Sanna Marinin hallitus

[Herra Hopotin]

Voi tulla maalaiselle yllätyksenä, mutta kaupungissa asuvat eivät hyödy vähennysoikeudesta yhtä paljon, koska kaupungeissa on julkinen liikenne ja työmatkat ovat keskimäärin lyhyempiä.

Voi tulla yllätyksenä, että ei se julkinen liikenne ole kovin kummoinen pääkaupunkiseudun ulkopuolella edes niissä ns. kaupungeissakaan.

Itsekin asun ihan kohtalaisen kokoisen kaupungin keskustan kupeessa, ja töihin meno julkisella ei onnistuisi mitenkään. Varsinkin vuorotyö sotkee kuvioita kivasti. Nekin vähät bussit kun kulkevat vain virastoaikana.

 

[Ötökkä]

Voi tulla yllätyksenä, että ei se julkinen liikenne ole kovin kummoinen pääkaupunkiseudun ulkopuolella edes niissä ns. kaupungeissakaan.

Itsekin asun ihan kohtalaisen kokoisen kaupungin keskustan kupeessa, ja töihin meno julkisella ei onnistuisi mitenkään. Varsinkin vuorotyö sotkee kuvioita kivasti. Nekin vähät bussit kun kulkevat vain virastoaikana.

Itsekin vuorotyöläinen ja täytyy olla onnellinen, että asun alle 10km päässä työpaikasta ja voin kulkea polkupyörällä töihin. Ei se vain nykyaikana esim perheellisille helposti onnistu muuttaa lähemmäs, kun työpaikat ovat usein määräaikaisia ja puoliso käy toisaalla töissä.

 

[dana77]

Itsekin vuorotyöläinen ja täytyy olla onnellinen, että asun alle 10km päässä työpaikasta ja voin kulkea polkupyörällä töihin. Ei se vain nykyaikana esim perheellisille helposti onnistu muuttaa lähemmäs, kun työpaikat ovat usein määräaikaisia ja puoliso käy toisaalla töissä.

Tuo että puoliso käy töissä on juuri yksi tärkeimpiä perusteita sille, että asumista tulee keskittää. Kun talousalue on tarpeeksi suuri siellä on vaihtoehtoja työpaikoille (sekä omille että vaimon) eikä muuttaminen ole tarpeen kun vaihtaa työtä.

 

[Cobol]

Olen kannattanut työmatkavähennyksiä ja erityisesti auton km-korvauksia, koska ne ovat järkeviä nykyverotuksella. En oikein saa kiinni, mitä voitetaan poistamalla vähennysoikeus maassa, jossa verotus on kireää. Ellei samalla lasketa mielellään merkittävästi henkilöverotusta.

Suomen työmatkojen verovähennysoikeus ei poikkea Pohjoismaista periaatteen osalta lainkaan. Tanskaan verrattuna ero on lähinnä siinä, että Tanskassa syrjäseuduilla vähennysoikeus on suurempi kuin kaupungeissa. Ruotsissa ja Norjassa systeemi on samanlainen kuin Suomessa.

Se missä eroa tulee, on kilometrikorvauksen määrä. Suomessa korvaus oli ainakin jokunen vuosi sitten noin 80-100 % suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Autosta tietenkin riippuu, mitkä ovat sen todelliset kilometrikustannukset. Pudottamalla kilometrikorvaus samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa, ohjattaisiin samalla auton hankintaa.

Nyt kun hybridit/sähköautot ovat enemmän ajavallekin todellisuutta ja latauspaikkoja on yhä enemmän sekä fossiilista polttoaineita käyttävien autojen kulutus on yhä pienempi, en näkisi enää virheenä verottoman kilometrikorvauksen puolittamista.

Se toisi myös verotuksen piiriin töitä, jotka nyt tehdään kilometrikorvausta hyödyntämällä.

 

[Tadu]

Voi tulla yllätyksenä, että ei se julkinen liikenne ole kovin kummoinen pääkaupunkiseudun ulkopuolella edes niissä ns. kaupungeissakaan.

