[JYP#44]

Nordnetin rinnalle on nousemassa nyt Nordea. Nordnetin hinnoittelu on alkanut ärsyttämään suomalaisia piensijoittajia, ja julkaisihan Arvopaperi kuukausi sitten (tosin aika heikoilla laskelmilla, eivät ottaneet huomioon säilytyskuluja tai valuuntanvaihtoa, mutta suunta oli oikea) että vanhat kivijalkapankit ovat juosseet Nordnetin ohi. Piensijoittajia kyrsii myös Nordnetin Ruotsin hinnoittelu, joka on aivan poskettoman halpa versus heidän itänaapuriinsa. En nyt jaksa etsiä sitä hinnastoa, mutta oliko kaupat jotain muutamaa kruunua per kauppa, kun suomalaisilta nyhdetään kaupoista NYSEen 15e plus valuutanvaihto. Aika moni nyt on äänestänyt jaloillaan ja tehnyt salkun Nordeaan, josta saa kaupat prosentin kuluilla. Valuutanvaihto on vähän kalliimpi, oliko Nordealla 0,3% kun Nordnetissä se on 0,25% jos tekee automaatilla ja 0,075%. Säilytyskuluja Nordeassa on, mutta niitä ei ilmeisesti kulu mikäli teet edes yhden kaupan kvartaalilla ja kaupan koolla ei ole mitään väliä.

Itse olen pyöritellyt Nordeaan vaihtamista mielessäni, ajatuksena se että pääsisi nopeammin sijoittamaan Ameriikkaan. Tällä hetkellä saan USA:n osakkeistani (jotka jakavat siis vähintään neljästi osinkoa vuodessa) noin satasen per kvartaali osinkoa. Nordnetissä kun kulut ovat USA:an min 15e, niin tarvitsen aina sen 1500-2000e että voisin sijoittaa fiksuilla kuluilla. Eli ei onnistu ihan joka kvartaali. Nordeassa voisin huoletta heittää vaikka 500e parin kuukauden välein johonkin Jenkki-firmaan kun taas Nordnetissä joudun kasvattamaan salkun saldoa että kannattaa vetää ostohousuja jalkaan.

Samaa mieltä muuten @Kimmo_Ahteri n kanssa Fortumista. Itse hairahdin tankkaamaan "halpaa" Fortumia vuosi sitten kesällä. Ei olisi kannattanut.

 

[MPN]

Siis niin häviää. Sitä vain juuri "pohdin ääneen", että onko minun sitten kuinka järkevää lähteä kilpailemaan muun muassa näitä ammattilaisia vastaan vai olisiko vain tyydyttävä "varmaan" indeksirahastoon. Rohkenen epäillä omia kykyjäni voittaa pitkässä juoksussa indeksi, kun siihen eivät läheskään kaikki ammattilaisetkaan kykene.

Ammattisijoittajien pitäisi beatata indeksi kokoajan, eivätkä pysty ostamaan pientä yhtiötä hoitamaansa salkkuun siten että sillä olisi järkevää vaikutusta. Eli piensijoittajana voit halutessasi ostaa käänneyhtiötä ja odottaa vuodenkin sitä käännettä, eikä sinun tarvitse koittaa pysyä indeksin perässä vuoden aikajänteellä. Lisäksi sitten nuo pienet firmat, joita ei 50miljoonan salkkuun voi oikeastaan ostaa lainkaan.

@Daespoo jos teet kolmen kuukauden välein kaupan, ei Nordea taida veloittaa mitään hallinnointipalkkiota? Ja kaupankäyntikuluilla on merkitystä, jos vuodessa hävität 1% "tuuleen", niin kun korkoa korolle-efekti pääsee myöhemmin vauhtiin, niin se alkuprosenttiyksikkö on yllättävän iso. Melkein sama että ottaisit asuntolainan koroksi 1%-yksikön korkeamman marginaalin (erittäin kärjistetysti)

Oma neuvoni on että pääasiassa matalilla kuluilla olevia indeksirahastoja (sisältäen etf:t), jotka sijoittavat osingot uudelleen, sitten lisäksi omalla painollaan suoria osakesijoituksia. Näin itsekkin toimin, auttaa juuri siihen että haluaa vähän "ottaa näkemystä", mutta silti pääsee lähelle indeksin tuottoa.

edit. Lisätään sen verran että yksittäisen ihmisen on mahdotonta vaikuttaa pörssin tuottoon, mutta itse voi vaikuttaa kuluihin ja veroihin joita maksaa, eli nuo optimoimalla saa ns. ilmaista tuottoa. Ja kasvuosuuksia saa (tällä hetkellä) myydä 10v omistamisen jälkeen 40% hankintameno-olettamalla, eli jos olet ostanut 1000€ hinnalla tänään ja 10v päästä myyt sen hinnalla 5000€, saat merkattua hankintahinnaksi 2000€, jolloin maksat tuosta 3000€ osuudesta veron, etkä 4000€ osuudesta. Eli yleensä nuo ovat kannattavampia kuin suorat omistukset, kunhan saat niitä pienillä kuluilla.

