Aivan sama. Kokoomuksella oli mahdollisuus hallitukseen rakentamaan sotea ilman maakuntia. Siksi sitä on nyt ihan turha itkeä, etenkään kun ilmeisesti paras malli tulisi yhdessä SDP:n kanssa. Kannattaisi siis enemmin keskittyä niihin asioihin, minkä takia eivät hallitukseen kelvanneet. Hallituspolitiikka on yhteistyötä ja oppostiopolitiikka yksinhuutelua. Nykyinen kokoomus valtosineen näyttää sopivan parhaiten jälkimmäiseen, kun muut eivät tee mitään oikein. Suomen ”EU-myönteisin” puolue kehtaa kovistella koko EU:ta koskevaa elvytyspakettia vain, koska ei olla itse hallituksessa. Sote on paska, vaikka oma viritelmä kaatui kerta toisensa jälkeen. Voi sitä takinkäännösten ja selitysten määrää, kun seuraava hallitusvastuu taas kutsuu. No, ainakin persut kiittävät.
Ei se nyt ihan noinkaan ole, että Kokoomuksen vika, kun eivät menneet Rinteen ehdoilla hallitukseen. Ei Rinne tarjonnut Kokoomukselle käytännössä hyväksymiskelpoista vaihtoehtoa, eikä Kokoomuskaan voinut jokseenkin äänettömäksi yhtiömieheksi lähteä. Vaikka normaaliin hallitustunnustelutapaan Rinne väittikin, että kaikkien kanssa neuvoteltiin aidosti, niin aivan sinisilmäinen on se, joka tuota uskoo. Toisekseen, Rinteen halu muodostaa jonkinmoinen enemmistöhallitus ottamalla Keskusta mukaan oli neuvottelutuloksenkin perusteella aivan ilmeistä. Itsenäisen Suomen poliittinen historia ei taida tuntea vastaavaa tapausta, jossa romahdusmaisen vaalitappion kärsinyt puolue päätyy hallitukseen, ja saa vielä tuollaisen läjän omia tavoitteitaan läpi. Kyllä neuvotteluissa oli kyse siitä, että Rinne halusi lähteä rakentamaan nykyistä hallituspohjaa Kepun kanssa. Myöskään Vasemmistoliitto ei halunnut lähteä Kokoomuksen kanssa samaan hallitukseen, ja Vihreillekin tuntui sopivan paremmin toteutunut hallituspohja kuin jokin muu vaihtoehto, jossa on Kokoomus mukana. Rinteen suunnittelema hallituspohja oli lisäksi jokseenkin ainoa kombo, johon voidaan istuttaa samaan aikaan SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Sellaisella pystyy jo jollakin lailla tekemään vasemmistopolitiikkaa, paljon paremmin kuin millään muulla tuolloin edes teoreettisesti mahdollisella enemmistöpohjalla, joten siitä se sitten lähti. Ei Kokoomukselle ollut tuohon näytelmään varattu muuta kuin neuvottelujen aikainen stunttirooli.
Tulevaisuudessa odottavista takinkäännöistä ja siellä tapahtuvasta vasemmistolaisesta ulvonnasta voisi jatkaa vielä pitkään, kun pohditaan sitä, miten seuraavat hallitukset pyrkivät tasapainoittamaan Suomen taloutta Marinin porukan lainanoton ja vihertävän elvyttämisen jäljiltä, kun esimerkiksi kommunistit ja mahdollisesti myös SDP eivät ole silloin hallituksessa. Ei saisi leikata oikein keneltäkään. Saramokin puhui jostakin vastuunkannosta, kun nyt pitää elvyttää ja "elvyttää" ja ottaa lainaa lainan perään, ja että tulevaisuudessa pitää ottaa niistäkin teoista vastuuta. Saramo ja hänen edustamansa puolue ei tule jatkossakaan ottamaan mitään sellaista vastuuta, jossa rahahanoja tiukennetaan niin, että tekee useammasta paikasta kipeää. Enkä usko, että Sanna Marin tulee olemaan yhtään halukkaampi ottamaan tällaista vastuuta. Ei kuulu vasemmiston pelikirjaan, olipa kyse sitten sotesta tai pienemmistä asioista.