Sanna Marinin hallitus

[Ck]

Syvästä päädystä ja pimeydestä eittämättä ropisee.

Täytyy kyllä sanoa, että Jatkoaika on verrattain pätevä ja sivistynyt paikka käydä ja/tai seurata keskusteluja enempikin polarisoivista kysymyksistä. Asiallinen kulttuuri. On anonymiteetti, on toisaalta sellanen tolkun ihmisen moderointi. Jossain twitterissä jotkut jonkinlaista painoarvoakin omaavat ihmiset käyttäytyy huonommin ihan omalla nimellä ja naamalla.

“Saisit hävetä Sanna” - Suomen pääministeri naisvihan kohteena | MustRead

Naisviha kukoistaa ja yhdistää ihmisiä internetfoorumien kasvottomassa maailmassa. Suomen pääministeri on naisvihaajalle punainen vaate. Marin on keskustelupalstan kommenttien perusteella moraaliton…

www.mustread.fi

On kyllä taas niin hapokas aihe kun vain voi. Kirjoitus voisi olla Erkki Tuomiojan kynästä. Kyllä, ihan varmasti esiintyy naisvihaa ja ihan samalla tavalla esiintyy miesvihaa, ehkä jopa enemmän koska se on yleisesti hyväksyttyä. Silti, pääasiassa Sanna Marinia arvostellaan tekojensa mukaan kuten myös esimerkiksi Tarja Halosta, se ei ole naisvihaa.

Jatkoajassa on esiintynyt lähiakoina suurta miesvihaa mm. Erkki Tuomiojaa kohtaan. Millään tavalla ei ole ollut kyse Erkin tosielämän hölmöilyistä.

 

[Artturenos]

On kyllä taas niin hapokas aihe kun vain voi. Kirjoitus voisi olla Erkki Tuomiojan kynästä. Kyllä, ihan varmasti esiintyy naisvihaa ja ihan samalla tavalla esiintyy miesvihaa, ehkä jopa enemmän koska se on yleisesti hyväksyttyä. Silti, pääasiassa Sanna Marinia arvostellaan tekojensa mukaan kuten myös esimerkiksi Tarja Halosta, se ei ole naisvihaa.

Jatkoajassa on esiintynyt lähiakoina suurta miesvihaa mm. Erkki Tuomiojaa kohtaan. Millään tavalla ei ole ollut kyse Erkin tosielämän hölmöilyistä.

Tämä on mielenkiintoinen kysymys yleisemminkin. Juuri tänään luin artikkelin tutkimuksesta, jossa tasa-arvoisissa maissa naiset ovat uupuneimpia. Nämä asiat eivät ikinä mene yksi yhteen ja minun näkemyksen mukaan tasa-arvo tuo myös velvollisuuksia, kun vastuuta perheessä pitää kantaa myös taloudellisesta puolesta.

Entisessä mallissa jossa nainen oli lähinnä kodinhengetär taloudellinen vastuu oli lähes kokonaan miehellä, niin onhan tämä tasa-arvo myös tietyillä mittareilla myös naisia stressaava asia. Siis ei mitään tasa-arvoa vastaan vaan aivan päinvastoin, mutta minusta on luontevan kuuloista että tasa-arvoisissa maissa naiset ovat stressaantuneempia.

 

[Ck]

Tämä on mielenkiintoinen kysymys yleisemminkin. Juuri tänään luin artikkelin tutkimuksesta, jossa tasa-arvoisissa maissa naiset ovat uupuneimpia. Nämä asiat eivät ikinä mene yksi yhteen ja minun näkemyksen mukaan tasa-arvo tuo myös velvollisuuksia, kun vastuuta perheessä pitää kantaa myös taloudellisesta puolesta.

Entisessä mallissa jossa nainen oli lähinnä kodinhengetär taloudellinen vastuu oli lähes kokonaan miehellä, niin onhan tämä tasa-arvo myös tietyillä mittareilla myös naisia stressaava asia. Siis ei mitään tasa-arvoa vastaan vaan aivan päinvastoin, mutta minusta on luontevan kuuloista että tasa-arvoisissa maissa naiset ovat stressaantuneempia.

Samaa mieltä. Melkein kuulostaa enemmänkin siltä, että stressi on yksi todiste siitä, että naiset on Suomessa tasa-arvoisempia kuin monissa muissa maissa.