 

[Sphinx]

Mitä indeksin voittamiseen tulee, niin kannattaa muistaa, että pitkässä juoksussa täysin arvalla osakkeita valitsemalla ja sattumanvaraisesti sijoittamalla pääsee keskimäärin indeksin mukaiseen tuottoon. Indeksin voittaminen onkin sitten jo huomattavasti hankalampaa, mutta pitkässä juoksussa indeksin mukainen tuotto on ihan hyvä. Tässä pahin sijoitusvirhe on olla sijoittamatta ensinkään. Sinänsä ei pidä pelätä markkinoita liikaa eikä toisaalta yhtiöiden perinpohjaisesta analysoimisesta ole loppujen lopuksi välttämättä suurta iloa. Toki pitää tunnistaa oman sijoitustyylin riskit. Mitä enemmän hajauttaa sitä lähemmäs indeksin tuottoa aina lopulta pääsee.

Jos on nyt aloittamassa osakesijoittamista niin kannattaa huomata, että osakkeet ovat tällä hetkellä melko kalliita. Eli ostot pikku hiljaa vaikka parin-kolmen vuoden ajalle hajauttaen jos aloittaa hommaa nyt. Ja jos indeksi putoavat kunnolla (tyyliin 25-50 %) niin sitten vaan rohkeasti all in.

Ehdottomasti vain suoraan osakkeisiin kiinni jos kiinnostusta löytyy. Rahastoista voi hakea sitten vaikka maantieteellistä hajautusta jos itse sijoittaa pääasiassa Suomen markkinoille.

 

[minarc]

Itse aloitin 2012 ja nykyään vetelen tälläisellä salkulla menemään, yhtään osaketta en ole myynyt ja lisää ei oikein nyt pysty hankkimaan.

Nokia 39%
Bittium 34%
F-Secure 16%
Nixu 7%
SSH 4%

Kaikki ostopäätökset on tehty Kauppalehden keskustelupalstalta lukemalla noiden yhtiöiden ketjuja.

Minua ei saisi hankkimaan mitään tylsiä sähkö- pankki- tai mitään eläkejuttuja.

Hajautus ei varmaan kaikkia miellytä, mutta neljässä alimmassa on kovaa potentiaalia että lähivuosina jos ei jo lähikuukausina tulee isompi uutinen ja vaikka yrityskaupalla kerralla kunnon tili.

Hienosti on tähän mennessä mennyt, mutta varsinkin Bittium (entinen Elektrobit) ja SSH harmittaa aika rankasti kun seurailin niitä jo euron paikkeilta ja lähdin sitten mukaan 3 euron paikkeilta, ilman mitään isompaa uutista siinä välillä.

 

[Yläpesä]

Nokia 39%
Bittium 34%
F-Secure 16%
Nixu 7%
SSH 4%
.....
Hajautus ei varmaan kaikkia miellytä,

Jos sallit, niin mikä hajautus?

 

[dana77]

Minua ei saisi hankkimaan mitään tylsiä sähkö- pankki- tai mitään eläkejuttuja.

Jos eläkejutuilla viitataan eläkevakuutuksiin ja niihin rinnastettaviin huijauksiin, niin ymmärrän näkemyksen. Samoin jos pankkijutuilla viitataan pankkien rahastoihin, niin nekin ovat kalliita ja heikkoja, joten sekin on selvä. Mutta mitä ihmettä ovat sähköjutut?

 

[minarc]

Jos eläkejutuilla viitataan eläkevakuutuksiin ja niihin rinnastettaviin huijauksiin, niin ymmärrän näkemyksen. Samoin jos pankkijutuilla viitataan pankkien rahastoihin, niin nekin ovat kalliita ja heikkoja, joten sekin on selvä. Mutta mitä ihmettä ovat sähköjutut?

Juurikin noita eläkevakuutuksia tarkoitin.

Rahastoja minultakin löytyy muutamia lähemmäs 10v. sitten hankittuja Intiaa ja Venäjää, summat niin pieniä etten edes laske niitä mukaan.

Tarkoitin, että esim. Nordeaa, Sampoa ja Fortumia eli liian vakaata ja tylsää ei minulta löydy nyt eikä jatkossa. Tykkään sellaisista missä kuvittelen lähitulevaisuudessa olevan runsaasti kasvua.

Jos sallit, niin mikä hajautus?

Osuuspankin sijoitusneuvoja soitti pari viikkoa sitten ja oli vähän samaa mieltä. Eivät kyllä tälläkään kertaa saaneet tarjottua mitään mikä olisi kiinnnostanut.

 

[EinoKeisari]

Jos sijoitushorisontti on vaikka sen parikymmentä vuotta, niin ehdottomasti indeksirahastot. Voi olla ehkä tylsä vaihtoehto, mutta on riski/tuotto suhteeltaan ehdottomasti paras. Jos taas lyhyempi, niin sitten voi lähteä kokeilemaan suoraa osakesijoittamista. Siinäkin tietenkin riippuu, minkälaisilla summilla pelataan. Noi salkunhoitajien rahastot voi unohtaa suoraan.

 

[Huerzo]

Sijoittamisen voi ottaa myös harrastuksen kannalta. Tavoite on toki edelleen tienata rahaa, mutta suoraa pörssisijoittamista ei kannata "pelätä".

Kuten yllä on kerrottu, osan rahoista voi laittaa rahastoihin ja osan omiin pörssisijoituksiin. Ainakin itselläni hajautus ja "oppikirjasijoittaminen" tapahtuu rahastojen kautta ja erikoisempiin firmoihin sijoitan itse. Ne ovat tyypillisesti pienempiä jenkkiyrityksiä ja osa on jopa joukkorahoituksen kautta hankittuja startup-osuuksia. (Jälkimmäisiä en suosittele aloittelijalle, koska osakkeet ovat tyypillisesti ylihinnoiteltuja. Lisäksi niistä on hankala päästä eroon, ts. eivät ole likvidejä.) Salkkuni arvon heilahtelu on arvatenkin voimakasta, mutta tämä on oma valinta.

Puhun toki vain omasta puolestani, mutta kuutisen vuotta aktiivisemmin sijoittaneena olen oppinut paitsi yrityksistä ja taloudesta, niin ennen kaikkea itsestäni. Omalla rahalla ostaessa ja myydessä omat vahvuudet ja heikkoudet tulevat väistämättä esiin. Kaikki klassiset virheet on kai tehty ja oppirahat maksettu - paitsi velkavivulla touhuaminen, mutta niinhän se piti pentunakin laittaa kieli pakkasella metallikaiteeseen...

 

[Zamboni]

Osaamista saan päivä päivältä lisää ja uskallus kyllä riittää. Ongelmani on vain se, että en osaa päättää alanko sijoittamaan suoraan tylsästi indeksirahastoihin vai mielenkiintoisesti suoraan osakkeisiin.

Joo tuo talletusvaihtoehto ei ollut juuri sinulle suoraan osoitettu, vaan lähinnä yleisemmin perustallaajille, joita ei osakehommat kiinnosta edes vähää alusta. Itsellänikin on tuolla nyt ylimääräinen käyttöraha lepäämässä, joka muuten olisi oman pankin säästötilillä olemattomalla korolla. Mieluummin sen jonkun satasen sieltä kotiuttaa vuodessa kuin antaa olla aivan tuottamattomana oman kotipankin käytössä.

Omasta varallisuudesta 1/3 on tällä hetkellä suoraan osakkeissa ja rahastoissa ja näissäkin pääpaino osakkeissa, eli kasvattamisen varaakin olisi. Jossain 50-60 prosentin kohdalla taitaa oma kipuraja mennä mutta eiköhän tuonne parin vuoden sisään päästä. Aikanaan tämän touhun harjoittelu tuli aloitettua 2000-luvun alussa, ja pääsi ottamaan oppia myös 2008 dropista, niin ei aivan kaikkea irtoavaa viitsi kiinni lyödä.

 

[Rubicon]

Pari vuotta on tullut tuuppailtua rahoja osakemarkkinoille ja aion jatkaa tätä kuukausi kuukaudelta jatkossakin. Sijoitushorisonttini on kymmeniä vuosia eli mitään muuta kuin osakkeita on mielestäni turha harkita sijoitusten pääkohteeksi, esimerkiksi kulta toki on hyvä instrumentti tasoittamaan riskiä ja tuomaan hajautusta. Ja tietysti aina kannattaa pitää silmät ja korvat auki, jos vastaan tulee mahdollisuuksia joissa tuotto-riskisuhde on houkutteleva. Markkinat kun eivät kuitenkaan ole niin tehokkaat ja rationaaliset, kuin voisi kuvitella eli hinnoittelussa tulee missejä suuntaan jos toiseenkin. Sitten tietenkin on eri tilanne, jos on esim. eläköitymässä lähivuosina tai jo eläkkeellä niin riskiprofiili ja sijoitussalkku on syytä miettiä uusiksi.

