Sanna Marinin hallitus

[erku]

Tässä keskustavasemmistolainen Marinin halitus jää kirkaasti Ruotsin Löfvenin vihervasemmistolaisen hallituksen jalkoihin. Ruotsi pelaa markkinatalouden ehdoilla kun Suomessa vai rahanjako on tehty vaikeaksi ja muistuttaa kieltämättä enemmän neuvostomallista jakoa kuin markkinatalouteen perustuvaa toimintaa.

Ruotsi pelaa markkinatalouden ehdoilla? Mistä lähtien se on ollut markkinataloutta, että valtio ottaa kantaakseen merkittävän osan yksityisomisteisten yritysten palkkakustannuksia, sosiaalivakuutuskustannuksia ynnä muista normaalisti yrittäjäriskin piiriin kuuluvista asioista?

Sen näkemyksen voin ymmärtää, että Ruotsin tomintalinja on selkeämpi ja vähemmän byrokraattinen, mutta ei sillä nyt hirveästi ole tekemistä markkinatalouden kanssa.

 

[Kampeaja]

Ei Suomen malli ole toistaiseksi ollut Ruotsin mallia lähelläkään, eikä rajoitusten höllentäminen sitä sellaiseksi muuta. Ja jos muuttaakin, niin sitten tuo ei ole mikään kova päätös,vaan jatkumo valitulle linjalle.

Suomen ja Ruotsin strategia on tähän asti nähdyn perusteella sama, eli toivotaan sairastaneiden saavan immuniteetin eikä yritetäkään kokonaan pysäyttää täudin leviämistä. Lähtökohta on, että tauti leviää suurimpaan osaan väestöstä. Erot ovat vain asteittaisia, tai jos haluaa käyttää sotilaallista termiä, taktisia. Jos tämä on strategia, niin sitten meidän pitäisi täällä Suomessa avata rajoitteitta paljonkin, ravintolat myöskin ehdottomasti auki. Tarvitaan paljon nykyistä nopeampaa koronaviruksen leviämistä.

Toinen mahdollisinen strategia olisi tukahduttaminen, eli taudin leviämisen täydellinen pysäyttäminen ja sairastuneiden yksilöiden karanteeni. Voi tietenkin olla, että tämä ei onnistuisi. Kuitenkin tässä strategiassa on se hyvä puoli, että siitä olisi helppoa vaihtaa ensimmäiseen.

Hybridistrategia tarkoittaa käytännössä pahinta mahdollista vaihtoehtoa, ei edes yritetä tukahduttaa mutta leviäminen on aivan liian hidasta.

 

[dana77]

Ruotsi pelaa markkinatalouden ehdoilla? Mistä lähtien se on ollut markkinataloutta, että valtio ottaa kantaakseen merkittävän osan yksityisomisteisten yritysten palkkakustannuksia, sosiaalivakuutuskustannuksia ynnä muista normaalisti yrittäjäriskin piiriin kuuluvista asioista?

Puhtaassa markkinataloudessa ei olisi alkujaankaan mitään pakollisia sosiaalivakuutuksia tai vastaavia rakenteita, joten se että se että valtio hoitaa sellaiset ei ole markkinatalouden periaattteiden vastaista.

Markkinataloutta on myös että yrityksien annetaan tasapuolisesti toimia ja kehittää toimintaa kuten ne parhaaksi näkevät ja markkinat ratkaisevat kuka pärjää, eikä mikään polityroo palkitse niistä vain osaa mielensä mukaan kuvitellen tietävänsä paremmin mitä nuo yritykset kaipaavat kuin yritykset itse.

 

[Cobol]

Ruotsi pelaa markkinatalouden ehdoilla? Mistä lähtien se on ollut markkinataloutta, että valtio ottaa kantaakseen merkittävän osan yksityisomisteisten yritysten palkkakustannuksia, sosiaalivakuutuskustannuksia ynnä muista normaalisti yrittäjäriskin piiriin kuuluvista asioista?

Sen näkemyksen voin ymmärtää, että Ruotsin tomintalinja on selkeämpi ja vähemmän byrokraattinen, mutta ei sillä nyt hirveästi ole tekemistä markkinatalouden kanssa.

Tilannetta tarkastellaan koronakriisissä, jonka hoitamiseen kirjoitukseni liittyy. Valtioiden (ja EU:n, EKP:n Euroopassa) tulee luoda mahdollisimman hyvät puitteet elinkeinoelämän toimimiselle ja nousulle kriisin jälkeen. Markkinataloutta on siis turvata kunkin maan elinkeinoelämän toimintaedellytyksen sekä tehdä päätöksiä, jotka mahdollistavat paluun ns. normaaliin mahdollisimman nopeasti. Ruotsi on toiminut yllä kuvatulla tavalla ja pitänyt huolen siitä, että maata ei suljeta, jotta elinkeinoelämä on valmis kilpailijmaiden haasteeseen välittömästi koronakriisin jälken, jolloin Ruotsin elinkeinoelämä olisi valmis lisäämään vientiä kun moni muu maa vielä toipuisi koronakriisistä.

 

[erku]

Tilannetta tarkastellaan koronakriisissä, jonka hoitamiseen kirjoitukseni liittyy. Valtioiden (ja EU:n, EKP:n Euroopassa) tulee luoda mahdollisimman hyvät puitteet elinkeinoelämän toimimiselle ja nousulle kriisin jälkeen. Markkinataloutta on siis turvata kunkin maan elinkeinoelämän toimintaedellytyksen sekä tehdä päätöksiä, jotka mahdollistavat paluun ns. normaaliin mahdollisimman nopeasti.

Minun nähdäkseni kuvaat tuossa pro business -ajattelua, et niinkään pro market -ajattelua. Markkinaliberalismiin on normaalisti kuulunut ajatus, että edes lamassa tai taantumassa ei yhteiskunta lähde yrityksiä pelastamaan, vaan annetaan markkinoiden ratkaista, mitkä yritykset selviävät ja mitkä kaatuvat.

Nythän keskustelua käydään lähinnä siitä, mikä on optimaalinen tapa tukea yrityksiä. Toiset kannattavat enemmän harkinnanvaraisia tukia ja toiset enemmän helikopterirahoitusta. Käsittääkseni kovan profiilin ekonomistienkn keskuudessa on merkittävää erimielisyyttä siitä, kumpi on mielekkäämpi tapa tukea yritystoimintaa.

 

[lihaani]

Ruotsi on toiminut yllä kuvatulla tavalla ja pitänyt huolen siitä, että maata ei suljeta, jotta elinkeinoelämä on valmis kilpailijmaiden haasteeseen välittömästi koronakriisin jälken, jolloin Ruotsin elinkeinoelämä olisi valmis lisäämään vientiä kun moni muu maa vielä toipuisi koronakriisistä.

Kyseessä on aika puhdas arvovalinta. Tähän asti läntisissä sivistysmaissa ollaan oltu yleisesti sitä mieltä, että kriisissä tärkein asia on ihmisten elossa pysyminen. Eli päättäjien ei tarvitse vastata kysymykseen, että millä hinnalla antaisit lähimmän omaisesi kuolla.
Jos päättäjä pystyy sanomaan vilpittömästi hinnan, jolla lähin omainen joutaa mennä, niin loppuhan on pelkkää optimointia, eli käyrien risteyskohdan etsimistä.
Jos päättäjä ei pysty hintaa sanomaan, niin silloin silloin voi kysyä, miksi ne toiset ovat eri juttu?

 

[Jymäkkä]

Suomen ja Ruotsin strategia on tähän asti nähdyn perusteella sama, eli toivotaan sairastaneiden saavan immuniteetin eikä yritetäkään kokonaan pysäyttää täudin leviämistä. Lähtökohta on, että tauti leviää suurimpaan osaan väestöstä. Erot ovat vain asteittaisia, tai jos haluaa käyttää sotilaallista termiä, taktisia. Jos tämä on strategia, niin sitten meidän pitäisi täällä Suomessa avata rajoitteitta paljonkin, ravintolat myöskin ehdottomasti auki. Tarvitaan paljon nykyistä nopeampaa koronaviruksen leviämistä.

Toinen mahdollisinen strategia olisi tukahduttaminen, eli taudin leviämisen täydellinen pysäyttäminen ja sairastuneiden yksilöiden karanteeni. Voi tietenkin olla, että tämä ei onnistuisi. Kuitenkin tässä strategiassa on se hyvä puoli, että siitä olisi helppoa vaihtaa ensimmäiseen.

Hybridistrategia tarkoittaa käytännössä pahinta mahdollista vaihtoehtoa, ei edes yritetä tukahduttaa mutta leviäminen on aivan liian hidasta.

Ei tuo tukahduttaminen onnistu. E- Koreasta toki joo lupaavia tuloksia, mutta mikään ei estä virusta E- Koreaan palaamasta, ja aika vaikea uskoa, että tuo olisi jotenkin fiksu taktiikka. Vaatisi todennäköisesti onnistuakseen melko tiukkaa eristäytymistä rokotteen tuloon asti, mitä ainakaan Suomen talous ei tulisi kestämään.

Suomen ja Ruotsin pelikirja on ihan erilainen, ja selkeimmin tuo näkyy tartunta- ja kuolleisuustilastoista. Suomi pyrki jarruttamaan viruksen ensiaaltoa merkittävästi ja rajoittaa hoitopaikkojen tarvetta, Ruotsi ei niinkään ja haluaa laumaimmuniteetin jo tämän ensiaallon yhteydessä. Nythän jo raportoitu, että laumaimmuniteetti olisi huono kortti, koska taudin sairastaneilla ei ole toistaiseksi todettu immuniteettia lainkaan. Tästä kannattaa kyllä odottaa lisätietoa, tuntuisi jotenkin täysin aiemman tiedon/virusten vastaiselta, ettei ihmisen elimistö kehittäisi vasta- aineita sairastettuihin flunssiin.

 

[Cobol]

Minun nähdäkseni kuvaat tuossa pro business -ajattelua, et niinkään pro market -ajattelua. Markkinaliberalismiin on normaalisti kuulunut ajatus, että edes lamassa tai taantumassa ei yhteiskunta lähde yrityksiä pelastamaan, vaan annetaan markkinoiden ratkaista, mitkä yritykset selviävät ja mitkä kaatuvat.

Meillä on siis erilaiset käsitykset valtion tehtävistä kriisiolosuhteissa markkinataloudessa. Itse pidän markkinatalousmielessä järkevänä sitä, että valtio turvaa kriisissäkin elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Ylipäätään normaalioloissakin - jos sellaisia enää on finanssikriisin jälkeen ollut - valtion rooli on muuttunut valtavasti. Esimerkiksi käy erilaiset keskupankkien velkapaperien ostot yrityksiltä.

 

[Cobol]

Suomen ja Ruotsin pelikirja on ihan erilainen, ja selkeimmin tuo näkyy tartunta- ja kuolleisuustilastoista. Suomi pyrki jarruttamaan viruksen ensiaaltoa merkittävästi ja rajoittaa hoitopaikkojen tarvetta, Ruotsi ei niinkään ja haluaa laumaimmuniteetin jo tämän ensiaallon yhteydessä. Nythän jo raportoitu, että laumaimmuniteetti olisi huono kortti, koska taudin sairastaneilla ei ole toistaiseksi todettu immuniteettia lainkaan. Tästä kannattaa kyllä odottaa lisätietoa, tuntuisi jotenkin täysin aiemman tiedon/virusten vastaiselta, ettei ihmisen elimistö kehittäisi vasta- aineita sairastettuihin flunssiin.

Lisäksi Ruotsissa on pohdittu eristämättömyyden vaikutuksia paitsi talouteen lähivuosina ja taloudellisiin valmiuksiin kun olot palautuvat, myös eristämisen vaikutuksia ihmisiin. Vaikkapa koulujen sulkeminen ja lasten kokeman kotiväkivallan lisääntyminen jne. Heillä vaikuttaisi olevan enemmän parametreja, joilla tilannetta arvioidaan, ja Covid-19 on vain osa parametreista, joihin perustuen päätökset tehdään.

 

[Jymäkkä]

Lisäksi Ruotsissa on pohdittu eristämättömyyden vaikutuksia paitsi talouteen lähivuosina ja taloudellisiin valmiuksiin kun olot palautuvat, myös eristämisen vaikutuksia ihmisiin. Vaikkapa koulujen sulkeminen ja lasten kokeman kotiväkivallan lisääntyminen jne. Heillä vaikuttaisi olevan enemmän parametreja, joilla tilannetta arvioidaan, ja Covid-19 on vain osa parametreista, joihin perustuen päätökset tehdään.

Joo, itsekin miettii usein, onko Ruotsi sittenkin tässä se viisain. Taas.

Minusta ehkä silti vähän liioitellaan etäkoulun haittoja. Toki monille tuo on huono rasti, mutta toisaalta monille kiusatuille tai epäsosiaalisille tilanne on myös parempi. Kaikkinensa oppi varmasti silti siirtyy heikommin + sosiaalinen eristäytyminen, niin varmasti lähiopetus olisi parempi tilanne ihan koulutuksen näkökulmasta.

 

[Tadu]

Minusta ehkä silti vähän liioitellaan etäkoulun haittoja. Toki monille tuo on huono rasti, mutta toisaalta monille kiusatuille tai epäsosiaalisille tilanne on myös parempi. Kaikkinensa oppi varmasti silti siirtyy heikommin + sosiaalinen eristäytyminen, niin varmasti lähiopetus olisi parempi tilanne ihan koulutuksen näkökulmasta.

Ongelmaoppilaat kärsivät entistä enemmän, koska eivät saa kaipaamaansa huomiota. Toki kyseiset ongelmaoppilaat tuskinpa oppivat normaaleilla tunneillakaan hirveästi mitään. Introvertit sekä paras aines todennäköisesti oppii ihan yhtä hyvin kun ympärillä ei ole huomiohakuisia ad/hd lapsia vinkumassa huomiota.

Etäopetuksessa valmistautuu myös työelämään sisäistämällä, että päivän duunit voi useasti tehdä parissa tunnissa olemalla tehokas. Muutenkin tekee hyvää lapsille käyttää tietokoneita ja oppia niiden sielunelämää oikeasti.

 

[Cobol]

Joo, itsekin miettii usein, onko Ruotsi sittenkin tässä se viisain. Taas.

Samaa tulee mietittyä. Eilen Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnellia haastateltiin ja hän totesi jälleen kerran viileästi, että kun pidätte etäisyydet ja pesette kätenne, menkää ravintolaan syömään. Ruotsi haluaa elää, tuli mieleeni. Tämä ei tietenkään tarkoita, että Suomi haluaisi jotain muuta. Keinovalikoima on erilainen.

Minusta ehkä silti vähän liioitellaan etäkoulun haittoja. Toki monille tuo on huono rasti, mutta toisaalta monille kiusatuille tai epäsosiaalisille tilanne on myös parempi. Kaikkinensa oppi varmasti silti siirtyy heikommin + sosiaalinen eristäytyminen, niin varmasti lähiopetus olisi parempi tilanne ihan koulutuksen näkökulmasta.

Maallikon silmin juuri näin.

 

[dana77]

Sitä voi jokainen miettiä, että jos meillä on naapureina Ruotsi jonka strategia tiedetään ja Venäjä jonka kyky tiedetään, niin kuinka realistista on haaveilla tukahdattamisesta ilman että pidetään yhteiskuntaa suljettuna rokotteen saamiseen asti. Niinpä meidän paras vaihtoehtomme on nyt julkisesti sanoa, että tektiikkana on hybridi eli avataan yhteiskunta ja sitten myöhemmin myönnetään vasta, että ei se onnistunutkaan.

 

[sampio]

Kolme näkökulmaa koulujen suljettuna pysymiseen ja avaamiseen:

1. Perheet ja nuoret, joilla on päihdeongelmia tai jotka kärsivät erilaisista sosioekonomisista ongelmista jo normaalitilanteessa, kärsivät eniten myös poikkeustilasta. Riippuen kunnan resursseista ja koulualueesta näiden määrä tietenkin vaihtelee, mutta suurimmat ongelmat kasautuvat heille, joilla niitä jo ennestään on. Tämä tulee varmasti näkymään tulevaisuudessa korostuneesti, mutta toki näkyisi muutenkin. Nyt ehkä vaaravyöhykkeellä ovat ne, jotka normaalitilanteessa ovat pysyneet pinnalla erinäisten julkisten verkostojen vuoksi, kuten nuorisotyö ja oppilashuolto. Onneksi tämä osuus oppilaista on lopulta pieni, vaikkakin erittäin näkyvä varsinkin yläkoulujen arjessa hiukan koulualueesta riippuen. Heidän näkökulmastaan kouluja ei olisi pitänyt koskaan sulkea ja joillekin heistä koulujen avaaminen pariksi viimeiseksi viikoksi voi tuoda pelastusrenkaan jopa koko loppuelämää ajatellen.

2. Suurin osa nuorista selviää hyvin ja jopa parantaa suoriutumistaan. Osalle etänä opiskelu sujuu erinomaisesti, ja omissakin oppilaissa on selkeitä suoritustason nostajia, kun työskentely-ympäristö on turvallinen oma koti. Tai toisaalta, ympärillä ei ole ketään, jolle voisi esittää rooliaan - näitä ei montaa ole, mutta mieleeni tulee heti eräs aika vaikea oppilas, joka on suoriutunut erittäin hienosti etäjakson aikana ja jolle olen yrittänyt siitä posia myös välittää. Fokus on asiassa, kun ympärillä ei ole yleisöä.

Tietenkin tälle suurimmalle osalle oppilaita merkittävässä roolissa on sosiaalisten suhteiden väheneminen, harrasteiden loppuminen ja mahdollinen liukuma ongelmaiselle puolelle, jos kodin tilanne eskaloituu huonoon suuntaan. Uskaltaisin kuitenkin väittää ilman mitään näppituntumaa luotettavampaa lähdettä, että lopulta se iso enemmistö selviää hyvin tästä ja ehkä jollain tapaa ottaa niitä positiivisia asioita mukaansa tästä poikkeusajasta. Tälle ryhmälle koulujen avaaminen ei välttämättä tuo mitään lisäarvoa sosiaalisen viitekehyksen normalisoitumisen lisäksi sekä siirtymäriittien osalta.

3. Henkilökohtaisesti nautin etäkoulun tuomasta vapaudesta, ihan jo siitä, että saan syödä rauhassa. Työt venyvät helposti iltaan, mutta kun vaimo siirrettiin vuorotyöhön toistaiseksi, on oikeastaan aivan sama, teenkö valmistelevan työn päivällä vai illalla. Digiapu venyttää myös päiviä, mutta taakka on onneksi pääsiäisen jälkeen ollut jo inhimillinen ja toisaalta mulle maksetaan siitä.

Ammatillisesti ajatellen toivon, ettei koulujen avaamista aikaisteta 13.5. aiemmaksi, koska varsinkin päättöarvioinnit ruuhkauttavat noita paria ekaa viikkoa toukokuusta. Ja ennen kuin kukaan tulee muistuttamaan koulun tehtävistä arvioinnin ulkopuolella, niin joo, tiedän ne, mutta arvioinnitkin on tehtävä ja mieluiten näkisin ne tehtävän tällä nyt opettajien itselleen muokkaamalla sapluunalla loppuun. Toukokuun puolivälin jälkeen olen valmis vaikka menemään kouluun takaisin, jos niin päätetään, tosin ymmärrän joidenkin vanhempien kollegojeni henkilökohtaisen huolen terveydestään. Tuon kahden viikon aikana voitaisiin kuitenkin palautella lainakoneet, kerätä kirjat ja rakentaa ns. infra kuntoon syksyksi, ja siitä voisi joillekin oppilaille olla myös hyötyä. Lisäksi jonkinmoinen yhteinen päätöstapahtuma varsinkin ysiluokkalaisille olisi hyvä saada aikaan. Nämä ovat kuitenkin tietynlaisia siirtymäriittejä ja yllättävän tärkeitä hiukan yksilöistä riippuen.

 

[Jymäkkä]

Lisäksi jonkinmoinen yhteinen päätöstapahtuma varsinkin ysiluokkalaisille olisi hyvä saada aikaan. Nämä ovat kuitenkin tietynlaisia siirtymäriittejä ja yllättävän tärkeitä hiukan yksilöistä riippuen.

Joo, nämä siirtymä- ja juhlariitit ovat yllättävän tärkeitä meille kaikille, vaikkei niiden merkitystä usein tule ajateltua. Tähän liittyen, hienoa, että lakkiaisia aiotaan viettää sitten jälkikäteen elokuussa, mutta miksi ihmeessä se päivä on perjantai, eikä lauantai? Ei kai kyseessä mikään niinkin tyhmä peruste, että tuo elokuun lauantai ei ole opettajilla työpäivä ja siksi pitää juhlia perjantaina? Ja jos näin on, niin voisiko lukioissa vaan siirtää tämän kevään lakkiaisten työpäivän sinne syksyyn, kun nyt ei koululla kuitenkaan mitään tapahdu keväällä lakkiaispäivänä. Olisi vaan niin ylioppilaille, perheilleen ja kutsuvierailleen niin paljon sopivampi juhlapäivä tuo lauantai.

 

[Juteeni]

Joo, nämä siirtymä- ja juhlariitit ovat yllättävän tärkeitä meille kaikille, vaikkei niiden merkitystä usein tule ajateltua. Tähän liittyen, hienoa, että lakkiaisia aiotaan viettää sitten jälkikäteen elokuussa, mutta miksi ihmeessä se päivä on perjantai, eikä lauantai? Ei kai kyseessä mikään niinkin tyhmä peruste, että tuo elokuun lauantai ei ole opettajilla työpäivä ja siksi pitää juhlia perjantaina? Ja jos näin on, niin voisiko lukioissa vaan siirtää tämän kevään lakkiaisten työpäivän sinne syksyyn, kun nyt ei koululla kuitenkaan mitään tapahdu keväällä lakkiaispäivänä. Olisi vaan niin ylioppilaille, perheilleen ja kutsuvierailleen niin paljon sopivampi juhlapäivä tuo lauantai.

Perjantaina juhlat pidetään illemmalla, jolloin jää vähemmän aikaa kokoontumisajoille puistoihin ym. ja nuoret menevät sen sijaan suoraan juottoloihin, joissa pystytään väen määrää rajaamaan. Lauantaina bileet aikaisemmin jolloin enemmän aikaa pahennuksen aiheuttamiseen. Näin itse päättelin.

 

[Tadu]

STM selvitti, miksi Suomi myöhästyi EU:n suojavarustehankinnoista: ”Valmistelusta vastannut osasto oletti, että toinen osasto oli valmistelemassa”

Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti, miksi Suomi myöhästyi EU:n yhteisistä varustehankinnoista.

www.is.fi

”SUOMEN myöhästyminen EU:n yhteisistä suojavarustehankinnoista johtui valmisteluvastuun epäselvyyksistä virkamiesten kesken, sosiaali- ja terveysministeriön selvitys (STM) osoittaa.”

MUTTA yllättäen:

”Ministeriön mukaan epäselvyys ei johtunut kenestäkään yksittäisestä virkamiehestä.”

Nothing to see here.

 

[arvee]

Ei liity tämän hallituksen toimintaan, mutta postaan tänne ihmettelyketjun sijaan:

Hallituksen työryhmä ei saa hallituksen koronatietoja käyttöönsä: STM-päällikkö MTV:lle: Lainsäädännölliset perusteet puuttuvat, tilanne on valitettava

Koronakriisin taloudellisia vaikutuksia ja niistä selviämistä selvittävän työryhmän jäsen Roope Uusitalo harmitteli eilisessä MTV Uutisextran haastattelussa tiedonsaannin ongelmia. Nyt Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo, että taustalla on kaksi lainsäädäntöön...

www.mtvuutiset.fi

Onko tuossa nyt valtiosääntöjä, hallinto-oikeuksia vai mitä juristiikkaa taustalla, mutta tuntuu hemmetin oudolta ettei kriisitilanteessa instanssi voi/uskalla luovuttaa tietojaan kriisin minimointiin pyrkivälle aivoriihelle. Mälytöntä byrokraattisuutta.

Mikäli olisi sotatilanne niin ns. Päämaja ei varmaan voisi ilmoittaa tappioita tai varustepuutoksia jollekin sotataloutta koordinoivalle kriisiryhmälle. Koska lakikirja sanoo EI!

 

[oiler99]

Sanna Marin totesi tänään pääministerin haastattelutunnilla, että asia tullaan selvittämään. Pääministeri Marin kertoo yllättyneensä MTV:n haastattelusta: "Väitteet tietojen panttauksesta selvitetään"

 

[Rautapönikkä]

Onko tuossa nyt valtiosääntöjä, hallinto-oikeuksia vai mitä juristiikkaa taustalla, mutta tuntuu hemmetin oudolta ettei kriisitilanteessa instanssi voi/uskalla luovuttaa tietojaan kriisin minimointiin pyrkivälle aivoriihelle.

Varhila puhuu ihan höpöjä. Kesken olevan asian valmisteluasiakirjat eivät ole julkisuuslain nojalla automaattisesti julkisia, mutta mikään ei estä tällaisten asiakirjojen/tietojen julkistamista, jos sellainen katsotaan tarpeelliseksi. Toki esim. liikesalaisuuksia ja henkilötietoja sisältävät asiakirjat voivat olla ei-julkisia, mutta asian keskeneräisyys ei ole mikään pakottava salassapitoperuste.

T. Lainvalmistelua työkseen tekevä virkamies.

 

[oiler99]

Varhila puhuu ihan höpöjä. Kesken olevan asian valmisteluasiakirjat eivät ole julkisuuslain nojalla automaattisesti julkisia, mutta mikään ei estä tällaisten asiakirjojen/tietojen julkistamista, jos sellainen katsotaan tarpeelliseksi. Toki esim. liikesalaisuuksia ja henkilötietoja sisältävät asiakirjat voivat olla ei-julkisia, mutta asian keskeneräisyys ei ole mikään pakottava salassapitoperuste.

T. Lainvalmistelua työkseen tekevä virkamies.

Kysymys taisikin olla enemmän siitä, miksi THL panttaa tartuntatautitietoja työryhmältä. Jos ja kun tästä kriisistä joskus aiotaan ulos selvitä, niin luulisi terveysviranomaisten olevan yhteistyökykyisiä toimittamaan tarvittavat tiedot työryhmän käyttöön. Nyt THL harrastaa jotain ihme salailua.

 

[Cobol]

”SUOMEN myöhästyminen EU:n yhteisistä suojavarustehankinnoista johtui valmisteluvastuun epäselvyyksistä virkamiesten kesken, sosiaali- ja terveysministeriön selvitys (STM) osoittaa.”

MUTTA yllättäen:

”Ministeriön mukaan epäselvyys ei johtunut kenestäkään yksittäisestä virkamiehestä.”

Nothing to see here.

Mainio toteamus. Tuskin yksittäinen virkamies aiheutti epäselvyyksiä, kun kyse oli selvityksen mukaan epäselvyyksistä virkamiesten kesken.

 

[dana77]

STM selvitti, miksi Suomi myöhästyi EU:n suojavarustehankinnoista: ”Valmistelusta vastannut osasto oletti, että toinen osasto oli valmistelemassa”

Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti, miksi Suomi myöhästyi EU:n yhteisistä varustehankinnoista.

www.is.fi

”SUOMEN myöhästyminen EU:n yhteisistä suojavarustehankinnoista johtui valmisteluvastuun epäselvyyksistä virkamiesten kesken, sosiaali- ja terveysministeriön selvitys (STM) osoittaa.”

MUTTA yllättäen:

”Ministeriön mukaan epäselvyys ei johtunut kenestäkään yksittäisestä virkamiehestä.”

Nothing to see here.

Vielä olisi ollut paikallaan tarkentaa, että entä johtuiko se yksittäisestä ministeristä?

 

[Kampeaja]

Ei tuo tukahduttaminen onnistu. E- Koreasta toki joo lupaavia tuloksia, mutta mikään ei estä virusta E- Koreaan palaamasta, ja aika vaikea uskoa, että tuo olisi jotenkin fiksu taktiikka. Vaatisi todennäköisesti onnistuakseen melko tiukkaa eristäytymistä rokotteen tuloon asti, mitä ainakaan Suomen talous ei tulisi kestämään.

Suomen ja Ruotsin pelikirja on ihan erilainen, ja selkeimmin tuo näkyy tartunta- ja kuolleisuustilastoista. Suomi pyrki jarruttamaan viruksen ensiaaltoa merkittävästi ja rajoittaa hoitopaikkojen tarvetta, Ruotsi ei niinkään ja haluaa laumaimmuniteetin jo tämän ensiaallon yhteydessä. Nythän jo raportoitu, että laumaimmuniteetti olisi huono kortti, koska taudin sairastaneilla ei ole toistaiseksi todettu immuniteettia lainkaan. Tästä kannattaa kyllä odottaa lisätietoa, tuntuisi jotenkin täysin aiemman tiedon/virusten vastaiselta, ettei ihmisen elimistö kehittäisi vasta- aineita sairastettuihin flunssiin.

Mistä se vielä tiedetään, että tukahduttaminen eiolisi hyvä taktiikka? Sinulla tuntuu menevän koko ajan tässä ohitse se, että vaikka Suomessa on nyt väliaikaisesti sangen siedettävä tartuntatilanne, niin ei se todista sitä että hallituksen strategia toimisi. Kaikki me tiedämme, että nykyinen tilanne on kestämätön, ei näitä nykyisiä rajoituksia kyetä ylläpitämään kovinkaan kauaa monestakin syystä. Nykystrategialla tilanne on se, että pian on pakko löysätä ainakin tuonne Ruotsin tasolle, jolloin myöskin taatusti taudin eteneminen alkaa kiihtyä samalla , koska tukahduttamista ei ole tehty.

Vaihtoehtona olisi vaihtaa strategiaa, löysäämisen sijasta kiristää rajoituksia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla väliaikaisesti ennalta ilmoitetuksi ajaksi ja sitten seurata Etelä-Koreaa.

Leviäminen löperömmistä Ruotsista ja Venäjältä takaisin voidaan haluttaessa estää nykyistä tiukemmalla valvonnalla. Ei liity suoraan tähän, mutta samalla hallituksen pitää lopettaa maatalouden vierastyöläisasian(kin) kanssa tunarointi tekemällä selväksi, että ainakin tämä vuosi selvitään 100% Suomesta saatavalla työvoimalla.

 

[Jymäkkä]

Mistä se vielä tiedetään, että tukahduttaminen eiolisi hyvä taktiikka? Sinulla tuntuu menevän koko ajan tässä ohitse se, että vaikka Suomessa on nyt väliaikaisesti sangen siedettävä tartuntatilanne, niin ei se todista sitä että hallituksen strategia toimisi. Kaikki me tiedämme, että nykyinen tilanne on kestämätön, ei näitä nykyisiä rajoituksia kyetä ylläpitämään kovinkaan kauaa monestakin syystä. Nykystrategialla tilanne on se, että pian on pakko löysätä ainakin tuonne Ruotsin tasolle, jolloin myöskin taatusti taudin eteneminen alkaa kiihtyä samalla , koska tukahduttamista ei ole tehty.

Vaihtoehtona olisi vaihtaa strategiaa, löysäämisen sijasta kiristää rajoituksia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla väliaikaisesti ennalta ilmoitetuksi ajaksi ja sitten seurata Etelä-Koreaa.

Leviäminen löperömmistä Ruotsista ja Venäjältä takaisin voidaan haluttaessa estää nykyistä tiukemmalla valvonnalla. Ei liity suoraan tähän, mutta samalla hallituksen pitää lopettaa maatalouden vierastyöläisasian(kin) kanssa tunarointi tekemällä selväksi, että ainakin tämä vuosi selvitään 100% Suomesta saatavalla työvoimalla.

Kyllä hallituksen keinot toimii, ja perusteluksi riittää katsoa muita Euroopan maita. Epidemian etenemistä oli tavoite vaimentaa ja viivyttää, ja onhan tuo onnistunut. En väitä, että tämä olisi paras ratkaisu, mutta tavoiteltu tilanne on saavutettu.

Ajatuksesi tukahduttamisesta kuulostaa jotenkin toiveelta siutä, että olisi joku helppo ratkaisu, jossa talouskin voisi toimia lähes normaalisti. Ei sellaista ole. Jos talous avataan ja ihmiset alkaa liikkua, taudin leviäminen taas nopeutuu. Uskotko itse, että syntyvät ketjut Suomessa saataisiin jäljitettyä ja rajattua? Keväällä taloutta on pakko alkaa jo avata, sitten nähdään oliko näissä alkutoimissa järkeä, vai iskeekö epidemia saman tien päälle Ruotsin lailla.