 

[Zolomy]

Kyllä, ihan varmasti esiintyy naisvihaa ja ihan samalla tavalla esiintyy miesvihaa, ehkä jopa enemmän koska se on yleisesti hyväksyttyä.

Voisitko perustella miten miesvihaa esiintyy samalla tavalla tai ehkä enemmän? Konkreettisia esimerkkejä tuon lainatun artikkelin/tutkimuksen tyyliin, kiitos.

Nyt Ukrainan kriisi. Tässä on paljon enemmän haastetta Marinille, koska takkia on pystyttävä kääntämään eikä tuo jäykähkössä SDP:ssä ole aivan niin helppoa.

Jos viittaat Marinin Nato-kantaan, niin mun mielestäni Venäjän hyökkäys on sen verran iso muuttuja tilanteeseen että harva edes näkee tätä varsinaisena takinkääntönä, etenkin kun ennen hyökkäystä kanta ei ollut ehdoton ei, vaan "todennäköisesti ei" tällä hallituskaudella. Ei ihan saman tason takinkääntöä kuin vaikka vaalilupausten pettäminen.

 

[Artturenos]

Samaa mieltä. Melkein kuulostaa enemmänkin siltä, että stressi on yksi todiste siitä, että naiset on Suomessa tasa-arvoisempia kuin monissa muissa maissa.

Itseasiassa tutkimus on muutenkin linjassa siihen, että elintason nousu tarkoittaa yleensä myös vastuuta ja suurempaa työ määrää. Aikoinaan ihmiset tekivät paljon vähemmän töitä tunteina mitä nykyisin, niin tottakai sama pätee tähän, kun tasa-arvon seurauksena nostetaan naisten työmäärää/vastuuta myös uupumus tasot nousevat tasa-arvoisissa maissa naisten osalta.

 

[dana77]

Aikoinaan ihmiset tekivät paljon vähemmän töitä tunteina mitä nykyisin.

Milloin aikoinaan tämä oli? Silloin kun oli kuusipäiväinen työviikko vai silloinkun ihmiset siirtyivät metsästäjä-keräilystä maanviljelykseen vai joskus sillä välillä?

 

[Ck]

Itseasiassa tutkimus on muutenkin linjassa siihen, että elintason nousu tarkoittaa yleensä myös vastuuta ja suurempaa työ määrää. Aikoinaan ihmiset tekivät paljon vähemmän töitä tunteina mitä nykyisin, niin tottakai sama pätee tähän, kun tasa-arvon seurauksena nostetaan naisten työmäärää/vastuuta myös uupumus tasot nousevat tasa-arvoisissa maissa naisten osalta.

Näkisin nimenomaan sen, että perheellisellä naisella on enemmän asioita hoidettavana pidempien välimatkojen päässä. Entisaikaan tehtiin kyllä paljon töitä, mutta varsinkin maatiloilla kaikki tapahtui kodin välittömässä läheisyydessä niin, että oltiin koko ajan yhdessä. Lapset tuli mukana kaikessa, oltiin sitten peltotöissä, kotona tai vaikka ruokailtiin. Kaikki tehtiin yhdessä, perheenä sekä myös lähinaapureiden kesken.

Ei ollut erikseen niin, että stressaat aamuheräämisestä, stressaat että lapset ehtii hoitoon, stressaat että ehdit töihin, stressaat rahasta, stressaat, että pääset ajoissa töistä, että saat lapset haettua ajoissa, stressaat liikenteestä, stressaat kauppareissusta ja stressaat, että pitää laittaa lapsille ruokaa, stressaat vielä siitä, että koti on mullin mallin, auto hajosi, mies on matkoilla jne. jne. tätä voisi jatkaa pidemmällekin.

 

[Artturenos]

Milloin aikoinaan tämä oli? Silloin kun oli kuusipäiväinen työviikko vai silloinkun ihmiset siirtyivät metsästäjä-keräilystä maanviljelykseen vai joskus sillä välillä?

En jaksa kaivaa nyt tätä varten mistä tuo tuli. Silloin kun syötiin marjoja ja metsästettiin majavia on ainakin varma, ja muutenkin oma käsitykseni on ettei työpäivät hirveästi lyhentyneet ole ihan lähi historiassakaan. Toki jos viitsit kaivaa kättä pidempää, niin minuakin kiinnostaa tämän osalta.

