Sanna Marinin hallitus

[dana77]

Toisen työpaikka Espoossa, toisen Mäntsälässä. Kumpaahan lähellä pitäisi asua? Työajat huomioiden ilman autoa teoreettinen eläminen onnistuisi Mäntsälästä käsin. Siitä julkisilla Espooseen 1,5h suuntaansa. Juna kulkee kerran tunnissa, jos kulkee.

Tästä tilanteesta käsin kuulee runsaasti typeriä mielipiteitä, kuten esimerkiksi työmatkakulun vähennysoikeuden poistaminen.

VR tekee kaikkensa, että ajettaisiin jatkossakin autolla, mutta poliitikot tekevät kaikkensa että se olisi niin kallista että sama jäädä kohta kotiin.

Koska minä tunnetusti olen tämän typerän mielipiteen esittäjä, niin vastataan.

Jos minulla olisi työmatka 1,5h niin vaihtoehtoja olisi kaksi. Joko muuttaa lähemmäksi työpaikkaa tai vaihtaa työpaikkaa lähempänä olevaan. Jos ensimmäinen vaihtoehto ei käy esim vaimon työn takia, niin sitten pitää pohtia sitä joka jää Jäljelle (ellei vaimo vaihda).

Ei tässäkään asiassa ole mitään taikaseinää josta tulisi ilmaista rahaa, vaan tuollainen 1,5h matkustaminen maksaa. Kysymys on siitä maksatko sinä sen kustannuksien aiheuttajana vai maksanko minä sen veronmaksajana. Jos työ tuottaa niin korkeaa lisäarvoa, että sen takia kannattaa matkustaa, niin sitten se kannattaa maksaa. Jos ei niin ei. Muutoin voi olla järkevämpää ottaa vastaan esim paikka josta maksetaan satanen tai pari vähemmän kuussa mutta ei tule matkakustannuksia. Tai josta ei tule yhtä paljon mielihyvää. Kun ihminen maksaa kustannukset itse hän tekee järkevämpiä valintoja kuin jos pappa betaler tai joku muu.

 

[vsmo]

Tätä tragediaa joutuu valitettavasti vielä seuraamaan todennäköisesti kevääsen 2023 asti.

Tätä touhua seuratessa tulee väkisinkin mieleen tietty vertauskuva.

"I used to think that my life was a tragedy, but now i realize that it's a fucking comedy" - Joker

Mahtaakohan Sanna joskus todeta samaa omasta pääministerikaudestaan.

 

[Walrus21]

Niin eiköhän hallituksella ole hyvin tiedossa, millaisen vastaanoton jokainen bensaveron korotus saa. Sekin on hyvin tiedossa, että valtaosalle auto on päivittäinen logistinen ratkaisu, jota ei tuosta vain vaihdeta ratikkaan. Jostain syystä tämän lausuminen julki ei ehkäise vitsejä kaupunkilaisista, jotka ei vain tajuu.

Kuitenkin on ihan selvää, että likimainkaan kaikki autoilu ei perustu välttämättömyyteen, vaan mukavuuteen ja käytännöllisyyteen. Mukavuutta on esim. se, että ajetaan tila-autolla Prisman parkkihalliin. Onhan se paljon käytännöllisempää kuin julkisilla liikkuminen kauppakassit kainalossa. Työmatka taittuu myös mukavasti autolla, kun ei tarvitse istua ruuhkabussissa altistumassa muiden köhimisille.

Autokeskusteluissa on aina se piirre, että kaikkia muutoksia vastustetaan ääriesimerkkien varjolla. Jos vaikka sähköautossa on yksikin heikkous, niin sitten keskustelu vedetään siihen, että kun ei sillä Teslalla pääse edes Lappiin peräkärryn kanssa. Vaikka siis 99% vuosittaisista matkoista olisi 1-10 km keskustataajaman sisällä.

Sama juttu tämän työmatkailun kanssa. On toki totta, että joillakin ihmisillä autoilu on käytännöllistä, ellei liki välttämätöntä myös pk-seudulla. Sitten varmaan kannattaa ostaa vaikka käytetty pieni sähköauto tai halpa bensakone, jolla säästää hankintakuluissa. Yleensä ratkaisut löytyvät.

Suurimmalla osalla julkiset kuitenkin toimivat. Sille on ihan syynsä, miksi niitä bussiyhteyksiä vedetään sinne missä ihmiset asuvat. Sillekin on syynsä, miksi liikenneyhteyksien helppous näkyy asuntojen hinnoissa.