Itsekin asun ihan kohtalaisen kokoisen kaupungin keskustan kupeessa, ja töihin meno julkisella ei onnistuisi mitenkään. Varsinkin vuorotyö sotkee kuvioita kivasti. Nekin vähät bussit kun kulkevat vain virastoaikana.

Ei tule yllätyksenä kun asun Lahdessa ja olen asunut myös Joensuussa. Olet siis oikeassa. Ilmaisin itseäni huonosti. Se huono julkinen liikenne siis takaa sen, että kaupunkilainen saa pienet työmatkavähennykset julkisen mukaan, mutta ei kannata käyttää julkista, koska se ei toimi.

 

[Tadu]

Olen kannattanut työmatkavähennyksiä ja erityisesti auton km-korvauksia, koska ne ovat järkeviä nykyverotuksella. En oikein saa kiinni, mitä voitetaan poistamalla vähennysoikeus maassa, jossa verotus on kireää. Ellei samalla lasketa mielellään merkittävästi henkilöverotusta.

Suomen työmatkojen verovähennysoikeus ei poikkea Pohjoismaista periaatteen osalta lainkaan. Tanskaan verrattuna ero on lähinnä siinä, että Tanskassa syrjäseuduilla vähennysoikeus on suurempi kuin kaupungeissa. Ruotsissa ja Norjassa systeemi on samanlainen kuin Suomessa.

Se missä eroa tulee, on kilometrikorvauksen määrä. Suomessa korvaus oli ainakin jokunen vuosi sitten noin 80-100 % suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Autosta tietenkin riippuu, mitkä ovat sen todelliset kilometrikustannukset. Pudottamalla kilometrikorvaus samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa, ohjattaisiin samalla auton hankintaa.

Nyt kun hybridit/sähköautot ovat enemmän ajavallekin todellisuutta ja latauspaikkoja on yhä enemmän sekä fossiilista polttoaineita käyttävien autojen kulutus on yhä pienempi, en näkisi enää virheenä verottoman kilometrikorvauksen puolittamista.

Se toisi myös verotuksen piiriin töitä, jotka nyt tehdään kilometrikorvausta hyödyntämällä.

Pointtini olikin, että pitääkö työmatkojen vähennysoikeuden lisäksi rakentaa vastaava himmeli (Vanhasen malli) myös halpuuttamaan maalaisten hupiajeluita.

Tämä ei ollut suora vastaus sinulle. Varmaan ymmärsitkin mitä ajoin takaa.

 

[molari]

Olen kannattanut työmatkavähennyksiä ja erityisesti auton km-korvauksia, koska ne ovat järkeviä nykyverotuksella. En oikein saa kiinni, mitä voitetaan poistamalla vähennysoikeus maassa, jossa verotus on kireää. Ellei samalla lasketa mielellään merkittävästi henkilöverotusta.

Suomen työmatkojen verovähennysoikeus ei poikkea Pohjoismaista periaatteen osalta lainkaan. Tanskaan verrattuna ero on lähinnä siinä, että Tanskassa syrjäseuduilla vähennysoikeus on suurempi kuin kaupungeissa. Ruotsissa ja Norjassa systeemi on samanlainen kuin Suomessa.

Se missä eroa tulee, on kilometrikorvauksen määrä. Suomessa korvaus oli ainakin jokunen vuosi sitten noin 80-100 % suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Autosta tietenkin riippuu, mitkä ovat sen todelliset kilometrikustannukset. Pudottamalla kilometrikorvaus samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa, ohjattaisiin samalla auton hankintaa.

Nyt kun hybridit/sähköautot ovat enemmän ajavallekin todellisuutta ja latauspaikkoja on yhä enemmän sekä fossiilista polttoaineita käyttävien autojen kulutus on yhä pienempi, en näkisi enää virheenä verottoman kilometrikorvauksen puolittamista.

Se toisi myös verotuksen piiriin töitä, jotka nyt tehdään kilometrikorvausta hyödyntämällä.

Autoilun (ja liikkumisen) hintaa tulee verrata myös verrokkimaihin, Suomessa autoilun kustannuksissa - hankinta, käyttökulut, jne. - ollaan jo nyt terävimmässä kärjessä, melkoista omaan jalkaan ampumista nostaa jo nyt kalliita kustannuksia.

 

[Cobol]

Autoilun (ja liikkumisen) hintaa tulee verrata myös verrokkimaihin, Suomessa autoilun kustannuksissa - hankinta, käyttökulut, jne. - ollaan jo nyt terävimmässä kärjessä, melkoista omaan jalkaan ampumista nostaa jo nyt kalliita kustannuksia.

Täällä on tavallaan triplaverotus: kallis hankinta, kallis ylläpito ja pysyvä vuosittainen lisävero. Esimerkiksi "sosialistisessa" Ruotsissa auton hankinta on luokkaa 30-60 prosenttia edullisempi ja sähköautotuki korkeampi. Autoilun hinta on siten Suomea pienempi.

Meillä autoilun verotus antaa valtiolle mahdollisuuden ottaa vähemmän syömävelkaa, ja sen takia isoja rakenneongelmia ei ole vielä tarvinnut ratkaista. Hölmöt ruotsalaiset eivät näin hienoon systeemin ole suostuneet. Ja Suomessa tämä ei rajoitus Marinin hallitukseen, vaan myös aiempiin. Toivottavasti ei myös tuleviin hallituksiin.

 

[Herra Hopotin]

Autoilun (ja liikkumisen) hintaa tulee verrata myös verrokkimaihin, Suomessa autoilun kustannuksissa - hankinta, käyttökulut, jne. - ollaan jo nyt terävimmässä kärjessä, melkoista omaan jalkaan ampumista nostaa jo nyt kalliita kustannuksia.

Kolmen sekunnin pikaisella googlauksella sain lähteestä riippuen suomalaisen auton keskihinnaksi 3000-6000e. Jos ihmisillä on vara pitää tuon verran kiinni varallisuutta autoilussa, voi siirtyminen sähköautoiluun kestää hieman aikaa.

 

[Ollakseni]

Sitä ennen tulee suuri verouudistus autoiluun, koska valtion tulot putoavat merkittävästi polttoaineverotuksen tuoton heikentyessä viimeistään joskus 2030. Jo nyt autojen polttoainetehokkuus on parantunut ja oman miinuksen polttoaineverotuksen tuottoon tuovat hybridit. Asia oli useamman kerran Sipilän hallituksessa esillä, mutta silloin ei ollut vielä polttoaineiden tuoton osalta ongelmaa, kun sähköautoja oli erittäin vähän ja hybridien toimintasäde sähköllä matala ja hybridien määräkin pieni.

Poistetaan autovero. Väliaikainenhan sen pitikin olla (väliaikaiset verot eivät koskaan jää väliaikaisiksi). Eiköhän niistä autoista saatavilla alv. maksuilla jotain rahoiteta kun kauppa vähän vilkastuu. Jos polttoaineverojen tuotto laskee, se tarkoittaa että Suomen päästöt vähenevät ja tämä on hyvä asia. Sitten jos olisi pakko keksiä jokin tapa verottaa ihmisiä autoilusta niin sen voi tehdä kilometripohjaisesti. Vuosittaisessa katsastuksessa voidaan katsoa paljonko kilometrejä on kertynyt biiliin, eikä tarvitse ruveta kyttäämään ihmisiä GPS:llä.

Varmaan yritys- ja maataloustuet lakkauttamalla saisi sopivat säästöt aikaiseksi ettei tarvitse kerätä niin paljoa rahaa autoilusta. Tai vähennetään menoja.

 

[Cobol]

Poistetaan autovero. Väliaikainenhan sen pitikin olla (väliaikaiset verot eivät koskaan jää väliaikaisiksi). Eiköhän niistä autoista saatavilla alv. maksuilla jotain rahoiteta kun kauppa vähän vilkastuu. Jos polttoaineverojen tuotto laskee, se tarkoittaa että Suomen päästöt vähenevät ja tämä on hyvä asia. Sitten jos olisi pakko keksiä jokin tapa verottaa ihmisiä autoilusta niin sen voi tehdä kilometripohjaisesti. Vuosittaisessa katsastuksessa voidaan katsoa paljonko kilometrejä on kertynyt biiliin, eikä tarvitse ruveta kyttäämään ihmisiä GPS:llä.

