Sari (ja Jari) Sairaanhoitajan kuulumisia

  • 607 432
  • 5 631

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
@Jymäkkä

En tiedä tuohon vastausta, että miksi tuon säännöllisen kierron tekeminen ei ole mahdollista. Siis tilanteessa, jossa sen tekemiseen oikeasti olisi halua, niin en tiedä mikä sen estää. Tuosta on kyllä kollegojen kanssa ollut juttua, mutta ei siihen oikein ole mitään järkevää vastausta ollut. Ehkä ei faktuaalisesti estä mikään, mutta sitä nyt ei vaan syystä tai toisesta ole haluttu luoda?
 

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Kyllä. Mutta sitten näissä tehtaissa on useammin lyhyemmät vuosilomat ja pienemmät palkat. Vai miltäpä kuulostaisi esimerkiksi puusepänteollisuuden tehdastyössä työskentelevän 9 euron tuntipalkka ja neljän viikon vuosilomat. Ei kauhean hyvältä.
Siis vertaat ammattiopisto tason koulutusta ammattikorkeakoulu tason koulutukseen? Ja mistä tää 9 euroa repäistiin. Palkkavertailu kertoi noin 2200 palkasta.

Tällä hetkellä päivystysosastolla kolmivuorotyötä. Vuorot vaihtelee aina. Voi olla kuusi peräkkäin ja ykkösvapaa. Voi olla iltavuoron jälkeen aamuvuoroja. Työkokemusta on 20 vuotta alalta, kotisairaanhoidosta palvelutaloihin ja aina sairaaloihin. Palkka on jotain 35k/vuosi.
Tämä kertoo alan järkyttävyydestä. Tuolla kokemuksella ja noilla työvuosilla 35k/vuosi vuorotyöstä. Surullista....
 

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Onko hoitajista niin kova pula vai vaihtuvuus suurta,vai miksei muka järkevää kiertoa ole tuonne mahdollista järjestää? Se on tietysti yksi, että siinä kun tehdas puksuttaa tasaisesti ja ennakoitavasti päivästä toiseen, niin sairaaloissa ja terveysasemilla tilanteet ja työvoiman tarve vaihtelee. Mutta luulis jonkun perusrytmin luomisen olevan mahdollista, ja täydennyksiä sitten tarpeen mukaan.
Työn luonne estää tällaisen järkevän kierron kehittämisen.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Sinun on varmasti yhtä vaikeaa arvioida myös muiden sellaisten ammattien kuormittavuutta, joita et ole tehnyt päivääkään ja verrata nitä esim sairaanhoitajien vastaavaan. Onko siis jotain faktaa tai tilastoa, että esim opettajien kuormittavuus olisi keskimääräistä korkeampaa. Vaikka aihe on tabu, niin minä tunnen useampiakin omia kollegoitani, jotka ovat kärsineet burnoutista tai vastaavasta mikä yleensä tarkoittaa kuuden kuukauden sairaslomaa.
Minä tiedän kuplassani useita yrityspuolen burnouteja myös, ei tämä toki opettajien etuoikeus ole. En nyt jaksa lähteä googlailemaan sen enempää, mutta perusopetuksen puolella on todella yleistä, eikä iso osa edes tajua, miten veitsenterällä taiteilevat koko ajan.

Omakohtaisestikin tiedän ja tunnistan sen tien alkupään eli miltä tuntuu kun aamuneljältä työasiat mielessä herätessä on adrenaliinia veressä (sitä kai se on?). kun kroppa ei ole ylikierroksista palautunut edes yön aikana. Tällöin työpäivät venyivät 16 tuntisiksi, eikä välissä ehtinyt kusella käydä. Paine siitä, että asiakasfirma jolle projektia tein olisi kaatunut ja ihmisiä jäänyt työttömäksi oli ei niin mukava.
Sama juttu viimeisten kolmen lukuvuoden ajalta, viime lukuvuonna useamman kerran. Pystyin painamaan jarruja työnlaadun kustannuksella, mutta rajoitinta vasten hakkasin koko ajan. Mun työssäni ei ketään uhannut työttömäksi jääminen, mutta koin olevani vastuussa nuorista ja heidän saamastaan opetuksesta, tuesta ja kasvattamisestaankin siltä osin kuin se koulun vastuulla on. Näissä kaikissa vain raja on erittäin veteenpiirrettyä ja jos duuninsa halusi tehdä kovalla tasolla, vaati se toistuvasti ilta- ja viikonlopputöitä, enkä puhu nyt siis korona-ajasta, se on kokonaan oma lukunsa minun osaltani (toki se uhraus oli osin laskelmoitu, ja tuotti mun kohdallani myös välillisesti tulosta). Mutta aikana ennen koronan oli vakiona se, että perjantai-ilta ja lauantai pysyi vapaana, muutoin tein illat ja sunnuntait hommia - opetusmateriaalien tekoa, kehitustiimien juttuja, oppilashuollollisia juttuja, kaikkea sitä, mitä ei työpäivän sisällä oppituntien ulkopuolella ehtinyt tekemään. Koeruuhkan aikaan meni myös lauantait. Tuota kun vetää useamman vuoden putkeen, alkaa pikkuhiljaa kynttilä palamaan molemmista päistä. Päälle syyllisyys oman perheen laiminlyönnistä ja jatkuvaa hermot pinnalla olemista. Sampio not like tis.

