Suomessa on edelleen suuri kannustinloukkujen probleema työmaailmassa/työttömyydessä. Tämä ei ole uusimman hallituksen vika, mutta eipä siellä ole pistetty tikkuakaan ristiin tilanteen parantamiseksi. Edelliset 2 hallitusta sentään yrittivät tosissaan tehdä asialle jotain. Jäivät vaan vähän turhan pieniksi ne konkreettiset toimet, ja tuliko niitä lopulta edes. Nykyhallitus välttelee koko puheenaihetta, vaikka näiden "loukkujen" purkaminen hyödyttäisi ihan kaikkia sosioekonomi-ryhmiä, ja todella paljon.
Suomesta pitäisi tehdä maa, jossa ns. oman alan hommien puuttuessa kannattaa käytännössä minkä tahansa työn vastaanottaminen (järkevällä säteellä toki), ja että se siis olisi tälle selvästi edukkaampaa, kun torpata niitä yksi kerrallaan pois. Kuka hyötyy siitä, että ihminen odottaa ja odottaa ja odottaa työttömänä oman alansa töitä. Myös ikäongelmia on työmarkkinoilla. Esim. 55v työnsä ammattilainen ei välttämättä edes saa niitä haluamiansa hommia enää, vaikka hakisi kuinka. Se on hemmetin huono juttu, mutta valitettavaa arkipäivää, ja siinä onkin heti toinen ongelmanhaara tähän.
Teki pahaa tossa enne kesälomia, kun oli joku puheenjohtajatentti, ja teemana työmaailma. Siinä toimittaja kysyi kuinka nykyhallitus purkaisi kannustinloukkuja ja kohtaanto-ongelmaa (en minäkään tosta sanasta tykkää kyllä, mutta vieläkään parempaa/kuvaavampaa ole mieleen tullut). Jokainen hallituksen PJ kierteli tuota kysymystä minkä poliitikon puhetaidoilla pystyi, ja lopulta ei ollutkaan mitään uutta sanottavaa asiaan. Ei minkäänlaista ratkaisun yritystäkään.