Jotain tähän suuntaan. Tekninen toteutus on varmaan erilainen joskus 10-20 vuoden päästä, jos tämä liikahtaa.

Varmaan yritys- ja maataloustuet lakkauttamalla saisi sopivat säästöt aikaiseksi ettei tarvitse kerätä niin paljoa rahaa autoilusta. Tai vähennetään menoja.

Yritystuista voisi alkuun poistaa ainakin ne ns. haittatuet, joista EK oli poistamisen kannalla. Asumisen erilaisiin tukiin menee useita miljardeja, joilla on paitsi pilattu pääkaupunkiseudun vuokramarkkinat, myös tehtyä jättituloa osin verottomasti ay-liikkelle. Iso osa tuista on tavalla tai toisella vahingollisia, ja niiden poistaminen nykymuodossa olisi pieni askel markkinatalouden suuntaan.

 

[Evil]

Jos kaupunkia halutaan suurentaa, sinne pitäisi ensiksi rakentaa asuntoja niille haalittaville maalaismuuttajille. Vähän väliä saa lukea isojen kaupunkien asuntopulasta ja vuosien mittaisista asuntojonoista. Olisiko kaupunki sittenkin jo riittävän kokoinen, jos uudet asukkaat eivät saa edes kattoa päänsä päälle? Tulkaa maaseudulle! Täältä P-Karjalasta saa 200 neliön omakotitalon halvemmalla kuin yksiön Töölöstä.

 

[Walrus21]

Jotkut ovat jopa syntyneet tänne syrjään, eivätkä ole halunneet tai ymmärtäneet muuttaa pois.

Synnyitkö sinä auton avaimet kädessä? Hyvä, en minäkään.

Maalta pääsee aina pois, aivan kuten kaupungeistakin. Jokainen saa valita asuinpaikkansa, mutta pakettiin ei sisälly (tai ainakaan pitäisi sisältyä) kompensaatiota valinnan seurauksista. Jos muutat kuuseen halvan asunnon toivossa, niin sitten pitää varautua siihen, että bensaan menee enemmän rahaa.

Helsinki se vasta syrjässä on. Nyt jos hyppään tuohon autooni ja lähden kohti etelää, niin viisi tuntia menee että oon piäkirkolla (jos ajelen rajoitusten mukaan). Eli minusta katsoen ihan helevetin syrjässä. Yhtä syrjässä kuin vaikka Kuusamo.

Syrjässä mistä? Olennaista kai on se, missä ihmiset ja työpaikat ovat.

 

[Evil]

Syrjässä mistä? Olennaista kai on se, missä ihmiset ja työpaikat ovat.

Minusta ja elämästäni. Minulle on täysin epäolennaista se, missä muut ihmiset ja heidän työpaikkansa ovat.

 

[Sanainen arkku]

Syrjässä asuvat ovat tehneet tietoisen tai tiedostamattoman päätöksen muuttaa sinne, missä on vähän tai ei ollenkaan työpaikkoja. Monelle se tuo kuitenkin säästöjä, kun asumiskulut ovat pienemmät.

Kaupungissa asuvilla taas on toimiva joukkoliikenne, jota voi täydentää autolla ja/tai fillarilla. Läheskään kaikki kaupunkiasujat eivät ole muuttaneet sinne sen takia, että se olisi jokin unelma. Moni on vain ynnännyt eri vaihtoehdot ja tehnyt johtopäätökset pitkän aikavälin hyödyistä ja haitoista.

Aina kun puhutaan bensan hinnasta, keskusteluun tuodaan sama arkkityyppi köyhästä, työputkessa raatavasta maaseutuasujasta. Tilastojen valossa autoilu kasaantuu kuitenkin keski- ja hyvätuloisille, eli niille, joilla on myös varaa maksaa autoilusta.

Toinen argumentti on se, että autoilu kehystetään täysin välttämättömäksi ja rationaaliseksi valinnaksi. Jälleen tilastot kuitenkin osoittavat, että valtaosa matkoista on joko tarpeettomia tai mukavuussyistä tehtyjä.