Samalla olen kyllä huomannut sen, että osa opettajista on vahvaasti sisäänpäinkääntyneitä ja turhaa valittamista esiintyy reilusti. On selvää, että joskus tulisi olla mahdollisuus vaatia raamien venyttämistä yhteiseksi hyväksi, mutta jotkut jäärät eivät persettään suostu nostamaan, vaan sitten se ahkera ja vastuuntuntoinen osasto juoksee kahta kauheammin. Yhtälailla opettajien olisi hyvä kurkistaa oman kuplansa ulkopuolelle ja huomata, että jotkin asiat heillä ovat todella hyvin. Ja jotta löyhä silta tästä saadaan vielä ketjun aiheeseen, voisin kuvitella että sama pätee myös hoitoalalla - osa kärsii, koska eivät saa mahdollisuutta tehdä duuniaan hyvin, osa valittaa pientä palkkaa ja osa sitten kykenee joko kapean sektorin osaamisellaan hyötymään alalla tai yksinkertaisesti osaavat erottaa työn ja vapaa-ajan poikkeuksellisen hyvin. Jälkimmäistä ryhmää ihailen ammatista riippumatta, jos työt kuitenkin hoidetaan about hyvällä tasolla.
 
Viimeksi muokattu:

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
No, itse opettajana en koe, mutta tässä en halua millään väheksyä niitä, joilla mahdollisesti uupumista on ollut. Kyllä tähän työhön voi upota syvälle, ja kaikissa ammateissa muun elämän asiat tulee sitten päälle. Jos osaa jättää työasiat vapaa-ajalle, niin en nyt lähtisi retostelemaan työn ERITYISELLÄ raskaudella, vaikka onkin vaativaa ja ajoittain raskasta.

Työn luonteesta johtuva jatkuva sosiaalisuuden ja ulospäinsuuntautumisen vaatimus on kyllä sellainen asia, jota muissa ammateissa olevat eivät koskaan ymmärrä. Se alkaa ainakin minulla(olen introvertti) näkyä lukukauden loppua kohden, ei oikein jaksa ihmisiä enää.
Muistaakseni olet lukiossa opettajana, jossa toki on omat työllistävät tekijänsä. Yläkoulun puolella on hiukan paikkakunnasta riippuen hyvinkin heterogeeninen porukka luokassa verrattuna lukioihin ja sitä myötä vaikkapa eriyttämisen tarve suurempaa. Järjestyshäiriöitäkään tuskin on siinä määrin lukiossa kuin peruskoulun puolella ja toisaalta vittumaisen yli- tai aliaktiivisista vanhemmistakaan en usko lukiossa olevan samanlaista haittaa.

Opehommien paskin juttu on siinä, että mikäli kehitystyöhön on intoa, se tehdään käytännössä aina opettajan selkänahasta tavalla tai toisella. Jos vähentää kokonaistaakkaa vähentämällä opetusta, se näkyy palkassa, ja jos taas pitää tunnit normaalina, saa juosta peräsuoli pitkänä ympäri pitäjää paskalla korvauksella/tehdyt tunnit.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että jos saa jotenkin rakennettua itselleen edes suurin piirtein 8-16 -mallin, ei opettajan duuni erityisen raskas ole lomineen. Ainesidonnaista jossain määrin sekä asennoitumiskysymys, jälkimmäinen sekä hyvässä että pahassa.
 
