Sanna Marinin hallitus

[dana77]

Eihän Kiinassa ole ollut yhden lapsen politiikkaa enää hetkeen. Mitä tulee noihin Kiinarätteihin, niin olisi kai pitänyt tehdä täysin selväksi heti, että niitähän kutsutaan tuolla nimellä, mutta ne tehdään nykyään Kiinan ulkopuolella. Kyseessä on siis vain yleistävä nimitys Aasiasta tuleville vaatteille. Oletin, että tämä olisi ollut kaikille keskustelijoille selvää. Suurin osahan noista tulee jostain Bangladeshista, Myanmarista yms. Koska Kiinassa on jo voimistunut työmarkkinat niin paljon, että palkatkin ovat nousseet, joten halpavaatteet tuotetaan nykyään Kiinaakin halvemmissa paikoissa ja huonommissa työoloissa.

Kiinan ilmoitus lieventää politiikkaansa tuli lokakuussa 2015 ja jos jotkut ovat samantien laittaneet toisen lapsen alulle, niin kyseiset lapset täyttävät kohta 4v. Jotenkin en usko että heistä kovin suuri osa olisi työelämässä vielä mukana. Eräs kirjoittaja tuolla ehdotti että nimenomaan Kiinasta tuleville tuotteille lyödään 30% tulli, mutta ehkä hänelle on selvää että se silloin koskee myös Bangladeshista tulevia tuotteita. Seuraavaksi globaali markkinatalous nostaa sitten Bangladeshin palkkatasoa. Bangladeshin co2 päätöt ovat 0,47 per capita eli 5% Suomen vastaavista. Tuntuu vähän kaukaa haetulta perustelulta tuoda teollisuutta maahan jossa päästöt on 20 kertaiset sillä argumentilla, että täällä ne saadaan tuetettua pienemmillä päästöillä, mutta voihan se olla. En tosin sellusta vaatteiden valmistamisen ympäristövaikutuksia ole nähnyt.

 

[hammer lynx]

Bangladeshin co2 päätöt ovat 0,47 per capita eli 5% Suomen vastaavista. Tuntuu vähän kaukaa haetulta perustelulta tuoda teollisuutta maahan jossa päästöt on 20 kertaiset sillä argumentilla, että täällä ne saadaan tuetettua pienemmillä päästöillä, mutta voihan se olla. En tosin sellusta vaatteiden valmistamisen ympäristövaikutuksia ole nähnyt.

On älyllisesti epärehellistä vertailla Suomen ja Bangladeshin päästöjä per capita kun toisen maan 165 miljoonaisesta väestöstä 150 miljoonaa asuu savimajoissa ja syö juuria.
Reilumpi vertailu olisi esim per neliökilometri.

 

[dana77]

On älyllisesti epärehellistä vertailla Suomen ja Bangladeshin päästöjä per capita kun toisen maan 165 miljoonaisesta väestöstä 150 miljoonaa asuu savimajoissa ja syö juuria.
Reilumpi vertailu olisi esim per neliökilometri.

tämä on kyllä osastoa not sure if serious, mutta jos katsotaan absoluuttisia päästöjä, niin 165 miljoonan Bangladeshilla ne ovat 74 miljoonaa tonnia ja 5 miljoonan Suomella 51 miljoonaa tonnia.

 

[444]

tämä on kyllä osastoa not sure if serious, mutta jos katsotaan absoluuttisia päästöjä, niin 165 miljoonan Bangladeshilla ne ovat 74 miljoonaa tonnia ja 5 miljoonan Suomella 51 miljoonaa tonnia.

”Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true. Facts schmacts.” -Homer Simpson

 

[finnjewel]

Google-haun tuloksia, Bangladesh & pollution:

Bangladesh air world’s worst in 2019
Bangladesh air worst in world
Air Pollution Kills 195,000 Bangladeshis Each Year
Bangladesh’s Air Pollution Problem Grows, Brick by Brick

Kuvahaulla näkee jos haluaa.

Jotain ongelmaa siellä saastepäästöjen kanssa on, ellei kaikki ole fake newsia.

 

[BlackWolf]

Kiinan ilmoitus lieventää politiikkaansa tuli lokakuussa 2015 ja jos jotkut ovat samantien laittaneet toisen lapsen alulle, niin kyseiset lapset täyttävät kohta 4v. Jotenkin en usko että heistä kovin suuri osa olisi työelämässä vielä mukana. Eräs kirjoittaja tuolla ehdotti että nimenomaan Kiinasta tuleville tuotteille lyödään 30% tulli, mutta ehkä hänelle on selvää että se silloin koskee myös Bangladeshista tulevia tuotteita. Seuraavaksi globaali markkinatalous nostaa sitten Bangladeshin palkkatasoa. Bangladeshin co2 päätöt ovat 0,47 per capita eli 5% Suomen vastaavista. Tuntuu vähän kaukaa haetulta perustelulta tuoda teollisuutta maahan jossa päästöt on 20 kertaiset sillä argumentilla, että täällä ne saadaan tuetettua pienemmillä päästöillä, mutta voihan se olla. En tosin sellusta vaatteiden valmistamisen ympäristövaikutuksia ole nähnyt.

En nyt ihan ymmärrä. Kyllähän halpamuodin ilmastovaikutukset on hyvin tiedossa ja niistä on paljon tiedotettukin. Tässä esimerkiksi sanotaan, että 10% kaikista ihmisen hiilidioksidipäästöistä. Ja minä sanoin, että Kiinalle tuontitulli krääsälle. En puhunut vaatteista. Koska nämä Wishit yms. syytää tänne kaikenlaista romua ihan sieltä Kiinasta. Tämä vaatekeskustelu liittyi Hamun sanomiseen noista selluvaatteista ja on eri keskustelua.

Halpamuoti tuhoaa ilmastoa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne - Sveriges Radio Finska

Second hand -vaatteet ovat ilmaston kannalta parempi vaihtoehto, sanoo ympäristöstrategi – mutta kaikkein paras vaihtoehto on olla ostamatta.

sverigesradio.se

 

[dana77]

Tässä esimerkiksi sanotaan, että 10% kaikista ihmisen hiilidioksidipäästöistä. Ja minä sanoin, että Kiinalle tuontitulli krääsälle.

Puhutko nyt tullinimikkeestä "krääsä" vai pitääkö kaikkien ymmärtää, että se tarkoittaa vaan yleisesti kaikkea Kiinassa valmistettua elektroniikasta, vaatteisiin ja varaosiin? Koskeeko se myös Bangladeshin krääsää vai pitikö sekin ymmärtää kysymättä? Miten Suomessa valmistettu krääsä, onko se ok?

 

[dana77]

Sinä estät, jos ostat halpatuontia. Lisäksi toistuvasti heittelet täällä palstalla olkiukkojasi pirulliseen sävyyn. Mistään maataloustuista en ole kirjoittanut sanaakaan.

Oletko siis sitä mieltä, että noita selluvaatteita ym. -tuotteita ei kannata yrittää kehitellä? Haluatko estää tutkimuksen ja kokeilun, joka pyrkii uusiin innovaatioihin?

Eivätkös kaikki eettiset, ympäristötietoiset ihmiset ole valmiita maksamaan kotimaisesta tuotteesta enemmän kuin ulkomaisesta kertakäyttöroskasta?

Sinä olit lopettamassa halpatuonnin vaikkei koko sellutekniikka ole vielä läheskään valmis tai meillä ei ole edes mitään tietoa milloin se on ja mitä tuotteet tulevat maksamaan.

Minä annan markkinatalouden hoitaa tutkimuksen ja kehittämisen ja olen jopa valmis tukemaan kestäviä valintoja saastuttavien tuotteiden haittaverotuksella, kunhan ne on toteutettu neutraalisti ja tasapuolisesti.

En voi tietää mitä mieltä kaikki ihmiset jostain kuvittelemassasi ihmisryhmässä ovat.

 

[444]

Puhutko nyt tullinimikkeestä "krääsä" vai pitääkö kaikkien ymmärtää, että se tarkoittaa vaan yleisesti kaikkea Kiinassa valmistettua elektroniikasta, vaatteisiin ja varaosiin? Koskeeko se myös Bangladeshin krääsää vai pitikö sekin ymmärtää kysymättä? Miten Suomessa valmistettu krääsä, onko se ok?

Kyllä sun pitää osata lukea ajatuksia. Ja kaikkien muidenkin. Mutta toisinaan on yön pikku tunteina hyvä ääneen ihmetellä huvipuistoista puhuttaessa, että mikä ihme on Särkkä ja etsiä vastausta Wikipediasta. Sitä kun ei pystynyt ajatuksista lukemaan, toisin kuin esim. Lintsin osalta.

 

[Ollakseni]

Google-haun tuloksia, Bangladesh & pollution:

Bangladesh air world’s worst in 2019
Bangladesh air worst in world
Air Pollution Kills 195,000 Bangladeshis Each Year
Bangladesh’s Air Pollution Problem Grows, Brick by Brick

Kuvahaulla näkee jos haluaa.

Jotain ongelmaa siellä saastepäästöjen kanssa on, ellei kaikki ole fake newsia.

160 miljoonaa ihmistä asuu noin puolikkaan Suomen alueella (147 570 neliökilometriä). Että väestön keskimääräiset päästöt ovat pieniä, mutta kun pienellä alueella on noin paljon väkeä niin ongelmia tulee. Syitä olla käyttämättä Bangladeshissa tuotettua tavaraa löytyy useampia, lähtien ihan lapsityövoiman käytöstä, saastutuksesta (tuskin kovin tarkkaan tarkistetaan etteivät tehtaat vain laske jätteitään jokiin).

Sitten @hammer lynx Dhakan metropolialueella asuu yksin 20 miljoonaa ihmistä. Tuskin kaikki muissa kaupungeissa elävät asuvat savimajoissa.

 

[dana77]

Suomessa kuolee ilmansaasteisiin 1800 ihmistä vuodessa. Bangladeshissa on asukkaita noin 30 kertaa enemmän joten vertailuluku olisi noin 50 000 kuollutta vuodessa eli neljä kertaa enemmän tuolla kuolee suhteessa väkilukuun. Ellei tämäkin ole sitten tilasto joka pitää suhteuttaa pinta-alaan tai vaikkapa big mac indeksiin.

 

[finnjewel]

Bangladeshiläisten onneksi ovat saaneet koronaviruksen pidettyä aisoissa selvästi Suomea paremmin.
Suomen koronakuolleisuus/miljoona asukasta on melkein 6-kertainen Bangladeshiin verrattuna.
Tilanne siellä näyttää kuitenkin olevan pahenemassa.

 

[BlackWolf]

Kyllä sun pitää osata lukea ajatuksia. Ja kaikkien muidenkin. Mutta toisinaan on yön pikku tunteina hyvä ääneen ihmetellä huvipuistoista puhuttaessa, että mikä ihme on Särkkä ja etsiä vastausta Wikipediasta. Sitä kun ei pystynyt ajatuksista lukemaan, toisin kuin esim. Lintsin osalta.

Sen kus näytät mulle jonkun jutun missä puhutaan Särkästä mediassa, sen sijaan ihan uutisissa puhutaan Kiina-krääsästä, joten se voidaan olettaa vakkintuneen yleisesti käytetyksi sanaksi.

Kiina-krääsä tuo Postille miljoonatappiot – lätkäistäänkö vastaanottajalle lisämaksu? ”Joudumme pohtimaan kaikkia keinoja”

Ruotsissa Postnord on jo ottamassa käyttöön tuntuvan lisämaksun, jonka se perii kiinalaisesta verkkokaupasta tilatun paketin vastaanottajalta. Postista vihjataan, että Suomessakin ”joudutaan pohtimaan kaikkia keinoja”, koska lähetysten toimittaminen on tappiollista toimintaa.

www.is.fi

Menee kyllä tämä keskustelupalsta sellaisessa vapaapudotuksessa tämän ihme kyräilyn osalta alaspäin eikä pohjaa näy ja modeja kiinnosta, että varmaan toteutan monen palstalaisen toiveen ja jätän taas kerran ihan mielelläni tänne vapaan puolelle kirjoittelematta. Sen verran toksista on meno ketjusta toiseen.

 

[dana77]

Haluan tietysti kehittää kotimaista vaateteollisuutta. Missään en sanonut, että halpatuonnin pitäisi loppua kuin seinään. Ymmärrätkö, että monimutkaisten asioiden kehittely vie aikaa?

Minä ymmärrän mutta ymmärrätkö, että Sinä itse ehdotit tuota että aletaan tuosta noin tekemään sellaista vaatteita ja lopetetaan tuonti siinä kontekstissa, että mitä konkreettista tehdään nyt tuonnin suhteen. Se on trollaamista, että tulee vaikkapa energiakeskusteluun, jossa pohditaan tuulivoimatukia tms päiväpoliittista ehdottomaan fuusioreaktoreita ja tällaiseen trollailuusi puutuin tuomalla Sokreettisella menetelmällä esiin ettei se ole tätä päivää.

Tehdään sellusta esimerkiksi vaatteita ja lopetetaan halpatuonti.

Ymmärrätkö, että Suomen ja suomalaisten etu on, jos meillä on enemmän omaa vaateteollisuutta? Ymmärrätkö, että poliittisilla päätöksillä ja esimerkiksi tukipäätöksillä voidaan edistää suomalaista teollisuutta?

Minä ymmärrän ettei kysymys ole yksiselitteinen ja helposti ennustettavissaoleva. Kellään ei ole faktaa siitä, että sellu olisi ylivertainen tapa tuottaa vaatteet tulevaisuudessa. Se on yksi mahdollinen vaihtoehto, mutta se voi olla häviäjä jolloin siihen panostetut rahat ovat hukkaan heitettyjä. Jos joku muu tekniikkaa voittaa ja vaatteiden valmistus muualla on tehokkaampaa ml ympäristökysymykset, niin meidän etumme on keskittyä tekemään jotain jossa olemme parhaita ja ostaa vaatteet sitten edullisemmalla sieltä, mistä ne tehdään parhaiten. Vaatteiden valmistuksella Suomessa ei ole erityistä itseisarvoa eikä se aivan ole mikään huoltovarmuuden kannalta kriittinen kysymys, että meillä on omaa tuotantoa.

 

[Ollakseni]

Vaatteet taitavat olla runsaasti työvoimaa vaativa tuote. Jos asia on näin niin Suomessa ei kannata vaatteita tehdä, vaikka täällä kuinka hyviä materiaaleja tehtäisiin. Sitten jossain nousevissa Kaakkois-Aasian maissa on paljon kouluttamatonta työvoimaa ja materiaalitkin kasvavat vauhdikkaammin.

 

[Osmo Rapeli]

"Sössivät sitten tämänkin"

En ole oikein kartalla siitä, kuinka pitkä historia tällä jätelakiesityksellä on tähän muoviasiaan liittyvänä, ja ymmärtääkseni tämä on joka tapauksessa EU-painotteinen, mutta...

Suomi on ollut muovin kierrätyksessä edelläkävijä. Suomi on ollut hyvä siinä, miten suuri osa muovista kierrätetään, ja millä prosentilla kasseja (tirsk!) tuotetaan kierrätysmuovista, ja niin edelleen. Niin eikös nyt sitten tuutata lainmuutoksilla homma pieleen siten, että a) ensisijainen muovipaikka tulee kapasiteetiltaan täyteen b) toinen oli valmisteilla, muttei täytäkään uuden jätelakiesityksen määräyksiä ja c) osa muovista joudutaan jatkossa kierrätämään ulkomaille. Ja se maksaa.

Milloin sitä saisi herätä ja todeta tällaisessa tilanteessa että hemmetti, Suomi teki mahtavan peliliikkeen ja tienaa nyt itse tällä kun muut roudaavat muovia meille ja maksavat itsensä kipeäksi...

Tässä toki näyttää myös osaongelmana olevan se, että Suomesta puuttuu innovaatioita muovin uusiokäyttöön. Koulutus, pisnes, ideointi...

Muovijätteen vienti ulkomaille alkoi, sillä Suomen ainoa jalostamo ei pysty käsittelemään kaikkea kierrätysmuovia – Jätelakiesitys pisti muovijalostamohankkeen roskakoriin

Kuluttajilta kerättyä muovijätettä aletaan viedä Ruotsiin ja Saksaan.

www.hameensanomat.fi

"Toinen muovijalostamo oli suunnitteilla
Soini uskoo, että ulkomaan vientiin joudutaan turvautumaan paljon kauemmin kuin mitä alun perin oli tarkoitus.

Uusiomuovi neuvotteli toisen muovijalostamon perustamisesta Suomeen. Soini ei paljasta kenen kanssa keskusteluja käytiin, mutta kyseessä oli kotimainen toimija, ja toiminnan piti alkaa vuonna 2022.

Hallituksen lausuntokierrokselle lähtenyt jätelakiesitys sotki suunnitelman. Tarkemmin ottaen sen 62. pykälä, jonka mukaan nykyisenkaltainen Uusiomuovi ei voisi enää toimia, sillä jatkossa pakkausten tuottajayhteisön toimialan olisi katettava kaikki pakkausmateriaalit.

Mittavaan investointiin lähdettäessä on raaka-aineen saatavuus oltava varmaa.

– Sopimuskumppani totesi, ettei Uusiomuovin allekirjoitus takaa raaka-aineen saantia."

 

[msg]

Hallituksen työllisyystoimista tihkuu tietoja

Työllisyys | Hallituksen keskeinen työllisyystoimi on sulamassa: Palkkatuen uudistamisen piti tuoda jopa 20 000 työllistä, mutta tuore arvio lupaa vain noin tuhat

HS:n tietojen mukaan palkkatuen uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotus on lähes valmis, ja ehdotuksessa uudistuksen työllisyysvaikutuksen arvioidaan jäävän noin tuhanteen henkilöön.

www.hs.fi

Tähän tähdätään:

Hallitusohjelmassa hallitus sitoutui päättämään tulevan syksyn kehysriiheen mennessä toimista, joiden virkamiehet arvioivat tuovan vähintään 30 000 uutta työllistä.

Palkkatuella arvoidaan saatavan:

Työ- ja elinkeinoministeriön johtaman työryhmän lähes valmiissa ehdotuksessa arvioitu työllisyysvaikutus jää kuitenkin vain noin tuhanteen uuteen työlliseen, jotka työllistyvät palkkatuen avulla. Pitkällä aikavälillä työllisyysvaikutus on ”mittaluokaltaan joitakin satoja henkilötyövuosia”.

No syksyllä sitten pamahtaa keinoja varmaan rieskaksi asti.

 

[Erkka Lapanen]

Tämähän memi juuri niinkuin ennustin. Arvelin tämän alkavan vasta syksyllä mutta Kulmunilla suunnitelmat hieman muuttuivat.

Katri Kulmuni: Emme hyväksy soten maakuntajakoa | Verkkouutiset

Katri Kulmuni: Emme hyväksy soten maakuntajakoa | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Marinilla on odotettavissa kiireinen syksy. Saattaa olla, että moni puolue aloittaa ennenaikaisiin vaaleihin valmistautumisen, jos ei muuten niin ihan varmuuden vuoksi.

 

[Morgoth]

Tämähän memi juuri niinkuin ennustin. Arvelin tämän alkavan vasta syksyllä mutta Kulmunilla suunnitelmat hieman muuttuivat.

Kulmunin on toisaalta helppo uhota - pian tulee potkut jokatapauksessa. Näemmekö syksyllä samanlaisen legendaarisen väännön kuin Sipilä-Stubb valtioneuvoston linnassa yöllä? Marin-Vanhanen? Marin-Saarikko?

Sellaisen saatanan farssi koko sote, että onko toista Suomen poliittisessa historiassa? Parikymmentä vuotta ja kaikki puolueet kokeilleet eikä loppua ole näkyvissä.

 

[penaz]

Kulmunin on toisaalta helppo uhota - pian tulee potkut jokatapauksessa. Näemmekö syksyllä samanlaisen legendaarisen väännön kuin Sipilä-Stubb valtioneuvoston linnassa yöllä? Marin-Vanhanen? Marin-Saarikko?

Minulla on käsitys, että Saarikko, Vanhanen ja Marin ovat järki-ihmisiä, kun taas Kulmuni ei ole. Ehkä asiat sujuvat paremmin, kun Kulmunista päästään eroon.

 

[Joukka]

Minulla on käsitys, että Saarikko, Vanhanen ja Marin ovat järki-ihmisiä, kun taas Kulmuni ei ole. Ehkä asiat sujuvat paremmin, kun Kulmunista päästään eroon.

Ministeri Jari Leppä on sitten samalla laitettava kiertoon, koska hän teki tästä SOTE-jaosta hallituskysymyksen jo aikaisemmin.

Nyt rävähti: Keskusta tekee sotesta hallituskysymyksen – Jari Leppä Länsi-Savolle: ”Sdp tekee omat ratkaisunsa”

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoo Länsi-Savon haastattelussa, että keskusta tekee Itä-Savon sote-asemasta hallituskysymyksen.

www.uusisuomi.fi

 

[penaz]

Ministeri Jari Leppä on sitten samalla laitettava kiertoon, koska hän teki tästä SOTE-jaosta hallituskysymyksen jo aikaisemmin.

Kannatettava ajatus mutta on ehkä vaikea toteuttaa.

 

[dana77]

Pitäisikö myös Marin laittaa koska hän (uskoakseni) on vaatinut Soteen pykälän että sillä taannehtivasti mitätöitäisiin tehdyt ulkoistussopimukset ilman korvausvelvoitetta. Tällaista juridisesti kestämätöntä tilannetta ei sitten sotasyyllisyyslain ole tehtykään, ja silloinkin se tehtiin neukkujen rauhanehtojen pakottamina. Toki joskus on syyllisiä armahdettu jälkikäteen kun ko. lakia on muutettu ja joku asia dekriminalisoitu, kuten esim siviilipalvelukseen kannustamisen kohdalla.

 

[Erkka Lapanen]

Kulmunin on toisaalta helppo uhota - pian tulee potkut jokatapauksessa.

Kulmunin uhkailut pitää lukea perus kepulaisena politiikkana. Kepulaisuuteen kuuluu uhkailut, jotka ovat tosiasiassa ”neuvottelu valtteja” sekä tyypillisinä, irtopisteiden keräysyrityksinä kun kannatuslukemat ovat siellä missä kepun kuuluukin olla. Kepu vedättää aina kun siihen on mahdollisuus. Sanna on pahassa paikassa kun pelissä on niin isot asiat ja jotain pitäisi saada aikaiseksi. Joko SOTE tai Koronatoimien aiheuttama velkaantumisen tuomat ongelmat. Varmasti tulee niihinkin liittyen kepulainen vedätys vielä syssymmällä. Ja ei, kaikki eivät ole yhtä harskejä kotiinpäin vetäjiä. Aina kun maaseudulle nussitaan muiden rahaa, on se ”oikeudenmukaisuutta ja Suomen etu”.

 

[Wiljami]

Ministeri Jari Leppä on sitten samalla laitettava kiertoon, koska hän teki tästä SOTE-jaosta hallituskysymyksen jo aikaisemmin.

Nyt rävähti: Keskusta tekee sotesta hallituskysymyksen – Jari Leppä Länsi-Savolle: ”Sdp tekee omat ratkaisunsa”

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoo Länsi-Savon haastattelussa, että keskusta tekee Itä-Savon sote-asemasta hallituskysymyksen.

www.uusisuomi.fi

Ei kummastuta lainkaan ettei Leppä suhtaudu myötämielisesti maakuntansa pilkkomiseen. Mitä olen aiheesta kotipaikalla saanut kuulla, niin sellaistakin pohditaan ettei Itä-Savon irtaantumisen jälkeen mitään maakuntaa enää kovin kauaa edes olisi (ja totta on ettei pelkkä Mikkelin seutukunta yksinään vaikuta semmoiselta että siitä lääniä saisi). Tosin siinäpä olisi pohdittavaa että mihinkäs maakuntaan tuo alue sitten pilkottaisiin. Suomenniemi ja Puumala varmaan E-Karjalaan, Pieksämäki, Heinävesi ja Hirvensalmi P-Savoon, Kangasniemi K-Suomeen ja Pertunmaa Päijät-Hämeeseen. Mikkelistä sitten joku vapaakaupunki kun tuskin hirveästi olisi haluja jonkun naapurimaakunnan kakkos/kolmoskaupungiksi.

Sitä en ole jaksanut selvittää mitä Savonlinna kokee saavuttavansa Mikkelistä irtautumisessa, mutta sen verran katkeraa kyräilyä on ollut monessa asiassa maakunnan napojen välillä että pelkästään irtautuminenkin riittänee motivaattoriksi.