ETF-indeksirahastoja ostan Nordnetin kk-säästämisellä, jotka muodostavat salkusta tällä hetkellä hieman suunniteltua vähemmän vain noin 40%. Pyrkimys olisi pitkässä juoksussa saada tämä "passiivinen osuus" salkusta takaisin 70% tuntumaan ainakin ja loppuosa sitten "pelirahaa", jolla voi yrittää leikkiä sijoitusgurua ja tehdä omasta mielestä hyviä löytöjä markkinoilta.

Tässä onkin viimeisen vuoden aikana tullut tehtyä noita suoria sijoituksia useampia, kun jokin yhtiö on ajautunut aallonpohjaan (Volkswagen, Deutsche Bank) tai arvoyhtiöt ovat dropanneet markkinan mukana (Sampoon tartuin Brexitissä). Lisäksi oli pakko testata sijoittamista öljyyn, koska alkuvuonna hinta meni jo niin naurettavan matalalle. Tuo on muuten piensijoittajalle kovin vaikea yhtälö löytää tuotetta, joka korreloisi mahdollisimman hyvin öljyn spot-hinnan kanssa. Päädyin öljyfutuuri-ETF:ään. Voitolla olen tällä hetkellä ihan kivasti, mutta kätevästi olen nähnyt tuon kautta käytännössä, että tuottokehitys ei todellakaan ole luettavissa laskutoimituksella öljyn hinta nyt / öljyn hinta ostohetkellä. Tämän tiedostinkin jo sijotuskohdetta kartoittaessani, mutta aina asiat kirkastuvat ja kristallisoituvat, kun oikeasti sijoittaa johonkin tuotteeseen ja seuraa kurssikehitystä. Kysehän kun on futuurihintojen muutoksista ja tietenkin, koska dollaripohjainen ETF on kyseessä, niin myös valuuttakursseista. Valuuttapuolella muutos onkin ollut omalta kannaltani tuottoa heikentävä esimerkiksi.

Joitain muita yleisiä pointteja mitä yritän pitää ohjenuorina ja tiukasti mielessä sijoitellessani:

- Yksittäisessä kaupassa kulut eivät saa mennä yli 1% suhteessa sijoitettavaan summaan. Kk-säästäminen on tässä suhteessa tietenkin ylivertainen tapa, kun saa kokonaan ilman kuluja tehtyjä tasaisesti ostoja valitsemiinsa ETF:iin, jolloin tulee edullisesti kuntoon sekä ajallinen että maantieteellinen hajautus.

- Hajautus mainituilla dimensioilla on muutenkin se kaiken a ja o näissä kuvioissa, sen merkitystä ei vain voi tarpeeksi korostaa.

- Suorien osakeostojen saralla ajoitus nousee tietenkin ratkaisevaan rooliin. Erinomainenkin yhtiö voi olla huono sijoitus, jos erehtyy ostamaan sitä täysin väärällä arvostustasolla. Vastaavasti keskinkertainen yhtiö voi olla hyvä sijoitus, jos markkinat ovat kurmottaneet kurssin liian alhaiseksi.

- Yksinkertaiset mutta toimivat multippelit kuten P/E ja EV/EBITDA jne. ovat äärimmäisen hyviä tapoja miettiä sijoituksen järkevyyttä. On syytä katsoa sekä markkinan yleisen tason arvostustasoja että yksittäisten yhtiöiden multippeleja.

- ETF:ien ja rahastojen kulut ovat äärimmäisen tärkeä pointti. Tuota spesifimpää öljy-ETF:ää lukuun ottamatta kulutaso 0,09-0,25% omissa ETF-rahastoissani. Syytä on myös tarkastaa, että rahasto noudattaa osinkojen uudelleensijoittamista, jolloin pääsee hyötymään korkoa korolle-efektistä ja verotuksen lykkääntymisestä. Kasvuosuusrahastot ovat siis se oikea valinta.

- Ei tuijottamista osinkoihin. Jokainen voi luoda itse osinkonsa yksinkertaisesti myymällä sen määrän haluamiaan osakkeita, kuin tarpeelliseksi kokee. Havainnollistetaan esimerkillä: omistat 20 osaketta niin yhtiöltä A kuin yhtiöltä B. Molempien hinta 10€/kpl ja tekivät voittoa 1€/per osake edellisellä tilikaudella. A noudattaa osinkopolitiikkaa, jossa sillä on tapana jakaa 50% tilikauden voitosta pois osinkoina. B ei jaa ollenkaan osinkoja. Sijoituksesi arvo ennen yhtiökokouksia ja osingonjakoa siis 200 (A) + 200 (B). Kokousten jälkeen saat A:lta 1€*50%*20= 10€ osinkoja, mutta samalla A:n osakekurssi putoaa luonnollisesti poistuneiden varojen verran eli 10-0,5= 9,5€/kpl. Sijoituksen kokonaisarvo siis samainen 200 edelleen (= 20*0,5 (käteistä) + 20*9,5 (osakkeita)). B:n osalta ei muutoksia eli 200 mennään edelleen. Käteistä tarvitessasi voit myydä B:n osakkeita eli myymällä yhden osakkeen saat 10€ eli varallisuutesi jako on tällöin sama kuin A:n osalta 10€ käteistä ja 190€ osakevarallisuutta.