Viimeksi muokattu:

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Täällä on yhden sairaanhoitajan puoliso, ja sekä minä, että tämä sairaanhoitaja-puolisoni ihmettelee juuri hoitoalalla tapahtuvaa "itkua" palkkauksesta. Palkkaushan on hyvä koulutukseen nähden. Ei, sillä palkalla et saa Erottajalta kämppää, etkä osteltua Chanelin laukkuja joka viikko, eikä pidäkkään saada. Sen sijaan normaalielämän sillä kyllä saat. Työkö raskasta? Samalla, ellei pienemmälläkin palkalla työskentelee todella moni esimerkiksi ulkotöissä. Sinne ulos on lähdettävä koko päiväksi, satoi tai paistoi, oli pimeää tai valoisaa. Ja yleensä ulkotöissä tehdään fyysistä työtä koko työvuoron ajan. Ajattele itsesti pimeään räntäsateeseen tekemään vaikka salaojitusta. Kuuleeko näiden suusta samanlaista valitusta palkasta? Ei.
Sen verran tähän, että ojankaivaja tuskin käy 3,5 vuotta ammattikorkeaa sitä duuniaan varten. Että sikäli ei ole ehkä varaa valittaa edes sen vertaa kuin sairaanhoitajalla. Ja toisaalta rasitus ei ole pelkästään fyysistä, vaan varmasti myös ihan pahaa oloa siitä, ettei ehdi kohtaamaan potilaita kuten kokisi tarpeelliseksi.


Puolisoni sanoi hyvin, että suurin osa valittajista on vieraantunut oikeasta elämästä, eikä osaa ajatella yhtään sitä, että iso osa ihmisistä tekee ihan yhtä raskasta, ellei raskaampaa hommaa huonommilla eduilla ja samalla ja huonommalla palkalla. Jostain syystä vain hoitoalan ihmiset nostavat älämölöä. "Ihmisten hengen eteen työskentely" -peruste ei ole riittävä, koska työolosuhteet ei todellisuudessa eroa muistakaan duunaripaikoista. Jos ammatti tuntuu henkisesti liian raskaalta, ja raha parantaa tätä henkistä kipua, niin give me a break. Sillä periaatteella välillisesti ihmisten henkeen liittyvissä ammateissa pitäisi saada jatkuvasti palkkaa lisää.
Minä en aivan täysin osaa pitää sairaanhoitajia perusduunareina. Lähihoitajat ehkä koulutuksensa keston puolesta menevät siihen kategoriaan. Hieno juttu toki, että teillä ollaan tyytyväisiä, mutta en oikein koskaan ole ymmärtänyt sitäkään, että oman ammattikunnan osoittama huoli tullaan ampumaan alas ja kiillotellaan omaa kilpeä siinä samalla.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Muistaakseni olet lukiossa opettajana, jossa toki on omat työllistävät tekijänsä. Yläkoulun puolella on hiukan paikkakunnasta riippuen hyvinkin heterogeeninen porukka luokassa verrattuna lukioihin ja sitä myötä vaikkapa eriyttämisen tarve suurempaa. Järjestyshäiriöitäkään tuskin on siinä määrin lukiossa kuin peruskoulun puolella ja toisaalta vittumaisen yli- tai aliaktiivisista vanhemmistakaan en usko lukiossa olevan samanlaista haittaa.

Opehommien paskin juttu on siinä, että mikäli kehitystyöhön on intoa, se tehdään käytännössä aina opettajan selkänahasta tavalla tai toisella. Jos vähentää kokonaistaakkaa vähentämällä opetusta, se näkyy palkassa, ja jos taas pitää tunnit normaalina, saa juosta peräsuoli pitkänä ympäri pitäjää paskalla korvauksella/tehdyt tunnit.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että jos saa jotenkin rakennettua itselleen edes suurin piirtein 8-16 -mallin, ei opettajan duuni erityisen raskas ole lomineen. Ainesidonnaista jossain määrin sekä asennoitumiskysymys, jälkimmäinen sekä hyvässä että pahassa.
Joo, ilman muuta tuo "joukonhallinta" on yläkoulussa paljon vaativampaa, ja laajempi yhteydenpito kotiin siihen päälle.