Etenkin sen osalta olen varma, että kokonais työmäärä ikäänkuin tuottavaan toimintaan on lisääntynyt rutkasti tasa-arvoisissa maissa joissa naisetkin tähän osallistuvat.

 

[Artturenos]

Näkisin nimenomaan sen, että perheellisellä naisella on enemmän asioita hoidettavana pidempien välimatkojen päässä. Entisaikaan tehtiin kyllä paljon töitä, mutta varsinkin maatiloilla kaikki tapahtui kodin välittömässä läheisyydessä niin, että oltiin koko ajan yhdessä. Lapset tuli mukana kaikessa, oltiin sitten peltotöissä, kotona tai vaikka ruokailtiin. Kaikki tehtiin yhdessä, perheenä sekä myös lähinaapureiden kesken.

Ei ollut erikseen niin, että stressaat aamuheräämisestä, stressaat että lapset ehtii hoitoon, stressaat että ehdit töihin, stressaat rahasta, stressaat, että pääset ajoissa töistä, että saat lapset haettua ajoissa, stressaat liikenteestä, stressaat kauppareissusta ja stressaat, että pitää laittaa lapsille ruokaa, stressaat vielä siitä, että koti on mullin mallin, auto hajosi, mies on matkoilla jne. jne. tätä voisi jatkaa pidemmällekin.

Se on osittain kyllä juuri noin. Tasa-arvo on muuten kyllä länsimaisen yhteiskunnan parhaita juttuja, koska sillä on saatu rutkasti lisää työvoimaa ja myös talenttia käyttöön yhteiskunnan kehittämiseen. Naisten pitäminen kotona on kehityksen este, ja onneksi me olemme tässä maailman kärkeä.

 

[Eikka86]

En jaksa kaivaa nyt tätä varten mistä tuo tuli. Silloin kun syötiin marjoja ja metsästettiin majavia on ainakin varma, ja muutenkin oma käsitykseni on ettei työpäivät hirveästi lyhentyneet ole ihan lähi historiassakaan. Toki jos viitsit kaivaa kättä pidempää, niin minuakin kiinnostaa tämän osalta.

Etenkin sen osalta olen varma, että kokonais työmäärä ikäänkuin tuottavaan toimintaan on lisääntynyt rutkasti tasa-arvoisissa maissa joissa naisetkin tähän osallistuvat.

Tämä on aika munakana luokan ongelma mutta uskaltaisin väittää naisten "työssäolon" ainoastaan muuttaneen muotoaan, ennen "työ" suoritettiin kodin piirissä ja nykyisellään käydään kodin ulkopuolella töissä. Toki tähän voi hassutella etätöistä mutta jokainen lienee ymmärtää tarkoituksen.

Työtunnit ovat hyvinkin paljon vähentyneet lähihistoriassa eli vaikka luettuna sotien ajan jälkeen. Lisätään tuohon linkki vielä kun osui kohdalle Tilastokeskus - Suomalaisten työaika Euroopan lyhyimpiä . Kyseessä toki 10v takaa oleva tilasto mutta kertoo kyllä sotien jälkeisen tilanteen lähelle nykyaikaa.

Sen takia työ lainauksissa kun noina aikoina kyse oli enemmän ruuan saannista kuin varsinaisesta palkkatyöstä sekä lapset hoidettiin kotona työaikana.

 

[Artturenos]

Tämä on aika munakana luokan ongelma mutta uskaltaisin väittää naisten "työssäolon" ainoastaan muuttaneen muotoaan, ennen "työ" suoritettiin kodin piirissä ja nykyisellään käydään kodin ulkopuolella töissä. Toki tähän voi hassutella etätöistä mutta jokainen lienee ymmärtää tarkoituksen.

Työtunnit ovat hyvinkin paljon vähentyneet lähihistoriassa eli vaikka luettuna sotien ajan jälkeen.

Sen takia työ lainauksissa kun noina aikoina kyse oli enemmän ruuan saannista kuin varsinaisesta palkkatyöstä sekä lapset hoidettiin kotona työaikana.

Kyllä uskon tämän. Ehkä mielipiteeni kumpuaa jostain menneistä ajoista, koska maatiloilla(myös nykyisin vähemmissä määrin) oli tapana ettei nainen käynyt missään muissa töissä. Nykyään tämä taitaa olla jonkun it-alan hommia enemmänkin, jossa mies/nainen elättää toista puoliskoa.

 

[dana77]

En jaksa kaivaa nyt tätä varten mistä tuo tuli. Silloin kun syötiin marjoja ja metsästettiin majavia on ainakin varma, ja muutenkin oma käsitykseni on ettei työpäivät hirveästi lyhentyneet ole ihan lähi historiassakaan. Toki jos viitsit kaivaa kättä pidempää, niin minuakin kiinnostaa tämän osalta.

Etenkin sen osalta olen varma, että kokonais työmäärä ikäänkuin tuottavaan toimintaan on lisääntynyt rutkasti tasa-arvoisissa maissa joissa naisetkin tähän osallistuvat.

Olen pitkälti Hararin kirjojen pohjalta ymmärtänyt, että "työaika" oli lyhympi keräilijämetsästäjien aikana ja kasvoi suuresti kun alettiin viljelemään maata. Toisaalta kun puhutaan metsästä-kerääjien työajasta, niin heillä ei ollut 5-8 viikon vuosilomia ja epäilen ettei viikonloppujakaan ihan samalla tavalla tunnettu.

Tuo Eikan postaama linkki tilastokeskuksen sivuille on varsin erinomaista luettavaa. Siinä ehkä vielä sellainen asia olisi ollut hyvä mainita, että vaikka työaika on lyhentynyt maltillisesti viimeisinä vuosikymmeninä, niin samaan aikaan työllisyysaste on kasvanut jos lähtötilanteeksi otetaan 60-luku (tätä vanhempia tilastoja en ole löytänyt, eikä niitä välttämättä ole). Tuokin on mielekiintoista lukemista:

Tilastokeskus

Työmarkkinoiden tilastointi on kehittynyt yhteiskunnan tietotarpeiden muuttuessa. Tämän päivän tilastointi pyrkii kuvaamaa yhä tarkemmin työn erilaisia muotoja. Samalla työvoimatutkimus tuottaa entistä ajantasaisempaa tietoa viimeisimmistä suhdannekäänteistä.

www.tilastokeskus.fi

Oma näppituntumani, että tehtyjen työtuntien summa on kasvanut, mutta samaan aikaan kotitöihin käytettävän aika on pienentynyt (esim pesukoneiden ja muiden apuvälineiden kehityksen takia, mutta ehkä vielä enemmän valmisruokien ja palveluiden käytön kasvun myötä), joten vapaa-ajan määrä on kuitenkin kasvanut.

Se että naiset kokevat uupumista ei siis välttämättä ole seurausta varsinaisesta työmäärästä, vaan stressi johtuu koetuista odotuksista, muistettavien asioiden määrästä (metatyö) ja muusta.

 

[Artturenos]

@dana77 kiitos. Noin se varmasti menee. Kuten alkuperäisesti kuitenkin sanoin, että vastuu tuo sivutuotteena myös uupumusta, niin en usko silti hypoteesini olevan pelkkää paskaa.

 

[PeteX]

Ruotsissa krisoidaan Marinin pukeutumista nahkatakkiin pääministerien tapaamisessa, josta on tullut uutta kuvaa

 

[lihaani]

Ruotsissa krisoidaan Marinin pukeutumista nahkatakkiin pääministerien tapaamisessa, josta on tullut uutta kuvaa

Ketkä kritisoivat ja miten?

 

[mjr]

Ketkä kritisoivat ja miten?

Aftonbladetin kolumnisti ymmärtääkseni. En kyllä usko että asukysymys olisi noin reaalisesti kovin päivänpolttava asia ruotsalaisessa keskustelussa. Toki olikohan sitten Expressenin kolumnisti, joka koki asiakseen kehua. Naispoliitikoilla tämä on edelleen median mielestä joku juttu. Jos vaikka Boris Johnson vierailisi Ruotsissa niin enpä tiedä kuinka monta kolumnia kirjoitettaisiin suurimmissa lehdissä hänen "kampauksestaan". Veikkaisin että enimmillään nolla.

 

[BigRedBob]

Ruotsissa krisoidaan Marinin pukeutumista nahkatakkiin pääministerien tapaamisessa, josta on tullut uutta kuvaa

 

[WarWas]

Ruotsissa krisoidaan Marinin pukeutumista nahkatakkiin pääministerien tapaamisessa, josta on tullut uutta kuvaa

"Aftonbladetin kolumnisti Oisin Cantwell arvioi, ettei yksikään johtava ruotsalainen poliitikko uskaltaisi käyttää samanlaista vaatetta – ”paitsi ehkä vieraillessaan puolueensa nuorisojärjestön vuosikokouksessa”."
Tässä se kritiikki?

Pääministeri Sanna Marinin musta nahkatakki valloitti Ruotsin

”Yksikään johtava ruotsalainen poliitikko ei uskaltaisi käyttää...”

www.is.fi

 

[Jarpa]

"Aftonbladetin kolumnisti Oisin Cantwell arvioi, ettei yksikään johtava ruotsalainen poliitikko uskaltaisi käyttää samanlaista vaatetta – ”paitsi ehkä vieraillessaan puolueensa nuorisojärjestön vuosikokouksessa”."
Tässä se kritiikki?

Pääministeri Sanna Marinin musta nahkatakki valloitti Ruotsin

”Yksikään johtava ruotsalainen poliitikko ei uskaltaisi käyttää...”

www.is.fi

Nahkatakkinen tyttö tulee ja julkeaa neuvoa Ruotsia Nato- asioissa. Hyvä Sanna!

Pääosinhan Ruotsin media on itseasiassa ylistänyt Marinin rohkeaa tyyliä.

 

[PataJaska]

Nahkatakkinen tyttö tulee ja julkeaa neuvoa Ruotsia Nato- asioissa. Hyvä Sanna!

Pääosinhan Ruotsin media on itseasiassa ylistänyt Marinin rohkeaa tyyliä.

Sanna taitaa olla kolme vuotta nuorempi kuin allekirjoittanut, joten tässä geopoliittisessa tilanteessa pääministerin prätkärotsi on meidän sukupolvemme globaali statement: meille ei vittuilla!

 

[BigRedBob]

Itse ajattelin ottaa tatuoinnin siinä vaiheessa, kun Suomi on Naton täysjäsen. Ajattelin siihen Naton tähteä ja jotain vittuilutekstiä ”fuck putin” tjsp tai vaikka ”TCB”, mutta nyt näyttää siltä, että tatuoinnin aiheena voisikin olla Sanna Marin nahkarotsissa.

 

[hooceebruins]

On niin kovis muija ettei toista.

 

[Lätty-ylämummo]

Olen pitkälti Hararin kirjojen pohjalta ymmärtänyt, että "työaika" oli lyhympi keräilijämetsästäjien aikana ja kasvoi suuresti kun alettiin viljelemään maata. Toisaalta kun puhutaan metsästä-kerääjien työajasta, niin heillä ei ollut 5-8 viikon vuosilomia ja epäilen ettei viikonloppujakaan ihan samalla tavalla tunnettu.

Tuo Eikan postaama linkki tilastokeskuksen sivuille on varsin erinomaista luettavaa. Siinä ehkä vielä sellainen asia olisi ollut hyvä mainita, että vaikka työaika on lyhentynyt maltillisesti viimeisinä vuosikymmeninä, niin samaan aikaan työllisyysaste on kasvanut jos lähtötilanteeksi otetaan 60-luku (tätä vanhempia tilastoja en ole löytänyt, eikä niitä välttämättä ole). Tuokin on mielekiintoista lukemista:

Tilastokeskus

Työmarkkinoiden tilastointi on kehittynyt yhteiskunnan tietotarpeiden muuttuessa. Tämän päivän tilastointi pyrkii kuvaamaa yhä tarkemmin työn erilaisia muotoja. Samalla työvoimatutkimus tuottaa entistä ajantasaisempaa tietoa viimeisimmistä suhdannekäänteistä.

www.tilastokeskus.fi

Oma näppituntumani, että tehtyjen työtuntien summa on kasvanut, mutta samaan aikaan kotitöihin käytettävän aika on pienentynyt (esim pesukoneiden ja muiden apuvälineiden kehityksen takia, mutta ehkä vielä enemmän valmisruokien ja palveluiden käytön kasvun myötä), joten vapaa-ajan määrä on kuitenkin kasvanut.

Se että naiset kokevat uupumista ei siis välttämättä ole seurausta varsinaisesta työmäärästä, vaan stressi johtuu koetuista odotuksista, muistettavien asioiden määrästä (metatyö) ja muusta.

Ehkä kototöihin käytetty aika on lyhentynyt, mutta liikkumiseen käytetty aika moninkertaistunut. En tarkoita hotjoogaa tai fillarispinninkiä, vaan kodin tarhan/koulun työpaikan tarhan/koulun ruokakaupan kodin välistä suhaamista, joka julkisilla liikkuville on helvetillinen aikasyöppö. Lasketanko tuo tuottavaksi työksi, onkin sitten mielenkiintoisempi kysymys. Työajaksi se minusta pitäisi kumminkin laskea.

 

[Euro71]

Olen pitkälti Hararin kirjojen pohjalta ymmärtänyt, että "työaika" oli lyhympi keräilijämetsästäjien aikana ja kasvoi suuresti kun alettiin viljelemään maata. Toisaalta kun puhutaan metsästä-kerääjien työajasta, niin heillä ei ollut 5-8 viikon vuosilomia ja epäilen ettei viikonloppujakaan ihan samalla tavalla tunnettu.

Tää on offtopiccia, mutta suhtaudun todella epäilevästi noihin arvioihin. Monet historiaan liittyvät asiat ovat tulkintoja löydöistä. En nyt ala juurta jaksaen esitellä syitä epäilykselleni, mutta esimerkiksi Jared Diamondilla ("Tykit, taudit ja teräs" -kirjan kirjoittaja) on huomattavan penseä suhtautuminen maatalouteen ja sen kehittymiseen, joka vaikuttaa tulkintoihin.

Metsästäjä-keräilijöiden tapauksessa tulkinnanvaraisuutta aiheuttaa mm. se, että mikä lasketaan työksi. Sitten paljon tulkinnanvaraisuutta aiheuttaa se, että kuinka tuottavaa se työ on, millaisen elintason sillä saavuttaa ja paljonko ylipäätään metsästys-keräily voi elättää ihmisiä per neliökilometri. Metsästäjä-keräilijöillehän on tyypillistä se, että heidän varusteensa, työkalunsa ja aseensa ovat primitiivisiä.

Ḿenneestä maataloudesta puhuttaessa puhutaan paljolti pienviljelijöistä. Brett Deveraux on blogissaan kirjoittanut suht tiiviin, mutta kattavan synteesin antiikin ajan ruoan tuotannosta:

Collections: Bread, How Did They Make It? Part I: Farmers!

Thanks to our helpful volunteer narrator, this entire post series is now also available in audio format! This essay will hopefully be the first post in a series (II, III, IV, A) covering some of th…

acoup.blog

Pienviljelijällä oli muutama hehtaari peltoa, joka vaati noin 2-3 aikuisen työpanoksen ja elätti laajennetun perheen. Tästä syystä oli mahdollista tehdä muutakin työtä kuin vain hankkia ravintoa eli kasvattaa elintasoa: rakennuksia, työkaluja ja esimerkiksi vaatteita. Deverauxin synteesi kankaiden ja vaatteiden tekemisestä:

Collections: Clothing, How Did They Make It? Part I: High Fiber

This post is also available in audio form, thanks to the efforts of our volunteer narrator. This week we are starting the first of a four (I, II, III, IVa, IVb) part look at pre-modern textile prod…

acoup.blog

Olen lukenut sellaisista kavereista, jotka ovat nykyaikana perustaneet omavaraisen - tai "omavaraisen" - pientilan ja kehuvat sillä, että se vaatii heiltä vain 3-4 tuntia päivässä työn tekemistä. Siinä on unohdettu aika lahjakkaasti se, että he saavat ympäröivästä yhteiskunnasta silti paljon sellaista, mitä heidän ei tarvitse tehdä itse: joten kyllä, täysin mahdollista, että pelkän ruoan tuotantoon yhdelle aikuiselle ei kulukaan kuin tuo 3-4 tuntia päivässä. Tällaisia samanlaisia sokeita pisteitä liittyy myös siihen, kun arvioidaan sitä, paljonko missäkin ammatissa ja minäkin vuosisatana eläminen on vaatinut työn tekemistä.

Mutta tämä offtopicista.

 

[PeteX]

"Aftonbladetin kolumnisti Oisin Cantwell arvioi, ettei yksikään johtava ruotsalainen poliitikko uskaltaisi käyttää samanlaista vaatetta – ”paitsi ehkä vieraillessaan puolueensa nuorisojärjestön vuosikokouksessa”."
Tässä se kritiikki?

Ei ollut humoristiseksi tarkoitetun viestini pääpointti. Ei mitää nahkarotseja vastaan. Oma Lontoosta ostettu rotsini täytää itse asiassa tänä vuonna 25 vuotta ja päällä on tiukasti pysynyt.