Sanna Marinin hallitus

  • 2 592 454
  • 21 526

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
En edes tiedä mitä puolueita nämä ministerit edustavat, mielestäni sellaisilla asioilla ei pitäisi olla edes merkitystä. Sanomiset ja tekemiset ratkaisevat kuten Jatkoajassa nimimerkkien suosikkiseuralla ei ole mitään merkitystä jos on vain fiksua sanottavaa. Paljon on ihmisiä jotka luovat maailmankuvaansa sen perusteella mitä "oman" puolueensa edustajat kertovat ja linjaavat. Aidan toiselta puolelta huudeltut mielipiteet ei voi olla lähtökohtaisestikaan hyviä.

Nojooh, tiedän ettei politiikkamaailmaa voida ideologisesti lähestyä vaan siinä pitää mennä niillä lainalaisuuksilla mitkä siellä pätevät. Niinpä. Jatkakaa.
Tämä on tosiaan ideologinen lähestymistapa. Niin kauan kun asioista päätetään äänestämällä eduskunnassa ja kaikki puolueet edellyttävät puoluekuria äänestyksissä ja toiminnassaan, niin sillä on vaan ratkaiseva merkitys mitä puoluetta ministerit edustavat. Tiedossa on että esim Soininvaara on vihreissä fiksuimmasta päästä oleva yksilö, mutta nykyisen puoluejohdon alla sillä ei ole merkitystä.
 

lemponen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Parkkonen on tietenkin oikeassa, kun Haavistoa arvioidaan EU:n ongelmien ja Lavrovin puheiden kautta. Ei laittanut Haavisto Lavrovia kanveisiin valehteluista eikä Haavisto kertonut jo ratkaisseensa EU:n heikkoudet ja ongelmat Syyriassa ja Ukrainassa.

Pidän kuitenkin Haaviston tyylistä enemmän kuin Parkkosen.
IS:n Paananen kyllä osoittaa jälleen kerran melkoista "siviilirohkeutta" pistämällä eilisen Lavrov/Haavisto -meetingin "kölin ali" IS:n jutussa. Paananen on kyllä toimittaja, jonka haluaisin tavata. Käsittääkseni kirjoittaa suurimman osan jutuistaan Vennäinmaalta, ja aina aika kriittisesti. Osoittaa kyllä aina melkoista siviilirohkeutta kirjoittaa siitä mistä pienellä kenkä puristaa.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
IS:n Paananen kyllä osoittaa jälleen kerran melkoista "siviilirohkeutta" pistämällä eilisen Lavrov/Haavisto -meetingin "kölin ali" IS:n jutussa. Paananen on kyllä toimittaja, jonka haluaisin tavata. Käsittääkseni kirjoittaa suurimman osan jutuistaan Vennäinmaalta, ja aina aika kriittisesti. Osoittaa kyllä aina melkoista siviilirohkeutta kirjoittaa siitä mistä pienellä kenkä puristaa.

Lavrov teki minuuteissa pitkän katsauksen Suomen ja Neuvostoliiton/Venäjän erilaiseen yhteistyöhön, kuten talousyhteistyöhön. Jos tämän perusteella katsoo Lavrovin vienee Haavistoa ja Suomea 6-0, siihen on toki oikeus. Minusta Lavrov teki sen osin siksi, että saa joillekin kellotettua selvän eron ajassa Haavistoon. Haavisto ei tähän kisaan lähtenyt.

Toinen kommentti. Lavrov rökitti tiedotustilaisuudessa NATO:n mielensä mukaan. Tälläkin kertaa osa väitteistä oli olkiukkoja ja loput valheita. Eihän Suomi ole edes NATO:n jäsen, joten miten avata NATO:n toimintaa Haaviston suulla?

Ja viimeinen. Lavrov kertoi Venäjän jatkavan taistelua terroristeja vastaan. Hän käytti monta kertaa sanaa terroristi. Haavisto pystyi tässä aivan asialliseen dabattiin tuomalla esille faktoja Syyriasta ja Ukrainasta. Mutta ei Suomi (tai EU) pysty näyttämään Lavrovin "faktoja" vääräksi tiedotustilaisuudessa.

Minusta iso kysymys on, tuleeko ylipäätään Putinia ja Lavrovia juoksuttaa Suomessa ja meidän johtoa Venäjällä. NATO:n ulkopuolinen Suomi on toistaiseksi katsonut, että näin on parempi. Putin on sitomassa Suomea entistä enemmän Venäjään mm. Fortumin ja Hanhikiven avulla. Se tie pitäisi estää, mutta täällä ei ole riittävän järkeviä voimia estämiseen.
 
No avataan kun kohteliaasti pyydät. Eli: hallituksen politiikka perustuu tällä hetkellä kahteen asiaan 1. oletukseen huomattavasti nykyistä nopeammasta talouskasvusta ja 2. oletukseen työllisyysasteen nostosta luomalla 60 000 uutta työpaikaa.

