Sanna Marinin hallitus

[Sanainen arkku]

Jaahas. Autoilijoita lähdetään sitten potkimaan taas.

Havaintoja: autokanta on osa- ja täyssähköistynyt yllättävänkin nopeasti ja kehitys olisi jatkunut kiihtyvänä ilman tällaista kuristamistakin.

Syrjäseutujen pienituloisille kompensoidaan jne. Entäs kaupungissa asuvalle pienituloiselle (määrittelykysymys) jonka työpaikka on vähän syrjemmässä (toinen määrittelykysymys)?

Ihan oikeasti työssäkäynnin houkuttelevuutta ei tule vähentää vaan lisätä. Autokanta uusiutuu kyllä omalla luonnollisella vauhdillaan. Toki tässä on useampi hallitus vatuloimalla verotuksen ja romutuspalkkioiden kanssa hidastanut sitä kun kukaan ei ole voinut tietää mikä on kannattavaa ensi vuonna.

No, ehkä ei ainakaan työssäkäynti. Katsellaan miten käy.

Nimimerkki 90km päivässä on paljon fillarilla.

 

[Zeta03]

Syrjäseutujen pienituloisille kompensoidaan jne. Entäs kaupungissa asuvalle pienituloiselle (määrittelykysymys) jonka työpaikka on vähän syrjemmässä (toinen määrittelykysymys)?

Nää kompensaatiot ovat aina vähän niin ja näin. Niitä on etukäteen kiva lupailla mutta toteutus monesti ontuu ja pahasti. On varmasti erittäin vaikeaa määrittää kuka ansaitsee kompensaatiota ja kuinka paljon, rajatapauksia tulee olemaan roppakaupalla

 

[Tami Talk]

Nää kompensaatiot ovat aina vähän niin ja näin. Niitä on etukäteen kiva lupailla mutta toteutus monesti ontuu ja pahasti. On varmasti erittäin vaikeaa määrittää kuka ansaitsee kompensaatiota ja kuinka paljon, rajatapauksia tulee olemaan roppakaupalla

...sekavuutta vielä lisäämään kompensaation takaisinperintä jälkikäteen ja korkoineen, jos käykin niin, että tienasitkin pikkuisen enemmän ja tulot meni just kompensaatiorajan yli.

Juu, ei. Kiitos ei näille kompensaatioille ja piiloprogressioille.

 

[erku]

Se(kin) minua on hallituksen talouspolitiikassa ihmetyttänyt, kuinka korona on este kaikille työllisyystoimille ja uudistuksille.

Siis Marinin hallitus on työllisyyspolitiikassa ainakin tehnyt päätöksen eläkeputken poistamisesta, työllisyyden kuntakokeilun aloittamisesta, merkittävistä lisasatsauksista työvoimakoulutuksiin ja työllistymistä edistäviin palveluihin sekä pohjoismaisen työnhaun mallin käyttöönotosta. Realismia lienee, että jo tuossa on selkeästi enemmän työllisyyspoliittisia uudistuksia kuin hallituksilla noin keskimäärin vastaavassa ajassa.

Tämän lisäksi hallitus on koronan johdosta tehnyt ihan poikkeuksellisen nopeita reagointeja työlainsäädäntöön. Esimerkiksi viime keväinen erittäin nopea lakimuutos lyhentää yt-menettelyä tai tuoda myös määräaikaiset työsopimukset lomautusten piiriin olivat yritysten kustannuskilpailukyvyn ja ylipäätään selviämisen kannalta aivan keskeisiä toimenpiteitä. Oli myös suorastaan uraa uurtava toimenpide saattaa päätoimisiksikin katsotut yrittäjät työttömyysturvan piiriin, jos korona kyseisen yrittäjän liiketoimintaa merkittävästi häiritsi.

Kaikkinensa on mielestäni melkoista oikeistopropangandaa ja totuuden venyttämistä, jos vakavissaan väittää, että Marinin hallitus olisi vältellyt työllisyyspolitiikan uudistamista.

 

[Cobol]

Jaahas. Autoilijoita lähdetään sitten potkimaan taas.

Havaintoja: autokanta on osa- ja täyssähköistynyt yllättävänkin nopeasti ja kehitys olisi jatkunut kiihtyvänä ilman tällaista kuristamistakin.

Syrjäseutujen pienituloisille kompensoidaan jne. Entäs kaupungissa asuvalle pienituloiselle (määrittelykysymys) jonka työpaikka on vähän syrjemmässä (toinen määrittelykysymys)?

Parempi olisi lopettaa kompensointi kokonaan. Sen jälkeen ihmiset ymmärtäisivät enemmän autoilusta.

