Ehkä sinä et ymmärrä kuinka tärkeää esim lasten ja nuorten liikunta on.
Tässä ei mielestäni ole kysymys nyt lasten & nuorten liikunnasta. Politiikan syvin olemus on se - kuten elämänkin on - ettei kaikkea voi saada. Valtio ei
yksinkertaisesti voi kompensoida jokaiselle lapselle mahdollisuutta liikuntaan. Tämä on suurempi keskustelu - tämä yksi päätös on ainoastaan jäävuoren huippu.
Jokainen aikuinen ihminen ymmärtää, että
kulttuuri on tärkeää. Samoin ymmärrämme kyllä, että tiede & taide ovat tärkeitä ja toivomme, että näitä on jatkossakin. Kuitenkin vastuullinen rahapolitiikka valtion toimesta eli mahdollistaa kaikille jonkinlainen mahdollisuus selvitä (ei menestyä) on se lähtökohta. Tätä lähtökohtaa ei voi saavuttaa mitenkään muuten kuin siten, että tehdään parasta mahdollista työllisyys- ja kasvupolitiikkaa. Ainoastaan hyvä työllisyys- ja kasvupolitiikka takaavat pitkällä aikavälillä sen, että tulot ovat turvattuina.
On moraalisesti kyseenalaista, että muutamalta prosentilta peliriippuvaisia kerätään isoja summia rahaa (rahapelit) monopolille ja sitten tämä raha jaetaan toista reittiä muille. Se on kokonaan toinen keskustelu. Kulttuurialan leikkaukset ovat pakollisia, tykkäämme niistä tai emme.
Tämän nykypolitiikan
huonoin puoli on sen kestämättömyys. Tässä ainoastaan siirretään ongelmia tulevaisuuteen eli siirretään kipeät leikkauspäätökset tehtäväksi johonkin kauemmas tulevaisuuteen. Edelleen silloinkin nuoret tarvitsevat sitä rahaa yhtä paljon kuin nyt, mutta silloin joudutaan Sipilän hallituksen tavoin aivan järkyttäviin leikkauksiin, jotka sitten sattuvat ihan tosissaan jokaiselle mahdolliselle alalle ja paikalle.
Tätä hallitusta ei tunnu kiinnostavan työllisten lisääminen eikä myöskään kestävä taloudenpito. Hallitus ainoastaan rahoittaa jättimäisiä investointeja velkarahalla ja mistään ei ole tulossa uusia tuloja. Valtion kirstu on nollasummapeli - se kirstu kasvaa ainoastaan, jos sitä kasvatetaan. Ainoa tapa kasvattaa sitä on pitää huolta suomalaisten kilpailukyvystä sekä varmistaa se, että uutta veropohjaa syntyy. Työllisyyden kehittäminen & tavoitteellinen parantaminen ei ole
kurjistamista vaan vastuullista politiikkaa. Työllisyys auttaa yksilöä niin merkittävästi yhteiskunnassa eteenpäin, että monta muutakin ongelmaa ratkeaa sillä.
Tämä hallitus työntää kaikki nämä ongelmat tulevaisuuteen ja seuraavalle hallitukselle nalli napsahtaa ja sitten kitistään, kun opiskelijoiden tuet leikataan, nuorten & kulttuurin tuen lisäksi leikataan kaikesta toiminnasta ala-asteesta yläasteeseen saakka. Leikataan henkilökunnan määrää, kasvatetaan ryhmäkokoja jne. jne. jotta jostain saadaan rahaa, jolla maksetaan eläkeikäisille hoitoa sairaaloissa. Koronakriisi on osa tätä aikaa, mutta tämä ei ole peruste enää siihen, että jokainen ikävä päätös siirretään seuraavalle hallitukselle.
Tämä tie ei vain ole kestävä. Minulla ei ole lapsia, mutta minun on hyvin vaikea ymmärtää, millainen palvelus tässä hallituksessa tehdään tuleville sukupolville. Velalla eläminen ei voi jatkua ikuisuuksiin ja luulisi jo Kreikan ja Italian näyttäneen, mitä se tarkoittaa, kun taloutta ei voida hoitaa hyvällä niin sitten sitä hoidetaan pahalla. Hyvinvointiyhteiskunta ei voi toimia, jos nämä peruskantimet eivät ole kunnossa. Tämä hallitus ei ole tehnyt yhtäkään toimenpidettä, jolla tuota peruspohjaa saadaan laajemmaksi. Ainoa instrumentti on verottaminen ja verottaminen ainoastaan syö ihmisten kuluttamiskyvyn ja kohdistuu muutoinkin köyhimpiin ihmisiin. Rikkaita Suomessa puolestaan ei ole riittävästi siihen, että heidän verottamisensa hengiltä poistaisi ongelma. He ainoastaan siirtyvät rahoinensa muualle, koska voivat.
Hallitus, joka ei pysty tekemään mitään toimenpidettä, joka on jonkun mielestä ikävä, ei nauti minun poliittista luottamustani.
www.is.fi