Lukiossa joutuu ehkä vähän enemmän sitten painimaan ihan oppiaineen kanssa, mutta se on vähän erityyppistä, helposti hallittavaa työtä. Tuo "joukonhallinta" taas yläkoulussa sellaista jatkuvaa kaaoksen reunalla keikkumista ;)
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Hoitajilla on varmasti raskas duuni enkä itse sitä tekisi päivääkään niinkuin en teksisi lastentarhahoitajan töitä. Jos korona-korotuksen perusteena on työnmäärän lisääntyminen, eikö se tarkoita työpäivän pidentymistä, eli ylityötä ja siitä pitäisi saada TES:n tai työaikalain mukainen korvaus? Jos näin ei tapahdu, asia pitää korjata. Mutta jos tapahtuu, korona-korotus pitäisi perustella jollain muulla perusteella kuin työnmäärän lisääntymisellä.

Toinen asia on työn tuottavuus, yksityinen vs. julkinen. Sen mitä itse olen kokenut, julkiselta voi saada palvelusetelin jolla pääsee yksityiselle puolelle hoitoon. Näin ainakin kaihileikkauksissa. Kenelle palveluseteli annetaan? Niille jotka pystyvät itse menemään yksityiselle puolelle hoitoon. Ketkä jäävät julkiselle puolelle? Ne jotka tarvitsevat apua, siirtoapua, mahdollisesti anestesiaa leikkauksessa tai leikkauksen jälkeistä seurantaa. Jos mitataan kaihileikkauksen tuottavuutta, ehkä tyhmempikin tajuaa miksi yksityinen palveluntarjoaja hoitaa potilaansa 3h ja julkisella siihen menee 8h. Mutta silloin verrataan banaaneita päärynöihin.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ne jotka tarvitsevat apua, siirtoapua, mahdollisesti anestesiaa leikkauksessa tai leikkauksen jälkeistä seurantaa. Jos mitataan kaihileikkauksen tuottavuutta, ehkä tyhmempikin tajuaa miksi yksityinen palveluntarjoaja hoitaa potilaansa 3h ja julkisella siihen menee 8h. Mutta silloin verrataan banaaneita päärynöihin.
Olen jo vuosia epäillyt, että yksi syy yksityisten vastustukseen on, että jos ne helpot tapaukset (80%) jotka voitaisiin hoidettaisiin yksityisillä niin silloin ei pystyttäisi enää piilottamaan sitä tosiasiaa, että pieni moniongelmaisten joukko aiheuttaa valtaosan terveydenhuollon kustannuksista. Tämä taas voisi herättää kysymyksiä, että onko miljardien käyttäminen tapauksiin joilla ei ole itsellään mitään intressiä pitää itsestään huolta perustelua nykyisessä laajuudessa.
On helpompi esitellä nauravien lapsisten kuvia ja kertoa, että maksamme veroja, jotta heillä on hyvin.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Olen jo vuosia epäillyt, että yksi syy yksityisten vastustukseen on, että jos ne helpot tapaukset (80%) jotka voitaisiin hoidettaisiin yksityisillä niin silloin ei pystyttäisi enää piilottamaan sitä tosiasiaa, että pieni moniongelmaisten joukko aiheuttaa valtaosan terveydenhuollon kustannuksista. Tämä taas voisi herättää kysymyksiä, että onko miljardien käyttäminen tapauksiin joilla ei ole itsellään mitään intressiä pitää itsestään huolta perustelua nykyisessä laajuudessa.
On helpompi esitellä nauravien lapsisten kuvia ja kertoa, että maksamme veroja, jotta heillä on hyvin.
Mikä ratkaisuksi? Pitäisikö monista eri sairauksista kärsivät ihmiset jättää hoitamatta ja hoitaa vain nauravat lapset ja heidätkin ehkä Mehiläisessä.
 

