Siis sinähän nimenomaan itse kirjoitit ylisuuresta verotuksesta. Yleensä verotuksen kokonaiskuvaa parhaiten indikoi nimenomaan kokonaisveroaste eikä se, että valikoi randomina jonkun tietyn veron ja arvioi sen ankaruutta tai keveyttä.Se on ihan totta, että yksittäistä mittaria tarkastelemalla voidaan tulla tämänkaltaiseen lopputulokseen, nyt on kuitenkin tärkeä ymmärtää tätä kysymystä laajemmin. Samalla olisi tärkeä ymmärtää tilastoja oikein, eikä vetää virheellisiä loogisia päätelmiä niistä.
Tähän samaan Veronmaksajien tilastoon on myös esimerkiksi Vasemmistoliiton Jussi Saramo viitannut pyrkiessään väitteeseen jonka mukaan Suomessa ei edes olisi kova verotus.
Nyt ensimmäiseksi täytyy ymmärtää mitä tuo mittari esittää. Se esittää kokonaisverokertymän suhteessa bruttokansantuotteesta, eikä se suoraan kerro verojen määrää - se kertoo etenkin verotettavien asioiden määrän suhteessa bruttokansantuotteeseen, veroasteiden lisäksi toki.
Eli se looginen johtopäätös joka tuosta tilastosta voidaan tehdä on se, että Suomessa on verotettavaa vähemmän kuin Ruotsissa. Tämä on tosi. Tämä taas selittyy valitettavasti pääosin sosiaaliturvamenoilla. Suomessa sosiaaliturvamenot ovat huomattavasti korkeammat ja ihmiset tekevät muutenkin vähemmän töitä. Silloin kun ihmiset tekevät vähemmän töitä niin yksinkertaisesti verotettavaa syntyy vähemmän.
Tuota en ymmärrä alkuunkaan, miten Ruotsin korkeampi kokonaisveroaste selittyisi Suomen korkeammilla sosiaaliturvamenoilla. Ensinnäkin väitteen peruste on jo virheellinen, koska Ruotsissa asukasta kohden sosiaaliturvamenot ovat hieman suuremmat kuin Suomessa. Tanskassa sosiaaliturvamenot ovat niin absoluuttisesti kuin suhteessa BKT:hen selvästi suuremmat kuin Suomessa, mutta silti siellä on myös selvästi isompi kokonaisveroaste. Tässä mielessä todellakin on vaikeaa ymmärtää tätä argumenttiasi, että korkeat sosiaaliturvamenot jotenkin johtaisivat alempaan kokonaisveroasteeseen. Eikä korkeat sosiaaliturvamenot myöskään välttämättä vaikuta negatiivisesti työllisyyteen, mistä Tanska lienee huippuluokan esimerkki.
Tästähän on paljon tehty tutkimusta, mikä on verokertymän maksimoimisen näkökulmasta paras veroaste. Legendaarinen tuloerotutkija Anthony Atkinson taisi arvioida, että 65 prosenttia olisi optimaalinen veroprosentti kaikista suurimmille tuloille. Talousnobelisti James Mirrles arvioi 56,1 % yhteiskunnalle tuottavimmaksi veroprosentiksi suurituloisille. Suomessa VATT:in tutkijat 2017 arvioivat, että suurimpien ansiotuloverojen kohdalla verojen keventäminen Suomessa ei maksaisi itseään takaisin, vaan heikentäisi verokertymää.Laitetaan vielä erilliseen viestiin @erku viestiin liittyen, sillä tämä on meidän tulevaisuuden kannalta niin tärkeä ymmärtää.
Suomessa olisi enemmän verotettavaa, mikäli verot olisivat pienemmät.
Tämä johtaa siihen, että prosenttiperkeleiden sijaan prosentteja laskemalla saataisiinkin yhteiseen kassaan enemmän euroja jaettavaksi.
Toki sitten esimerkiksi Päivän Byrokraatti tai Libera ovat eri mieltä, joten kukin voi toki valita itse lähteensä, johon luottaa.