Kyllä minusta hyvin toimeentulevia paluumuuttajia voitaisiin vaikka vähän tukeakin. Rahat tulisi kyllä moninkertaisesti takaisin. Joku voi keksiä houkuttimia varmaan paremmin, mutta vaikka "pikku" tervetuliaisetua tonttiasioissa jne.
Mutta toihan nyt on kaikista idioottimaisinta ja kannustaisi ennemminkin lähtemään, että saisi edun jota muuten ei voi saada. Kyllähän sen touhun pitää olla sellaista, että byrokratia tekee tulemisen mahdollisimman helpoksi ja Suomi itsensä haluttavaksi, mutta ei siitä nyt pidä alkaa mitään etuja antamaan.Kyllä minusta hyvin toimeentulevia paluumuuttajia voitaisiin vaikka vähän tukeakin. Rahat tulisi kyllä moninkertaisesti takaisin. Joku voi keksiä houkuttimia varmaan paremmin, mutta vaikka "pikku" tervetuliaisetua tonttiasioissa jne.
Olen ollut niin työperäinen maastamuuttaja ja sittemmin paluumuuttaja. Kumpaankaan päätökseen ei kyllä ollut Suomen verotuksella minkäänlaista osuutta. Ehkä on joukko ihmisiä, jotka joka ilta itseään motivoisakseen joutuvat kurkkaamaan pankkitilin saldon, mutta ei varmasti mikään merkittävä ole tämä porukka.
Silti tänne jää suurin osa It-alan ammattilaisista ja insinööreistä.Jonkun verran esim. atlanttin toiselle puolelle lähteneitä IT-alan ammattilaisia ja insinöörejä tiedän, ja kyllä se toinen painava syy lähdölle on nimenomaan se, että palkka ja siitä käteen jäävä osuus nyt vain on yleensä reilusti suurempi kuin mitä Suomessa on.
Silti tänne jää suurin osa It-alan ammattilaisista ja insinööreistä.
Silti tänne jää suurin osa It-alan ammattilaisista ja insinööreistä.
Koulutuksen osalta säästöjä hakisin edistämällä oppisopimuskoulutusta joko puhtaasti pätevyyteen vievänä mallina tai sitten hybridinä niin, että vuosi vedetään ammattikoulussa ja loput oppisopimuksella. Lainsäädäntöä remontoitaisiin niin, että oppisopimuksella oleva ei saisi täyttä palkkaa vaan joko opintotukea tai sitten järjesllistä osuutta alan normaalista aloituspalkasta (ei kukaan muukaan saa opiskelusta täyttä liksaa ja oppisopimuksella nimenomaan kouluttaudutaan ammattiin). Tämä vapauttaisi resurssia perusamitsun puolelta.
Valitettavasti näissä asioissa se syyttävä sormi osoittaa myös työnantajiin. Tosi moni firma on pieniä muutaman hengen yrityksiä, toisaalta on isompia firmoja ja kummassakin tapauksessa tuntuu se halu työnantajilla uhrata euroakaan koulutukseen olevan nolla. Aina pitäisi saada suoraan töihin 10v kokemuksella, 20v jätkä jolla on kaikki mahdolliset paperit ja kortit. Yhtälö on oikeasti aika mahdoton. En sano, että sopivilla kannustimilla ei asiaa voitaisi hoitaa ja sopivasti byrokratiaa purkamalla saisi se työssäoppinut sen paperin kouraansa, että hän oikeasti osaa, mutta jos firmat ei enää nykyisin ole valmiita uhraamaan euroakaan siihen, että he kouluttavat itse työntekijänsä niin eihän tämä homma vain toimi.Tämä liittyy kaikkiin hallituksiin ja olenkin ihmetellyt, myös tällä palstalla, miksi oikeasti työllistävää sekä oikeaa ja tarvttavaa ammattitaitoa luovaa oppisopimusjärjestelmää ei ole kehitetty. Kaikkien ei tarvitse olla akateemisia, kaikki eivät halua olla akateemisia. Nykypäivänä akateemisuus (mikä ei aina oikeastaan valmista mihinkään ammattiin) ei takaa töitä tai edes korkeampaa palkkaa. Sen sijaan kädentaitajista on ilmeinen pula ja siten myös palkkaus on kohdillaan.
Nimim. sähkäriä, putkaria sun muuta asentajaa silloin tällöin tarvitseva
Näin olen itsekin ymmärtänyt ja ymmärrän yrittäjiä.Tosi moni firma on pieniä muutaman hengen yrityksiä, toisaalta on isompia firmoja ja kummassakin tapauksessa tuntuu se halu työnantajilla uhrata euroakaan koulutukseen olevan nolla. Aina pitäisi saada suoraan töihin 10v kokemuksella, 20v jätkä jolla on kaikki mahdolliset paperit ja kortit. Yhtälö on oikeasti aika mahdoton. En sano, että sopivilla kannustimilla ei asiaa voitaisi hoitaa ja sopivasti byrokratiaa purkamalla saisi se työssäoppinut sen paperin kouraansa, että hän oikeasti osaa, mutta jos firmat ei enää nykyisin ole valmiita uhraamaan euroakaan siihen, että he kouluttavat itse työntekijänsä niin eihän tämä homma vain toimi.
Mulla vähän kaksijakoiset fiilikset tästä. Eihän erilaisten velkakattojen puuhaaminen yksin tämän hallituksen asialistalla ole ollut, vaan kotitalouksien velkaantumisesta on oltu huolissaan jo aiemmin, ja tullut mm. asuntolainoihin tuo oman rahan vaatimus.HS-analyysi | Pitääkö jokaisella todella olla oikeus ostaa asunto Helsingin ytimestä?
Asuntokuplasta ja ylivelkaantumisesta lähtevä talouskriisi on erityisen tuhoisa. Velkakatosta käytävä keskustelu kertoo, että monilla Helsingin keskustassa asuvilla on harhainen käsitys asumisen hinnasta, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Anni Lassila.www.hs.fi
Vaikka hallitusta onkin tullut kritisoitua, niin tämä on hyvä päätös. Ensinnäkin on minun mielestäni niin, että a) kaikilla ei tosiaankaan pidä tulotasosta riippumatta olla mahdollisuutta asua omistusasunnossa (tai vuokrallakaan) Helsingin keskustassa.
Ja b) tuo velkakatto suojelee minun mielestäni yksilöä hyvällä tavalla. Vaikka yleensä nikottelen aika pahasti kaikenlaisen holhoamisen perään valtion taholta, niin tässä kohtaa se on minun mielestäni hyvä asia ja täysin perusteltua. Jenkkien asuntokupla 2000-luvulla osoitti sen, että todella monet ihmiset eivät ymmärrä yhtään suuriin velkamääriin liittyviä riskejä. Ja kyllä meillä Suomessakin näitä ihmisiä riittää. Stressitestit ja muut jarrut on syytä olla olemassa, joilla pyritään varmistamaan se, että ihmisen kyky lyhentää lainaansa säilyy tulevaisuudessakin.
Ihmisten pitäisi itse pystyä hahmottamaan se, että mihin heillä oikeasti on varaa. Ja kuten tuon jutun kirjoittakin toteaa, niin ehkä sitä velkaa ei ole hyvä olla semmoisia määriä, että koko talous pitää sitten pingottaa ihan ääritiukalle. Toki jokainen saa tehdä kuten haluaa, mutta minun mielestäni semmoinen ei ainakaan ole kovin mielekästä, jos "löysää rahaa" ei jää yhtään omaan käyttöön.
Onhan se aika selvää, että tässä jotain yritetään salailla ihan urakalla. Ja luulisi Marininkin olevan perillä tästä - jos yhtään kiinnostaa miksi oma pulju käyttäytyy kuin tupakkayhtiön lakitoimisto.Tuntuu ikävällä tavalla absurdilta, että siellä nuo sankarit nostaa palkkaa kirjoittaessaan näitä "päätöksiä" ja keksiessään perusteita miksi Liskille ei vain tarvitsisi antaa pyytämiään tietoja järkevässä muodossa. Virkamiehen aika on hyvin käytetty kun ajankäyttö optimoidaan sen kannalta, miksi journalistille on ok toimittaa pyydetty aineisto tulostamalla Excel-taulukko ja skannaamalla tulosteet sitten kuvatiedostoksi...
Kommenttikenttä on kyllä karua luettavaa. Nyt puhutaan siis meidän naapurimaasta, jonka pääministeri toivoo siis esim. digitaalista rokotekorttia ja rokotteen saaneille lauttojen avaamista. Kyllä on jännää miten eri tavalla suhtaudutaan määrätyissä paikoissa kun siellä toisella puolella ei olekkaan se turvapaikanhakija/pakolainen vaan naapurimaan kansalainen joka tekee töitä Suomessa.Minulla itselläni ei ole nyt mitään varsinaista mielipidettä Kallaksen (vai miten nyt taipuukaan) kirjoittelun sisällön suhteen, mutta onhan tämä mielenkiintoista, että vuoropuhelua, jos tätä voi sellaiseksi kutsua, käydään HS:n vieraspalstalla. Tässä linkki:
Vieraskynä | Virolaisten pitää päästä tapaamaan perhettään
Suomessa työskentelevät virolaiset eivät voi ilman työpaikan menettämisen uhkaa matkustaa maasta toiseen. Se ei ole kohtuullista eikä EU-sääntöjen mukaista, kirjoittaa Viron pääministeri Kaja Kallas avoimessa kirjeessään pääministeri Sanna Marinille.www.hs.fi
VNK:lle ei liene omaa ketjua joten menköön tänne. Selvennetään vielä että tämä nimenomainen asia ei ole Marinin hallituksen vika. Vaikka voisi se Marin toki joutessaan laittaa tuon päälliköimänsä puljun järjestykseen.
Tuntuu ikävällä tavalla absurdilta, että siellä nuo sankarit nostaa palkkaa kirjoittaessaan näitä "päätöksiä" ja keksiessään perusteita miksi Liskille ei vain tarvitsisi antaa pyytämiään tietoja järkevässä muodossa. Virkamiehen aika on hyvin käytetty kun ajankäyttö optimoidaan sen kannalta, miksi journalistille on ok toimittaa pyydetty aineisto tulostamalla Excel-taulukko ja skannaamalla tulosteet sitten kuvatiedostoksi...
Anttikoski tajusi häipyä mutta selvästi muitakin suojatyöpaikkalaisia olisi tarpeen hätyytellä.
Kiurun pitäisi kyllä venytellä kotonaan enemmän. Niin jäykästi tuntuu taipuvan yhtään mihinkään.Kai tuon aika helpolla ymmärtää, minkä takia esitetään moinen julkisesti. Marin (Kiuru) ei ole taipunut keskinäisissä keskusteluissa avaamaan Viron matkustajaliikennettä ja nyt lyödään julkisuuden paine asialle.
VNK:lle ei liene omaa ketjua joten menköön tänne. Selvennetään vielä että tämä nimenomainen asia ei ole Marinin hallituksen vika. Vaikka voisi se Marin toki joutessaan laittaa tuon päälliköimänsä puljun järjestykseen.
1.1 Luotettavuus
Hallitus viestii niin, että ihmiset voivat luottaa saavansa oikeaa ja luotettavaa tietoa tasapuolisesti ja oikea-aikaisesti. Luottamusta rakennetaan ja ylläpidetään johdonmukaisella viestinnällä.
Tärkeistä asioista kerrotaan myös niiden ollessa vielä keskeneräisiä. Tavoitteet ja vaikutukset kerrotaan selkeästi ja monimutkaisista asioista luodaan kokonaiskuvaa. Kansalaisille ja muille sidosryhmille on olennaista tietää, miksi asioita tehdään, ei vain mitä ja miten. Kun hallitus pystyy viestimään selkeästi, miksi asioita tehdään, se auttaa kansalaisia ymmärtämään syitä ja sitomaan yksittäiset asiat kokonaiskuvaan.
1.2 Avoimuus
Hallitus viestii avoimesti ja läpinäkyvästi valmistelusta ja päätöksenteosta. Viranomaistiedon on oltava helposti löydettävää, ymmärrettävää ja saavutettavaa. Panostamme uudenlaisen vuorovaikutuksen lisäämiseen.
1.3 Selkeys
Kerromme asioista hyvällä ja selkeällä kielellä, lyhyesti ja ytimekkäästi. Panostamme tähän kaikissa viestintäkanavissamme. Jokaisella ihmisellä, jota hallituksen päätökset koskettavat, on oikeus saada hallituksen päätöksistä tietoa ymmärrettävällä suomen ja ruotsin kielellä. Kaikki tärkeimmät päätökset käännetään myös englanniksi.
Viestinnän avulla kansalaisille annetaan hallituksen työstä, tavoitteista ja niiden toteutumisesta selkeä ja ymmärrettävä kuva, jonka avulla jokainen voi muodostaa oman näkemyksensä yhteiskunnasta.
1.4 Rohkeus
Valtioneuvosto ministereidensä johdolla joutuu tekemään vaikeita päätöksiä, joista on tärkeää viestiä ja käydä keskustelua. Käytämme rohkeasti uudenlaisia vuorovaikutuksen keinoja. Asiat pitää pystyä perustelemaan. Vaikka vuorovaikutuksen lopputulos ei aina olekaan samanmielisyys, avoimessa demokratiassa avoin vuoropuhelu on paras tapa lisätä luottamusta. Myös keskeneräisestä voi ja pitää viestiä.
1.5 Vuorovaikutteisuus
Viestinnän tavoitteena on edistää vuorovaikutusta hallituksen ja muun yhteiskunnan välillä. Hallitus käyttää rohkeasti erilaisia vuorovaikutuksen keinoja ja kanavia.
Karua luettavaa. Ilmeisesti tämä on joku uusi ihanne, että saadaan tänne amuriikan malli, mutta sellaisella twistillä, että siellä olisi hidas ja tehoton julkinen viimeisenä turvana. Sitten hehkutellaan julkista niin hyväksi, että muu on turhaa. Siis Kela korvaushan on ihan pennosia jos esim. menee varaamaan lääkäriajan yksityiseltä. Siis puhutaan ihan naurettavan pienestä osuudesta suhteessa siihen mitä itse maksaa. Tämä järjestelmähän on ollut suorastaan nerokas ja sitä pitäisi laajentaa eikä supistaa. Rikkaat maksaa moninkertaisesti omasta pussistaan sen mitä pientä porkkanaa on Kela antanut pohjalle, jos me saataisiin koko nykyinen sairaanhoito vastaavan systeemin alle, niin koko kestävyysvaje katoisi sen siliän tien ja valtiolle jäisi vielä miljarditolkulla ylimääräistä. En siis sano, että noin voisi tehdä koska kaikilla ei ole rahaa maksaa, mutta se kertoo siitä miten kannattava järjestelmä on luotu, siis naurettavan kannattava! Nyt nää hölmöt haluaa sitten romuttaa sen, älytöntä!Hallitus esiintyy mielellään eriarvoisuutta vähentävänä voimana. Käytäntö on sitten toinen. Perheköyhyys lisääntyi HS:n asiaa pohtineen artikkelin mukaan todella paljon, ja nyt hallitus - tai ainakin Vihreät ja Vassarit - haluaa heikentää suomalaisten terveydenhoitoa ja lisätä eriarvoisuutta:
Suomalaiset neljään eri ryhmään? Näin Kela-korvauksen poisto vaikuttaisi | Verkkouutiset
Suomalaiset neljään eri ryhmään? Näin Kela-korvauksen poisto vaikuttaisi | Verkkouutisetwww.verkkouutiset.fi
Itä-Suomen yliopiston hallinto-oikeuden tutkijatohtori Matti Muukkosen mukaan terveydenhuolto jakautuu neljään osaan: 1) ne, jotka pääsevät julkiseen joskus, 2) ne, joilla on varaa vakuutukseen, 3) ne, joiden työnantajat näkee kilpailuedun, 4) ne, jotka eivät saa hoitoa. Vakuutusten määrä vain kasvaa. Eriarvoisuus kasvaa.
Onhan tämä hallituksen surkeus hoitaa asioita jo ennätyksellistä.