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Olen jo vuosia epäillyt, että yksi syy yksityisten vastustukseen on, että jos ne helpot tapaukset (80%) jotka voitaisiin hoidettaisiin yksityisillä niin silloin ei pystyttäisi enää piilottamaan sitä tosiasiaa, että pieni moniongelmaisten joukko aiheuttaa valtaosan terveydenhuollon kustannuksista. Tämä taas voisi herättää kysymyksiä, että onko miljardien käyttäminen tapauksiin joilla ei ole itsellään mitään intressiä pitää itsestään huolta perustelua nykyisessä laajuudessa.
On helpompi esitellä nauravien lapsisten kuvia ja kertoa, että maksamme veroja, jotta heillä on hyvin.
Eikai tätä yritetäkkään peitellä? Tälläisessä demokraattisessa valtiossa vaan jokaisen elämä on yhtä arvokas ja jokaiseen voidaan panostaa sama määrä rahaa.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olen jo vuosia epäillyt, että yksi syy yksityisten vastustukseen on, että jos ne helpot tapaukset (80%) jotka voitaisiin hoidettaisiin yksityisillä niin silloin ei pystyttäisi enää piilottamaan sitä tosiasiaa, että pieni moniongelmaisten joukko aiheuttaa valtaosan terveydenhuollon kustannuksista. Tämä taas voisi herättää kysymyksiä, että onko miljardien käyttäminen tapauksiin joilla ei ole itsellään mitään intressiä pitää itsestään huolta perustelua nykyisessä laajuudessa.
On helpompi esitellä nauravien lapsisten kuvia ja kertoa, että maksamme veroja, jotta heillä on hyvin.

Ja mä luulin että kasvava ikääntyvä väestö on terveydenhuollon suurin kuluerä.

Minkä takia yksityinen puoli edes ottaisi hankalat tapaukset hoidettavaksi? Ei niistä saa tuottoa, se vaatii paljon työvoimaa, alkupääomaa ja laatukriteeritkin tulee annettuna. Ei kuulosta kovin tuottavalta bisnekseltä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mikä ratkaisuksi? Pitäisikö monista eri sairauksista kärsivät ihmiset jättää hoitamatta ja hoitaa vain nauravat lapset ja heidätkin ehkä Mehiläisessä.
No ensimmäinen muutos voisi olla, että tuon salailua ei pidettäisi niin tärkeänä asiana että sen takia ei ainakaan yhdenkään ihmisen hoitamista yksityisellä palveluseteleillä estettäisi jos niiden käyttö muutoin tarkoituksenmukaista olisi.

Tuskin kukaan on eri sairauksista kärsiviä jättämässä ilman hoitoa, mutta kyllä eri operaatioiden priorisointia voisi olla paikallaan kehittää. Tiedän että nytkin esim johonkin leikkaukseen pääsyn edellytyksenä voi olla että potilas tiputtaa 15 kiloa painoaan, niin yhtä hyvin edellytyksenä jollekin muulle hoidolle voisi olla tupakoinnin lopettaminen tai alkoholin käytön vähentäminen. Eiköhän näillä ihan hoidon vaikuttavuuden kannalta perusteet löytyisi.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Eikai tätä yritetäkkään peitellä? Tälläisessä demokraattisessa valtiossa vaan jokaisen elämä on yhtä arvokas ja jokaiseen voidaan panostaa sama määrä rahaa.
Nyt jokaiseen ei panosteta samaa määrää. Toisiin panostetaan miljoonia ja sitten toisille ei riitä tarpeeksi.
 

Saimaannorppa

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
Palkkaus on kyllä hoitoalan ongelmista mielestäni pienimmästä päästä. Ihmetyttää, että miten nimenomaan palkkaus on se suurin epäkohta joka on aina otsikoissa.

Niukat resurssit ja keskimäärin helvetin huono johtamiskulttuuri ovat mielestäni huomattavasti suurempia ongelmia.

Ja joo, en näkisi mitenkään epäoikeudenmukaisena esim. 10% korotusta peruspalkkaan hoito-alan työntekijöille.

Mutta jostain +3K/€ peruspalkasta haaveilu on mielestäni aivan absurdia ja yleistä palkkatasoon verrattuna en näe mitään perustetta, miksi hoitajille pitäisi maksaa tuollaisia liskoja.

T. Lähihoitaja
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Naurava lapsi on uusi [jonnet ei muista] schollin speedot [/jonnet ei muista]
 

Jeffrey

Jäsen
Palkkaus on kyllä hoitoalan ongelmista mielestäni pienimmästä päästä. Ihmetyttää, että miten nimenomaan palkkaus on se suurin epäkohta joka on aina otsikoissa.

Niukat resurssit ja keskimäärin helvetin huono johtamiskulttuuri ovat mielestäni huomattavasti suurempia ongelmia.

Ja joo, en näkisi mitenkään epäoikeudenmukaisena esim. 10% korotusta peruspalkkaan hoito-alan työntekijöille.