 

[Cobol]

Kaikkinensa on mielestäni melkoista oikeistopropangandaa ja totuuden venyttämistä, jos vakavissaan väittää, että Marinin hallitus olisi vältellyt työllisyyspolitiikan uudistamista.

Vain vassaripropagandisti tuo esille termin "työllisyyspolitiikan uudistaminen" kun keskustellaan konkreettisista työllisyystoimista ja niiden vaikutuksista työttömien määrään. Peruskysymys työllisyystoimien osalta on, onko Marinin hallitus tehnyt sellaisia työllisyystoimia, joilla lisätään tai vähennetään pysyviä työpaikkoja ja mikä lisäämisen ja vähentämisen keskinäinen vaikutus on.

Mutta vielä tärkeämpi asia on, milllaista vero- ja talouspolitiikkaa hallitus harjoittaa yritysten näkökulmasta. Onko tässä suunnassa muuta kuultu kuin suurten yritysjohtajien vihjailu epäisänmaallisiksi?

Itse asiassa on. Sähköveron alentaminen on hyvä esimerkki. Muitakin varmasti löytyy ja onhan valtion verotuloja lisätty merkittävästi palkkaamalla ennätysmäärä avustajia ja hankkimalla sen jälkeen osaamiskoulutusta. Työryhmät ovat paikoin jo niin laajoja, että niiden vetämiseen on tarvittu ulkopuolista konsultointia.

 

[Sanainen arkku]

Parempi olisi lopettaa kompensointi kokonaan. Sen jälkeen ihmiset ymmärtäisivät enemmän autoilusta.

Ehdottomasti näin, poislukien tietysti työmatkakulujen vähennysoikeus jossa toki ensisijaisesti vaatimus käyttää julkisia.

Väitän, että lupaamalla autoilun verotuksen pysymisen nykyisellä tasolla viisi vuotta, olisi kauppa ryöpsähtänyt käyntiin nimenomaan niin, että lataushybridit ja täyssähköautot olisivat myyneet enemmän.
Nyt porukkaa pelottaa, että sähköliilkumista aletaan verottamaan jotenkin, ja investoinnilta menee pohja. Toisaalta osa polttomoottoriautoilijoista kyttäilee oikeaa hetkeä.

Yksi aivan päivänselvä asia on, että kaikkien maksullisten liikkumistapojen kustannukset kulkevat samaan suuntaan. Kun autoilun hinta nousee, VR jne reagoi siihen. Itseasiassa VR ja HSL tekivät lippu-uudistuksen, jossa kausilippuihin pakkomyydään päiviä joita ihmiset aiemmissa malleissa jättivät tarpeettomina ostamatta. Jos autoilua haluttaisiin vähentää, valtio-omistajan (VR) tulisi pitää huolta siitä, ettei tuote kehittyisi väärään suuntaan suhteessa autoiluun.

 

[dana77]

Siis Marinin hallitus on työllisyyspolitiikassa ainakin tehnyt päätöksen eläkeputken poistamisesta, työllisyyden kuntakokeilun aloittamisesta, merkittävistä lisasatsauksista työvoimakoulutuksiin ja työllistymistä edistäviin palveluihin sekä pohjoismaisen työnhaun mallin käyttöönotosta. Realismia lienee, että jo tuossa on selkeästi enemmän työllisyyspoliittisia uudistuksia kuin hallituksilla noin keskimäärin vastaavassa ajassa.

Tämän lisäksi hallitus on koronan johdosta tehnyt ihan poikkeuksellisen nopeita reagointeja työlainsäädäntöön. Esimerkiksi viime keväinen erittäin nopea lakimuutos lyhentää yt-menettelyä tai tuoda myös määräaikaiset työsopimukset lomautusten piiriin olivat yritysten kustannuskilpailukyvyn ja ylipäätään selviämisen kannalta aivan keskeisiä toimenpiteitä. Oli myös suorastaan uraa uurtava toimenpide saattaa päätoimisiksikin katsotut yrittäjät työttömyysturvan piiriin, jos korona kyseisen yrittäjän liiketoimintaa merkittävästi häiritsi.

Kaikkinensa on mielestäni melkoista oikeistopropangandaa ja totuuden venyttämistä, jos vakavissaan väittää, että Marinin hallitus olisi vältellyt työllisyyspolitiikan uudistamista.