Toinen tyypillinen argumentaatiotaktiikka on nämä työssäkäyvät, jotka julistavat jättäytyvänsä työelämästä, jos bensan hinta nousee X määrän. Näistä minulla tulee mieleen TEHYn jäsenet, jotka ovat ihan just kohta irtisanoutumassa, mutta eivät sitten kuitenkaan. Maali siirtyy aina, mutta huolet jäävät.

Autoilun kustannuksista bensa on ylipäänsä suhteellisen pieni menoerä. Auton omistaminen on joka tapauksessa huono sijoitus, jonka arvo laskee huikaisevaa tahtia. Vaikka bensan hinta puolittuisi, autoilu olisi edelleen kallista.

 

[Walrus21]

Mitä verotukseen tulee, Suomessa verotetaan liikaa. Olen verotuksen loiventamisen kannattaja. Autoveroa en kannata lainkaan, ja sähköautojen verotus entistä alemmaksi. Kyse on ympäristöstä, ei sen pienemmästä, sillä Marinin hallituksen aikana keskimääräinen auton ikä on noussut jo 12.5 vuoteen.

Verotuksen keventäminen istuu aika huonosti vallitsevaan julkisen talouden tilaan. Kaikki puolueet tietävät tämän, ja sen takia mitään oleellisia muutoksia ei ole tehty varmaan viimeiseen 10 vuoteen.

Sähköautoilun verotus on jo vedetty hyvin alas. Käytännössä valtio maksaa tuhansia euroja siitä, että hankit sähköauton bensakoneen sijaan.

Autokannan iästä sen verran, että tuntuu aika absurdilta syyttää siitä hallitusta. Rinteen hallitus aloitti käytännössä kesällä 2019, Marinin marraskuussa. Helmikuussa 2020 iski korona, jonka myötä koko Euroopan uusien autojen kauppa on ollut jumissa. Käytettyjen kauppa sen sijaan on rullannut hyvin, ja esim. Kamuxilla ja Sakalla on ollut kovia kasvulukuja koronasta huolimatta.

Ympäristöpolitiikan osalta tietänet varsin hyvin, että kepu torppaa kaikki merkittävät toimet hallituskysymyksenä. Vaihtoehtoinen hallitus, jossa olisi esim. kepu ja kokoomus, ei tekisi yhtään sen enempää.

 

[Dennis]

Työllistämistoimien täydellisestä puuttumisesta Marinin hallitusta ei ainakaan voi syyttää ja ensimmäiseksi ne on kohdistettu sinne, mihin pitääkin, eli omille kavereille ja poliittisille verkostoille. Suora lainaus Iltalehdestä / Talouselämän artikkelista:

”Ministereiden ja heidän valtiosihteereidensä ja erityisavustajiensa palkkausmenot olivat viime vuonna 11 miljoonaa euroa. Summa on kasvanut vuodesta 2018 viidellä miljoonalla eurolla eli yli 80 prosenttia.”

Epäilemättä tämän kustannunousun ROI on kunnossa, kun katsoo ulkopuolisen silmin Marinin hallituksen ammattimaista otetta. Valtiosihteereillä ehkä vielä pientä petrattavaa, mutta ymmärtäähän sen, kun ensin menee hetki googletellessa, jotta selviää oman työn sisältö.

 

[RajatOn]

Koska minä tunnetusti olen tämän typerän mielipiteen esittäjä, niin vastataan.

Jos minulla olisi työmatka 1,5h niin vaihtoehtoja olisi kaksi. Joko muuttaa lähemmäksi työpaikkaa tai vaihtaa työpaikkaa lähempänä olevaan. Jos ensimmäinen vaihtoehto ei käy esim vaimon työn takia, niin sitten pitää pohtia sitä joka jää Jäljelle (ellei vaimo vaihda).

Ei tässäkään asiassa ole mitään taikaseinää josta tulisi ilmaista rahaa, vaan tuollainen 1,5h matkustaminen maksaa. Kysymys on siitä maksatko sinä sen kustannuksien aiheuttajana vai maksanko minä sen veronmaksajana. Jos työ tuottaa niin korkeaa lisäarvoa, että sen takia kannattaa matkustaa, niin sitten se kannattaa maksaa. Jos ei niin ei. Muutoin voi olla järkevämpää ottaa vastaan esim paikka josta maksetaan satanen tai pari vähemmän kuussa mutta ei tule matkakustannuksia. Tai josta ei tule yhtä paljon mielihyvää. Kun ihminen maksaa kustannukset itse hän tekee järkevämpiä valintoja kuin jos pappa betaler tai joku muu.

