Voin auttaa sen verran, että
täältä löydät hallitukset kronologisessa järjestyksessä ja
Suomen velkaantumisen kehitystä voi puolestaan seurata samoin aikajärjestyksessä esimerkiksi täältä. Minulla ei ole pienintäkään epäilystä, ettetkö näppärästi rakenna tuosta todisteet - kenties ihan kaavankin! - "ikiliikkujalle vasemmiston kannatuksen taustalla".
En tiedä löytääkö Kantor, mutta jos asiaa ajatellaan esimerkiksi kolmen viimeisen hallituksen näkökulmasta trendi on selkeä. Kataisen/Stubbin hallituksen aikana (2011-2015) korjattiin USA:n asuntomarkkinoista alkaneen kriisin ja Kreikka-kriisin vahinkoja. Hallituksen pääpuolueet olivat Kokoomus ja SDP (demareilla VM). Tuolloin hallituksen kasaan saadakseen Kokoomus joutui nielemään demareiden ehdon 50/50 suhteesta leikkauksille ja veronkorotuksille. Verotuksen ollessa Suomessa lähtökohtaisesti tapissa, tämä teki järkevistä leikkauksista ja talouskurista käytännössä mahdotonta. Seurauksena oli velan osuuden BKT:sta kasvu seitsemällä prosenttiyksiköllä 40,2 -> 47,2. Tämän pistän demareiden kiristämän rationaalisen taloudenpidon ehkäisseen ehdon piikkiin.
Sipilän hallitus joutui tilanteeseen, jossa edellinen hallitus oli yllä kuvatuista syistä laiminlyönyt kulukurin eivätkä demarit (yllättäen) myöskään olleet suostuneet minkäänlaisiin rakenteellisiin uudistuksiin. Siksi maa oli Sipilän aloittaessa surkeassa tilassa. Kansallisen konsensuksen sijaan vasemmisto-oppositio aloitti Kantorin kuvaaman määkimisen nimeämällä hallituksen SS-miesten hallitukseksi ennen kuin sen ohjelmaa oli edes julkistettu (tästä muuten alkoi Suomen poliittisen keskustelun polarisoituminen ja ylilyönnit, joita vasemmisto nyt hurskastelevaan tyyliin kauhistelee kun saavat omaa lääkettään). Luonnollisesti myös AY-terroristit värvättiin sabotoimaan kaikkea mahdollista ja lakkoilemaan tai uhkailemaan lakoilla rakenteellisten uudistusten ehkäisemiseksi. Sipilä sai tästä huolimatta nuijittua läpi KIKY-sopparin, joka hieman paransi kilpailuasetelmia, mutta oli auttamatta too little too late. Siksi velkaantuminen saatiin kuriin vasta hallituksen lopputaipaleella ja koko kauden (2015-2019) saldoksi jäi 47,2 -> 44,2.
Rinteen/Marinin hallitus aloitti räväkästi, Rinteen sanoja lainaten "olemalla kuuntelematta kamreereja" ja päätti pistää miljardit jonoon tulevaisuusinvestointien (= omille sidosryhmille rahan jakamisen) merkeissä. Velkaantuminen alkoi jo ennen koronaa ja sittemmin on pahentunut reippaasti. Nyt kun korona on käytännössä hoidossa, hallitus aikoo parhaansa mukaan ottaa ekstrasyömävelkaa yksimielisesti vuodelle 2022 ja kunhan Kepu on ostettu turvekorvauksilla mukaan vielä vuodelle 2023! Tämä tietenkin vastoin kaikkien asiantuntijoiden näkemyksiä (poikkeuksena "yllättäen" palkansaajien tutkimuslaitoksen päällikkö). Ja velkaantuminenhan on tässä puolimatkan krouvissa vasta 53,1% + mitä pientä on alkuvuoden aikana saatu lapattua menemään. Kaikkinaiset sopeuttamistoimet halutaan siirtää seuraavalle hallitukselle. Haluatko
@Ollakseni lyödä pienen vedon siitä, minkälainen määkinä vasemmalta alkaa kun niitä sopetustoimia vuonna 2024 aletaan tekemään?