Jotta voi maksaa miljoona euroa 28% prosentin verotuksella täytyy yrityksen käytännössä maksaa yhteisöveroa 2 500 000 euroa.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Raimo Helminen ja muu valmennustiimi jatkosopimukseen SaiPan kanssaLue lisää »
-
Liigassa on varsinaisella peliajalla pelattu vain neljä SaiPan putkea pidempää voittoputkeaLue lisää »
-
Ässien Patrik Juhola uskaltaa haaveilla tulevaisuuden pelipaikasta Pohjois-AmerikassaLue lisää »
-
Lukko rikkoi viime hetkillä Masi Härkösen unelman nollapelistä Liiga-debyytissäLue lisää »
-
Ässät ryösti pisteet Nokia-areenaltaLue lisää »
-
Liiga-kierros: Peter Abbandonatolle hattutemppu, Rami Määtälle maali ja Masi Härköselle debyyttivoittoLue lisää »
Sanna Marinin hallitus
- Viestiketjun aloittaja Ylläpito
- Alkaa
- 2 671 312
- 21 461
Tämä tässä näin. Tosin niin kauan kuin osakeyhtiöitä kohdellaan muutenkin kuin oikeustoimihenkilöitä, niin minusta saisivat kuulua progressiivisen verotuksen piikkiin. Heti kun tuo täysin käsittämätön etuoikeus jätettäisiin pois ja alkaisi olemaan ne omat rahat pelissä johdolla niin sitten saisi olla yrityksellä verovapaus ja progressiot palkkatulojen mukaan osingoista.
Minä olen joskus noin neljännesvuosisata keksinyt saman idean eli progressiivisen verotuksen yrityksille, mutta nyt kun asiaa ajattelee niin noin sekunnin miettimisellä selvää on että siitä seuraisi vaan massiviinen yritysjärjestelyiden aika kun kaikki isot firmat pilkottaisiin satoihin tai tuhansiin pieniiin, jotta verotus saataisin kuriin.
Mitä taas tulee siihen että johdolla pitäisi olla omat rahat pelissä, niin aika vaikea sille mitään on voida että ei kaikki johtajat ole edes firman omistajia. Kuitenkin vaikka olisi niin siitä on aika usein nähdään, että omistajat ovat johtajina varsin konservatiivisia, eli firmoista hiotaan kyllä kannattavia, mutta riskiä tai suuria investointeja kartetaan. Kansantaloudellisesti ei siis välttämättä ole toivottavaa, että firmoja johdettaisiin niinkuin omat rahat olisi pelissä. Sillä tavalla ei uusia menestystarinoita samassa mittakaavassa synny.
Omistajuuden vaikutuksista voi lukea tarkemmin esim tuolta:
Omistajuus ja yritysten menestyminen: analyysia suomalaisella aineistolla
Tutkimuksessa tarkastellaan omistajuuden ja omistusmuodon yhteyksiä yritysten menestymiseen. Tarkasteltavia omistajaryhmiä ovat perheyritykset, valtionyritykset, hajautetusti omistetut pö
www.etla.fi
Minusta katsot asiaa aika yksiulotteisesti. Oikea ongelmahan on kvartaalikapitalismi ja se on valuvika koko kapitalismissa. Jos yrityksen antamat potkut nostaa yrityksen arvoa osakemarkkinoilla niin järjestelmässä on vikaa ja helvetisti. Lisäksi on toinen valuvika ja se on, että jos perustat toiminimen niin vastaat kaikesta rahoillasi, mutta osakeyhtiössä et. Tämä sitten on johtanut tähän yrityspomo kulttuuriin missä suhteilla samat naamat pyörii ympäri ja ämpäri eri firmoissa mukajohtamassa. Jos pääset siihen piirileikkiin niin sinulla menee hyvin, mitään näyttöjä ei kuitenkaan tarvitse olla, koska riittää, että potkit firmasta ihmisiä pihalle ja boonukset on sinun. Järjestelmässä on virus ja se virus syö koko järjestelmän elävältä.Minä olen joskus noin neljännesvuosisata keksinyt saman idean eli progressiivisen verotuksen yrityksille, mutta nyt kun asiaa ajattelee niin noin sekunnin miettimisellä selvää on että siitä seuraisi vaan massiviinen yritysjärjestelyiden aika kun kaikki isot firmat pilkottaisiin satoihin tai tuhansiin pieniiin, jotta verotus saataisin kuriin.