Mutta jostain +3K/€ peruspalkasta haaveilu on mielestäni aivan absurdia ja yleistä palkkatasoon verrattuna en näe mitään perustetta, miksi hoitajille pitäisi maksaa tuollaisia liskoja.

T. Lähihoitaja

Näin olen itsekin ymmärtänyt oman lähipiirin asiantuntijoita kuulemalla. Toki sosialistinen palkkaus myös luo haasteensa, kun 75 000 sairaanhoitajan pitää saada sama palkka työstä riippumatta. Tuohan se lopulta johtaa myös surkeaan johtamiskulttuuriin, kun varsinkin kuormittavimmissa hommissa työntekijöiden vaihtuvuus on niin järkyttävän suuri. Tällöin myös johtaviin asemiin päätyy henkilöitä joilla ei siinä onnistumiseen ole reilua mahdollisuutta ja riittäviä ominaisuuksia.

Paljon tuolla alalla pitäisi tehdä. Valitettavasti suorat palkankorotukset ovat käytännössä ainoa asia josta keskustellaan. Suorat palkankorotukset ovat helppo keino saada positiivista huomiota koska raha motivoi, mutta niitä lopulta huonosti toteutetaan koska ne ovat niin järkyttävän kallis keino koska se massa on niin suuri. Jokainen voi itse laskea kokonaiskustannuksen sairaanhoitajien palkankorotuksen kaavalla: (toivomansa palkankorotus netto) * 3,75 * 75 000. Ja tässä huomioitu pelkästään SH, puoli. Muut vielä erikseen.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Arvostan hoitajien duunia todella paljon. Itsestäni ei siihen duuniin olisi, monestakin eri syystä.

Itse näen hoitajien (ja ylipäätään julkisen puolen) suurimmaksi ongelmaksi huonon johtamisen ja töiden huonon suunnittelun. Käytännön työtä tekeviltä ihmisiltä ei kysytä, miten he itse tekisivät duuninsa, vaan joku muu päättää niistä. Mukaan suunnittelemaan ”ja tuomaan käytännön kokemusta” tuodaan korkeintaan joku tehottomasti duunit muutenkin hoitava liitto-aktiivi, joka ei kykene hahmottamaan kokonaisuutta ja joka on monta vuotta tehnyt asiat muiden mielestä ”vähän väärin”. Mutta koska hän on tunnettu hahmo oikeissa piireissä, hän pääsi palkintona mukaan suunnittelukomiteaan.

Rahaa on aina liian vähän. Hoitoalalla on ”aina” ollut ”paskat palkat”. Kyllä sen kaikkien pitäisi tietää. Jos palkka nousee 500€/kk, mutta olosuhteet tehdä työtä pysyvät samana, puolen vuoden päästä vituttaa taas. Raha motivoi tiettyyn pisteeseen asti, mutta se ei poista ongelmia, jos työtä on vaikea tai jopa mahdotonta tehdä. Mitä sitten tehdään? Nostetaan taas liksoja? Jos joka päivä vituttaa mennä duuniin, pitää miettiä, onko ala oikea ja mistä se vitutus johtuu. Kaikki haluaa lisää liksaa, mutta osa ei halua lisää vastuuta. Ne, jotka haluavat vastuuta lisää, kouluttautuvat yleensä lisää ja hakeutuvat vaativimmille paikoille. Ne, jotka eivät alasta pidä muutenkaan, lähtevät menemään. Kolmivuorotyökään ei voi tulla yllätyksenä ja sen vaikutukset elämään pitää tiedostaa ennen alan valintaa. Ihmisen pitää ottaa itse vastuuta valinnoistaan ja jos tekee väärän valinnan tai vajavaisilla tiedoilla, ei se mitään haittaa. Se ei kuitenkaan ole kenenkään muun kuin henkilön itsensä vika.

Hoitajien suurimmaksi ongelmaksi, ”juurisyyksi” työn raskaudelle, katsonkin siis olevan itse työn sisällöstä johtumaton turhautuneisuus. Se aiheuttaa vitutusta. Työkaverit ovat usein mahtavia, paitsi ne, jotka eivät ole. Ja ne paskat työkaverit ovat niitä, jotka ovat epäpäteviä, hitaita, huolimattomia, epäluotettavia ja vähän tyhmiäkin. Näiden tyyppien lusmuilut revitään jo entisestään tiukoilla olevien työntekijöiden selkänahasta. Näistä huonoista työntekijöistä vain ei yleensä pääse eroon ennen kuin jotain suurempia laiminlyöntejä on sattunut, jos silloinkaan.

Siinä ei ole mitään ihmeellistä, että terveydenhoitohenkilöstö hoitaa sairaita. Se on heidän duuninsa. Ei heitä huvin ja urheilun vuoksi ole siihen koulutettu. Aina pitää tiedostaa worst case scenario: jos tänne esim. tulee 9/11-tyyppinen tilanne ja paska osuu tuulettimeen, silloin joutuu venymään ja he joutuvat näkemään kamalia asioita. Etulinjassa työskenteleville voisi tällöin hyvinkin maksaa jonkun bonuksen, kuten nyt voisi korona-aikanakin. Olkoot se sitten vaikka joku erikoisvarustelisä tms. tai vaikka könttäsumma. Mutta kyseessä ei voi olla palkankorotus, mikä jatkuu maailman tappiin asti, kun tilanne on jo ohi.

Itse tunnen hoitajia, jotka ovat olleet ulkomailla duunissa ja palanneet Suomeen. Totta kai heitäkin harmittaa huonommat tulot, mutta eniten heitä ottaa päähän se, etteivät he pysty tekemään työtään niin hyvin kuin osaisivat, koska aikaa menee kaikkeen pakolliseen, mutta työn kannalta lopulta ihan turhaan paskaan. Rahaa käytetään järjettömästi tietojärjestelmiin yms., mitkä eivät helpota työntekijöiden työtä, pikemminkin päinvastoin. Resursseja kohdistetaan siis väärin. Sillä samalla rahalla olisi voitu saada paremmat järjestelmät ja tyytyväisemmät ja paremmin jaksavat työntekijät, jos oikea käsi tietäisi, mitä vasen käsi tekee. Vaikea myöskään kuvitella, että yksityisellä sektorilla kukaan kehtaisi toimittaa paskoja ohjelmistoja ilman minkäänlaisia jälkiseurauksia. Asiakas ei ainakaan laskua maksaisi, jos tuote ei vastaa tilausta, vaan sitä fiksattaisiin ohjelmistokehittäjän kustannuksella, kunnes se vastaa tilattua. Julkisella näin voi kuitenkin käydä. Kun ei ole kenenkään omat rahat kyseessä ja kokkeja on liikaa.

Laittaisivat olosuhteet ja johtamisen kuntoon pikimmiten, niin moni ongelma poistuisi tai ainakin helpottuisi huomattavasti. Eikä aina tarvita mitään miljardipanostuksia. Usein riittää, että kuunnellaan niitä työntekijöitä. Ja ollaan tasapuolisia. Mikään ei syö motivaatiota ja energiaa niin paljon kuin epäoikeudenmukaisuus ja epätasa-arvo. Kaikkia ei voi tietenkään aina miellyttää ja jotkut ihmiset ovat hankalia eikä niille kelpaa ikinä mikään, mutta suurin osa ihmisistä joustaa ja ymmärtää, jos säännöt ovat kaikille samat ja ollaan tasapuolisia. Noista voi aloittaa ja katsotaan tilannetta vuoden päästä uudestaan. Uskallan luvata, että tilanne on parempi ja kustannukset varsin maltillisia.
 

Zeic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, JHT
Lyhyesti: hoitajat ovat positiossa jossa valtteja korkeaan palkkaukseen on vähän. Hoitajien palkkauksen ongelma on se että palkoissa ei ole oikeastaan mitään korrelaatiota siihen paljonko yhteiskunnallista hyvää mikäkin ammatti ryhmä tuottaa. Kerran yksi tuttavani sanoi että jos haluaa työtä pitää joko tehdä sellaista mitä kukaan muu ei halua tehdä tai sitten sellaista mitä muut eivät osaa tehdä. Näkisin että sama vaikuttaa palkkaukseen. Jos oma osaaminen on harvinaista se puskee palkkaa ylöspäin. Samoin jos esim. yrittäjä keksii jotain sellaista mitä muut eivät tee on hyvät mahdollisuudet pärjätä. Mutta vielä yksi piirre: täytyy työskennellä alalla jolla liikkuu rahaa. Esim. NHL:ssä liikkuu paljon rahaa, mutta harvat ovat riittävän hyviä pelaamaan siellä. Palkat siis nousevat suuriksi, vaikka monet haluavat pelaajiksi. Huippukoodareille maksetaan paljon, koska heistä on niukkuutta ja yrityksillä on rahaa. Paperitehtaissa liikkuu paljon rahaa, ja kiitos liittojen neuvotteluvoiman palkat ovat isot, vaikka halukkaita työntekijöitä riittää ja ainakin ennen vanhaan vaatimus taso oli matalahko. Sen sijaan sairaanhoitajat työskentelevät alalla, missä rahaa ei paljoa liiku. Kunnat ja valtio ovat kroonisesti talousvaikeuksissa. Palkkojen nouseminen olisi katastrofi julkistaloudelle. Paperiväkeen verrattuna lakkoasettakaan ei oikein voi käyttää. Lisäksi moni haluaa alkaa sairaanhoitajaksi koska varma leipä ja kokemus työn tärkeydestä, kutsumus, vetävät alalle väkeä. Tämä saattaa tosin olla heikkenemässä koska alan maine on huonontumassa. Aamulla juuri luin jutun Ruotsista, jossa hoitajien massairtisanomiset näyttävän aiheuttavan pahan pulan hoitajista, ja luultavasti myös siis paineen parantaa palkkausta? Ja moniko osaa tehdä sairaanhoitajan töitä? Luulenpa että aika moni. Koulutus ei liene erityisen vaativa ja käytännön asiat hoituvat aika monilta ihmisiltä luontevasti. Mainittu työn raskauden kestäminen tullee esille vasta myöhemmin. Toki palkan tulee olla reilu, mutta toisaalta enpä usko että me haluamme palkalla houkutella sairaanhoitajiksi Suomen korkeinta talenttia.
 
Viimeksi muokattu:

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Tämä saattaa tosin olla heikkenemässä koska alan maine on huonontumassa. Aamulla juuri luin jutun Ruotsista, jossa hoitajien massairtisanomiset näyttävän aiheuttavan pahan pulan hoitajista, ja luultavasti myös siis paineen parantaa palkkausta?
Tämä on seuraava askel mikä on edessä suomessakin. Ja pitää tosiaan huomioida että Ruotsissa palkkaus on hoitajilla edellä suomea.

Huhujen mukaan mm vanhustenhoidossa on ollut niukkuutta. Voi olla että liioittelevat.
Yksityisellä puolellahan noita kuritetaan, mutta julkisella riittää rahaa laadukkaaseen vanhushoitoon hieman paremmin. Ongelmana julkisella puolella vanhustenhoidossa on työntekijöiden vähyys. Paremmalla liksalla seki ongelma kyllä poistuu.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Yksityisellä puolellahan noita kuritetaan, mutta julkisella riittää rahaa laadukkaaseen vanhushoitoon hieman paremmin.
Hyvä tietää, että Super valehtelee tai vähintäänkin liioittelee:
 

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Hyvä tietää, että Super valehtelee tai vähintäänkin liioittelee:
Niin mietippä sitä kurjuutta yksityisellä puolella kun nuo säästötoimet tarkoittavat, että kunnallisella puolella menee "hieman" paremmin. Se että kunnallisen puolen vanhusten hoidossa esimerkiksi Vaasassa pitää pitää 3 palkatonta lomapäivää 2 vuoden aikana on aika pientä verrattuna yksityiseen vanhustenhuolto yksikköön jossa "haamuhoitaja" roikkuu listasta toiseen mukana hoitaja vahvuudessa .
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Niin mietippä sitä kurjuutta yksityisellä puolella kun nuo säästötoimet tarkoittavat, että kunnallisella puolella menee "hieman" paremmin. Se että kunnallisen puolen vanhusten hoidossa esimerkiksi Vaasassa pitää pitää 3 palkatonta lomapäivää 2 vuoden aikana on aika pientä verrattuna yksityiseen vanhustenhuolto yksikköön jossa "haamuhoitaja" roikkuu listasta toiseen mukana hoitaja vahvuudessa .
Minä nyt mietin enemmän sitä että sinulla ei ole tähän asti mitään näyttöä tämän väitteesi taakse, mutta sinänsä asia on jebu että julkisella puolella rahat riittävät. Se on tärkeintä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös