Sehän tässä niin hienoa onkin kun se ei mene näin niinkuin oletat. Kyllä siellä terveydenhuollossa toimii ihan niitä fiksuja ja aika monia perspektiivejä arvioivia esimiehiä ja johtajia. Ja heihin näillä asiantuntijoilla viittasinkin. Toki muutenkin karahtaa aika pahasti kiville nuo yleistykset, vaikka toki varmasti tuollasiakin esimerkkejä on. Jos tuolle yleistyslinjalle haluaa lähteä, niin varmasti ne pääomasijoittajat, jotka sitä yksityistämistä ajaa ei todellakaan ole kiinostuneita palvelun tasosta eikä kokonaiskustannuksista eikä myöskään työntekijöiden olosuhteista vaan pelkästään siitä, että saavat mahdollisimman paljon voittoa. Tähän toisaalta ihan viittaa osakeyhtiölakikin. Mutta tässä mennään niihin typeriin juupaseipäs-väittelyihin mihin kanssasi ajautuu muutenkin, joten mennään toiseen suuntaan...
Ei kyse ole fiksuudesta, vaan siitä että asiaa katsotaan omasta perspektiivistä. Ei minulla ole minkäänlaista vaikeutta myöntää, että ei pääomasijoittajat ole kiinnostuneita palvelun tasosta, vaan tuotosta sijoitetulle pääomalle. Hekin ovat fiksuja, mutta katsovat asiaa ihan samalla tavalla omasta perspektiivistään. Sen takia juuri mittareiden pitää olla sellaisia, että yritystä palkitaan siitä, että he tarjoavat riittävän hyvää palvelua ja keksivät keinoja miten siihen parhaiten päästään
Joku mekaaninen hoitajamitoitus ei nimenomaan motivoi ketään kehittämään toimintaa mihinkään, vaan keksimään keinoja miten ehto täyttyy paperilla tai keksimään miten saadaan lukumäärällisesti riittävä määrä hoitajia mahdollisimman halvalla. Vika on systeemissä.
Kyllä ne terveydenhuollossa työtätekevät ja sitä johtavat ovat ihan huolestuneita yksinkertaisesti siitä samasta asiasta mistä sinäkin olet. Miten meidän verorahoja käytetään. Kas kun ne työntekijät ja esimiehetkin ovat tällä alalla aika kovia veronmaksajia, koska näissä duuneissa ei pystytä tuloja pyörittelemään osakeyhtiöiden kautta alennetuilla verokannoilla - pois lukien lääkärit/hammaslääkärit yksityisellä puolella.
Me tiedämme tutkimuksien perusteella, että jos terveydenhuollon työntekijöitä on kunnanvaltuutoissa päättämässä asioista, niin kunnan menot ovat keskimäärin 2% korkeammat kuin muutoin, joten ei tarvitse minulle tällaista yrittää syöttää. Ei kukaan tingi omasta edustaan ja laske, että hyötyy siitä verojen laskun myötä. Jos päätöksentekikät ovat kunnan työntekijöitä muilta aloilta, niin menot ovat "vain" prosentin korkeammat keskimäärin.
Minä silti olisin valmis sellaiseen kompromissiin, että määritellään terveydenhuollon kustannuksille kustannuskatoksi vuositasolla 10% BKT:sta (luku nyt heitetty lonkalta) ja saatte siellä keskenänne hoitaa asiat miten haluatte, mutta rahaa ei tipu enempää, vaan ne jos jonkun osioin kustannukset kasvavat, niin sitten jostain on tingittävä.
Missä vaiheessa asian pitäisi kiinnostaa dana77:aa? No siinä vaiheessa, että se ambulanssikyyti maksoi juuri 400€ yhteiskunnalle kun taksi olisi maksanut 20€. Eikä tämä "asiakas" saanut todellisuudessa tälle 380€:lle mitään lisäarvoa. Sen sijaan tämä yksityinen ambulanssifirman omistaja sai juuri todella hyvän tilin. Tällaisia kyytejä ehtii ajamaan aika monta päivässä.
En nyt lähde tätä sen tarkemmin pohtimaan, mutta totean että jälkeen kerran ongelmana on ilmaiset lounaat. Paras asiantuntija on tässä asiassa se asiakas itse. Jos se mummo maksaa sen 400e itse, niin senkun ajaa ambulanssilla, mutta kun omavastuu on riittävän iso, niin ihmiset osaavat tehdä fiksuja päätöksiä. Dementikot ja vastaavat ovat toki poikkeuksia, mutta et kai leimaa kaikkia mummoja oikeustoimikelvottomiksi.
