En ole saamelainen ja minun ymmärrykseni on varmaan puutteellinen ja olen muodostanut näkemykseni vain siitä miten tästä on netissä väännetty iät ja ajat. Voin siis olla täysin väärässäkin mutta olen ymmärtänyt seuraavaa:
En minäkään ole saamelainen, mutta sattuneesta syystä itselläni on Ivalon seudulle sukulaisuussuhdetta, jonka luonteen jätän tarkemmin määrittelemättä anonymiteetin säilyttämiseksi. Lisäys:
@jussi57, jos ykärillä kysyt, niin kerron.
Saamelaisia on ollut Suomen valtion alueella pitkät ajat ja nämä muinaiset suomen saamelaiset luopuivat porotaloudesta ja saamen kielestä ja kulttuurista noin 200-300 vuotta sitten siirtyen muihin elinkeinoihin esim maatalaouteen ja alkoivat puhua suomea.
Saamelaisia (kielitieteellisen määritelmän mukaan) on tosiaan Suomessa ollut iät ja ajat, koska valtaosa suomalaisista on saamelaisia kun vain mennään tarpeeksi kauas esivanhempiin.
Porotalous on saamelaisille suht uusi keksintö. Suomessa sitä on alettu harjoittaa 1600-luvulla ja se puolestaan on aiheuttanut isot riidat, kun isojen poroisäntien tokkien tieltä hävitettiin (suomalais-saamelaisilta) metsästäjiltä metsäpeurat. Poronhoito levisi ensin Norjan puolelta ja sittemmin etelämmäs.
fi.wikipedia.org
Se, pitääkö poronhoitoa saamelaisuutena vai ei, lienee hyvin pitkälle mielipidekysymys. Lisäys: Minä sanoisin, että ei, poronhoito ei ole saamelaisuutta. Se johtuu siitä, että Suomeen levitessään sen ottivat käyttöön sekä saamelaiskieliä että suomea puhuvat. Siksi tuo Suomen nykylainsäädännön "lappalaispykälä" on niin vaikea, täällä kun elinkeinon, ja kielen ja kulttuurin suhde ei ole kovin selkeä. Mutta toisaalta sitten "lappalaispykälän" isoin ongelma on se, että sitä ei ole millään tavalla rajattu ajallisesti tai paikallisesti.
Lisäys: Kaikkein perinteisin elinkeino kaikille suomalaisille (ml. saamelaiset) on käsittääkseni mammutinmetsästys. Jos puhutaan ajasta jääkauden jälkeen, niin iso jakolinja on "länsieurooppalaiset" peuranmetsästäjät ja "itäeurooppalaiset" (erityisesti akselilla Suomi-Siperia) mammutinmetsästäjät. Meidän kaikkien suomensukuisten kansojen perinteisin elinkeino kuoli mammuttien hävitessä.
Tämän tyhjiön täytti Norjasta samoihin aikoihin Norjan saamelaiset siirtyen suomen valtion alueelle ja tämä porukka on nyt asunut suomessa tuon 200 vuotta ja he ovat säilyttäneet Saamen kielen ja kulttuurin ja porotalouden.
Kantasaame on lähtöisin Äänisen-Laatokan seudulta ja se on yksi suomalais-ugrilaisista kielistä. Myös Norjan ja Ruotsin puolella asuvat saamelaiset ovat (pääosin) lähtöisin Suomen asuttaneesta porukasta, sekä kielensä että perimänsä puolesta.
Suomessa elossa olevia saamenkieliä ovat pohjoissaame (norjansaame, tunturisaame), jolla on kaikkein eniten puhujia ja sitä puhutaan Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella. Se on kielistä elinvoimaisin. Muita saamenkieliä Suomessa ovat inarinsaame ja koltansaame. Inarinsaamea ei puhuta kuin Suomessa. Koltansaamea puhutaan Suomessa ja Venäjällä (Kuolan niemimaalla). Kts.
fi.wikipedia.org
"Kaiken kaikkiaan paikannimien ja saamelaiskielten historian perustella on päätelty, että saamalaiskieliä eri vaiheissa on puhuttu lähes koko Suomessa ja Karjalassa ja osassa luoteista Venäjää."