Entäs, jos ykkös- ja kakkosvaihtoehto ei onnistu? Vaimon työ on siellä, missä asutaan ja itsellä työmatkaan menee päivässä on reilu 2h. Vastaavaa työtä ei lähempänä ole. Mää oon ite miettinyt, että kannattais painaa niska limassa töitä sen aikaa, että voin "jäädä" ansiosidonnaiselle ja kun tuo tulee täyteen, niin sitten takasin töihin. Se tarkottaisi sitä, että te muut maksatte mun lorvimisen kotona sen 400 päivää ja mää saan rahallisesti varmaankin paremman käteen jäävän rahan, kun mitä saisin normaalisti töissä ollessa. Tietenkään tuo ansiosidonnaiselle "jääminen" ei kaikilta noin vaan onnistu ja varmaan itsellekin se hieman aiheuttaisi haasteita.

Mutta mun mielestä tuo on se suunta, mihin homma on menossa, jos ihmisiä aletaan kokoajan enemmän ja enemmän rahastaan siitä, että käydään töissä.

 

[dana77]

Entäs, jos ykkös- ja kakkosvaihtoehto ei onnistu? Vaimon työ on siellä, missä asutaan ja itsellä työmatkaan menee päivässä on reilu 2h. Vastaavaa työtä ei lähempänä ole. Mää oon ite miettinyt, että kannattais painaa niska limassa töitä sen aikaa, että voin "jäädä" ansiosidonnaiselle ja kun tuo tulee täyteen, niin sitten takasin töihin. Se tarkottaisi sitä, että te muut maksatte mun lorvimisen kotona sen 400 päivää ja mää saan rahallisesti varmaankin paremman käteen jäävän rahan, kun mitä saisin normaalisti töissä ollessa. Tietenkään tuo ansiosidonnaiselle "jääminen" ei kaikilta noin vaan onnistu ja varmaan itsellekin se hieman aiheuttaisi haasteita.

Mutta mun mielestä tuo on se suunta, mihin homma on menossa, jos ihmisiä aletaan kokoajan enemmän ja enemmän rahastaan siitä, että käydään töissä.

Mun ratkaisu tähän on että se ansiosidonnainen pitäisi nykymuodossaan lopettaa.

 

[RajatOn]

Mun ratkaisu tämän on että se ansiosidonnainen pitäisi nykymuodossaan lopettaa.

No se ei todennäköisesti tule silti tapahtumaan. Eikä sillä, en oo itse ikinä päivääkään ollut ansiosidonnaisella, mutta muutaman vuoden tässä on jo asiaa miettinyt, että olishan se mukava olla vaan joka toinen vuosi töissä ja silti tienata lähes saman verran mitä tienaisi normaalisti töissä käydessä. Epäilen, että moni tätä harrastaakin nykyään.

 

[dana77]

No se ei todennäköisesti tule silti tapahtumaan.

Pakko on paras motivaattori ja nykyhallitus on ajanut erinomaisella tavalla taloutta siihen pisteeseen että jossain vaiheessa sellaisiakin asioita joita aiemmin ei voitu kuvitellakaan tehdään tuosta vain.

Neuvostoliittokaan ei ollut ikuinen vaikka väitöskirjoissa sitä 80-luvun lopulla pidettiin ilmeisenä itsestäänselvyytenä.

 

[RajatOn]

Pakko on paras motivaattori ja nykyhallitus on ajanut erinomaisella tavalla taloutta siihen pisteeseen että jossain vaiheessa sellaisiakin asioita joita aiemmin ei voitu kuvitellakaan tehdään tuosta vain.

Neuvostoliittokaan ei ollut ikuinen vaikka väitöskirjoissa sitä 80-luvun lopulla pidettiin ilmeisenä itsestäänselvyytenä.

Pakko on hyvä motivaattori tiettyyn pisteeseen asti, kun sen pisteen yli mennään niin se ikuinen Neuvostoliittokin lakkaa olemasta.

Se, että ollaanko tässä kohta menossa sen pisteen yli, niin aika näyttää..

 

[ultrar]

Suurimmalla osalla julkiset kuitenkin toimivat. Sille on ihan syynsä, miksi niitä bussiyhteyksiä vedetään sinne missä ihmiset asuvat. Sillekin on syynsä, miksi liikenneyhteyksien helppous näkyy asuntojen hinnoissa.