Lisäksi yritys voi harjoittaa omien osakkeidensa takaisinostoa osingonjaon sijasta, joka on niin ikään yksi tapa jakaa voittoa osakkeenomistajille (yhtiöstä eroon haluavat ja/tai käteistä halajavat pääsevät osakkeistaan eroon, kun yhtiö ostaa ne ja jäljelle jääneiden yhtiöön uskovien omistajien osuus yhtiön varallisuudesta kasvaa). Edullisuus sen suhteen mikä on omistajan kannalta parasta riippuu verotuksesta, kohdellaanko osinkoja ja myyntivoittoja samalla tavalla vai joutuuko toisella tavalla jaetuista voitoista maksamaan enemmän veroeuroja. Suomessahan osinkojen kohtelu on ollut perinteisesti lievempää eli tämä toki on validi pointti siinä, jos sijoittaja sanoo toivovansa osingonjakoa, mutta mikään muu syy ei ole taloudellisesti pätevä.

Toki voidaan perustella, että osinkojen maksu on laiskalle piensijoittajalle kätevää, koska ne tulevat automaattisesti ja annettuina. Menevätkö nuo kulutukseen vai tuleeko ne sijoitettua uudelleen? Jos yhtiöllä on hyviä ideoita niin parastahan oli uudelleensijoittaa nuo, ja mikäli omistat yhtiön osakkeita oletettavasti luotat yhtiön kykyyn tehdä tulosta jatkossakin. Toisaalta kun toimit näin joudut maksamaan sekä veroja osingoista, että kaupankäyntikuluja uusien osakkeiden ostoista verrattuna siihen, että yhtiö siirtäisi voittovarat omaan pääomaansa ja investoisi niitä uudelleen kasvattaen yhtiön arvoa ja osakkeen markkina-arvoa eli omistajan varallisuutta. Tietysti silloin, jos yhtiöltä puuttuu fokus ja suunta niin on luonnollista että osingonjako on toivottua, koska sijoittajana uskot että muualla olisi parempia sijoituskohteita. Mutta edelleen tällöinhän voit luopua haluamastasi määrästä yhtiön osakkeita koska tahansa, jos menetät uskosi yhtiöön ja koet, että se tuottaa huonommin kuin jokin muu potentiaalinen sijoituskohde.

 

[dana77]

Kun täällä on muutamaankin ottaen mainittu Brexitin ja vastaavien tilanteiden hyödyntäminen suorien osakesijoitusten tekemisessä, niin miksei vastaavanlaista pelaamista voisi tehdä ETF:llä ja vastaavillakin? Toki Brexitin vaikutus oli tietyillä aloilla hieman isompi kuin toisilla, mutta kyllä se koko indeksiä heilautti valtavasti. Onko tämä vain psykologinen juttu vai onko joku teoriakin taustalla?

Minä henkilökohtaisesti ymmärrän hyvin maantieteellisen ja toimialahajauttamisen merkityksen, mutta ajallisen hajauttamisen kanssa on vaikeampaa. Jotenkin sitä ajattelee, että sen suhteen näkemyksen ottaminen on kohtuullisen helppoa indeksien kanssa pelatessa. Onko ajatus, että korkeidenkin kurssien aikana kannattaa ennemmin sijoittaa kuin pitää käteisenä odottamassa laskukautta?

Yksi kiinteän kk-sijoittamisen hienoista puolista on että summa on kiinteä, niin silloin kun kurssi on edullinen niin rahalla saatavien osuuksien kappalemäärä on isompi kuin silloin kun kurssi on korkealla. Siinä hyötyy vähän niinkuin automaattisesti.

 

[Kampitus]

Mielipiteita on monia. Itse tuen suoraa osakesijoittamista, koska silloin tiedan tarkkaan missä rahani ovat. Rahastoja on monenlaisia ja tiedän että pankkien toiminta on valvottua ja tuskin siellä mitään kähmintää on, mutta itse pidän rahastojen hoitoa pankkien parhaana bisneksenä. Vaikka selvittäisi kuinka tarkkaan, jonkun rahaston taustat, on melko vaikea saada sellaista kokonaiskuvaa ja varmuutta siitä mitä omistaa, kun jos vastaavasti omistaa tietystä yhtiöstä tietyn määrän suoria osakkeita.

