Nyt pitää sanoa, että ihan ei avautunut tämä vuodatus. Sinä esität kovia näkemyksiä vedystä ja postaat lähteeksi linkin, jossa Fortumin teknologiapäälikkö esittää 100% päinvastaisen näkemyksen kanssasi ja toteat vain kylmästi ilman perusteluja, että kaikki muut ovat väärässä. Jos minä haluaisin argumentoida, että sinä olet väärässä, niin postaisin varmaan tuon ihan saman linkin, jossa Fortumin teknologiapäälikkö toteaa että olet väärässä, mutta koska eihän tuollaisessa väittelyssä olisi mitään järkeä, niin ihan sama.
Ei tarvitse perustella mistä keinotekoisen polttoaineiden energiaa sisältävää raaka-ainetta saadaan riittävästi, mutta jos viitsit vinkata miten pörssistä voi sijoittaa tuohon, niin ottaisin mielelläni löysät pois. Pörssissä maksetaan miljardeja vasta vetyhypestä vaikka seuraava megatrendi on jo selvillä.
Ongelma on vedyssä. Ensinnäkin se on helvetin tulenarkaa ja se kun possahtaa niin tulee ikävää jälkeä. Eräs ilmalaiva nyt voi todentaa tämän. Seuraava ongelma on sen olomuodossa. Vety vie tilaa ja jotta se saadaan pieneen tilaan se pitää nesteyttää, jotta se voidaan nesteyttää niin tankkien pitää kestää mielettömiä paineita. Vety itsessään on 2,8x parempaa energiatiheydeltään (nestemäisenä) kuin nykyinen lentopetrooli, vaan kun laskee mukaan tankkien painon, niin lentopetrooli on 1,6x parempaa. Tuossa on yhtälö mitä ei yksinkertaisesti voi mitenkään kuroa umpeen ja jos yhtään ymmärtää lentokoneista, niin 1,6x on ihan sairaan pitkä matka kurottavaksi umpeen, siis puhutaan valovuosista, ei metreistä tai kilometreistä. Oletin, että sinulla olisi nämä asiat hallussa, ilmeisen väärässä olin. Linkki physics todayn juttuun vetykäyttöisistä lentokoneista.
Jutussa on hyvin kuvattu tätä ongelmaa näin.
Measured by megajoules per kilogram, liquid hydrogen offers 2.8 times the energy density of aviation fuel. But in terms of combined fuel and tank weight, aviation fuel has the advantage over hydrogen by a factor of 1.6, says Rajesh Ahluwalia, a hydrogen and fuel- cell researcher at Argonne National Laboratory. Whereas aviation fuel constitutes about 78% of the combined weight of tank and fuel, liquid hydrogen accounts for just 18% of the total in current storage designs. To compete with fossil fuels, the fuel weight fraction has to reach at least 28%, he says.
ZeroAvia will use hydrogen compressed to 350 bar on the fuel-cell-powered aircraft that it plans to fly on short hops of 500 nautical miles (roughly 900 km) or less. Gaseous hydrogen could also find a niche in unmanned aerial vehicles, Ahluwalia says. But for large airliners carrying 150 or more people on longer flights, “gaseous hydrogen won’t cut it,” says Ansell. A pressurized storage system requires a much more robust tank and would occupy about twice as much space as tanks containing liquid hydrogen, he says.
Laitteessa missä jokainen gramma merkkaa merkittävästi puhutaan ihan käsittämättömien mittasuhteiden ongelmasta, vaikka siis jätettäisiin turvallisuus kokonaan huomioimatta. Sen sijaan keinotekoisilla polttoaineilla voidaan hypätä tästä ongelmasta yli kokonaan. Se on sitä fysiikkaa se.
edit. ai niin kysyit mihin sijoittaa.
Suomeen pitäisi rakentaa synteettisten polttoaineiden tuotantolaitos, ehdottaa LUT-yliopisto.
yle.fi
Tuon mukaan ainakin Wärtsilään kannattaa.
Tämän mukaan Soletair
Soletair Powerin liikeideana on poistaa hiilidioksidia rakennusten sisäilmasta, myydä parempaa sisäilmaa ja valmistaa poistetusta hiilidioksidista edullisia synteettisiä polttoaineita.
yle.fi
PS. Wärtsilän johtaja taas sanoo, että lento ja laivaliikenteessä vety ei ole nopea ratkaisu.