Valtioneuvosto on nämä hallituksen toimet ja niiden vaikutukset arvioinut ja ihan näpertelyä ne ovat sen mukaan olleet. Suurimman osan toimista vaikutus on 200 - 2000 henkeä

https://valtioneuvosto.fi/documents/10616/37498572/Ty%C3%B6llisyyskirjaus+budjettiriihi+16092020.pdf/6bedbe56-b73d-5cfc-02e8-57b8d5f6b876/Ty%C3%B6llisyyskirjaus+budjettiriihi+16092020.pdf?t=1600264893726

Ennen eläkeputken poistoa tehdyistä muutoksista merkittävin oli
"Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli" eli "Työnhakijan tulee hakea kuukaudessa 0 ‐ 4 työpaikkaa riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä. Lähtökohtana on 4 työpaikan hakeminen ja velvoitteen reunaehdoista säädetään riittävän tarkkarajaisesti"
Tämän työllisyysvaikutus oli 9 500 ‐ 10 000 lisätyöllistä.

Kyseessä on suomeksi aktiivimalli 2 ja sillä korvattiin aiempi aktiivimalli, jonka vaikutukseksi arvioitiin 12 000 työllistä eli yhteenlaskettu vaikutus oli -2000 työllistä.

 

[Jussih]

Kaikkihan muistamme, kuinka Sipilän hallituksen aikana kaikki mahdolliset yritykset tervehdyttää valtiontaloutta kaatuivat vasemmisto-opposition ja heitä lähellä olevien juristien mantraan perustuslain vastaisuudesta. Silloin effektiivisesti todettiin, että sellaisen sote-järjestelmän luominen, jossa palvelut Eirassa ja Utsjoella eivät ole pilkulleen identtiset on perustuslain vastainen (välittämättä siitä, että samalla logiikalla nykytilanne on perustuslain vastainen).

No, pikakelataanpa nykypäivään. Nyt samainen jengi Kepun vasemmistosiiven tuella onkin päättänyt korottaa reippaasti autoilun kustannuksia (töissä käydään ilmeisesti ihan liikaa ja liian kaukana kotiovesta) ja kompensoida tämän korotuksen syrjäseutujen asukkaille. Siis etelä-suomalainen työssäkävijä saa ensin maksaa itsensä kipeäksi siitä, että pääsee töihin ja sitten vielä reippaasti lisää veroraipan muodossa, jotta pohjois-suomalaiselle voidaan kompensoida bensan hinnan korotukset. Mitenkähän tämä mahtaa suhteutua perustuslain vaatimuksiin kansalaisten tasavertaisuudesta...

 

[Cobol]

Liittyen Vihreiden ketjun keskusteluun, valtiovarainministeri Matti Vanhanen toi lokakuussa 2020 julkisuuteen ehdotuksen kilometriperusteisesta verotuksesta, joka olisi maaseudun pienemmillä tiekustannuksilla matalampi kuin etelän moottoriteillä:

Autoja verotettaisiin liki 10 senttiä kilometriltä, jos satelliittipaikannus ja kilometrivero otetaan käyttöön – muurari Jyväskylästä pitää veromuutosta asiallisena

Autoala laskee veron määräksi keskivertoautoilijalle 1300 euroa vuodessa.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Autoala tukee, kunhan muut autoverot ja bensaverot yms pois. Näin voisi toteutua Soininvaarankin esittämä ajatus, jossa autoilun verotus on maaseudulla lievempää.

 

[Tadu]

Liittyen Vihreiden ketjun keskusteluun, valtiovarainministeri Matti Vanhanen toi lokakuussa 2020 julkisuuteen ehdotuksen kilometriperusteisesta verotuksesta, joka olisi maaseudun pienemmillä tiekustannuksilla matalampi kuin etelän moottoriteillä:

Autoja verotettaisiin liki 10 senttiä kilometriltä, jos satelliittipaikannus ja kilometrivero otetaan käyttöön – muurari Jyväskylästä pitää veromuutosta asiallisena

Autoala laskee veron määräksi keskivertoautoilijalle 1300 euroa vuodessa.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Autoala tukee, kunhan muut autoverot ja bensaverot yms pois. Näin voisi toteutua Soininvaarankin esittämä ajatus, jossa autoilun verotus on maaseudulla lievempää.

Jos polttoainevero korvataan kilometriperusteiselle paikantamiseen liittyvällä verolla, niin miksi siirtyä sähköautoiluun kun molemmista maksetaan kilometriperusteista veroa ja bensan hinta tippuu huomattavasti? Toki tämä on varmaan tarkoitus ottaa käyttöön sitten kun öljy joskus loppuu. Eli kymmeniä vuosia saa odottaa.