Itsellänikin on rahaa rahastoissa enkä sitä tyrmää, mutta hyvin vähän sijoitan pankin ohjeiden mukaisesti, se ei vain ole ikinä ollut tuottoisaa. Rahastoilla on toki merkittävä asema taloudessa, mutta kyllä monet pankin rahastot ovat juuri niitä asioista tietämättömiä vauraita yksilöitä varten. Pankki houkuttelee asiakaansa tällaiseeen sijoita ja unohda konseptiin jossa pankille on hyvät palkkiot. Lisäksi pankeilla on mielivaltainen oikeus yhdistellä eri rahastoja, joten kun olet selvittänyt perin pohjin mistä rahastosi koostuu, saatetaan se viikon päästä sulauttaa osaksi jotain toista.

Kuten moni sanoo, älä sijoita sellaiseen paikkaan mistä et ymmärrä, pätee sama tässäkin. Monelle rahastoja tarjotaan helppuden vuoksi, mutta niiden koostumus on jopa vaikeampi selvittää kun seurata muutamaa yhtiötä. Keksitään nyt esim. joku kasvava Eurooppa kori, jossa kasvuyrityksiä kymmenestä maasta yhteensä 100 eri aloilta, eri toimintatavoista. Mitään käryä sinulla ei lopulta ole mitä omistat ja mihin sijoitat. Tuotto perustuu vaan siihen helvetilliseen hajautukseen, mikäli plussia on enemmän kuin miinuksia jää tuotto plussalle.

Suorassa osakesijoituksessa minua kiehtoo se että tiedän tasan mitä konkreettisesti omistan. En nyt sano että tuntisin jotain veljeyttä kun kyseisen yrityksen toimari puhuu, mutta yrityksia on mukava minusta seurata. Isommissa summissa pankin palkkio on pelkkä välityspalkkio kun osakkeita hankin, selvä kauppa molemmille. Tällainen toimintatapa vain minua kiehtoo enemmän. En tiedä esim Nordnetin rahastojen hoitokuluista, mutta tiedän että normipankit tekee tuloksensa nykyään nimenomaan rahastoilla. Pankkien rahastot ovat minusta siis lähinnä pankin bisnes, ei asiakkaan. Suorassa osakesijoittamisessa he eivät pääse kiinni muuhun kuin välityspalkkioon. Enkä siis nyt ketään käske pysymään erossa rahastoista, kuten sanoin niitä on minullakin. Tarkkaan kannattaa silti selvittää mistä rahasto koostuu ja pitää se minusta melko yksinkertaisena. Suora osakesäästäminen varsinkin vakaisiin arvoyhtiöihin on kuitenkin riskin puolesta käytännössä samassa. Esim. suuret osingonmaksajat joiden arvo ei pitkällä välillä ole laskenut moneen vuoteen ja osinkotuotto on hyvää.

 

[MPN]

Yksi kiinteän kk-sijoittamisen hienoista puolista on että summa on kiinteä, niin silloin kun kurssi on edullinen niin rahalla saatavien osuuksien kappalemäärä on isompi kuin silloin kun kurssi on korkealla. Siinä hyötyy vähän niinkuin automaattisesti.

Pätee rahastoilla paremmin kuin ETF:llä. Sellainen huomio vain. Kun ETF:llä ei "kohtalaisilla" summilla yleensä saa sitä ylimääräistä osaketta, vaan osa rahoista jää käyttämättä. Toki riippuu ETF:n hinnoista.

@Rubicon listaan seurattavista tunnuisluvuista lisäisin free cash flowin. Tuo on mielestäni erittäin tärkeä ja lasken sen melkein aina itse tilinpäätöksen perusteella kun yhtiötä tutkailen.

 

[Rushlow]

Kun täällä on muutamaankin ottaen mainittu Brexitin ja vastaavien tilanteiden hyödyntäminen suorien osakesijoitusten tekemisessä, niin miksei vastaavanlaista pelaamista voisi tehdä ETF:llä ja vastaavillakin? Toki Brexitin vaikutus oli tietyillä aloilla hieman isompi kuin toisilla, mutta kyllä se koko indeksiä heilautti valtavasti. Onko tämä vain psykologinen juttu vai onko joku teoriakin taustalla?

Kyllä samaa voi tehdä ja tehdäänkin ETF:llä ja perinteisilläkin rahastoilla, mutta pienemmissä määrin kuin yksittäisillä osakkeilla. Rahastosäästäjät nyt vaan ovat enemmän autopilotilla liikenteessä eivätkä seuraa pörssin liikkeitä. Eikä siinä mitään väärää.

Onko ajatus, että korkeidenkin kurssien aikana kannattaa ennemmin sijoittaa kuin pitää käteisenä odottamassa laskukautta?