Talouskasvuun hallitus pystyisi jossakin määrin vaikuttamaan tekemällä yrityksiä ja investointeja suosimaa politiikkaa. Sen sijaan se on de facto asettunut AY-liikkeen ulosmittauspolitiikan tukimieheksi ja siten aikaansaanut suhteellisen kilpailukyvyn heikkenemistä lähimpiin kilpailijamaihin nähden tai parhaassakin skenariossa kilpailukyvyn ennallaan pysymistä. Tämä johtaa siihen, ettei ole syytä olettaa viennin vetävän lähitulevaisuudessa paremmin. Sitten tulee vielä sellainen pikku yllätys kun julkisen sektorin kulujen karkaaminen käsistä kun niiden työntekijät mittaavat ulos samat korotukset kuin vientiteollisuudessa. Tästä seuraa valtion ja kuntien taloudelle merkittäviä haasteita (mihin ne erityisesti painottuvat riippuu siitä kompensoiko valtio jotenkin kunnille kallista työmarkkinakierrosta, veikkaan, että Marin pesee kätensä ja lasku lankeaa täysimääräisesti kunnille ja veroprosentit nousevat sillä puolella). Julkisen talouden alijäämän kasvu johtaa tarpeeseen kiristää verotusta, joka puolestaan syö kotimaista ostovoimaa ja ajaa yritykset vielä kireämmälle. Sekaan heitetään hieman Vihreiden pyynnöstä haittaverotusta, esim. polttoaineiden raippaverot, joilla kuljetuskustannuksia nostetaan (siirtyy hintoihin, joka syö edelleen ostovoimaa). Tällä kaikella saadaan aikaan negatiivinen kierre.
Kiitos asiallisesta vastauksesta, ihan rehellisesti en ollut asiaan niin tarkkaan tutustunut, niin ajattelin kysyä viisaammilta.

Tuohon ensimmäiseen kohtaan, olen aivan täsmälleen samaa mieltä asiasta että se oli jo etukäteen tiedossa, että talouskasvu tulee olemaan huomattavasti matalampaa kuin hallituksen talouspoliittisissa linjauksissa laskettiin. Ja tulee olemaan tänä vuonna todennäköisesti jopa lähellä nollaa, kiitos koronaviruksen, josta ei vielä viime syksynä ollut tietoakaan. Tämä tulee vielä iskemään valtiontaloutta sormille ja kovasti, ja tulee myös iskemään hallituksen työllisyystavoitteeseen (jota myöskin pidän utopistisena). Sen tarkemmin en osaa tuohon työllisyystavoitteiden saavuttamiseen tarvittaviin toimenpiteisiin ottaa kantaa, koska ei kompetenssi ja ymmärrys siihen riitä. Onko sinulla jotain näkemystä, minkälaisia toimia voitaisiin tehdä, että päästäisiin lähemmäksi 75% työllisyystavoitetta vai onko se täysin utopistinen ajatus ylipäätään?

Kuinka Marinin hallitus AY-liikkeen ulosmittauspolitiikan tukimieheksi? Kysyn koska en tiedä. Eikö mielestäsi edellisen hallituksen toimilla ole ollut tämän kierroksen palkkaneuvotteluihin mitään osaa eikä arpaa? Julkisen sektorin palkankorotusvaateet on kyllä erittäin kovia, ja en oikein tiedä miten niihin pitäisi suhtautua. Hoitajien palkat on kyllä de facto erittäin matalat verrattuna työnkuvaan (tämäkin varmasti mielipide asioita), ja esimerkiksi tiedän useita lähihoitajia jotka joutuvat tietyillä alueilla (suuret kaupungit) tukeutumaan toimeentulotukeen, ihan vain että rahat riittää elämiseen ja esimerkiksi lasten elättämiseen, eli ne rasittaa joka tapauksessa valtion taloutta ja ei sekään minusta ole kestävä tie. Olisko sinulla tähän jotain ratkaisua tai mallia, kuinka saataisiin esimerkiksi hoitajien palkat lähemmäksi mediaanituloa, tai edes siihen pisteeseen, että kaikki voisi elää palkallaan?

Tuosta haittaverotuksesta. En itse muista sellaista hallitusta joka ei olisi nostanut polttoaineverotusta, enkä nopealla googletuksella sellaista löytänyt (jos joku muistaa/löytää, niin olisi mielenkiintoista tutustua asiaan). Vaikka siitä on helppo osoitella Vihreitä, että ne väkisin haluaa nostaa polttoaineiden verotusta, niin joka tapauksessa, vaikka siellä olisi nykyiset oppositiopuolueet, sitä tullaan nostamaan. Jos tutustuu EU:n Valkoiseen kirjaan, niin useat Suomen liikennepoliittiset ratkaisut avautuvat hieman eri tavalla. Fossiilisten liikennepolttonesteiden verotuksella tullaan ohjaamaan yksityisautoilua kohti kestäviä liikkumismuotoja ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä, ja sitä ei yksikään vakavasti otettava (lue; talouspoliittisen näkökannan omaava) puolue tule laskemaan. Ymmärrän kyllä, että polttoaineverotusta on erittäin helppo käyttää populistisena lyömäaseena ja saada nimi "ei niin vakavasti otettavien"- aviisien sivuille sekä keräillä irtopisteitä kyliltä. Raskaalle liikenteelle tullaan kompensoimaan veronkiristyksiä, koska tällä hetkellä raskaalla puolella fossiilisille polttonesteille ei juurikaan ole vaihtoehtoja, joten tämä tuskin tulee näkymään kuljetuskustannusindeksissä kovinkaan suurena piikkinä.