 

[Cobol]

Jos polttoainevero korvataan kilometriperusteiselle paikantamiseen liittyvällä verolla, niin miksi siirtyä sähköautoiluun kun molemmista maksetaan kilometriperusteista veroa ja bensan hinta tippuu huomattavasti? Toki tämä on varmaan tarkoitus ottaa käyttöön sitten kun öljy joskus loppuu. Eli kymmeniä vuosia saa odottaa.

Eihän sitä Vanhasen mukaan olisikaan vielä tulossa, vaan odotteleltaisiin fossiilisten polttoaineiden käytön päättymistä tai lähes päättymistä.

Sipilän hallituksessa oli Bernerillä hyvin samanlainen ajatus kilometripohjaisesta autoilun verotuksesta yhtenä vaihtoehtona.

 

[Tadu]

Eihän sitä Vanhasen mukaan olisikaan vielä tulossa, vaan odotteleltaisiin fossiilisten polttoaineiden käytön päättymistä tai lähes päättymistä.

Sipilän hallituksessa oli Bernerillä hyvin samanlainen ajatus.

Kun noin käy kymmenien vuosien päästä, niin toivottavasti kepu ei ole silloin hallituksessa ja saataisiin jokin tasa-arvoinen malli.

 

[Cobol]

Kun noin käy kymmenien vuosien päästä, niin toivottavasti kepu ei ole silloin hallituksessa ja saataisiin jokin tasa-arvoinen malli.

Sitä ennen tulee suuri verouudistus autoiluun, koska valtion tulot putoavat merkittävästi polttoaineverotuksen tuoton heikentyessä viimeistään joskus 2030. Jo nyt autojen polttoainetehokkuus on parantunut ja oman miinuksen polttoaineverotuksen tuottoon tuovat hybridit. Asia oli useamman kerran Sipilän hallituksessa esillä, mutta silloin ei ollut vielä polttoaineiden tuoton osalta ongelmaa, kun sähköautoja oli erittäin vähän ja hybridien toimintasäde sähköllä matala ja hybridien määräkin pieni.

 

[Tadu]

Sitä ennen tulee suuri verouudistus autoiluun, koska valtion tulot putoavat merkittävästi polttoaineverotuksen tuoton heikentyessä viimeistään joskus 2030. Jo nyt autojen polttoainetehokkuus on parantunut ja oman miinuksen polttoaineverotuksen tuottoon tuovat hybridit. Asia oli useamman kerran Sipilän hallituksessa esillä, mutta silloin ei ollut vielä polttoaineiden tuoton osalta ongelmaa, kun sähköautoja oli erittäin vähän ja hybridien toimintasäde sähköllä matala.

Hyvä pointti. Tarvitaan jokin välimallin ratkaisu vielä, joka takaa valtiolle tarpeeksi tuloja, mutta myös kannustaa sähköautoiluun.

Saa nähdä saadaanko sellaista aikaiseksi vai korotetaanko vain polttoaineveroa kahden vuoden välein. Veikkaan jälkimmäistä.

 

[Ötökkä]

En nyt tiedä, että mitä kaikkea odotetaan hallitukselta näin poikkeuksellisena aikana? Ihan varmasti kaikki tilastot näyttää huonolta, kuten kaikilla muillakin mailla.

Ja joku järkevä ratkaisu kai tuohon liikenteeseen pitäisi saada. Syrjäseuduilla ne julkiset eivät vain kulje. Mä en esim. Oikeasti pääsisi julkisilla töihin mitenkään.

 

[Walrus21]

Syrjäseutujen pienituloisille kompensoidaan jne. Entäs kaupungissa asuvalle pienituloiselle (määrittelykysymys) jonka työpaikka on vähän syrjemmässä (toinen määrittelykysymys)?

Ihan oikeasti työssäkäynnin houkuttelevuutta ei tule vähentää vaan lisätä. Autokanta uusiutuu kyllä omalla luonnollisella vauhdillaan. Toki tässä on useampi hallitus vatuloimalla verotuksen ja romutuspalkkioiden kanssa hidastanut sitä kun kukaan ei ole voinut tietää mikä on kannattavaa ensi vuonna.

No, ehkä ei ainakaan työssäkäynti. Katsellaan miten käy.

Nimimerkki 90km päivässä on paljon fillarilla.

Syrjässä asuvat ovat tehneet tietoisen tai tiedostamattoman päätöksen muuttaa sinne, missä on vähän tai ei ollenkaan työpaikkoja. Monelle se tuo kuitenkin säästöjä, kun asumiskulut ovat pienemmät.