Saamenkieli eri muodoissaan lienee suomalaisten alkuperäinen kieli, tai jos ei ole, niin varhaisempaa kieltä ei pystytä jäljittämään. Suomenkieli on kielitieteilijöiden mukaan rantautunut "mutkan kautta" Suomenlahden etelärannalta eli Virosta, ja levinnyt todennäköisesti kaupankäynnin ja kulttuurivaihdon seurauksena Suomen etelärannikolle. Arkeologisten löytöjen perusteella voidaan myös päätellä kulttuurivaikutteiden leviäminen (kivikaudella) rannikolle niin Virosta kuin Ruotsista. Perimän perusteella Suomen alueella ei ole tapahtunut isoja "väestönvaihdoksia", joten kielet ja kulttuurit ovat muuttuneet siten, että puhujat ovat omaksuneet uutta kieltä ja kulttuuria.
Nämä kaksi ryhmää ovat hyvin erimielisiä. Nämä muinaiset Suomen saamelaiset pitävät itseään oikeina saamelaisina ja nuo norjan saamelaiset on maahantukeutujia.
Kyllä tässä käsittääkseni on tosiaan juopaa pohjoissaamea puhuvien ja muiden saamelaiseksi itsensä laskevien välillä. Jakolinja ei kuitenkaan ole selkeä. Inarinsaamea puhuva voi olla sekä vastaan että puolesta.
Lisäksi suuri näkemysero on porotaloudesta.
Kyllä, siitä on näkemyseroja! Ja voimakkaita näkemyseroja. Porotalous on kuitenkin elinkeino ja nykyisellään se on koneellistettua lihantuotantoa vähän kainuulaisen karjatilan tapaan. Paitsi, että porotalous herättää rajusti närää muiden elinkeinonharjoittajien välillä, se herättää myös närää, kun se jaetaan "saamelaiseen" ja "suomalaiseen" poronhoitoon. Toinen (itselleni tutumpi) voimakkaita tunteita aiheuttava elinkeino on matkailu.
ALkuperäisknsan määritelmä sopii ainoastaan näihin norjan saamelaisten perillisiin jotka ovat viimeiset 200 vuotta ylläpitäneet saamen kieltä ja kulttuuria samoin kuin porotaloutta ja he haluaisivat näitten säilyttämistä jatkaa ja saada akuperäiskansana tähän oikeuksia ja mahdollisuuksia.
Tämä toinen saamelaisporukka ei täytä alkuperäiskansan määritelmää koska nämä määritelmät pohjautuu kieleen ja kulttuuriin. Siksi haaveiluja tämän toisen porukan omasta alkuperäiskansaorganisaatiosta ei kannata kukaan.
Tarkoitat tällä toisella saamelaisporukalla tätä "metsäsaamelaisliikehdintää" eli akselilla Muonio-Sodankylä-Salla olevaa halua saada alkuperäiskansa-status?
Kyllä käsittääkseni alkuperäiskansa-status voidaan ulottaa inarin- ja koltansaamen puhujiin ja heidän läheisiin jälkeläisiin. Juopaa aiheuttaa se, että esimerkiksi Ivalo on ollut suht iso keskus niillä seuduin pitkään, ja sillä on ollut "suomalaistava" vaikutus jo ennen Suomen itsenäistymistä ja toisen maailmansodan jälkimaininkeja.
Olen itse aavistuksen sillä kannalla, että saamelaisuus pitäisi määritellä kielen kautta, vaikka tiedän eräiden seudulla asuvien pitävän sitä ihan suorana Suomen valtion suorittamana oikeusmurhana. Lisätään tähän se, että jos mennään puhtaasti kieliperusteella, niin saamelaiskäräjille muodostuu sen verran iso enemmistö norjansaamea puhuvista, että se voi suht yksinään päättää, kenet se hyväksyy saamelaiseksi ja kenet ei.