Työllisyyden kannalta hallituksen keino tähän asti on ollut ulkoistaa ongelma kolmikantaisille työryhmille ja rukoilla sormet ja varpaat ristissä, että sieltä tulee jokin ihmeratkaisu - ei ole tulossa. Kun tämä asia jossain vaiheessa selviää Marinille, seuraa paniikkiluonteisia työllistämistoimia, jotka voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan 1. temppytyöllistämistä väliaikaisiin työsuhteisiin työmarkkinatuella yms. valtion subventiolla ja 2. julkisen sektorin paisuttamista. Nämä heikentävät edelleen yllä mainittua julkisen talouden tilannetta ja aiheuttavat lisää paineita verojen korotukseen, joka puolestaan syö oikeita työpaikkoja yrityksien lyödessä investoinnit jäihin ja leikatessa kuluja irtisanomisten kautta kestääkseen veroruuvin kiristämistä.

Kuinka mielestäsi hallituksen pitäisi lähteä ratkaisemaan tätä työllisyysongelmaa, jos em. kolmikantainen työryhmä ei mielestäsi voi tuoda asiaan ratkaisuja? Julkisen sektorin paisuttaminen tulee olemaan, tai oikeastaan raskas julkinen sektori on jo, suuri ongelma, johon en itse osaa ratkaisua sanoa. Yksityistäminenkään ei nähdyn perusteella ole aina se tie auvoon. Esimerkiksi @Analyzer mainitsema hoitajamitoitus on mielestäni täysin mahdoton toteuttaa vaikka hyväähän sillä tarkoitetaan. En osaa tätäkään yhtälöä ratkaista, että kuinka saisimme vanhuksille ja muille apua tarvitseville asianmukaista hoitoa ja samalla laskea julkisen sektorin kustannuksia. Onko sinulla joku näkemys tähän asiaan?

Näistä toimista syntyy mainitsemani talouden alamäki. Jyrkkyys riippuu sitten kansainvälisistä suhdanteista. Jos Kiina ja USA saavat kauppasotansa loppuun, Brexit-neuvottelut tuottavat yllättävästi positiivisen tuloksen ja koronaviruspaniikki laantuu, on ihan mahdollista että kansainvälinen talous vuoden säteellä lähtee nopeammalle kasvu-uralle. Se antaisi hieman taustatukea Suomen taloudelle. Tässä skenariossa vasemmistolaisen talouspolitiikan omaan jalkaan ampuminen tekisi edelleen haittaa, mutta valtion talous voisi kuin voisikin kestää sen seuraaviin vaaleihin asti ja sitä kautta (toivottavasti) vastuullisemman hallituksen remmiin astumiseen saakka. Jos taas kv-talous sakkaa perusteellisesti, johtaa Suomen hallituksen valitsema "meidän jälkeemme vedenpaisumus ja rahaa tulee taikaseinästä" -linja syvään lamaan.
Sanoisin näin, että kansainvälisillä vesillä tuulee Suomen kannalta melko kovasti ja uskon, että seuraavaan kahteen vuoteen tullaan näkemään sellaista max 1% kasvua, hyvässä tapauksessa. Minkälaisilla toimenpiteillä tai minkälaisella hallituskokoonpanolla saataisiin tätä alamäen jyrkkyyttä tasoitettua?

Riittääkö? Jos olet, niin kuin varmaan olet, eri mieltä, perustele toki missä kohtaa olen väärässä. Perusteluksi ei riitä EK:n propagandaa ym. samantyyliset one-linerit.

Pakko kysyä, että onko sulla jotenkin paha olla vai mistä moinen hyökkäävä asenne? Voisitko perustella sen mistä keksit että olen eri mieltä? Vähän kun vannetta löysää pään ympäriltä, niin ei näy punaista ihan joka paikassa, on myös elämä huomattavasti helpompaa. Ja itsehän tuolla ylhäällä juuri toivoin, että keskustelussa ei heiteltäisi näitä puolivillaisia heittoja ilman perusteluita, niin en ajatellut itse sortua moiseen epä-älyllisyyteen. Ja mielestäni ollaan hyvinkin samoilla linjoilla asioista, haluan vain keskustella/kysellä asioista ja saada mielipiteitä, että kuinka asioita pitäisi hoitaa.
 
Valtio myy etupäässä pörssiomistuksiaan, jolloin osingot jäävät jatkossa saamatta. Lypsävä lehmä niin sanotusti tapetaan.

Ei minullakaan sinänsä ole strategisia omistuskohteita lukuunottamatta mitään sitä vastaan, että näitä laitetaan lihoiksi. Edellytän kuitenkin, että niitä rahoja käytettäisiin oikeisiin investointeihin, kuten vaikkapa raidehankkeisiin. Niillä kuitenkin rahoitetaan uusia pysyviä menoja, jotta budjetti näyttäisi vastuullisemmalta. Se ei minulle käy.
Edellinen hallitus teki kyllä mielestäni karhunpalveluksen myydessään Nesteen osakkeita, siinä mielestäni pistettiin lihoiksi myös tulevaisuudessa erittäin hyvin lypsävää lehmää. Vähän kauhulla odotan tämän hallituksen myyntikohteita, kun Rinne taisi jo sellaista kolmen miljardin pottia esitellä myytäväksi. Toivottavasti Neste ja Sampo jätetään tällä kertaa rauhaan, ne kun on ollut erittäin hyviä rahasampoja valtiolle vuodesta toiseen. Tuossa vielä linkki edellisten hallitusten myyntikohteisiin.

Noista raidehankkeista, jos kiinnostaa niin kannattaa tutustua TEN-T:n joka on Euroopan laajuinen liikenneverkko. Ao linkistä kun katsoo, niin selviää melko hyvin minne rautatie-/maantieliikenneverkostoa tullaan tulevaisuudessa kehittämään ja minkälaisella aikataululla.

 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Kiitos myös sinulle, tämähän alkaa muistuttamaan sivistynyttä keskustelua. Täsmennän vielä, että tuo EK-heitto ei ollut erityisesti sinulle, vaan nousee tiettyjen tämän palstan vasemman siiven keskustelijoiden tavasta välttää asia-argumentteja. On tietysti ihan minun vikani, että hengessä niputin sinut samaan kastiin, sori siitä. Sitten asiaan:

Sen tarkemmin en osaa tuohon työllisyystavoitteiden saavuttamiseen tarvittaviin toimenpiteisiin ottaa kantaa, koska ei kompetenssi ja ymmärrys siihen riitä. Onko sinulla jotain näkemystä, minkälaisia toimia voitaisiin tehdä, että päästäisiin lähemmäksi 75% työllisyystavoitetta vai onko se täysin utopistinen ajatus ylipäätään?"

Näkisin, että nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä ei ole käytettävissä, vaan nyt pitää ajatella strategisesti ja pitkän aikavälin toimenpiteiden vaikutusta odotellessa pitää suu säkkiä myöden ( = leikata mieluummin kuin velkaantua). Tässä joitakin ajatuksia ei missään tehokkuus- tai tärkeysjärjestyksessä:

- investointien edistäminen kaikin keinoin (infraa sinne missä sitä oikeasti tarvitaan, verotuksellisten toimenpiteiden vaikutuksen pohtiminen investoinnit edellä esim. hyödyntäen Eestin mallia, jossa verokohtelu suosii investointeja enemmän kuin osingon nostoa), valtion rahastojen esim. Sitra käyttämistä jossain määrin uusien innovaatioiden ja start-uppien pääomittamiseen siten, että valtio-omistus myydään aina tilanteen sen salliessa ulos. Tähän sisältyy riskejä kilpailun vääristymisen suhteen, mutta Suomen yksi suurimmista ongelmista on pääomien puute ja sitä pitäisi jotenkin pyrkiä auttamaan vaikka sitten riskillä).
- työssäkäyntietäisyyden kasvattaminen (subventoidaan työmatkaliikennettä, puututaan tarpeen vaatiessa kuntien toimintaan jos se vaikuttaa pendelöintiin esim. Hämeenlinnan pyrkimys tehdä rautatieaseman ympäristön pysäköinnistä helvetin kallista ja siten efektiivisesti estää pendelöinti osalta ihmisiä)
- huolellisempi koulutuksen suunnittelu suhteessa työvoimatarpeeseen tulevaisuudessa
- kannustinloukkujen purkaminen, työnteko on aina parempi vaihtoehto kuin kotiin jääminen. Ihan aluksi voisi esim. tuplata summan jonka saa ansaita ilman että etuusleikkuri iskee. Myös raippaa tarvitaan, jos ei työ napostele, pitää etuuksia leikata mutta tämä on toteutettava tavalla, joka ei rankaise niitä, jotka töitä oikeasti etsivät vaan niitä, jotka loisivat.
- kilpailua vääristävien ja ympäristölle haitallisten verotukien asteittainen purkaminen (tarvitaan poliitikko, joka ei laske alleen kun tehtaat uhkaavat siirtää tuotannon ulkomaille. Leikata voi asteittain, ei tarvitse heti viedä kaikkea, jolloin kynnys tuotannon siirtämiseen (pieni menetys, iso vaiva) kasvaa.

En usko, että 75% on realistinen tavoite, mutta lohi on sen verran hieno kala, että sitä kannattaa pyytää vaikkei saisikaan.




"Kuinka Marinin hallitus AY-liikkeen ulosmittauspolitiikan tukimieheksi? Kysyn koska en tiedä. Eikö mielestäsi edellisen hallituksen toimilla ole ollut tämän kierroksen palkkaneuvotteluihin mitään osaa eikä arpaa?"

Kyllä Sipilän kiky tietysti näkyy neuvotteluilmapiirissä, mutta näkisin, että jopa SAK:lta voisi vaatia jonkinlaista vastuullisuutta. Se, että tässä tilanteessa kostetaan työnantajille pelleilylakoilla Sipilän neuvottelutyyliä ei ole kovin järkevää - ainakaan SAK:n jäsenistön kannalta se kun maksaa työpaikkoja. Hallitus, tai oikeastaan Rinteen hallitus asettui melko suoraan työntekijöiden puolelle mm. postin riidassa antaen työmarkkinoille signaalin, että nyt on lupa vaatia. Se on johtanut vientiliittojen osalta niiden kannalta järkevän kokoisiin palkankorotuksiin, mutta kun ne valuvat julkiselle sektorille, ovat seuraukset julkiselle taloudelle tuhoisat. Nyt olisi vientialoilla vaadittu todellista malttia juuri siksi, että ne ovat mittatikku kaikkien alojen korotuksille. Hallituksen olisi pitänyt tätä viestiä rummuttaa, ei kertoa, että piikki on auki. Nyt nähdään Sari Sairaanhoitaja all over again.


"Julkisen sektorin palkankorotusvaateet on kyllä erittäin kovia, ja en oikein tiedä miten niihin pitäisi suhtautua. Hoitajien palkat on kyllä de facto erittäin matalat verrattuna työnkuvaan (tämäkin varmasti mielipide asioita), ja esimerkiksi tiedän useita lähihoitajia jotka joutuvat tietyillä alueilla (suuret kaupungit) tukeutumaan toimeentulotukeen, ihan vain että rahat riittää elämiseen ja esimerkiksi lasten elättämiseen, eli ne rasittaa joka tapauksessa valtion taloutta ja ei sekään minusta ole kestävä tie. Olisko sinulla tähän jotain ratkaisua tai mallia, kuinka saataisiin esimerkiksi hoitajien palkat lähemmäksi mediaanituloa, tai edes siihen pisteeseen, että kaikki voisi elää palkallaan?"

Näkisin, että tässä ei suurin ongelma ole hoitajien palkoissa, vaan pääkaupunkiseudun asuin- ja elinkustannuksissa. 2400 kk ansaitseva hoitaja ei saa montaakaan euroa kuussa vähempää käteen kuin vaikka 2900 ansaitseva yläkoulun opettaja - toinen näistä on oikeasti korkeasti koulutettu. Ratkaisu palkalla toimeentulo-ongelmaan on kaavoittaminen ja sitä kautta asuntotarjonnan lisääminen samoin tuon työmatkaliikenteen tukeminen (Meilahdessa voi käydä duunissa Hämeenlinnasta käsin jos junalippujen hinnat pidetään järkevällä tasolla). Jonkinlainen ratkaisu voisi myös olla maltillinen hajasijoittaminen valtion hallinnon osalta, virastoja voisi sijoittaa sadan kilometrin säteellä Helsingistä oleviin pikkukaupunkeihin ja siten laskea A. valtion kiinteistökustannuksia (= mahdollisuus myydä/vuokrata Helsingin keskustasta kalliilla paikoilla olevaa kiinteistöä) ja siirtää väestöpainetta pois Helsingistä lähialueille (oopperaan, balettiin ja teatteriin pääsee kansaliapäällikkö vaimonsa kanssa Riihimäeltä tai Hyvinkäältäkin, ei ole pakko asua Eirassa). Palkkojen korottaminen yli vientialojen ei yksinkertaisesti julkisen talouden alijäämän ollessa mikä se on ole mahdollista.

"Raskaalle liikenteelle tullaan kompensoimaan veronkiristyksiä, koska tällä hetkellä raskaalla puolella fossiilisille polttonesteille ei juurikaan ole vaihtoehtoja, joten tämä tuskin tulee näkymään kuljetuskustannusindeksissä kovinkaan suurena piikkinä."

Parin prosentin piikki kertautuu aika mukavasti mm. elintarvikkeiden hintoihin kaupoissa, kyse ei ole niin pienestä asiasta kuin näyttää. Sitten, jossain päin maailmaa tarjoillaan myös aitoa porkkanaa esim. suosimalla vähemmän kuluttavia ja saastuttavia autoja sekä ylipäätään autokannan uudistumista, meillä toimitaan pelkän kepin kanssa. Tähän toki ovat syyllistyneet myös edelliset hallitukset. Ero on siinä, että porvarillisille hallituksille verotus on väline, vasemmistolle itseisarvo ja intohimo, joka palautuu pitkälle todellisuudelle vieraalle kateudelle ja herravihalle.


"Kuinka mielestäsi hallituksen pitäisi lähteä ratkaisemaan tätä työllisyysongelmaa, jos em. kolmikantainen työryhmä ei mielestäsi voi tuoda asiaan ratkaisuja? Julkisen sektorin paisuttaminen tulee olemaan, tai oikeastaan raskas julkinen sektori on jo, suuri ongelma, johon en itse osaa ratkaisua sanoa. Yksityistäminenkään ei nähdyn perusteella ole aina se tie auvoon. Esimerkiksi @Analyzer mainitsema hoitajamitoitus on mielestäni täysin mahdoton toteuttaa vaikka hyväähän sillä tarkoitetaan. En osaa tätäkään yhtälöä ratkaista, että kuinka saisimme vanhuksille ja muille apua tarvitseville asianmukaista hoitoa ja samalla laskea julkisen sektorin kustannuksia. Onko sinulla joku näkemys tähän asiaan?"