Mitä taas tulee siihen että johdolla pitäisi olla omat rahat pelissä, niin aika vaikea sille mitään on voida että ei kaikki johtajat ole edes firman omistajia. Kuitenkin vaikka olisi niin siitä on aika usein nähdään, että omistajat ovat johtajina varsin konservatiivisia, eli firmoista hiotaan kyllä kannattavia, mutta riskiä tai suuria investointeja kartetaan. Kansantaloudellisesti ei siis välttämättä ole toivottavaa, että firmoja johdettaisiin niinkuin omat rahat olisi pelissä. Sillä tavalla ei uusia menestystarinoita samassa mittakaavassa synny.
Omistajuuden vaikutuksista voi lukea tarkemmin esim tuolta:
Omistajuus ja yritysten menestyminen: analyysia suomalaisella aineistolla
Tutkimuksessa tarkastellaan omistajuuden ja omistusmuodon yhteyksiä yritysten menestymiseen. Tarkasteltavia omistajaryhmiä ovat perheyritykset, valtionyritykset, hajautetusti omistetut pö
Aikanaan kun tämä maa rekennettiin, niin yritykset omisti ja rakennutti talot, koulut, kokonaiset kaupungit. Nyt yritykset vinkuu kun ei ole "osaavaa" työvoimaa ja valtion pitäisi niille sekin maksaa. Koska elämme kvartaalikapitalismissa, kaikki mulle nyt heti. Olen tätä asiaa pohtinut ja paljon ja olen todennut, että ainoa tapa päästä tästä itsensä tuhoavasta kierteestä ulos on lopettaa se kierre. Jos yritys ei ole enää oikeustoimihenkilö, niin sitten se oikeasti merkitsee missä se yritys on 10 vuoden päästä. Toisaalta taas jos yritystä pidetään muihin veronmaksajiin verrattavissa olevana entiteettinä niin sitten saa myös se yritys maksaa kuten yksityishenkilö niitä verojaan, progresiivisesti. Aina voisi niistäkin nostaa palkkansa yksityishenkilönä ja progression mukaan ennen niitä muita veroja. Loppuisi veronkierto ja kvartaalitalous seinään.
Jos joku muu keksii paremman tavan lopettaa tämä järjestelmän itsetuho, niin on tervetullut kertomaan.
Hyvä että tässä oli tällainen klausuuli. Yrityksen antamat potkut eivät itsessään nosta yrityksen arvoa, joten järjestelmässä ei onneksi sitten ole vikaa. Tuohon että johtajilta ei vaadittaisi mitään näyttöjä on niin väsynyttä, että en jaksa siihen alkaa.
Aikoinaan kun tämä maa rakennettiin, niin yritykset olivat rikkaita ja valtio köydä. Nyt valtio on rikastunut verottamalla yrityksiä ja ottanut hommat vastuulleen, joten kohtuullista on että he sen vastuunsa kantavat, jota varten he 50 miljardia keräävät verotuloja.
No johan se lähti lapasesta. 2018, 6-miljardia, 2019 vähän enemmän, en nyt nopeasti löytänyt tarkempaa lukua. Tosta muuten puuttuu sun väitteeseen verrattuna perästä nolla. Hups meni vain 10 kertaisesti pieleen.
Kun saat numerosi edes auttavasti kohdalleen, niin jatketaan sitten keskustelua yhteisöverosta ja pomojen toimista.
Lisätään nyt maksumuurin takana oleva Hesarinkin juttu, otsikko kertonee kaiken.
Oikaisuja | Yhteisöveron tuotto on kuusi miljardia euroa
Sunnuntaina 24. toukokuuta sivulla A 23 olleesta tärkeimpien verotuottojen listasta puuttui yhteisövero, jonka tuotto vuonna 2019 oli noin kuusi miljardia euroa.
www.hs.fi
50 miljardin kohdalla puhuin koko kertymästä. Firmat maksavat muutakin veroa kuin yhteisöveroa, mm alvia ja sekä pääoma että ansiotuloverotkin tulevat välillisesti yritysten pusseista.
Firmat eivät maksa latin latia alvia. Suosittelisin nyt perehtymään ihan niinkin yksinketaiseen asiaan kuin ALV ennen kuin jatkamme keskustelua. Pidät kuitenkin itseäsi jonain varsin intelligenttinä ja kouluttautuneena, niin jotenkin sitä toivoisi, että ei pitäisi alkaa valistamaan kuin peruskoululaista näinkin yksinkertaisissa asioissa mitkä ihan jokaisen aikuisen tulisi tietää.
Firmat sen veron valtiolle tilillävät ja jonkun tuotteen hinta markkinoilla on 124e, niin yritys sen 124e:llä myy vaikka alv olisi nolla eikä satasella.
Mee nukkumaan.
Edelleen selvitä nyt itsellesi, että mikä se ALV on. Se ei liity yrityksiin millään tavalla. Sitä ei edes kirjanpidossa kirjata yritysten liikevaihtoon, koska se on kauttakulkuerä ja yrityksellä ei ole mitään oikeutta edes koskea niihin rahoihin, paitis jos tietysti syyllistyy rikokseen. Mitä tulee nukkumaanmenemiskommenttiin niin siinä vaiheessa, kun alan kirjoittaa tilillävät ja en edes editoi, niin kyllä, nukkumaan olisi mentävä.
Ikävänkantaja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Hallituksen kiihkolla ajama intersekt... toksinen feminismi tiivistettynä kaikille, jotka eivät tiedä, mitä se tarkoittaa:
Kiina täytyy saada talkoisiin mukaan sitten. Eikä niin päin, että luovutetaan mekin sitten ja tuhoudutaan kaikki yhdessä.
Ainoa järkevä johtopäätös.
Sitä tässä tarkoitinkin. Nää rahat mitä täällä vouhkataan moiseen niin voitais käyttää nyt paremminkin. Se että Suomi hassaa miljoonia ilmaan hoituis paremmin sillä kun koko Eurooppa uhkaa Kiinaa ja pahimpia saastuttajia raskailla pakotteilla ja siihen ei tarvita pahemmin rahaa. Sitten kun näiden päästöt on sovitulla tasolla niin sitten asia erikseen.
Toinen vaihtoehto olis että tulis pahempi covid joka tappais 30% maailman väestöstä.
Sen syrjittyjen keskinäisen arvojärjestyksenhän näkee kun seuraa millaisia toimia ja missä järjesteyksessä hallitus tekee. Työlistalla kun on kaikea poikien syrjäytymisestä translakiin ja kaikkea siltä välitä ja mielenkiinnolla odotan miten hallitus konkreettisesti lähtee ohjelmaansa toteuttamaan.
Mitäpäs jos lyödään Kiinasta tuleville tuotteille 30% ilmastotulli? Loppuisi se krääsän hommaaminen sieltä. Saman voisi tehdä noille kaikille EU:n ulkopuolella tuotetuille räteille mitä naiset hamstraa.
Eli kyse on tasa-arvosta positiivisella syrjinnällä. Vihreillä näyttää olevan hätä perustella kannattajilleen, että miksi hallituksessa ollaan kun pitää keksiä pyörä uudestaan kuten Hjallis keksi tryoutin.
Tilannehan on aika sama kuin persuilla/sinisillä viime hallituksessa: vanhat puolueet vievät ja persut/vihreät/siniset joutuvat ihmeellisillä tavoilla perustelemaan, että ”kyllä mekin täällä ollaan!”
Niin kysehän on kuitenkin siitä ollaanko me valmiita oikeasti pelastamaan se ilmasto vai vain leikkimään tälläistä hyvesignalointileikkiä missä kuvitellaan, että jotakuta kiinnostaa meidän esimerkkimme vai onko se oikea tapa pistää stoppi tuolle kiinakrääsälle ja massakulutukselle.
Kuka tai mikä niitä estää nyt tekemästä? Jos ne on hinta-laatusuhteiltaan tarpeeksi hyviä, niin ne korvaavat halpatuonnin ihan itsestäänkin ja varmasti kelpaavat vientiinkin. Vai tarttisko vielä pari miljardia maataloustukea siihen?
Eiköhän tässä ole isoin ongelma juurikin se, että noiden halpojen Kiinarättien kanssa on täysin mahdotonta kilpailla. Ne tuotetaan lapsi/halpatyövoimalla ja tehtaiden sähkö tulee hiilivoimaloista. Hinta on aivan marginaalinen suhteessa siihen paljonko vastaavan tuottaminen maksaisi muualla.
Kiinassa on yhden lapsen politiikka, miljardi aikuista ja suhteellisen ikääntynyt väestöprofiili, joten minun on vaikea uskoa että koko teollisuudenala nojaisi lapsiin ja aikuiset vain pyörittelisivät peukkujaan. Vaikka reilusti yli miljardin asukkaan maasta ihan varmasti ikäviä tapauksia löytyy, niin kokonaisuuden kannalta kyseessä on marginaalinen ongelma ja käytännössä lähinnä keppihevonen. BKT:n ja palkkojen kasvusta päätellen taas se halpatyö alkaa olemaan koko ajan vähemmän halpaa ja elintason nousun myötä toiminta toki hidastuu. Globaali markkinatalous toimii sillä tavalla äärimmäisen oikeudenmukaisesti, että se pyrkii juuri tällaisia epätasa-arvoisia ansioeroja tasaamaan eikä niitä millään protektionistisilla kikkailuilla oikein estää pystäytetä.
Hiilellä sähkön tuotanto on ihan todellinen huolenaihe. Kiinalaisethan tuottavat kasvihuonepäästöjä melkein kuin suomalaiset ja se on kieltämättä ongelma.
Eiköhän se ole kuluttajan vika jos suomalainen kuluttaja ei halua maksaa eettisyydestä tai lähituotannosta vaan tyytyy niihin 5 euron prismapaitoihin.
Ei kotimaisista Reinoistakaan suostuttu maksamaan yli 30 euroa, joten tuotanto piti siirtää pois. Ihan kuin se 40-50 euroa olisi ollut isokin summa vuosikymmeniä kestävistä kotimaisista ”kengistä”.
Eihän Kiinassa ole ollut yhden lapsen politiikkaa enää hetkeen. Mitä tulee noihin Kiinarätteihin, niin olisi kai pitänyt tehdä täysin selväksi heti, että niitähän kutsutaan tuolla nimellä, mutta ne tehdään nykyään Kiinan ulkopuolella. Kyseessä on siis vain yleistävä nimitys Aasiasta tuleville vaatteille. Oletin, että tämä olisi ollut kaikille keskustelijoille selvää. Suurin osahan noista tulee jostain Bangladeshista, Myanmarista yms. Koska Kiinassa on jo voimistunut työmarkkinat niin paljon, että palkatkin ovat nousseet, joten halpavaatteet tuotetaan nykyään Kiinaakin halvemmissa paikoissa ja huonommissa työoloissa.
Kiinan ilmoitus lieventää politiikkaansa tuli lokakuussa 2015 ja jos jotkut ovat samantien laittaneet toisen lapsen alulle, niin kyseiset lapset täyttävät kohta 4v. Jotenkin en usko että heistä kovin suuri osa olisi työelämässä vielä mukana. Eräs kirjoittaja tuolla ehdotti että nimenomaan Kiinasta tuleville tuotteille lyödään 30% tulli, mutta ehkä hänelle on selvää että se silloin koskee myös Bangladeshista tulevia tuotteita. Seuraavaksi globaali markkinatalous nostaa sitten Bangladeshin palkkatasoa. Bangladeshin co2 päätöt ovat 0,47 per capita eli 5% Suomen vastaavista. Tuntuu vähän kaukaa haetulta perustelulta tuoda teollisuutta maahan jossa päästöt on 20 kertaiset sillä argumentilla, että täällä ne saadaan tuetettua pienemmillä päästöillä, mutta voihan se olla. En tosin sellusta vaatteiden valmistamisen ympäristövaikutuksia ole nähnyt.
hammer lynx
Jäsen
On älyllisesti epärehellistä vertailla Suomen ja Bangladeshin päästöjä per capita kun toisen maan 165 miljoonaisesta väestöstä 150 miljoonaa asuu savimajoissa ja syö juuria.
Reilumpi vertailu olisi esim per neliökilometri.
tämä on kyllä osastoa not sure if serious, mutta jos katsotaan absoluuttisia päästöjä, niin 165 miljoonan Bangladeshilla ne ovat 74 miljoonaa tonnia ja 5 miljoonan Suomella 51 miljoonaa tonnia.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy