On aivan selvää, että joka ikisen raiskauksen ja muun rikoksen yhteydessä voidaan löytää seikkoja, jotka ovat edesauttaneet rikoksen tapahtumista. Samoin onnettomuuksien. Ihan minkä tahansa asian yhteydessä. Milloin raiskatun olisi kannattanut kävellä jossain muualla; milloin pukeutua eri tavalla; milloin näyttää erilaiselta; milloin olla katsomatta johonkin suuntaan ”viettelevästi”; milloin olisi pitänyt olla antamatta ymmärtää jne. Ainoa keino olla täysin turvassa noilta oksettavilta ihmisjätteiltä on olla syntymättä. Päätöksen raiskauksesta tekee vain ja ainoastaan raiskaaja itse. Sillä, kehen teko kohdistuu, ei lopulta ole merkitystä, vaan se uhri kyllä löydetään. Sitten käydään taas uhrin ”syntilista” läpi, että mitä olisi pitänyt tehdä toisin tai jättää kokonaan tekemättä. Mikähän mahtoi olla Valkeakoskella tapetun ja raiskatun nuoren tytön ”väärä valinta, jolla toisinaan on ikäviä seurauksia”, kuten tämä yksi ymmärtäjä asian runoili?
Ei helvetti. Raiskauksessa vain tekijä on syyllinen. Mitään lieventäviä asianhaaroja ei ole, koskaan. Ikinä. Missään tilanteessa. Se että näihin yritetään löytää jotain seikkoja, joilla uhri edesauttoi kohtaloaan, on vain ja ainoastaan raiskaajien ymmärtämistä ja hiljaista hyväksymistä. Edelleen: se uhri kyllä löytyy, aina on löytynyt. Ja aina löytyy joku valopää, joka tulee kertomaan, miten olisi kannattanut olla tulematta raiskatuksi. Halutaan sulkea naiset ja lapset neljän seinän sisään (jossa he eivät myöskään ole turvassa aina), koska ”näille nyt vaan ei voi mitään” ja ”ei mulla ole ratkaisua tähän ongelmaan”. Että kannattaa nyt vaan olla olematta kotona tai ulkona, olla pukeutumatta liian paljastavasti tai liian peittävästi, olla puhumatta kellekään mutta silti kieltäytyä kohteliaasti, olla kävelemättä klo 01 jossain ja 02 jossain muualla, ja ihan vain olla tulematta raiskatuksi. Ja jos tulee raiskatuksi, niin ihan vähän oli kyllä oma syy. Kikkelis kokkelis, mitäs läksit.
Edit. En huomannut ketjunoottia, joten sori siitä, jos meni jankkaamiseksi.