Minä edustan sitä kantaa, jonka mukaan suuressa osassa vanhusten hoitoa suurimmat ongelmat eivät löydy hoitajamitoituksesta, vaan 1. työn organisoinnin alkeellisuudesta ja 2. asenneongelmista. Olen nähnyt itse vanhusten luona vieraillessa, että aikaa riittää osalla hoitajista tietokonepasianssin pelaamiseen, muttei esimerkiksi vanhuksen yöpöydällä olevan kaavakkeen, jossa kerrotaan mitä on päivän mittaan syöty ja juotu, täyttämiseen. Monet tekevät duuninsa hyvin ja antaumuksella, mutta joukossa on vapaamatkustajia joiden työpanos pitäisi ensin saada käyttöön. Jos sekään ei riitä, sitten voidaan miettiä rekrytointeja.

"Sanoisin näin, että kansainvälisillä vesillä tuulee Suomen kannalta melko kovasti ja uskon, että seuraavaan kahteen vuoteen tullaan näkemään sellaista max 1% kasvua, hyvässä tapauksessa. Minkälaisilla toimenpiteillä tai minkälaisella hallituskokoonpanolla saataisiin tätä alamäen jyrkkyyttä tasoitettua?"

En usko, että mikään hallitus pystyy estämään sitä, että Suomi laiva hörppää lähimmän kahden vuoden aikana hieman vettä ja matkustajat kärsivät merisairaudesta. Sen sijaan porvarihallitus voisi kyllä ymmärtää kaartaa avomerelle välttääkseen myrskyn paiskaamisen rantakarikkoon (eli pitäisi kulukuria tehokkaammin eikä jakaisi katteetonta rahaa oikealle ja vasemmalle). Näin siksi, että porvarivetoisissa hallituksissa ei ajatella "ettei nyt anneta minkään kamreerien määräillä", vaan otetaan talouden realiteetit huomioon. Tässä tällä kertaa, pallo on nyt sinulla. Huom. osa vastauksesta on tuolla sitaattisi keskellä - tekninen osaaminen ei riittänyt sen pilkkomiseen oikein.
 
K

Kiekkokatsoja

Ihan ok, on ollut tuo tiedotus koronaviruksesta. No alussa tuntui, että tapahtuuko mitään, mutta sitten siellä herättiin.

Ihmetyttää tuo Ohisalo:
Sisäministeri ei jaa presidentin käsitystä turvapaikanhakija-aallosta.
Ylen sivulla lisää tietoa, jos kiinnostaa.
Tuossa linkki.
 

Analyzer

Jäsen

Tämä oli se hallitus, joka nojaa päätöksissään tutkittuun tietoon?

Keskusta ei saa suostua tähän, että Marin,Anderson ja Ohisalo saavat itse määritellä ”työllisyystoimien” työllisyysvaikutukset. Eihän tässä ole mitään järkeä.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
...
Keskusta ei saa suostua tähän, että Marin,Anderson ja Ohisalo saavat itse määritellä ”työllisyystoimien” työllisyysvaikutukset. Eihän tässä ole mitään järkeä.

Hallitus vetää enemmän tunnepohjalta näitä lukuja, koska kyläkaliiberin tiedostavalle tanssiperfomanssille ei voida tuottavuutta eli yhteiskunnallista panosantia laskea yhden hallituskauden aikana.
Tarvitaan pidempää aikajanaa arviointiin, mutta ainoastaan hallituspuolueissa on tähän kykeneviä visionäärejä, joten turha takertua numeroihin tässä vaiheessa.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara

Footless

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Ihan en ole nyt varma mitä tällä haetaan ja kieltämättä hieman kuulostaa erikoiselta avaukselta valitettavasti jälleen kerran Li Andersson: syrjäseuduille matalampi tulovero hyvityksenä bensaveron nostosta - työsuhdeautoiksi vain täyssähkö- ja kaasuautoja

Melkein on keskustan heiniä nämä maaseudulle kaadettavat lisäeurot mutta näemmä jostain syystä nyt muut esittelijöinä. Mielenkiintosia aikoja elämme.
Ihan kiva että kaupunkilaisena saisi maksaa vielä junttien brömistelytkin, aivan kuin täältä ei jo tarpeeksi rahaa lähetettäisi maaseudulle. Oletan siis että tokihan jotain veroja pitää nostaa että tuo saadaan korvattua.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ihan en ole nyt varma mitä tällä haetaan ja kieltämättä hieman kuulostaa erikoiselta avaukselta valitettavasti jälleen kerran

Andersson on tehnyt kaksi johtopäätöstä: Kokoomuksen väite yksityisautoilun välttämättömyydestä osassa maata on faktaa ja Perussuomalaisten teettämä tutkimus, jonka mukaan maaseudulla asuvat maksavat hallituksen ilmastonmuutospolitiikasta muita enemmän on myös faktaa. Mielestäni Andersson on kuunnellut opposition ääntä ja todennut, että opposition väitteissä ja teetättämässä (persut) tutkimuksessa on tuotettu sellaista tietoa, joka aiheuttaa paineita hallitukselle. Tähän Andersson pyrkii vastaamaan.

Andersson esittää tiettyihin kuntiin alempaa verotusta tietyissa tuloluokissa. Tuosta päästään keskustelun alkuun, jonka tuloksena voi olla myös autoveroon tai polttoaineveroon kohdistuvia muutoksia tietyillä alueilla - ja muilla nousua, jos hallitus voi päättää.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Andersson on tehnyt kaksi johtopäätöstä: Kokoomuksen väite yksityisautoilun välttämättömyydestä osassa maata on faktaa ja Perussuomalaisten teettämä tutkimus, jonka mukaan maaseudulla asuvat maksavat hallituksen ilmastonmuutospolitiikasta muita enemmän on myös faktaa.

Andersson esittää tiettyihin kuntiin alempaa verotusta tietyissa tuloluokissa. Tuosta päästään keskustelun alkuun, jonka tuloksena voi olla myös autoveroon tai polttoaineveroon kohdistuvia muutoksia.

Hivenen tuo reilummalta polttoainekorotukselta haisee mutta eniten tuossa ihmetyttää juurikin maaseutujen ei-elinvoimaisten alueiden tarve saada kompensaatiota tuosta mahdollisesta nostosta.

Eiköhän nuo tuloluokat tule olemaan semmoisia ettei sieltä ennenkään ole veroja saatu.

Kai tästä lähipäivinä selviää lisää.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Hivenen tuo reilummalta polttoainekorotukselta haisee mutta eniten tuossa ihmetyttää juurikin maaseutujen ei-elinvoimaisten alueiden tarve saada kompensaatiota tuosta mahdollisesta nostosta.

Eiköhän nuo tuloluokat tule olemaan semmoisia ettei sieltä ennenkään ole veroja saatu.

Kai tästä lähipäivinä selviää lisää.

Joo, kuullaan varmasti lisää. Asia ei kuitenkaan tavallaan ole uusi, sillä Soininvaara on esittänyt verotuksen (auto tms) loiventamista niiden osalta, joille auto on välttämättömyys kun joukkoliikennettä ei ole.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ei tuossa ole taas mitään järkeä. Jos halutaan tehdään ohjaava mekanismi, niin ei silloin ole mitään järkeä viedä siltä pohjaa korvaavalla subventiolla. Seuraavaksi varmaan nostetaan tupakkaveroa ja oletaan maksamaan tupakoijille erityisavustusta, jottei tupakointi vain vähenisi
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ei tuossa ole taas mitään järkeä. Jos halutaan tehdään ohjaava mekanismi, niin ei silloin ole mitään järkeä viedä siltä pohjaa korvaavalla subventiolla. Seuraavaksi varmaan nostetaan tupakkaveroa ja oletaan maksamaan tupakoijille erityisavustusta, jottei tupakointi vain vähenisi

Onhan tuo varsin tavallinen mekanismi. Meillä maksetaan tulo- ja muita veroja, jotta voidaan jakaa rajoitetusti esimerkiksi toimeentulotukea ja asumistukea. Niissä osissa Suomea, joissa ei ole joukkoliikennettä tai se on hyvin harvaa, auto on käytännössä usein välttämättömyys liikkumiseen. Kun ilmastonmuutoksen tai muiden syiden vuoksi korotetaan autoilun verotusta, tulisiko korotus osin tai kokonaan subventoida alueilla, joilla ei ole käytännössä vaihtoehtoa henkilöautolle? Ja jos tulisi, miten se tehtäisiin. Olen samaa mieltä Soininvaaran kanssa siitä, että autoilu on haja-asutusalueilla yliverotettuja ja kaupungeissa vastaavasti aliverotettua


Mutta totta, on toinen asia, onko subventiossa järkeä. Esimerkiksi toimeentulotuen ns. ylivuodon vaikutus vuokramarkkinoihin on ainakin Soininvaaran selvtyksen mukaan negatiivinen Helsingissä.
 
Viimeksi muokattu:

Analyzer

Jäsen
Lin oli tarve päästä profiloitunaan, kun oikein hovitoimittaja Lauri Nurmi kutsuttu mukaan työmatkalle.

Tuo kompensointimekanismi syrjäkylille on kyllä hyvin erikoisen kuuloinen ajatus. Rajanveto on myös todella vaikeaa sen suhteen, mitkä tällaisia alueita sitten olisivat. Herättäisi kovan myrskyn, kun naapuri kunnassa korvauksen saa, mutta minä en!

