Sanna Marinin hallitus

[Jussih]

Odotan koska joku palstan päivystävistä vassareista syöksyy paikalle paheksumaan sitä, että ensin oikeisto vaatii työttömyystoimia ja sitten kun niitä tehdään, alkaa kaamea valitus - eikö mikään teille kelpaa?

Proaktiivisena miesoletettuna vastaankin tähän argumenttiin jo ennen kuin se esitetään: Kyllä, me olemme vaatineet ja vaadimme hallitukselta työllisyystoimia. Niiden tulee kuitenkin olla oikeita, ei näennäistoimia kuten tämä "nerokas" uudistus, jonka ainoa hyöty on (ja se on kustannuksiin nähden kovin pieni) on se, että se herättää työttömän katatoonisesta tilasta siksi aikaa, mikä menee viikossa yhden hakemuksen rustaamiseen norttiaskin kanteen ja lähettämiseen. Lopun viikon voikin sitten toipua tästä stressistä sohvalla.

 

[Huono pakki]

Nyt näköjään "Aktiivimalli" kelpaa sitten jo vasemmistollekin, kun viime kerralla oli kauhea ulina siitä, että ei työttömiä saa näin kyykyttää.

Eihän tässä ole mitään eroa Sipilän hallituksen malliin.

Kas näin kääntyy takki ja takki kääntyy näin, niinkuin eräskin ministeriksikin yltänyt aikonaan Eduskunnassa hoilasi.

Yllättikö ketään, että jälleen kerran vasemmisto petti lupauksensa? Käsiä ylös vaan rohkeasti.

Onhan tämä vasemmiston harrastama politiikka hyvin härskiä toimintaa, mutta hyvin noille tuntuu kannatusta edelleen riittävän.

Täytynee käydä hakemassa popcorneja ja pistää tulille, koska tiedossa on melkoista selitysten virtaa, kuinka tämä suunniteltu malli on ihan eri kuin Sipilän hallituksen malli. Vaikka onkin ihan vastaava.

Lisäystä: Nythän minä sen hokasin, tämähän on kai sitä ns. parempaa työttömien aktivointia.

 

[Radiopää]

Eihän tässä ole mitään eroa Sipilän hallituksen malliin.

On. Aktiivimallissa leikattiin, jos ei saanut työtä. Nykyisessä lakialoitteessa työn saanti ei ole ehto, vaan ainostaan hakeminen.

 

[Cobol]

Nyt näköjään "Aktiivimalli" kelpaa sitten jo vasemmistollekin, kun viime kerralla oli kauhea ulina siitä, että ei työttömiä saa näin kyykyttää.

Eihän tässä ole mitään eroa Sipilän hallituksen malliin.

Kävin mallit läpi ja eihän siinä eroa käytännössä ole lainkaan Sipilän hallituksen valmistelemaan aktiivimalli kakkoseen.

Molemmissa malleissa on sama rakenne työssäolovelvoitteineen, ja sen voi huomata alla olevasta taulukosta ja lukea samalla vasemmiston selittelyt - jos jaksaa. Ero on karenssikestoissa:

"Aktiivimalli 2 nousi kuolleista", sanoo työttömien etujärjestö – miksi Sipilän hallituksen inhokki kelpasi vasemmistolle nyt?

Vasemmistovetoinen hallitus hyväksyi nyt työllisyysmallin, joka porvarihallituksessa kaatui sen vastustukseen.

yle.fi

Hyvä esimerkki kuinka populistinen oppositiopolitiikka on ainakin hetkeksi unodettava hallitusvastuussa. Ikävä kyllä, Suomen lainsäädännöllä ja vasemmiston härskiydellä ay-liike on raskas ase taas toiseen suuntaan, kun voimasuhteet vaihtuvat ja vasemmisto keikahtaa oppositioon.

 

[BigRedCat]

On. Aktiivimallissa leikattiin, jos ei saanut työtä. Nykyisessä lakialoitteessa työn saanti ei ole ehto, vaan ainostaan hakeminen.

Entä aktiivimalli 2? Siihenhän vasemmistoliitto ei missään nimessä olisi suostunut. Ote ylle linkatusta Ylen jutusta:


”Hakemustehtailuun pakottaminen ei sovi suomalaisten oikeudentajuun. Työttömyyttä vastaan kamppaillaan parhaiten luomalla uusia työpaikkoja ja tukemalla ja kouluttamalla työnhakijoita”, Lindströmille osoitetussa vasemmistoliiton vetoomuksessa (siirryt toiseen palveluun) todettiin.

 

[Radiopää]

Entä aktiivimalli 2?

Aktiivimalli 2:n suurin epäkohta oli sen tarkoitus toimia ykkösen kanssa samaan aikaan eli mitään aktiivimalli 2:sta ei olisi yksinään ollut. Siksi nykyistä lakialoitteita ei voida nähdä aktiivimallina paitsi ehkä tällä foorumilla.

Vasemmistoliitto tuskin on muuttanut kantaansa, mutta etenkin pienen puolueen tulee hallituksessa ollessaan joustaa. Demarien äänestäjissä on varmaan paljon menneisyydessä eläviä ihmisiä, jotka ajattelevat, että kyllä töitä on, jos vain viitsii hakea. Heille lakialoitteita on helppo perustella, joten isoa joustoa ei tarvita. Keskustan taas täytyy saada malli näyttämään aktiivimallilta, koska olivat tuolloin hallituksessa. Media ei avaa ja analysoi aloitetta, vaan toistaa poliitikkojen puheita.

Oma kantani on, että hakemusten määrän sijaan pitäisi tarkastella laatua. Minkälaista työtä on haettu ja miten. Mutta tämä ei valitettavasti onnistu, jos kerran TE-keskuksissa ei edes ymmärretä ammattien välisiä eroja. Tämän muuttaminen on näennäistä työllistymistä tärkeämpää.

 

[Cobol]

Aktiivimalli 2:n suurin epäkohta oli sen tarkoitus toimia ykkösen kanssa samaan aikaan eli mitään aktiivimalli 2:sta ei olisi yksinään ollut. Siksi nykyistä lakialoitteita ei voida nähdä aktiivimallina paitsi ehkä tällä foorumilla.

Sipilän aktiivimalli kakkosta vertaavat Marinin malliin tutkijat, valtamedia, poliitikot ja järjestöt. Vaikka se ei vasemmalla mukavalta tunnu, kyllä me tällä foorumilla teemme myös vertausta.

Tässä muutama vertailu:

SAK:n asiantuntija hallituksen aktiivimallista: Kaavamaista kontrollia, monimutkaista säätelyä | Verkkouutiset

SAK:n asiantuntija hallituksen aktiivimallista: Kaavamaista kontrollia, monimutkaista säätelyä | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Taas uusi "aktiivimalli"? Nämä ovat Sipilän ja Marinin hallitusten työnhakumallien keskeisimmät erot

Muutama vuosi sitten Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajama, niin kutsuttu "Aktiivimalli 2" sai ankaraa kritiikkiä niin työmarkkinajärjestöiltä, oppositiolta kuin kansalaisilta. Sittemmin hylätyn mallin ytimessä oli kuitenkin samankaltainen hakemuspakko, jota Sanna Marinin (sdp.) demarivetoinen...

www.mtvuutiset.fi

Havahduttava kuva: Sipilän hallituksen aktiivimalli 2 haukuttiin lyttyyn – Nyt Marinin hallitukselta lähes samanlainen malli, ”nimi muutettu”

Marinin hallitus on linjannut merkittävästä muutoksesta työttömyysturvan karensseihin. Uusi pohjoismaisen työvoimapalveluiden malli muistuttaa Sipilän hallituksen omaehtoisen työnhaun mallia, jonka oppositio ja ay-liike tuolloin ristivät aktiivimalli kakkoseksi. Kuva kertoo yhtäläisyydet selvästi.

www.uusisuomi.fi

"Aktiivimalli 2 nousi kuolleista", sanoo työttömien etujärjestö – miksi Sipilän hallituksen inhokki kelpasi vasemmistolle nyt?