Enkä nyt vähättele sitä, etteikö auto olisi helkkarin kätevä ja mukava kapistus, joka helpottaa arjen logistiikkaa. Sen omistamista ja käyttöä vain perustellaan aika epärehellisesti.

Tämä voisi olla kuvaus omasta kotitaloudestani.
Toinen puolisoista työskentelee Länsi- toinen Keski-Uudellamaalla. Loogista tällöin on asua Helsingissä. Kumpikin työskentelee yhteuskunnan kannalta välttämättömissä tehtävissä. KU:lla kulkevalla on työvuoroja, joihin ei pääse julkisilla.
Paketti ei siis sisällä kovinkaan paljon mitään "mukavuusvalintoja" vaan auto on välttämätön jotta kummankaan päivittäinen työmatka ei olisi kohtuuton.

No, se ei ole minun elämääni vaikka sen piti olla. Elämä on täynnä yllätyksiä (valinnanvara saattaa kadota yhtäkkiä) ja asummekin väliaikaisesti 45 ja 125km:n päässä työpaikoista. Pidemmän työmatkan kulkija on tosin kolme päivää viikosta etätöissä, mutta työpisteiden välillä kulkee toisinaan kymmeniä kilogrammoja paperia. Arvaan että mietit miksi ei diginä. No, se ei vaan tässä tapauksessa ole mahdollista.

Summa summarum: asumisjärjestelyillä ei olisi mahdollista saavuttaa kohtuullista tilannetta vaan vaihtoehtoina olisi joko vähintään toisen työpaikkakriisi tai kaksi asuntoa.

Jonkinlainen kyyninen optimi olisi asua Tikkurilassa, jolloin yksityisautoillut työmatkakilometrit olisivat vähäisimmillään. Mutta mutta... laajemmin katsottuna se Tikkurila tarjoaa lukuisille muille mahdollisuuden luopua autosta täysin (mikä siis ei olisi meidän tapauksessa mahdollista) joten eikähän jätetä se kämppä sellaisen kotitalouden käyttöön.

Entä onko tämä joku äärimmäisen poikkeustapaus? No ei ole. Tässä ei ole edes lasta / lapsia monimutkaistamassa arkea.

 

[molari]

Se missä eroa tulee, on kilometrikorvauksen määrä. Suomessa korvaus oli ainakin jokunen vuosi sitten noin 80-100 % suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Autosta tietenkin riippuu, mitkä ovat sen todelliset kilometrikustannukset. Pudottamalla kilometrikorvaus samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa, ohjattaisiin samalla auton hankintaa.

En nykyistäkään km-korvausta - 0,43 €/km - nyt oikein ansaintana koe, siis ja korvausta laskettaisiin (huomattavasti), pitäisi laskea autoilun kustannuksia, nyt suuntaus on pikemmin kustannuksia nostava. Palkkakuitin mukaan viime vuodelta TA maksoi km-korvauksia n. 4 500 € eli km-korvaukseen oikeuttavaa ajoa tuli n. 10 000 km, alla 2 vuotta vanha auto, hankintahinta n. 30 000 €. Jo tälläkin korvaustasolla on tullut harrastettua excel-sulkeisia, että kannattaisiko ottaa työsuhdeauto.

 

[Tadu]

En nykyistäkään km-korvausta - 0,43 €/km - nyt oikein ansaintana koe, siis ja korvausta laskettaisiin (huomattavasti), pitäisi laskea autoilun kustannuksia, nyt suuntaus on pikemmin kustannuksia nostava. Palkkakuitin mukaan viime vuodelta TA maksoi km-korvauksia n. 4 500 € eli km-korvaukseen oikeuttavaa ajoa tuli n. 10 000 km, alla 2 vuotta vanha auto, hankintahinta n. 30 000 €. Jo tälläkin korvaustasolla on tullut harrastettua excel-sulkeisia, että kannattaisiko ottaa työsuhdeauto.