Tuota väitettä en helposti osta. asun ja asumme pääkaupunkiseudulla, mutta julkiset yhteydet eivät todellakaan toimi, eivät töiden tarpeeseen eivätkä harrastusten tarpeeseen. Kaikki eivät voi muuttaa töiden viereen eikä kaikkia harrastuksia saa mahtumaan töiden ja asunnon luokse. Hupiajelu on käytännössä nolla km viikossa. Kun mennään pienempiin kaupunkeihin ja maakuntiin, niin julkinen toimii entistä heikommin. Varmaan se toimii niille, jotka eivät käy töissä ja voivat mennä notkumaan jonnekin, kun jaksavat jossain vaiheessa herätä (provo, mutta olkoon).

Autoilu on Suomen lypsylehmä ja autoilijat tukevat myös joukkoliikennettä merkittävästi. Autoilu siirtyy sähköön ja muihin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin jossain vaiheessa, mutta kaikkea ei vain aina voi maksattaa autoilijoilla ja omat seuraavat äänestyspäätökset voivat hyvin ollakin suoraan puolueiden asenteesta autoiluun riippuvaisia. Meillä perhe maksaa runsaasti veroja autoilusta ja tuemme näin esim. pääkaupunkiseudun huonosti hoidettua asuntopolitiikkaa ja maksamme asumistukia osaltamme.

Jossain vain tulee raja vastaan ja nyt näyttää onneksi siltä, että autoilijoille se on tulossa.

 

[Styge]

Aikamoinen myytti kyllä, että pääkaupunkiseudulla olisi jotenkin kattava ja tehokas julkinen liikenne. Onhan se, jos asuu keskustassa tai kaikki liikkuminen kohdistuu keskustaan. Ja sekin mieluiten ei kovin epäsäädylliseen aikaan. Muuten aletaankin jo kantakaupungin ulkopuolla olla ongelmissa. Poikittaislinjat ovat varsinkin ihan käsittämättömän huonoja ja tätä sitten kehitetään "pika"ratikalla. Itä-länsiliikenteelle tarvittaisiin oikeasti nopeita poikittaisyhteyksiä ja ratkaisu siihen sitten oli tehdä joka saatanan kylän kiertävä ratikka, joka ei todellisuudessa ole vaihtoehto kuin lyhyille matkoille. Jos tällä kaupungilla olisi edes vähän kunnianhimoa, niin rakennettaisiin ainakin 3 uutta metrolinjaa, joista ainakin yksi olisi poikittaislinja (mieluummin toki 2) ja sitten kaksi säteittäistä linjaa keskustasta. Olisi ainakin luotettava julkisen liikenteen selkäranka olemassa ja vapauttaisi samalla aika paljon tonttimaatakin riittävän hyvillä yhteyksillä.

Tuo muuttaminenkin on vähän niin ja näin. Varsinkin omistusasujille se ei ole mitenkään itsestäänselvyys, eikä ainakaan vähiten varainsiirtoveron takia.

 

[Cobol]

Verotuksen keventäminen istuu aika huonosti vallitsevaan julkisen talouden tilaan. Kaikki puolueet tietävät tämän, ja sen takia mitään oleellisia muutoksia ei ole tehty varmaan viimeiseen 10 vuoteen.

Toki Sipilän hallitus pienensi kokonaisveroastetta. Kaikkiaan vuodesta 2016 kokonaisveroaste on pienentynyt 43.7 vuoden 2020 noin 41.7 prosenttiin. Ero ei toki suurelta vaikuta, mutta on sellainen.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin 2021 ovat tehneet mm. Juhana Vartiainen ja Elina Lepomäki. Ansiotuloverotusta kyetään pudottamaan merkittävästi samalla kun elvytetään ja alennetaan mm. varhaiskasvatusmaksuja ja tehdään monia muita järkeviä toimia. Löytyy tästä:

Toivon polku: kokoomuksen vaihtoehtobudjetti 2021

Me uskomme, että hyvinvointi rakentuu työn ja ja yritteliäisyyden kautta. Tässä vaihtoehtomme valtion budjetiksi vuodelle 2021.

www.kokoomus.fi

Autokannan iästä sen verran, että tuntuu aika absurdilta syyttää siitä hallitusta. Rinteen hallitus aloitti käytännössä kesällä 2019, Marinin marraskuussa. Helmikuussa 2020 iski korona, jonka myötä koko Euroopan uusien autojen kauppa on ollut jumissa. Käytettyjen kauppa sen sijaan on rullannut hyvin, ja esim. Kamuxilla ja Sakalla on ollut kovia kasvulukuja koronasta huolimatta.

Onko siis väärin todeta, että Marinin hallituksen aikana autokannan keski-ikä on noussut jo 12.5 vuoteen? Sama suunta on ollut pitkään mm. Sipilästä huolimatta. Asialla pitää kuitenkin vihdoin tehdä jotain ja se on kulloisenkin hallituksen näpeissä. Ei oppositio voi tehdä vähemmistöllä päätöksiä.

Ympäristöpolitiikan osalta tietänet varsin hyvin, että kepu torppaa kaikki merkittävät toimet hallituskysymyksenä. Vaihtoehtoinen hallitus, jossa olisi esim. kepu ja kokoomus, ei tekisi yhtään sen enempää.

Juuri siksi huonoja päätöksiä on nostettava esille ja hyvien puuttumista korostettava silloin, kun niitä ei ole tehty. Ei voi tyytyä vain toteamaan, että kyllähän me, mutta kun Kepu tai X ei.

 

[Lätty-ylämummo]

Työllistämistoimien täydellisestä puuttumisesta Marinin hallitusta ei ainakaan voi syyttää ja ensimmäiseksi ne on kohdistettu sinne, mihin pitääkin, eli omille kavereille ja poliittisille verkostoille. Suora lainaus Iltalehdestä / Talouselämän artikkelista:

”Ministereiden ja heidän valtiosihteereidensä ja erityisavustajiensa palkkausmenot olivat viime vuonna 11 miljoonaa euroa. Summa on kasvanut vuodesta 2018 viidellä miljoonalla eurolla eli yli 80 prosenttia.”

Epäilemättä tämän kustannunousun ROI on kunnossa, kun katsoo ulkopuolisen silmin Marinin hallituksen ammattimaista otetta. Valtiosihteereillä ehkä vielä pientä petrattavaa, mutta ymmärtäähän sen, kun ensin menee hetki googletellessa, jotta selviää oman työn sisältö.

Tuossa samassa jutussa on avattu sekin, koska tuo avustajakunta on kasvanut nykyisiin mittoihinsa:

"Ministereiden avustajakunnan kova kasvu tapahtui vuonna 2019, kun Antti Rinne (sd) aloitti pääministerinä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksella oli neljä valtiosihteeriä ja 42 erityisavustajaa.

Elokuussa 2019 uutisoitiin, että Rinteen hallituksen ministereillä oli kaikkiaan 80 avustajaa, joista 65 oli erityisavustajia ja 15 valtiosihteereitä. Rinne perusteli huomattavasti aiempaa suurempaa avustajamäärää muun muassa Suomen EU-puheenjohtajuudella, joka päättyi vuoden 2019 lopussa.

Viime vuoden talousarvioon oli kirjattu ministereiden määräksi 19, poliittisten valtiosihteereiden määräksi enintään 15 ja erityisavustajien määräksi enintään 70. Tänä vuonna on uutisoitu, että Marinin hallituksessa on 65 poliittista avustajaa ja 15 valtiosihteeriä."

 

[heavy]

Täällä pelataan osassa päätöksiä, kannanottoja ja näkemyksiä kirkasotsaisen vasemmistolaisen kortein alkaen Marinin heittämistä twiiteistä teollisuuden suuntaan.

Tartun tähän täällä sopivammassa ketjussa, Hesari kirjoitti taannoin kuinka UPM kohun jälkeen pääministeri on alkanut tavata yritysjohtajia. Tämä on se piirre mitä Marinissa arvostan, sen lisäksi että osaa pyytää anteeksi virheitään, osaa myös ottaa oppia ja muuttaa toimintaansa tarvittaessa. Kaikki poliitikot eivät sellaiseen kykene.

Kolumni | Sanna Marin ja UPM ottivat syksyllä yhteen, ja sen jälkeen pääministeri on ryhtynyt tapaamaan yritysjohtajia

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen ja pääministeri Sanna Marin tapasivat viimeinkin tämän viikon perjantaina.

www.hs.fi

 

[Cobol]

Tartun tähän täällä sopivammassa ketjussa, Hesari kirjoitti taannoin kuinka UPM kohun jälkeen pääministeri on alkanut tavata yritysjohtajia. Tämä on se piirre mitä Marinissa arvostan, sen lisäksi että osaa pyytää anteeksi virheitään, osaa myös ottaa oppia ja muuttaa toimintaansa tarvittaessa. Kaikki poliitikot eivät sellaiseen kykene.

Kolumni | Sanna Marin ja UPM ottivat syksyllä yhteen, ja sen jälkeen pääministeri on ryhtynyt tapaamaan yritysjohtajia

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen ja pääministeri Sanna Marin tapasivat viimeinkin tämän viikon perjantaina.

www.hs.fi

Arvostan myös. Iso virhe Marinilta ja avustajiltaan, jota on oikaistu sen jälkeen eri tavoin.

 

[molari]

Tästä tuleekin mielenkiintoista, jos PeV päätyy kannalle, että EU-tukipaketti vaatii 2/3 enemmistön eduskunnassa.

IL:n tiedot: Perustuslakivaliokunnassa on vahvoilla vaihtoehto, että EU:n elpymispaketti vaatii 2/3 eduskunnasta – hallitus tarvitsisi kokoomuksen tuen

linkki koko juttuun IL:n tiedot: Perustuslakivaliokunnassa on vahvoilla vaihtoehto, että EU:n elpymispaketti vaatii 2/3 eduskunnasta (iltalehti.fi)

 

[Walrus21]

Tuota väitettä en helposti osta. asun ja asumme pääkaupunkiseudulla, mutta julkiset yhteydet eivät todellakaan toimi, eivät töiden tarpeeseen eivätkä harrastusten tarpeeseen. Kaikki eivät voi muuttaa töiden viereen eikä kaikkia harrastuksia saa mahtumaan töiden ja asunnon luokse. Hupiajelu on käytännössä nolla km viikossa. Kun mennään pienempiin kaupunkeihin ja maakuntiin, niin julkinen toimii entistä heikommin. Varmaan se toimii niille, jotka eivät käy töissä ja voivat mennä notkumaan jonnekin, kun jaksavat jossain vaiheessa herätä (provo, mutta olkoon).

On tietysti määrittelykysymys, mitä on huviautoilu. Se, mitä itse käsittelen edellä, on elintasolle tyypillinen käytännön ja mukavuuden yhdistelmä. Eli se, että auto lisää vapautta ja mahdollisuuksia.

Kuten kuvailet, autoa tarvitsee harrastuksiin ja muuhun "logistiikkaan". Hyvin moni myös työssäkäyntiin, vaikka periaatteessa pääsisikin julkisilla. Siksi on perusteltua hankkia auto. Sitä en kritisoi, ja miksi kritisoisin, kun itsekin köröttelen autolla, vaikka voisin mennä joka paikkaan julkisilla tai käyttää tarvittaessa taksia.

Kyse on nähdäkseni siitä, onko autoilu jonkinlainen ihmisoikeus, jota ei saa kyseenalaistaa. Autoilu vaatii merkittävästi infraa, saastuttaa ympäristöä ja aiheuttaa erilaisia epäsuoria haittoja (melu, saasteet, liikennekuolemat jne.) Autoilu myös vie tilaa sieltä, minne voisi rakentaa asuntoja, palveluita, kevyenliikenteen väyliä jne. Vaikka tätä kaikkea kompensoidaan liikenteen verotuksella, niin ei se ihan niinkään mene, että autoilun ainoa vaikutus on yhteenlasku verojen ja investointien välillä.

Minusta on ihan selvää, että autoilua tullaan verottamaan raskaasti nyt ja tulevaisuudessa. Muuttovirrat johtavat yhä enemmän kaupunkeihin, jotka käyvät hiljalleen ahtaiksi. Ei ole logistisesti mahdollista, että jokaiselle kaupunkilaiselle tarjotaan autopaikka ja kulkuyhteys kotiovelta työpaikalle. On paljon kustannustehokkaampaa rakentaa julkinen infra niin, että ihmiset pääsevät pääsääntöisesti bussilla tai muilla kulkupeleillä päämäärään.

Autoilu on Suomen lypsylehmä ja autoilijat tukevat myös joukkoliikennettä merkittävästi. Autoilu siirtyy sähköön ja muihin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin jossain vaiheessa, mutta kaikkea ei vain aina voi maksattaa autoilijoilla ja omat seuraavat äänestyspäätökset voivat hyvin ollakin suoraan puolueiden asenteesta autoiluun riippuvaisia. Meillä perhe maksaa runsaasti veroja autoilusta ja tuemme näin esim. pääkaupunkiseudun huonosti hoidettua asuntopolitiikkaa ja maksamme asumistukia osaltamme.

Jossain vain tulee raja vastaan ja nyt näyttää onneksi siltä, että autoilijoille se on tulossa.

Tämä on osaltaan ihan totta. Mutta yhtä hyvin voisi sanoa, että kaikki kuluttaminen, omistaminen ja arvonluonti on altis valtion "lypsämiselle". Suomessa tälle ilmiölle on vielä aika laaja kannatus.

Autoiluun liittyviin toimiin reagoidaan voimakkaasti, koska autoilu on osa identiteettiä ja läntistä elämäntapaa. Ei siitä pääse mihinkään.

 

[Neely]

Ei tämä julkisen liikenteen painottaminen näin pandemia-aikana vaan oikein toimi massoille vaikka perusteet olisivat mitkä, varsinkin kun tautitilanne venyy ja vanuu.

itselleni autoilu on kylmästi väline päästä paikasta a paikkaan b ilman että tarvitsee ruuhkavuosien keskellä ottaa yhtään lisäaikataulua kalenteriin ja ohjelmaan stressitekijäksi. Nyt jos pitäisi lauantainen treenirumba hoitaa julkisilla niin siitä ei tulisi hevonpaskaa. Lapsi 1 säbä 11-12 Hiekkaharju, lätkä 13.20 - 14:30 Tikkurila, lapsi 2 pesis 14:00-15:30 Hyrylä, lätkä 16:15-17:30 Tikkurila. Olen itsekäs ja en ole valmis luopumaan vähäpäästöisestä autostani ja vaihtamaan kokonaan julkisiin. En myöskään pidä korrektina edes puhua autoilijoiden kulujen nostamisesta ennenkuin verovapaat porsaanreiät osinkoverotuksen yms. osalta on tukittu ja otettu verotulot näistä.

 

[RajatOn]

Kyse on nähdäkseni siitä, onko autoilu jonkinlainen ihmisoikeus, jota ei saa kyseenalaistaa. Autoilu vaatii merkittävästi infraa, saastuttaa ympäristöä ja aiheuttaa erilaisia epäsuoria haittoja (melu, saasteet, liikennekuolemat jne.) Autoilu myös vie tilaa sieltä, minne voisi rakentaa asuntoja, palveluita, kevyenliikenteen väyliä jne. Vaikka tätä kaikkea kompensoidaan liikenteen verotuksella, niin ei se ihan niinkään mene, että autoilun ainoa vaikutus on yhteenlasku verojen ja investointien välillä.

Minusta on ihan selvää, että autoilua tullaan verottamaan raskaasti nyt ja tulevaisuudessa. Muuttovirrat johtavat yhä enemmän kaupunkeihin, jotka käyvät hiljalleen ahtaiksi. Ei ole logistisesti mahdollista, että jokaiselle kaupunkilaiselle tarjotaan autopaikka ja kulkuyhteys kotiovelta työpaikalle. On paljon kustannustehokkaampaa rakentaa julkinen infra niin, että ihmiset pääsevät pääsääntöisesti bussilla tai muilla kulkupeleillä päämäärään.

Autoilusta kerätään vuosittain noin 8 miljardia euroa valtiolle ja esim 2018 liikenneverkolle meni 1,59 miljardia euroa. SIllon mielestäni on turha puhua infrasta tai muista haitoista. Tai voihan sitä puhua, mutta se on mielestäni toissijainen asia. Suomi on myös niin harvaan asuttua, että puheet siitä että tiet vievät tilaa rakentamiselta on täysin absurdia. Ehkä Helsingissä noin on paikoitellen, mutta ei siellä Helsingissä tarvi kaikkien asua.

Mää ymmärrän jos isoissa kaupungeissa missä on toimiva julkinen, halutaan autoilua kitkeä. Mutta täytyy muistaa, että sellasilla alueilla, missä ei ole jokaiselle sopivaa julkista kyytiä on auto pakollinen. Hatusta heitettynä yli 50% suomalaisista asia on näin.

 

[Neely]

Autoilusta kerätään vuosittain noin 8 miljardia euroa valtiolle ja esim 2018 liikenneverkolle meni 1,59 miljardia euroa. SIllon mielestäni on turha puhua infrasta tai muista haitoista. Tai voihan sitä puhua, mutta se on mielestäni toissijainen asia. Suomi on myös niin harvaan asuttua, että puheet siitä että tiet vievät tilaa rakentamiselta on täysin absurdia. Ehkä Helsingissä noin on paikoitellen, mutta ei siellä Helsingissä tarvi kaikkien asua.

Mää ymmärrän jos isoissa kaupungeissa missä on toimiva julkinen, halutaan autoilua kitkeä. Mutta täytyy muistaa, että sellasilla alueilla, missä ei ole jokaiselle sopivaa julkista kyytiä on auto pakollinen. Hatusta heitettynä yli 50% suomalaisista asia on näin.

Pääkaupunkiseudullakin on tilaa laajentua. Kehyskunnat ovat kuitenkin aika väljästi asutettuja. Jos suuren maailman tyyliin ei voida ydinalueilla rakentaa pystysuuntaan, eli pilvenpiirtäjiä sitä kapasiteettia tuomaan, niin sitten on vain laajennettava ulospäin sieltä ytimestä.

 

[RajatOn]

Pääkaupunkiseudullakin on tilaa laajentua. Kehyskunnat ovat kuitenkin aika väljästi asutettuja. Jos suuren maailman tyyliin ei voida ydinalueilla rakentaa pystysuuntaan, eli pilvenpiirtäjiä sitä kapasiteettia tuomaan, niin sitten on vain laajennettava ulospäin sieltä ytimestä.

Niin on, koitin nyt jollain tapaa olla ymmärtäväinen asian suhteen, vaikka tiedostan kyllä että väljää sielläkin pääasiassa on.

 

[Walrus21]

Autoilusta kerätään vuosittain noin 8 miljardia euroa valtiolle ja esim 2018 liikenneverkolle meni 1,59 miljardia euroa. SIllon mielestäni on turha puhua infrasta tai muista haitoista. Tai voihan sitä puhua, mutta se on mielestäni toissijainen asia. Suomi on myös niin harvaan asuttua, että puheet siitä että tiet vievät tilaa rakentamiselta on täysin absurdia. Ehkä Helsingissä noin on paikoitellen, mutta ei siellä Helsingissä tarvi kaikkien asua.

Tulevaisuuden kysymys lieneekin, mistä tuo 8 mrd. kerätään, jos polttoaineesta siirrytään täyssähköön. Varmaan on jotain "käyttöveroa" tai GPS-pohjaista seurantaa viritteillä. Ei ehkä tällä hallituskaudella, mutta jossain vaiheessa.

Mää ymmärrän jos isoissa kaupungeissa missä on toimiva julkinen, halutaan autoilua kitkeä. Mutta täytyy muistaa, että sellasilla alueilla, missä ei ole jokaiselle sopivaa julkista kyytiä on auto pakollinen. Hatusta heitettynä yli 50% suomalaisista asia on näin.

Varmaan aika lähellä totuutta tuo arvio.

 

[RajatOn]

Tulevaisuuden kysymys lieneekin, mistä tuo 8 mrd. kerätään, jos polttoaineesta siirrytään täyssähköön. Varmaan on jotain "käyttöveroa" tai GPS-pohjaista seurantaa viritteillä. Ei ehkä tällä hallituskaudella, mutta jossain vaiheessa.

Jos ajatellaan valtiovetoisesti, niin yksinkertaisintahan se on laittaa sähkön verotukseen. Näin saadaan isommalta väeltä verokertymää ja samalla myös sähköautoilusta parempaa verotuloa.

 

[teppana]

Aikalailla näin. Vapaa-ajan liikkumiseen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kyllä riittää vuoroja. Sitten, jos vähänkään liikkuu itä-länsi suunnassa työmatkaa, niin itselläkin esimerkiksi vaikeuskerroin nousee jo huomattavasti, vaikka asun erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varassa.

Työmatkoihin menisi julkisilla tällä hetkellä 3-4 tuntia yhteensä, kun nyt menee sellainen 40-50 minuuttia riippuen vähän ajankohdista, miten on liikkeessä. Ei hirveästi houkuttele käyttää julkisia työmatkoihin.

Sitten vapaa-ajalla taas tilanne on eri ja lähes kaikkiin vapaa-ajan mestoihin menee julkisilla max. 30 min.

Itse kuljin Nissaksesta Mankkaalle töihin muutaman kuukauden ajan. Julkisilla työmatka alkoi olla suuntaansa sen 2-3h. Autolla taas ajeli puoleen tuntiin. Teoriassa toki kummallakin pääsi.