Kyllä. Ei kukaan voi sanoa milloin seuraava kurssilasku alkaa ja markkinoilta poissaolo voi tulla kalliiksi. Moni on pelännyt uutta laskua varmaan jo vuodesta 2011 ja ollut sijoittamatta. Yleinen uskohan tuntuu olevan, että ihan kohta romahtaa, mutta sitten taasen muistaakseni Erkki Sinkko oli tänä kesänä sitä mieltä että nyt ollaan kurssinousun puolessa välissä. Ainut varma on se, että kukaan ei oikeasti voi tietää. Toki p/e-lukuja seun muita voi tuijottaa, mutta ajat muuttuvat ja entiset analyysit eivät välttämättä päde.

Yksi kiinteän kk-sijoittamisen hienoista puolista on että summa on kiinteä, niin silloin kun kurssi on edullinen niin rahalla saatavien osuuksien kappalemäärä on isompi kuin silloin kun kurssi on korkealla. Siinä hyötyy vähän niinkuin automaattisesti.

Näin on. Tällä tavoinhan periaatteessa jopa voittaa indeksituoton.

Pätee rahastoilla paremmin kuin ETF:llä. Sellainen huomio vain. Kun ETF:llä ei "kohtalaisilla" summilla yleensä saa sitä ylimääräistä osaketta, vaan osa rahoista jää käyttämättä. Toki riippuu ETF:n hinnoista.

Avaatko tätä hieman lisää. Mitä ovat "ylimääräiset" osakkeet?

 

[Sphinx]

Minä henkilökohtaisesti ymmärrän hyvin maantieteellisen ja toimialahajauttamisen merkityksen, mutta ajallisen hajauttamisen kanssa on vaikeampaa. Jotenkin sitä ajattelee, että sen suhteen näkemyksen ottaminen on kohtuullisen helppoa indeksien kanssa pelatessa. Onko ajatus, että korkeidenkin kurssien aikana kannattaa ennemmin sijoittaa kuin pitää käteisenä odottamassa laskukautta?

Näinhän sitä luulisi, että on helppoa ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Ehkä se joillekin onkin, mutta monille se on lopulta yllättävän vaikeaa. Muistan lukeneeni jotain tutkimuksiakin tästä, että ne, jotka yrittävät ostaa halvalla ja myydä kalliilla tekevät käytännössä useammin toisin päin. Itsekin voin omalta noin kymmenen vuoden sijoitusuraltani todeta, että keskimäärin omissa kaupoissa ostot ovat aina vain tupanneet ajoittumaan yleisen markkinatilanteen suhteen korkeampien kurssien aikaan kuin myynnit.

Halvan paikan kyttäämisessä on se ongelma, että osakkeet ovat aika harvoin halpoja. Tällä vuosituhannella erinomaisia ostopaikkoja on ollut kolme, vuodet 2003, 2009 ja 2012. Jos missaat yhden niin on ikävä jäädä ison käteispossan kanssa odottelemaan seuraavaa romahdusta. Sijoitusmarkkinoilta kun voi saada tuottoa vain olemalla markkinoilla ja oman kokemuksen mukaan sanoisin, että nousun missaaminen on pahempi virhe kuin romahdukseen täysillä ajaminen. Varsinkin jos palkkatuloista kertyy koko ajan uutta sijoitusvarallisuutta.

Tämän vuoden ainakin toistaiseksi alimmat kurssitasothan nähtiin helmikuussa ja kuukausittain amerikkalaissijoittajille tehtävän kyselyn perusteella juuri silloin lähes ennätyksellisen moni uskoi, että puolen vuoden kuluttua kurssit olisivat senhetkisten tasojen alapuolella. Historiallisesti tämä on ollut poikkeuksellisen vahva indikaattori sille, että puolen vuoden kuluttua kurssit ovat reilusti ylempänä ja niinhän siinä kävi tälläkin kerralla. Kun suuri osa sijoittajista odottaa kurssien laskevan, ne yleensä ovat aina nousseet voimakkaasti. Osakemarkkinathan ovat jatkuvaa pelon ja ahneuden kamppailua ja suuri osa sijoittajista on yleensä pelokkaita silloin, kun pitäisi olla ahneita ja toisin päin. Yleensä siinä vaiheessa olisi syytä alkaa pelkäämään, kun huomaa ajattelevansa ahneesti, että eiköhän nousu vielä ainakin viikon ajan jatku.

Itsellä on tällä hetkellä sijoitusvarallisuudesta pörssinoteeratuissa osakkeissa noin 40 % ja tavoitteena on pitkässä juoksussa nostaa tämä osuus noin 100 %:iin, mutta nykyisillä kurssitasoilla en lähde osuutta kasvattamaan. Toisin kuin v. 2009, niin 2012 osasin ja uskalsin kyllä tehdä muutamia hyviä ostoja halpojen kurssien aikaan, mutta suurimmalti osin nousumarkkina on mennyt hukkaan parempia ostopaikkoja odotellessa.

Tietysti juuri nyt ei välttämättä ole olleenkaan hyvä aika aloittaa osakesijoittamista jos ei ole tähänkään mennessä aloittanut, mutta jos aikoo nyt aloittaa, niin pitäisin ajallista hajautusta tärkeänä eli malttamaan olematta sijoittamatta kaikkea kerralla. Tietysti jos kurssit olisivat juuri nyt alhaalla, olisi hyvä iskeä heti all in. Toisaalta lähes jokainen joutuu jossain vaiheessa sijoitusuraansa niitä oppirahojakin makselemaan, eli vaikka onnistuisi aloittamaan homman hyvään aikaan ja saamaan nopeasti suuret tuotot niin hyvin todennäköisesti turskaakin on sitten vielä myöhemmin kahmalokaupalla tulossa.

On kuitenkin hyvä muistaa se, että pitkässä juoksussa kenen tahansa on erittäin vaikeaa voittaa indeksiä, mutta toisaalta apinakin saavuttaa pitkässä juoksussa indeksin mukaisen tuoton. Toisaalta pitkässä juoksussa indeksit keskimäärin nousevat ja siten teet sitä parempaa tuottoa mitä suuremmalla sijoitusasteella olet mukana. Yhdellä yksinkertaisella kikalla on tosin vuosikymmenestä riippumatta päihittänyt indeksin pitkässä juoksussa yleensä reilusti - olemalla mukana markkinoilla vain talvella ja olemalla kesällä kokonaan cashina.

 

[Sphinx]

Yksi asia mitä saa myös totutella sietämään on ns. saavuttamattomat tuotot. Usein tuntuu olevan vähän niin kuin itsellä oli hieman kärjistettynä jossain vaiheessa alkuvuotta, että kaikki osakkeet, joita olin myynyt vuoden sisällä treidasivat myyntihintani yläpuolella, kaikki, joita olin ostanut treidasivat ostohintani alapuolella ja kaikki, joiden ostamista olin harkinnut, mutta jättänyt ostamatta treidasivat 100 % korkeammalla kuin niiden ostamista harkitessani.

 

[paki77]

Yhdellä yksinkertaisella kikalla on tosin vuosikymmenestä riippumatta päihittänyt indeksin pitkässä juoksussa yleensä reilusti - olemalla mukana markkinoilla vain talvella ja olemalla kesällä kokonaan cashina.

Olen 99% varma, että tämä ei pidä paikkaansa. Ei ole kauaa kuin luin artikkelin jossa käsiteltiin kuukausikohtaisia indeksituottoja, mikään kuukausi ei ollut miinuksella. Lisäksi kun ottaa huomioon myynneistä aiheutuvat verovaikutukset ja välityskulut niin uskallan väittää että Sell in may on raskaasti tappiollinen pitkässä juoksussa holdaamiseen ympäri vuoden verrattuna.

 

[greatLeo]

Itse on tullut osakesäästämistä harjoitettua vajaat kuusi vuotta. Muutaman kirjan olen aiheesta lukenut, ja blogeja myös seurannut. Oppirahojakin on tullut makseltua. Nyt salkku ja sijoitussuunnitelma ovat alkaneet vakiintua. Nordnetissä on suoria osakkeita 2/3 salkusta ja Seligsonin rahastoissa 1/3. Nordnetin salkun kokoonpano on ollut pitkään sama eli suuruusjärjestyksessä Coca-Cola, Sampo, Nokian Renkaat, Tikkurila, H&M, Nordea (OMXS), McDonald's. Viime vuosina on tullut tehtyä vain lisäyksiä. Yksi tai kaksi uutta firmaa salkkuun vielä mahtuisi. Seligsonilta taas puolestaan Top 25 Brands, Phoebus ja Top 25 Pharmaceuticals. Näiden lisäksi on vielä isohko nippu työnantajan osakkeita.

Tällä systeemillä pyrin saamaan sekä rahastojen ajallisen kk-säästämisen, verohyödyt ja hajautuksen että suoran osakepoiminnan mielenkiinnon ja mahdollisuudet (mm. ajoittaminen, valuuttahajautus). ETFistä luovuin aikoinaan kun monet kasvu-ETFistä olivat synteettisiä eikä verojen makselu ETFien osingoista napannut. Nykyään on onneksi hyvin tarjolla myös fyysisiä kasvu-ETFiä. Silti indeksisijoittaminen ei kiinnosta vaan aktiivisemmalla linjalla mennään. Vaikka viisi suurinta sijoitusta ovat tarkoituksella lähes 50% salkusta, sen tuotto seuraa kuitenkin pitkälti indeksejä.