Kilometrikorvaus oikeasta työajosta voisi olla korkeampi kuin työmatkojen verovähennyksissä.

 

[Creed Bratton]

Kilometrikorvaus oikeasta työajosta voisi olla korkeampi kuin työmatkojen verovähennyksissä.

Miten määrittelet oikean työajon? Tietyissä myyntiduuneissa kilometrikorvaus on epävirallisesti osa palkkausta, eli myyjät suhaavat tähtimyyjinä edestakaisin Suomea, jotta saadaan nostettua verottomat kilsakorvaukset. Järjetöntä hommaa.

 

[Walrus21]

Tämä voisi olla kuvaus omasta kotitaloudestani.
Toinen puolisoista työskentelee Länsi- toinen Keski-Uudellamaalla. Loogista tällöin on asua Helsingissä. Kumpikin työskentelee yhteuskunnan kannalta välttämättömissä tehtävissä. KU:lla kulkevalla on työvuoroja, joihin ei pääse julkisilla.
Paketti ei siis sisällä kovinkaan paljon mitään "mukavuusvalintoja" vaan auto on välttämätön jotta kummankaan päivittäinen työmatka ei olisi kohtuuton.

Kyllä ihmiset keksivät vaikka mitä syitä sille, miksi heidän pitäisi maksaa vähemmän veroja tai saada enemmän tukia. Enkä sinällään lähde kommentoimaan yksittäistapauksia, kun en tiedä taustoja.

Sen verran kuitenkin sanon, että jos taloudessa on kaksi työssäkäyvää, usein on myös varaa ylläpitää vähintään yhtä autoa.

 

[molari]

Kilometrikorvaus oikeasta työajosta voisi olla korkeampi kuin työmatkojen verovähennyksissä.

Niinhän se jo on, n. puolet vähemmän (0,25 €/km) verrattuna kk-korvaukseen (0,43 €/km).

 

[Tadu]

Niinhän se jo on, n. puolet vähemmän (0,25 €/km) verrattuna kk-korvaukseen (0,43 €/km).

Okei. Minulla oli tästä väärä käsitys. Kiitos tarkennuksesta!

Miten määrittelet oikean työajon? Tietyissä myyntiduuneissa kilometrikorvaus on epävirallisesti osa palkkausta, eli myyjät suhaavat tähtimyyjinä edestakaisin Suomea, jotta saadaan nostettua verottomat kilsakorvaukset. Järjetöntä hommaa.

Työajalla työssä tapahtuva ajo. Palkan maksaminen kilometrikorvauksina onkin laitonta. Harmillista toki jos sitä kierretään noin kuten kirjoitit. Silloin ilmeisesti kilometrikorvaus on tällä hetkellä liian korkea.

 

[Walrus21]

Tuo että puoliso käy töissä on juuri yksi tärkeimpiä perusteita sille, että asumista tulee keskittää. Kun talousalue on tarpeeksi suuri siellä on vaihtoehtoja työpaikoille (sekä omille että vaimon) eikä muuttaminen ole tarpeen kun vaihtaa työtä.

Tämä on toki idealistista visiointia, mutta Suomessa asutus voisi keskittyä esim. kolmen kaupunkiseudun (Hki-Tampere-Turku) ympärille. Kevyesti mahtuisi sellainen 20 miljoonaa ihmistä, ellei enemmänkin. Nopeat junayhteydet vain vetämään, niin perheet voisivat parhaimmillaan asua missä tahansa näistä "keskuksista".

Vielä jos pidemmälle viedään, niin koko Suomi mahtuisi pk-seudulle. Vähän vain laajennusta Sipoon metsiin ja Tuusulasta pohjoiseen.

Loput maapläntit voidaan myydä käteiskaupalla Putinille, joka voi oligarkki-kavereidensa kanssa istuttaa Gazpromin tuotantolaitoksia ja homehtuvia puutaloja jostain Riihimäeltä pohjoiseen. Laitetaan vielä väliin demilitarisoitu vyöhyke ja Marin-linja, niin ei synny rytinää. Tai sitten lämmitetään koko pk-seutu ydinvoimalla ja hankitaan pari ydinkärkeä kylkeen.

 

[molari]

Okei. Minulla oli tästä väärä käsitys. Kiitos tarkennuksesta!



Työajalla työssä tapahtuva ajo. Palkan maksaminen kilometrikorvauksina onkin laitonta. Harmillista toki jos sitä kierretään noin kuten kirjoitit. Silloin ilmeisesti kilometrikorvaus on tällä hetkellä liian korkea.

Siinä on osin se idea, että TA:n ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja, ja TT saa rahan ns. puhtaana käteen. Hk. aikanaan oli TA, joka maksoi urakka- ja muut lisät km- ja päivärahoina, molempia hyödyttävä ratkaisu. Sitten tietysti TT:lle huono ratkaisu, jos iso osa palkasta kikkaillaan korvauksiksi, ei kerrytä eläkettä tai muutakaan ansiotuloon perustuvia asioita. Toki nämä kikkailut eivät kestä päivänvaloa, mutta ainakin osasyy on Suomen korkea verotus (tavallaan "tilaisuus" tekee varkaan).

 

[Cobol]

En nykyistäkään km-korvausta - 0,43 €/km - nyt oikein ansaintana koe, siis ja korvausta laskettaisiin (huomattavasti), pitäisi laskea autoilun kustannuksia, nyt suuntaus on pikemmin kustannuksia nostava. Palkkakuitin mukaan viime vuodelta TA maksoi km-korvauksia n. 4 500 € eli km-korvaukseen oikeuttavaa ajoa tuli n. 10 000 km, alla 2 vuotta vanha auto, hankintahinta n. 30 000 €. Jo tälläkin korvaustasolla on tullut harrastettua excel-sulkeisia, että kannattaisiko ottaa työsuhdeauto.

Kyse ei mielestäni ole siitä, etteikö kilometrikorvauksia tulisi maksaa nykyisellä palkka- ja autoverotuksella jatkossakin. Talon autoissa on hyvät puolensa. Ja huonot. Molemmista on kokemuksia.

Nostin esille korvausten tason, sillä laskentatavasta riippuen km-korvauksilla maksetaan autoa aika mukavasti:

Näin auto maksaa itsensä: "Onko tämä rahasampo?"

Oman auton ajamisella voi tienata – jopa auton hinnan kokonaan takaisin. Se onnistuu yllättävän helposti, kun liikkuu autollaan työasioissa. Verottomat kilometrikorvaukset kun ovat varsinainen maksuautomaatti. – Jokaisella kilometrillä tienaa yli 20 senttiä. Eihän tässä ole järkeä, sanoo...

www.is.fi

Ei tuo ainoa laskelma ole, mutta eiköhän me kaikki voida myöntää, että suuntaa-antava kuitenkin. Minusta liioitteleva, mutta tuohon suuntaan. Ja kun näin on, tilanne johtaa outoihin ajoihin. Viisi ihmistä samasta työpaikasta menee 100 km päähän palaveriin, ja jokainen omalla autolla, ellei valvontaa ole. Tästäkin on kokemusta.

Ansaintana tarkoitin enemmän mainitsemaani tapaa maksaa palkkoja km-korvauksina. Näitä on ollut ja on edelleen. Julkisuudessa myös aina silloin tällöin. Mieleen tulee mm. eräs kiinteistövälitysketju.

 

[Sanainen arkku]

Kyllä ihmiset keksivät vaikka mitä syitä sille, miksi heidän pitäisi maksaa vähemmän veroja tai saada enemmän tukia. Enkä sinällään lähde kommentoimaan yksittäistapauksia, kun en tiedä taustoja.

Sen verran kuitenkin sanon, että jos taloudessa on kaksi työssäkäyvää, usein on myös varaa ylläpitää vähintään yhtä autoa.

Toistaiseksi kyllä on. Kaksikymmentä vuotta vanhaa. Jos se pitäisi vaihtaa uuteen lataushybridiin, olisi minun viisaampaa heittäytyä tukien varaan. Vai oletko sitä mieltä, että parempituloisen puolison pitäisi kustantaa puenituloisen työssäkäynti vähän niinkuin harrastuksena?