Muutama sananen Uniperin keissistä. Tuntuu jotenkin masentavalta lukea julkista keskustelua aiheesta, kun se näyttää pyörivän niin paljon sen ympärillä, että kuka teki mitä joskus muinoin kun Fortum tälle ristiretkelleen lähti. Aivan turhaa hommaa. Syylliset ovat poistuneet paikalta, ja näissä hommissa on pelkkä perävalotakuu. Eteenpäin.
Toinen hämmentävä asia on se, että joidenkin mielestä kyseessä on Uniperin/Fortumin ja Saksan valtion välinen asia. Ei missään nimessä. Koko kriisihän on poliittisesti aiheutettu. Venäjä ei myy kaasua, ja Saksa ei anna Uniperin käyttää ylivoimaista estettä hintojen nostamisen verukkeena, vaikka maalaisjärki sanoo, että se raja on ylitetty jo ajat sitten. Pelkkää politiikkaa, jolloin myös ratkaisu löytyy poliittisesti. Fortum on tuossa puun ja kuoren välissä, eikä pysty tekemään asialle mitään.
No sitten kun aletaan neuvottelemaan, niin kyllähän eri puolilla pöytää pitäisi istua samanarvoiset neuvottelijat. Jos Saksalla on heittää kehiin liittokansleri, niin kyllä meidän vastine on silloin pääministeri. Ei joku hallituksen riviministeri, ei Fortumin toimitusjohtaja saati sitten joku valtion virkamies.
Ja minä en oikein ymmärrä, että miten tuo kesän neuvottelutulos oli jollain tapaa onnistunut meidän kannalta. Mutta toisaalta en myöskään tiedä, että millaisiin vastuisiin Fortum olisi joutunut, jos Uniper olisi ajettu konkurssiin. Osaako joku kertoa? Itselle on vaan jäänyt sellainen kuva, että myönnyttiin turhan helposti osallistumaan saksalaisten kaasulaskujen maksamiseen. Voi se olla myös harhakuva.