Työautojen vero/vähennysoikeus kohdistumaan vain sähkö- ja kaasuautoihin on sen sijaan järkevä.
Tähän yhdistymään ruuhkamaksut isoihin kaupunkeihin sekä raiderakentamiseen vauhtia(toki tämän hallituksen budjettiin se ei enää istu, kun rahat on jaettu jo moneen kertaan muualle), niin ollaan liikenteen osalta jo enemmän kuin hyvässä vauhdissa. Polttoaineen hinta saisi jäädä nykytasolle.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Tähän yhdistymään ruuhkamaksut...
Ruuhkamaksut on kyllä niin perseestä kuin vain voi olla. Ne on suoraan kaupunkilaisille suunnattu lisävero, rangaistusmaksu. Ruuhkamaksu pitäisi suunnata liikenne suunnittelijoille, jotka tekevät työnsä huonosti ja aiheuttavat turhia ruuhkia, ei autoilijoille. Miksi ensin rakennetaan syrjäseuduille, yhteiskunnan varoin teitä, joiden käyttöaste on pieni ja sen jälkeen vielä palkitaan niitä, jotka siellä metsän ja pellon välissä ajelevat? Sitä paitsi juuri julkaistun tutkimuksen mukaan, maaseudulla ajetaan vanhemmilla eli enemmän saastuttavilla autoilla kuin kaupungeissa. Ja miten voidaan perustella rangaistusmaksua niille, jotka ajavat 0 -päästöisellä autolla?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ruuhkamaksut on kyllä niin perseestä kuin vain voi olla. Ne on suoraan kaupunkilaisille suunnattu lisävero, rangaistusmaksu. Ruuhkamaksu pitäisi suunnata liikenne suunnittelijoille, jotka tekevät työnsä huonosti ja aiheuttavat turhia ruuhkia, ei autoilijoille. Miksi ensin rakennetaan syrjäseuduille, yhteiskunnan varoin teitä, joiden käyttöaste on pieni ja sen jälkeen vielä palkitaan niitä, jotka siellä metsän ja pellon välissä ajelevat?

Olen kuvitellut, että ruuhkamaksut voisivat koskea esimerkiksi Kehä III sisälle tulijoita eli maksajia olisivat ne, jotka siellä maaseudulla palkittuina asuvat. Kyse on tässäkin toteutuksesta.
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Joo, kuullaan varmasti lisää. Asia ei kuitenkaan tavallaan ole uusi, sillä Soininvaara on esittänyt verotuksen (auto tms) loiventamista niiden osalta, joille auto on välttämättömyys kun joukkoliikennettä ei ole.
Käsittääkseni vihreiden ajatukset asiasta on enempi siihen suuntaan, että ruuhkamaksuilla ja sen sellaisilla nostetaan autoilun hintaa siellä, missä se on tarpeellista. Nämä yleiset veronalennukset syrjäseuduille on huonoja keinoja kompensoimaan autoilun yliverotusta maaseudulla.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Käsittääkseni vihreiden ajatukset asiasta on enempi siihen suuntaan, että ruuhkamaksuilla ja sen sellaisilla nostetaan autoilun hintaa siellä, missä se on tarpeellista. Nämä yleiset veronalennukset syrjäseuduille on huonoja keinoja kompensoimaan autoilun yliverotusta maaseudulla.

Totta varmaan, joskin linkittämäni Soininvaaran tekstissä on seuraavat:

* Niinpä perusteet verottaa autoja sen enempää kun leikkuupuimureita ja polttoaineita enemmän kuin lämmitysöljyä pätevät lähinnä vain kaupungeissa lukuun ottamatta onnettomuuskustannuksia.

* Samalla olisi perusteita laskuttaa kaupungissa, erityisesti keskustassa ajamisesta selvästi enemmän.


Tuon voisi tulkita halutessa myös ruuhkamaksujen lisäksi esimerkiksi portaittaiseksi autoilun verotukseksi asumiskunnasta riippuen.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vai, että kaupungissa asuvia pitää rangaista korkeammalla tuloverolla. Ei vittu mikä joukki!

Tasa-arvon noudattamiseen profiloituneen puolueen puheenjohtajalta mielenkiintoinen ehdotus. Kumma kun ei ehdota tupakoijille pienempää tuloveroprosenttia, jolla kompensoitaisiin tupakkaveron korotukset.
 

Analyzer

Jäsen
Ruuhkamaksut on kyllä niin perseestä kuin vain voi olla. Ne on suoraan kaupunkilaisille suunnattu lisävero, rangaistusmaksu. Ruuhkamaksu pitäisi suunnata liikenne suunnittelijoille, jotka tekevät työnsä huonosti ja aiheuttavat turhia ruuhkia, ei autoilijoille. Miksi ensin rakennetaan syrjäseuduille, yhteiskunnan varoin teitä, joiden käyttöaste on pieni ja sen jälkeen vielä palkitaan niitä, jotka siellä metsän ja pellon välissä ajelevat? Sitä paitsi juuri julkaistun tutkimuksen mukaan, maaseudulla ajetaan vanhemmilla eli enemmän saastuttavilla autoilla kuin kaupungeissa. Ja miten voidaan perustella rangaistusmaksua niille, jotka ajavat 0 -päästöisellä autolla?

Ideanahan tässä on, että siellä missä on hyvin toimiva julkinen liikenne, niin ihmiset ohjataan käyttämään niitä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös