Nuo onkin mielenkiintoisia ja mahdollisesti analysoitavissa olevia seikkoja. Epäilen että eivät riitä selittämään esim. Ruotsin massiivista epäonnistumista verrattuna Suomen onnistumiseen. Minusta hallitukselle voi reilusti antaa kiitosta, kun sille on aihetta ja vastaavasti arvostella kun ei ole. Ehkä vaalien jälkeen meno taas täälläkin tasapainottuu.
Ruotsin virheitä on käsitelty koronaketjuissa, joten en niihin tässä lähde. Minustakin hallitukselle voi antaa kiitosta, kun on syytä. Mutta katsotaanko tarkemmin? Pari ajatusta, miksi yllä olevien lisäksi Suomi pärjäsi hyvin:
* Suomalaiset uskoivat THL:n ohjeita, ja pesivät kätensä
* Suomalaiset uskoivat THL:n ohjeita, ja noudattivat etäisyyksiä toisiinsa
* Suomalaiset uskoivat THL:n ohjeita, ja pitivät maskeja
Noista olisi selvinnyt mikä tahansa hallitus, sillä ei olisi tarvinnut kuin kuunnella asiantuntijoita. Sanoisin jopa, että Halla-aho tai Orpo olisi kuunnellut enemmän talouden ja rajoitusten purun osalta kuin Marin-Kiuru, ja saaneet myös paremman tuloksen.
Entäs sitten muut suuret asiat Marinin hallituksen päätöksissä?
* Sote (valmisteilla päinvastoin kuin asiantuntijat esittivät)
* Kestävyysvaje (ei kiinnosta Marinia)
* Sosiaaliturvan uudistaminen (ei kiinnosta Marinia)
* Digitaaliteknologia mahdollisuutena (ei kiinnosta Marinia)*
* Ilmastonmuutos ja hiilineutraalisuus (ei kiinnosta Marinia)*
* Luonnon monimuotoisuus (ei kiinnosta Marinia)*
* Hallitus asettaa jokaisessa erilaisia tavoitteita pitkälle tulevaisuuteen, mutta Marinin hallituksen omat, välittömät toimet eivät ole sellaisia, että ne uskottavasti tukisivat suurten tavoitteiden saavuttamista. On eri asia tehdä nyt jotain merkittävää kuin kirjata tavoitteeksi vuoden 2035 tai 2050, ja jättää konkreettiset toimet tuleville hallituksille.
Kuvaavaa on, että kun opetusministeri Jussi Saramolta (vas) kysyttiin, miksi nyt juuri mitään asioita ei päätetä, vaan jätetään ne tuleville hallituksille, Saramo kertoi sen osoittavan Marinin hallituksen vastuullisuutta.