Kaupungissa asuvilla taas on toimiva joukkoliikenne, jota voi täydentää autolla ja/tai fillarilla. Läheskään kaikki kaupunkiasujat eivät ole muuttaneet sinne sen takia, että se olisi jokin unelma. Moni on vain ynnännyt eri vaihtoehdot ja tehnyt johtopäätökset pitkän aikavälin hyödyistä ja haitoista.

Aina kun puhutaan bensan hinnasta, keskusteluun tuodaan sama arkkityyppi köyhästä, työputkessa raatavasta maaseutuasujasta. Tilastojen valossa autoilu kasaantuu kuitenkin keski- ja hyvätuloisille, eli niille, joilla on myös varaa maksaa autoilusta.

Toinen argumentti on se, että autoilu kehystetään täysin välttämättömäksi ja rationaaliseksi valinnaksi. Jälleen tilastot kuitenkin osoittavat, että valtaosa matkoista on joko tarpeettomia tai mukavuussyistä tehtyjä.

Enkä nyt vähättele sitä, etteikö auto olisi helkkarin kätevä ja mukava kapistus, joka helpottaa arjen logistiikkaa. Sen omistamista ja käyttöä vain perustellaan aika epärehellisesti.

 

[dana77]

Ja joku järkevä ratkaisu kai tuohon liikenteeseen pitäisi saada. Syrjäseuduilla ne julkiset eivät vain kulje. Mä en esim. Oikeasti pääsisi julkisilla töihin mitenkään.

Eikö se järkevä ratkaisu ole muuttaa sellaiseen paikkaan, mistä työssäkäynti onnistuu?

Tiedän muutamia tyyppejä, jotka käyvät lentokoneella töissä 400 kilsan päässä. Jos julkiset lopetetaan, niin eivät hekään ala yksityislentokoneilla tuota lentämään.

 

[Oto Hascak]

Eikös se olisi oikein kiristää sinne kuluja, missä joukkoliikeenne toimii, on bussit, metrot , ratikat. Ja viel pyöräteitäkin. Mut kun menee aikaa, siis työmatkoihin. No silloin voisi aina muuttaa siihen työpaikan viereiseen betonikolossiin.

 

[Tadu]

Eikö se järkevä ratkaisu ole muuttaa sellaiseen paikkaan, mistä työssäkäynti onnistuu?

Johan sitä maalla asumista tuetaan kun työmatkoista saa kilometrikorvaukset. On se kum sekään ei riitä.

 

[Oto Hascak]

Johan sitä maalla asumista tuetaan kun työmatkoista saa kilometrikorvaukset. On se kum sekään ei riitä.

Eli kaupungissa asuva ei saa kilometrikorvauksia.

 

[Tadu]

Eli kaupungissa asuva ei saa kilometrikorvauksia.

Voi tulla maalaiselle yllätyksenä, mutta kaupungissa asuvat eivät hyödy vähennysoikeudesta yhtä paljon, koska kaupungeissa on julkinen liikenne ja työmatkat ovat keskimäärin lyhyempiä.

 

[Ötökkä]

Eikö se järkevä ratkaisu ole muuttaa sellaiseen paikkaan, mistä työssäkäynti onnistuu?

Tiedän muutamia tyyppejä, jotka käyvät lentokoneella töissä 400 kilsan päässä. Jos julkiset lopetetaan, niin eivät hekään ala yksityislentokoneilla tuota lentämään.

Ei kaikki voi tai hakua asua isoissa kaupungeissa. Ei kai sinne kaikkinwdes mahdu.

 

[Evil]

Syrjässä asuvat ovat tehneet tietoisen tai tiedostamattoman päätöksen muuttaa sinne, missä on vähän tai ei ollenkaan työpaikkoja. Monelle se tuo kuitenkin säästöjä, kun asumiskulut ovat pienemmät.

Jotkut ovat jopa syntyneet tänne syrjään, eivätkä ole halunneet tai ymmärtäneet muuttaa pois.

Helsinki se vasta syrjässä on. Nyt jos hyppään tuohon autooni ja lähden kohti etelää, niin viisi tuntia menee että oon piäkirkolla (jos ajelen rajoitusten mukaan). Eli minusta katsoen ihan helevetin syrjässä. Yhtä syrjässä kuin vaikka Kuusamo.

 

[Oto Hascak]

Voi tulla maalaiselle yllätyksenä, mutta kaupungissa asuvat eivät hyödy vähennysoikeudesta yhtä paljon, koska kaupungeissa on julkinen liikenne ja työmatkat ovat keskimäärin lyhyempiä.

Eikös sitten kannata muuttaa kauemmaksi, tuon tyylistä logiikkaa on täällä käytetty.