Vasemmistovetoinen hallitus hyväksyi nyt työllisyysmallin, joka porvarihallituksessa kaatui sen vastustukseen.

yle.fi

 

[Radiopää]

Sipilän aktiivimalli kakkosta vertaavat Marinin malliin tutkijat, valtamedia, poliitikot ja järjestöt. Vaikka se ei vasemmalla mukavalta tunnu, kyllä me tällä foorumilla teemme myös vertausta.

Ei se siltä näytä, kun hakuvelvoitteessa ja työllistymisvelvoitteessa ei nähdä mitään eroa.

Ja kyllä, vastustan myös nykyisen lakialoitteen hakuvelvoitetta, koska ongelma on osaamattomien työnhakijoiden aiheuttama hakemusrumba. Osaamattomilla työnhakijoilla tarkoitan sellaisia, jotka eivät osaa hakea työtä.

 

[Cobol]

Ei se siltä näytä, kun hakuvelvoitteessa ja työllistymisvelvoitteessa ei nähdä mitään eroa.

Itse käsittelin Sipilän kakkosta vertailuineen juuri sen takia, että samaa ovat tehneet SAK:n ja EK:n porukat, tutkijat, poliitikot ja toimittajat. Esimerkiksi SAK:n asiantuntija Mikko Laakkonen totesi näin ylle linkittämässäni jutussa:

"Viittaukset Sipilän hallituksen suunnitelmaksi jääneeseen aktiivimalli kakkoseen eivät ole tuulesta temmattuja. Työttömät eivät jatkossakaan pääse helpolla".

Todettakoon myös, että omaat väärää tietoa mallista, arvatakseni eräältä Apu-lehden kolumnistilta. Työllistymisvelvoitetta Sipilän ykkösessä ei ollut. Riitti, että täytti aktiivisuusehdon.

 

[Jymäkkä]

Minusta erittäin hyvä, että jotain saatiin aikaan. Ihan sama, jos onkin aiemmin vastaavia kritisoitu, peruspolitiikkaa semmoinen.

Hakupakko myös ok, jos ei osaa hakea, on korkea aika harjoitelka.

 

[Cobol]

Kun yllä on väärää tietoa Sipilän aktiivisuusmallin ykkösestä väitteellä, että se sisältää työllistymisvelvoitteen, korjaan vielä senkin:

1. Aktiivisuutta tarkasteltiin 65 maksupäivän jaksoissa ja aktiivisuusehto täyttyi, jos oli sinä aikana 18 tuntia palkkatyössä, toimi yrittäjänä saaden vähintään 245,64 euroa yrittäjätuloa tai oli viisi päivää TE-palveluiden järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa.

2. Aktiivisuusehto täyttyi myös jos vietti viisi päivää esimerkiksi kunnan, ammattiliiton tai järjestön järjestämässä työllistymistä tukevassa toiminnassa – tai opiskeli viisi päivää sivutoimisia opintoja tai lyhytkestoisia, enintään 6 kuukautta kestäviä opintoja, joiden ajalta maksetaan työttömyysetuutta.

Työllistysmisvelvoitetta ei siis ollut, vaan normaaliin korvaukseen riitti esimerkiksi TE-palveluiden "palvelu", ay-liikkeen tai muun järjestön työllistymistä tukeva toiminta tai opiskelu. Se, että näihin ei riittänyt mm. TE-toimiston toimesta väkeä, vei hommalta pohjaa.

Minusta erittäin hyvä, että jotain saatiin aikaan. Ihan sama, jos onkin aiemmin vastaavia kritisoitu, peruspolitiikkaa semmoinen.

Hakupakko myös ok, jos ei osaa hakea, on korkea aika harjoitelka.

Ehdottomasti. Jatkossa nähdään, mikä on Marinin kalliin mallin vaikutus työllisyyteen ja talouteen. Kovin merkittävästi ei toivottavasti mene miinukselle, koska vaatimus osallistua työllisyyttä edistävään koulutukseen tai omaan opiskeluun puuttuu. Tämä siis pohtien samanaikaista 40 % TE-toimiston väen lisäystä + lisätiloja + yksityisiltä mahdollisesti ostettavia lisäpalveluita homman hanskaamiseen.

 

[mike owen]

Ei se siltä näytä, kun hakuvelvoitteessa ja työllistymisvelvoitteessa ei nähdä mitään eroa.

Ja kyllä, vastustan myös nykyisen lakialoitteen hakuvelvoitetta, koska ongelma on osaamattomien työnhakijoiden aiheuttama hakemusrumba. Osaamattomilla työnhakijoilla tarkoitan sellaisia, jotka eivät osaa hakea työtä.

Suurempi ongelma on se, että Suomessa ei ole eikä tule olemaan ammattitaitoista työvoimaa tarpeeksi saatavilla tulevaisuudessa työmarkkinoilla. Kohtaanto-ongelma on tosiasia, mutta ongelmia on nykyään joka puolella Suomessa.

 

[Radiopää]

Todettakoon myös, että omaat väärää tietoa mallista, arvatakseni eräältä Apu-lehden kolumnistilta. Työllistymisvelvoitetta Sipilän ykkösessä ei ollut. Riitti, että täytti aktiivisuusehdon.

Aivan. Myös opiskelupaikka tai yrittäjäksi ryhtyminen laskettiin. Varmaan tosi helppo vaihtehto niille, joista ei ollut työllistymään.

 

[Cobol]

Suurempi ongelma on se, että Suomessa ei ole eikä tule olemaan ammattitaitoista työvoimaa tarpeeksi saatavilla tulevaisuudessa työmarkkinoilla. Kohtaanto-ongelma on tosiasia, mutta ongelmia on nykyään joka puolella Suomessa.

Tämä on iso ongelma. Nyt Marinistit laittavat valtavasti paukkuja työttömien aktivointiin. Työperäinen maahanmuutto ja tutkimus olisivat ehkä parempia sijoituskohteita, jos mietitään yritysten sijoittumista Suomeen jatkossa ja Suomen taloutta.

No, se tästä. Toivotaan parasta tällekin hankkeelle.

 

[mike owen]

Tämä on iso ongelma. Nyt Marinistit laittavat valtavasti paukkuja työttömien aktivointiin. Työperäinen maahanmuutto ja tutkimus olisivat ehkä parempia sijoituskohteita, jos mietitään yritysten sijoittumista Suomeen jatkossa ja Suomen taloutta.

No, se tästä. Toivotaan parasta tällekin hankkeelle.

Yksi iso ongelma on myös se, että työnhakijalla on joko väärä sukunimi tai liian vähän työkokemusta. Osalla työnantajista on vastenmielistä ottaa maahanmuuttajia työntekijöiksi yritykseen.

Tarvitaanko jokaisessa yrityksessä virheetöntä suomenkielen taitoista henkilökuntaa vai pärjätäänkö suppeammalla suomenkielen taidolla.

 

[Radiopää]

Suurempi ongelma on se, että Suomessa ei ole eikä tule olemaan ammattitaitoista työvoimaa tarpeeksi saatavilla tulevaisuudessa työmarkkinoilla. Kohtaanto-ongelma on tosiasia, mutta ongelmia on nykyään joka puolella Suomessa.

Jep. Ja tähän mukaan vielä alueellinen ja sosiaalinen vaikutus. Kaikkialla maassa ei ole yhtä hyvä tai vaikea tilanne. Poikamiehen on helpompi lähteä työn perässä muualle maahan kuin perheellisen. Tai poikamiehen, jonka lapset asuvat lähellä.

Nyt käsiteltäväksi tuleva aloite on parempi kuin aktiivimalli, mutta edelleen se niputtaa työttömät liiaksi homogeeniseksi ryhmäksi ja siksi katsoo enemmän menneeseen kuin tulevaan.

 

[Jules W.]

Aivan. Myös opiskelupaikka tai yrittäjäksi ryhtyminen laskettiin. Varmaan tosi helppo vaihtehto niille, joista ei ollut työllistymään.

Pitääkö kaikki toimenpiteet peilata juuri tuohon kohderyhmään?

Voiko tuolla periaatteella miettiä esimerkiksi veronkiertoon puuttumista. Verotarkastus on varmaan tosi helppoa niille rehellisille yrittäjille. Koululaisiin, varmaan tosi helppoja nämä derivaatat niille joilla on vaikeuksia matematiikassa. Pitäiskö kaikki miettiä puhtaasti sen alimman yhteisen nimittäjän mukaan?

 

[Jymäkkä]

Jep. Ja tähän mukaan vielä alueellinen ja sosiaalinen vaikutus. Kaikkialla maassa ei ole yhtä hyvä tai vaikea tilanne. Poikamiehen on helpompi lähteä työn perässä muualle maahan kuin perheellisen. Tai poikamiehen, jonka lapset asuvat lähellä.

Nyt käsiteltäväksi tuleva aloite on parempi kuin aktiivimalli, mutta edelleen se niputtaa työttömät liiaksi homogeeniseksi ryhmäksi ja siksi katsoo enemmän menneeseen kuin tulevaan.

Kyllä nämä vaikeita tilanteita on, ei sitä kukaan kiistä. Ei vaan silti ole yhteiskunnalla varaa siihenkään, että elätetään työkykyistä sakkia kotipitäjissään, kun on niin vaikeaa siirtyä muualle. Jos haluaa niin kotipitäjässä elää, niin paree hankkia ammatti/työ, jota siellä on tarjolla.

 

[mike owen]

Jep. Ja tähän mukaan vielä alueellinen ja sosiaalinen vaikutus. Kaikkialla maassa ei ole yhtä hyvä tai vaikea tilanne. Poikamiehen on helpompi lähteä työn perässä muualle maahan kuin perheellisen. Tai poikamiehen, jonka lapset asuvat lähellä.

Nyt käsiteltäväksi tuleva aloite on parempi kuin aktiivimalli, mutta edelleen se niputtaa työttömät liiaksi homogeeniseksi ryhmäksi ja siksi katsoo enemmän menneeseen kuin tulevaan.

Juuri näin. Usein on vaikeata muuttaa syrjäseudulta työn perässä toiselle puolelle maata, jos ei saa asuntoa myydyksi tai korvaus vanhasta asunnosta on hyvin pieni. Ilmaiseksi ei kannata antaa hyvää omakotitaloa. Harva perhe muuttaa kauaksi kotiseudulta, jos puoliso ei saa uutta työtä uudelta asuinalueelta.

Usealla perheellä on myös huoli omista vanhemmista tai isovanhemmista. Miten heidän käy, jos he tarvitsevat omaishoidon palveluita tai muuta vastaavaa. Onko siinä mitään järkeä , jos kaikkien pitäisi asua pääkaupunkiseudulla. Voihan muuallakin elää ihmisarvoista elämää.

Itseäni ketutti aikanaan kun hain työpaikkaa, jos työnantaja ei viitsinyt vastata mitenkään asialliseen työhakemukseen. Nykyään se on varmasti helpompaa vastata ilman suurempia ongelmia netin välityksellä.

 

[Cobol]

Yksi iso ongelma on myös se, että työnhakijalla on joko väärä sukunimi tai liian vähän työkokemusta. Osalla työnantajista on vastenmielistä ottaa maahanmuuttajia työntekijöiksi yritykseen.

Tarvitaanko jokaisessa yrityksessä virheetöntä suomenkielen taitoista henkilökuntaa vai pärjätäänkö suppeammalla suomenkielen taidolla.

Yleensä ongelma on siinä, että matalasti koulutetut tai kokonaan kouluttamattomat maahanmuuttajat lisäävät matalasti koulutetun työvoiman tarjontaa, jolta on mennyt maasta riippuen digimurroksessa satoja tuhansia tai miljoonia työpaikkoja. Kun ei ole riittävästi työpaikkoja, huonosti koulutetun kantaväestön palkat ja työllisyys heikentyvät.

Suomessa tämä menee niin, että palkat eivät jousta alas, joten työnantajat eivät palkkaa kalliilla heikosti koulutettuja tai kouluttamattomia maahanmuuttajia. Lähinnä kyse on humanitaarisesta maahanmuutosta ja siinäkin vain tietyistä maista tulleista.

Samaan aikaan länsimaista tulleet maahanmuuttajat ja monet muut ammattilaiset työllistyvät helposti.

Ei tähän kannata pyörää uudelleen keksiä vaan katsoa, mitä Saksa, Ranska, Ruotsi, Britannia jne ovat tehneet. Työmarkkinat joustavat ja paikallinen sopiminen toimii.

 

[Radiopää]

Kyllä nämä vaikeita tilanteita on, ei sitä kukaan kiistä. Ei vaan silti ole yhteiskunnalla varaa siihenkään, että elätetään työkykyistä sakkia kotipitäjissään, kun on niin vaikeaa siirtyä muualle. Jos haluaa niin kotipitäjässä elää, niin paree hankkia ammatti/työ, jota siellä on tarjolla.

Mutta kuinka moni työnantaja palkkaa sellaisen, jolla ei selvästikään ole muuttohaluja? Muuttohaluja on hyvin vaikeaa luoda työvoimapolitiikalla, vaikka malli olisi minkälainen tahansa.

 

[haunted shores]

Yksi iso ongelma on myös se, että työnhakijalla on joko väärä sukunimi tai liian vähän työkokemusta. Osalla työnantajista on vastenmielistä ottaa maahanmuuttajia työntekijöiksi yritykseen.

Ilman sarvia ja hampaita: Jos yrityksen jatkuvuuden varmistaminen tai korkeampi tuotto ehdottomasti vaatii kahta uutta työntekijää, mitä veikkaat kuinka moni yrittäjä jättää toimeentulonsa varmistettua tai lisätulot ottamatta, koska sopivilla hakijoilla on väärä nimi tai vääränlainen tausta?

ps. vastaus on nolla.

 

[Jymäkkä]

Mutta kuinka moni työnantaja palkkaa sellaisen, jolla ei selvästikään ole muuttohaluja? Muuttohaluja on hyvin vaikeaa luoda työvoimapolitiikalla, vaikka malli olisi minkälainen tahansa.

Joo, en kiistä. Mutta voitaisiin edes yrittää rankomalla kunnolla näitä, jotka ei työtä ota vastaan, vaikka tarjottaisiin. Kyllä mä ymmärrän, jos ei ole muuttohaluja, mutta ymmärrän myös hyvin, että tällaiselle voitaisiin maksaa leikattua työttömyysturvaa. Voushan se alkaakin kiinnostaa. Ei tällaisia ole kokeultu edes, joten mistä tiedetään, ettei voida vaikuttaa?

 

[444]

Eihän tässä ole mitään eroa Sipilän hallituksen malliin.

Mikäli näin tosiaan on, niin mitä se nk. ”oikeisto” oikein räksyttää asiasta? Luulisi kelpaavan paremmin kuin hyvin, kun sen eteen vuodatettiin verta, hikeä ja kyyneleitä silloin, kun viimeksi päästiin maistamaan valtaa.

 

[Jules W.]

Kyllä nämä vaikeita tilanteita on, ei sitä kukaan kiistä. Ei vaan silti ole yhteiskunnalla varaa siihenkään, että elätetään työkykyistä sakkia kotipitäjissään, kun on niin vaikeaa siirtyä muualle. Jos haluaa niin kotipitäjässä elää, niin paree hankkia ammatti/työ, jota siellä on tarjolla.

Tämä on todella hyvä nosto ja tämä voitaisiin kääntää myös niin, että kuinka monessa maassa on mahdollista valita asuinpaikkansa, niin että yhteiskunta sen elämisen siellä lopulta kustantaa? Mihin asti tämä oikeus ulottuu, jos on syntynyt Eirassa, niin pitääkö valtion tarjota riittävä tulotaso, että voi loppuelämänsä asua Eirassa vai pitääkö se tulotaso olla itse valmis hankkimaan?

Mikä on ihmisen perusoikeus, se että saa valita itse asuinpaikkansa vai se, että yhteiskunnan on myös kustannettava tämä asuinpaikka?

Minusta tämä käyttäjän @Radiopää nostama perustelu on hieman outo, varsinkin kun mietitään miten monin tavoin yhteiskunta oikeasti täällä ihmistä tukee koulutuksen, asumisen ja elämisen osalta. Monenlaisia mahdollisuuksia on vaikuttaa siihen missä lopulta asuu ja minkälaista työtä sen takia joutuu tekemään. Aika monessa paikassa on vain siirryttävä toimentulon perässä ja sitä pidetään aivan normaalina.