Sanna Marinin hallitus

[Ikävänkantaja]

Suomeenkin hysteerisinä ehdotetut maskipakot, ulkonaliikkumiskiellot ym. ovat reaalisosialistisia pakkokeinoja.

Esim. Suomessa on tällä hetkellä koronaviruksen vuoksi tehohoidossa 21 ihmistä, mutta suhtautuminen koko tautiin on mediassa kuin kyseessä olisi ilmalevitteinen HIV-ebola. Massahysteria on täysin ennennäkemätön, samoin pelkopandemia, jota mm. Yle lietsoo Jouko Jokisen johdolla.

Tämä kaikki palvelee Suomen nykyistä hallitusta, joka on koko itsenäisyytemme ajan populistisin. Ja se on valinnut toimintatavakseen pelon politiikan, ns. tiedotustilaisuus- ja uhkailulinjan.

Mitä maskeihin tulee, on liki irvokasta, että ennen elokuuta suuri yleisö ja mm. eduskunta eivät nähneet mitään tarvetta maskien käytölle. Sitten, aivan yhtäkkiä, THL:n suosituksen myötä, homma kääntyi 180 astetta ympäri. Nyt suhtautuminen on paikoin liki fanaattista, täysin käsittämätöntä.

Tulikohan Suomen sätkynukkehallitukselle tässä(kin) asiassa jostakin puhelu, jossa käskettiin aloittaa maskiperformanssi – samaan tapaan kuin viime keväänä irvokkuuksiin asti toisteltu "uusi normaali"-mantra?

 

[Tadu]

Esim. Suomessa on tällä hetkellä koronaviruksen vuoksi tehohoidossa 21 ihmistä, mutta suhtautuminen koko tautiin on mediassa kuin kyseessä olisi ilmalevitteinen HIV-ebola. Massahysteria on täysin ennennäkemätön, samoin pelkopandemia, jota mm. Yle lietsoo Jouko Jokisen johdolla.

Olisiko noiden rajoitusten pointti se, että tilanne pysyisikin hyvänä.

 

[Ikävänkantaja]

Olisiko noiden rajoitusten pointti se, että tilanne pysyisikin hyvänä.

Niinhän sitä uskotellaan.

Täysin suhteettomilla ja kohdentamattomilla rajoituksilla tuhotaan ihmisten hyvinvointi, työllisyys, yritystoiminta, kansantalous ja yhteiskunnan kantokyky.

En epäile lainkaan, etteikö tämä olisi nykyisen pääministerin sosialidemokraattien, DDR-Angelan, Kiinan ja monen muun tahon tavoitteena. Populistisen kannatuksen kasvun ohella.

Pelko on populismin ydintä, ja sen Sanna kabinetteineen ja spin-doctoreineen tietää varsin hyvin.

 

[mjr]

Pelko on populismin ydintä, ja sen Sanna kabinetteineen ja spin-doctoreineen tietää varsin hyvin.

Onneksi maailmassa edes Trump ja Bolsonaro tietävät asian oikean laidan - tosin populisti-Biden nyt syrjäytti tämän jälkimmäisen tolkun miehen.

 

[Ollakseni]

Täysin suhteettomilla ja kohdentamattomilla rajoituksilla tuhotaan ihmisten hyvinvointi, työllisyys, yritystoiminta, kansantalous ja yhteiskunnan kantokyky.

En epäile lainkaan, etteikö tämä olisi nykyisen pääministerin sosialidemokraattien, DDR-Angelan, Kiinan ja monen muun tahon tavoitteena. Populistisen kannatuksen kasvun ohella.

Miksi? Kuka tästä hyötyy? Onko QAnon lähettänyt viestejä avaruudesta? Miten Kiina hyötyy Länsimaiden ostovoiman ja talouden kyykkäämisestä? Tai Angela Merkel? Seuraavaksi varmaan kerrot Merkelin olevan Stasin agentti, joka on pysynyt hommissaan noin 30-vuotta.

 

[Lätty-ylämummo]

Suomeenkin hysteerisinä ehdotetut maskipakot, ulkonaliikkumiskiellot ym. ovat reaalisosialistisia pakkokeinoja.

Esim. Suomessa on tällä hetkellä koronaviruksen vuoksi tehohoidossa 21 ihmistä, mutta suhtautuminen koko tautiin on mediassa kuin kyseessä olisi ilmalevitteinen HIV-ebola. Massahysteria on täysin ennennäkemätön, samoin pelkopandemia, jota mm. Yle lietsoo Jouko Jokisen johdolla.

Tämä kaikki palvelee Suomen nykyistä hallitusta, joka on koko itsenäisyytemme ajan populistisin. Ja se on valinnut toimintatavakseen pelon politiikan, ns. tiedotustilaisuus- ja uhkailulinjan.

Mitä maskeihin tulee, on liki irvokasta, että ennen elokuuta suuri yleisö ja mm. eduskunta eivät nähneet mitään tarvetta maskien käytölle. Sitten, aivan yhtäkkiä, THL:n suosituksen myötä, homma kääntyi 180 astetta ympäri. Nyt suhtautuminen on paikoin liki fanaattista, täysin käsittämätöntä.

Tulikohan Suomen sätkynukkehallitukselle tässä(kin) asiassa jostakin puhelu, jossa käskettiin aloittaa maskiperformanssi – samaan tapaan kuin viime keväänä irvokkuuksiin asti toisteltu "uusi normaali"-mantra?

No onpa toden totta maa huonossa jamassa.
Mutta huoli pois, sinulla on mahdollisuus muuttaa kaikki paremmaksi:

Kuntavaalit sunnuntaina 18.4.2021. Ennakkoäänestys kotimaassa 7.–13.4.2021
Eduskuntavaalit sunnuntai 2.4.2023 ja ennakkoäänestysaika on kotimaassa 22.–28.3.

 

[Lystikäs]

Omasta mielestäni Suomi on pidettävä asuttuna, ja jokaisella oikeus valita itse se oma asuinpaikkansa. Ja siitä oikeudesta olen valmis hieman maksamaankin.

Hinta tästä on paljon enemmän kuin "hieman" ja sen maksaa kaikki suomalaiset, etenkin tulevat sukupolvet. Maailma muuttuu, ja jos haluaa pärjätä, pitää muuttua mukana. Kilpailukyky on hyvinvointivaltion elinehto, ja sen ylläpitäminen on hankalaa, kun rahaa valuu kalliiseen koko maan kattavaan infrastruktuuriin. Meillä ei ole siihen yksinkertaisesti varaa. Tämä on tietysti ikävää jollekin, joka tuntee olonsa kotoisaksi pikku kylässä. Ja kaikilla on mielestäni oikeus asua missä haluavat, mutta valtiolla ei mielestäni ole velvollisuutta tarjota joka kolkkaan palveluita.

Mutta kerro toki miksi sinun mielestäsi koko Suomi on pidettävä asuttuna? Mikä pitkäntähtäimen hyöty siitä on? Isommat asutuskeskukset pystyvät tarjoamaan parempien terveydenhuoltopalveluiden lisäksi myös monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia. Väitän, että suurin osa ihmisistä on sopeutuvaisia. Sukutilan hylkääminen saattaa kirpaista isukkia, mutta ajan kanssa lämmittänee, kun poika pääsee nauttimaan monipuolisemmista harrastusmahdollisuuksista, ja siitä kasvaa ehkä avarakatseisempi ihminen, kun altistuu useampien ihmisten näkökulmille.

 

[mike owen]

Olisi mielenkiintoista tietää miten hallitus ratkaisee kestävyysvajeen ongelmat Suomessa näinä vaikeina aikoina, kun kaikki puhuvat vain koronasta ja sen vaikutuksesta suomalaisiin.

 

[mike owen]

No onpa toden totta maa huonossa jamassa.
Mutta huoli pois, sinulla on mahdollisuus muuttaa kaikki paremmaksi:

Kuntavaalit sunnuntaina 18.4.2021. Ennakkoäänestys kotimaassa 7.–13.4.2021
Eduskuntavaalit sunnuntai 2.4.2023 ja ennakkoäänestysaika on kotimaassa 22.–28.3.

Oletko varma, että kuntavaalit pidetään keväällä. Parhaassa/huonoimmassa tapauksessa kuntavaalit voivat olla syys-/ lokakuussa riippuen siitä millainen on koronatilanne Suomessa. Viimeistään tammikuussa pitää tietää se, että voidaanko kuntavaalit järjestää turvallisesti huhtikuussa.

 

[Remy Martin]

Mutta kerro toki miksi sinun mielestäsi koko Suomi on pidettävä asuttuna? Mikä pitkäntähtäimen hyöty siitä on? Isommat asutuskeskukset pystyvät tarjoamaan parempien terveydenhuoltopalveluiden lisäksi myös monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia. Väitän, että suurin osa ihmisistä on sopeutuvaisia. Sukutilan hylkääminen saattaa kirpaista isukkia, mutta ajan kanssa lämmittänee, kun poika pääsee nauttimaan monipuolisemmista harrastusmahdollisuuksista, ja siitä kasvaa ehkä avarakatseisempi ihminen, kun altistuu useampien ihmisten näkökulmille.

Kaupungistuminen on kieltämättä ollut ilmiö noin sata vuotta, mutta mikään luonnonlaki se ei ole joka jatkuisi täältä iäisyyteen. Yhteyksien ja matkustamisen parantuminen liitettynä muutamaan maailmanlaajuiseen pandemiaan Ja robotisoituun terveydenhuoltoon voi tulevaisuudessa hyvinkin kääntää trendin täysin toiseen suuntaan. Siis vuosikymmenien tähtäimellä.

Mitä jos haja-asutusalueen infra onkin tulevaisuudessa Suomen suurin valtti.

 

[Lätty-ylämummo]

Oletko varma, että kuntavaalit pidetään keväällä. Parhaassa/huonoimmassa tapauksessa kuntavaalit voivat olla syys-/ lokakuussa riippuen siitä millainen on koronatilanne Suomessa. Viimeistään tammikuussa pitää tietää se, että voidaanko kuntavaalit järjestää turvallisesti huhtikuussa.

Ei, en ole varma, mutta tällä hetkellä nuo ovat ne tiedossa olevat päivämäärät.
So?

 

[Lätty-ylämummo]

Hinta tästä on paljon enemmän kuin "hieman" ja sen maksaa kaikki suomalaiset, etenkin tulevat sukupolvet. Maailma muuttuu, ja jos haluaa pärjätä, pitää muuttua mukana. Kilpailukyky on hyvinvointivaltion elinehto, ja sen ylläpitäminen on hankalaa, kun rahaa valuu kalliiseen koko maan kattavaan infrastruktuuriin. Meillä ei ole siihen yksinkertaisesti varaa. Tämä on tietysti ikävää jollekin, joka tuntee olonsa kotoisaksi pikku kylässä. Ja kaikilla on mielestäni oikeus asua missä haluavat, mutta valtiolla ei mielestäni ole velvollisuutta tarjota joka kolkkaan palveluita.

Mutta kerro toki miksi sinun mielestäsi koko Suomi on pidettävä asuttuna? Mikä pitkäntähtäimen hyöty siitä on? Isommat asutuskeskukset pystyvät tarjoamaan parempien terveydenhuoltopalveluiden lisäksi myös monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia. Väitän, että suurin osa ihmisistä on sopeutuvaisia. Sukutilan hylkääminen saattaa kirpaista isukkia, mutta ajan kanssa lämmittänee, kun poika pääsee nauttimaan monipuolisemmista harrastusmahdollisuuksista, ja siitä kasvaa ehkä avarakatseisempi ihminen, kun altistuu useampien ihmisten näkökulmille.

Olen sanonut, että Suomi on pidättävä asuttuna, mutta koko Suomesta en mielestäni ole puhunut, koska se ei nytkään sitä ole.
Syrjäisemmiltä seuduilta on yleensä lähdetty viimeistään silloin, kun on ollut tarpeeksi nälkä. Noin miljoona suomalaista on muuttanut syystä tai toisesta maasta, joiden työpanosta olisi kyllä täälläkin kaivattu. Yleensä muutto suuntautunut sinne, missä on ollut töitä ja leipää, mikä on kasvattanut nämä muutamat kaupungeiksi laskettavat keskittymät Suomeen. Kaikki eivät kumminkaan niissä haluaisi asua, ja nyt etätyön yleistyttyä moni äänestää jaloillaan:

Yhä useampaa kiinnostaa mökkinsä muuttaminen vakituiseksi asunnoksi – maalle muuttaja ei aina kaipaa edes vesivessaa

Moni koronan aikana mökillä etätöitä tehnyt on herännyt pohtimaan, että maalle voisi asettua kokonaan asumaan.

yle.fi

Yksi arvostaa palveluja, toinen harrastuksia, kolmas luonnonrauhaa. Oleellista on, että noiden arvottaminen asuinpaikan tärkeimmäksi tekijäksi on täysin subjektiivista. En keksi myöskään mitään sellaista syytä, millä kiellettäisiin asuminen jossain osassa maata, mikäli se ei ole laitonta. Kansalaisilla on oikeutensa.

9 miljardia on paljon rahaa. Mutta sen jakaminen maakuntiin ei ole mitään valtion varojen mustaan aukkoon työntämistä, vaan rahan kierrättämistä. Raha kerätään kunnilta, ja jaetaan takaisin hieman eri suhteilla. Perähikiän mummo tarvitsee hoitajan, jonka palkasta osa tulee vauraammista kunnista kerätyistä varoista. Hoitsun työnantaja maksaa palkasta ennakonpidätysverot, kotimatkalla ostetaan kaupasta leipää - mistä maksetaan verot - minkä leivän on kauppaan tuonut pullakuski, joka on saanut töitä ja palkkaa, mistä maksaa veroja. Noilla tasauksilla ylläpidetään valtion kansalaisilleen tarjoamia palveluja tasapuolisesti ympäri maan. Niillä saadaan aikaiseksi työpaikkoja, mitkä tuo niitä kaikkien kaipaamia verotuloja.

Uusimaa on ainoa maakunta, joka on nettomaksaja. Kolme suurinta tasauksen euromääräistä saajaa ovat Tampere, Oulu ja Turku, jotka kuittaavat potista yhteensä miljardin. Suomessa on nyt 310 kuntaa. Jos 210 pienimmän tuki lakkautettaisiin, niin säästö olisi 2-3 miljardin välissä, mikä on valtion rahoissa pähkinöitä, kun muistetaan se, että rahasta kiertää osa takaisin valtion kassaan veroina ja tasausmaksuina. Ja tämä säästö syntyisi siis sillä edellytyksellä, että kunnat väestöineen katoaisivat. Kuntaliitoksilla ei palveluja tarvitsevat häviä, vaan ihan samat hoitajat tarvitaan edelleen hommiin isommissa yksiköissä.

Avarakatseisuus on erinomainen asia. Sitä komppaan kyllä.

 

[Lystikäs]

Uusimaa on ainoa maakunta, joka on nettomaksaja. Kolme suurinta tasauksen euromääräistä saajaa ovat Tampere, Oulu ja Turku, jotka kuittaavat potista yhteensä miljardin.

Eikö tämä tarkoita sitä, että Uusimaa on ainoa joka ei ole rikki? Laivan muut osastot vuotaa? Ehkä Tampere, Oulu ja Turku tuottaisivat enemmän, jos asutus ei olisi levinnyt niin laajalle? Kyllä syrjäseuduille voi kadota kulujen lisäksi myös potentiaalia, joka tuottaisi innovaatioita oikeassa ympäristössä.

Näen asian niin, että pysyäksemme kilpailukykyisenä ja ylipäätään taloudellisesti pinnalla, meidän pitäisi luoda Suomeen enemmänkin pääkaupunkiseudun kaltaisia alueita, jotka tuottavat plussaa... tai edes nollatulosta. Tämä ei minun näkemykseni mukaan toteudu jos tavoitteemme on pitää "koko Suomi asutettuna". Totta kai ihmiset saavat elää missä haluavat, mutta minkälaiseen asumiseen haluamme heitä valtiona kannustaa? Valtion tulisi pyrkiä korjaamaan rakenteellisia ongelmia, eikä pelkästään lääkitä niitä rahansiirroin. Uusimaa tekee selvästi jotain oikein.

Ongelma ei ole tässä hetkessä. Nyt pärjäämme joten kuten velkarahalla ja tulonsiirroilla. Ongelma on tulevaisuudessa. Suomen hiipuva kilpailukyky euro-alueiden kesken on isoin huolenaiheeni. Kuten sanoit, kyllä se raha kiertää sieltä syrjä-alueilta taas valtionkassaan, vaikka kyllä merkittävä osa siitä kuluu matkanvarrella poiskin. Mutta mistä me ylipäätään saamme sen rahan, jonka laitamme kiertämään, jos kilpailukyky hiipuu ja kulut kasvavat? Ja ne kulut ovat melkoiset suhteessa tuloihin näin laajan infrastruktuurin takia.

 

[Barnes]

Kaikki on suhteellista ja henkilökohtaista. Buenos Airesissa baarin vessan katossa olen nähnyt tekstin: "Useimmat asuvat kotonaan." Minusta tuohon sisältyy olennaisin. Jos joku kokee jonkun paikan omakseen, niin kait hänellä on oikeus siellä myös asua.

Olet oikeassa, kaikki on suhteellista ja henkilökohtaista. Minun mielestäni valtion rahankäyttö perustuu arvovalintoihin, ja koko Suomen asuttaminen on yksi arvovalinta. Jos aluepolitiikan asetetaan rinnalle mm. terveydenhuolto, koulutus ja maanpuolustus (mihin menee paljon rahaa), ei mielestäni ole kahta sanaa, mistä otetaan. Etenkin kun samalla saataisiin laskettua (tai no, niin) veroastetta ja helpotettua työllistämistä.

Ketäänhän ei olla kieltämässä muuttamasta minne haluaa, vaan minun ja muutaman muun pointti on ollut saada Hyrynsalmella asuvat maksamaan enemmän siitä, jotta hyryläiset saattaisivatkin tupsahtaa esimerkiksi Kajaaniin.

 

[Lätty-ylämummo]

Eikö tämä tarkoita sitä, että Uusimaa on ainoa joka ei ole rikki? Laivan muut osastot vuotaa? Ehkä Tampere, Oulu ja Turku tuottaisivat enemmän, jos asutus ei olisi levinnyt niin laajalle? Kyllä syrjäseuduille voi kadota kulujen lisäksi myös potentiaalia, joka tuottaisi innovaatioita oikeassa ympäristössä.

Näen asian niin, että pysyäksemme kilpailukykyisenä ja ylipäätään taloudellisesti pinnalla, meidän pitäisi luoda Suomeen enemmänkin pääkaupunkiseudun kaltaisia alueita, jotka tuottavat plussaa... tai edes nollatulosta. Tämä ei minun näkemykseni mukaan toteudu jos tavoitteemme on pitää "koko Suomi asutettuna". Totta kai ihmiset saavat elää missä haluavat, mutta minkälaiseen asumiseen haluamme heitä valtiona kannustaa? Valtion tulisi pyrkiä korjaamaan rakenteellisia ongelmia, eikä pelkästään lääkitä niitä rahansiirroin. Uusimaa tekee selvästi jotain oikein.

Ongelma ei ole tässä hetkessä. Nyt pärjäämme joten kuten velkarahalla ja tulonsiirroilla. Ongelma on tulevaisuudessa. Suomen hiipuva kilpailukyky euro-alueiden kesken on isoin huolenaiheeni. Kuten sanoit, kyllä se raha kiertää sieltä syrjä-alueilta taas valtionkassaan, vaikka kyllä merkittävä osa siitä kuluu matkanvarrella poiskin. Mutta mistä me ylipäätään saamme sen rahan, jonka laitamme kiertämään, jos kilpailukyky hiipuu ja kulut kasvavat? Ja ne kulut ovat melkoiset suhteessa tuloihin näin laajan infrastruktuurin takia.

Nostin nuo kolme suurinta tasausosuuden saajaa esille vain siksi, että halusin alleviivata järjestelmän ruokkivan myös isoja kuntia, ja selventääkseni suuruusluokkaa isojen ja pienten kuntien erosta yhteisellä hillopurkilla.
Jos summat tarkemmin kiinnostaa, niin ne löytyvät tuolta:

Valtionosuudet vuonna 2019 | Kuntaliitto.fi

Alkuperäiset päätökset kuntien valtionosuuksista vuodelle 2019 tehtiin 31.12.2018. Niiden mukaan kunnille myönnettiin valtionosuutta yhteensä 8 389 miljoonaa euroa vuonna 2019 (8 459 milj. euroa vuonna 2018).

www.kuntaliitto.fi

Tasausosuuksilla ei voi mitata tuottavuutta. Tasausosuuksilla valtio rahoittaa itse määrittelemiään vastuita siirtelemällä rahaa kunnasta toiseen. Aika nerokasta! Tuottavuudelle on omat mittarinsa, yhtenä pikasellaisena maksettujen verojen määrä. Ihan yksinkertaista sekään ei ole:

Miten kuntien verotulot kertyvät niiden kassaan? - Tilisanomat.fi

Kuntien verotulojen osuudet verorahoituksesta (verotulot + valtionosuudet) vaihtelee kunnittain. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kuntien verotul…

tilisanomat.fi

Suuruusluokat erilaisille veroille löytyy tuolta:

Verokertymä Suomessa

Verotilasto kaikista Suomessa kerätyistä veroista. Veroja ja pakollisia sosiaaliturvamaksuja keräävät valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot.

www.veronmaksajat.fi

Tuottavuus ei ole sidoksissa valtion tasausjärjestelmässä pyöritettävään rahaan, joka on kunnilta perittyä ja sinne uudelleen palautetettua fyrkkaa. Kilpailukyky muodostuu hyvin karkeasti siitä, että tehdään halvemmalla tai paremmin. Useimmissa asioissa valinta on valitettavasti tuo halvempi, minkä seurauksena maailmaan tuotetaan aivan paskaa tavaraa ja palveluita.
Suomi on seisonut vuorollaan sotakorvaus-, metsäteollisuus-, metalliteollisuus- ja elektroniikkajaloilla. Nokia teki Suomelle hyvää ja pahaa. Rahaa tulikin, mutta sitten loppusuoralla iso osa maan hyvin koulutetuista insinööreistä suunnitteli uusia kivoja piipityksiä puhelimiin. Hieman liioiteltuna. Se aika on onneksi ohi, ja nyt täällä tehdään huippututkimuksen lisäksi hyvin maanläheistä tuotekehitystä, josta kalpean kuvan saa katselemalla Suomen 100 lupaavimman nuoren yrityksen listaa. Samalla kannattaa kiinittää huomiota siihen, mistäpäin maata nuo yritykset tulevat:

Katso koko lista: 100 Suomen lupaavinta kasvuyritystä – Mukana 13 firmaa Pirkanmaalta

Suomen sadan lupaavimman kasvuyrityksen joukossa on 13 yritystä Pirkanmaalta.

www.aamulehti.fi

Iso osa tuottavuutta on pätevä henkilökunta. Keskittämällä väestöä muutamaan kasvukeskukseen ei ratkaista sitä ongelmaa pitkällä aikajänteellä. Kaupungistumisen yksi puoli on syntyvyyden lasku, kun fyrkat ei riitä kunnollisen kokoiseen asuntoon. Kaupungeissa on monipuolisemmat koulutusmahdollisuudet, mutta myös houkutukset tärvätä elämänsä jo nuorena. Aika pieni osa duunareista haluaa käyttää omasta ajastaan vapaaehtoisesti reilun tunnin/suunta työmatkaan, tai käyttää nettotuloistaan yli puolet seiniin ympärillään. Silti molempia tehdään, elämä on valintoja.

Työvoima tuottaa parhaiten siellä, missä se viihtyy ja haluaa olla. Savupiipuilla oli tärkeää valita logistisesti oikea sijainti, mutta bitti lentää sujuvasti yli kuntarajojen. Keskittämisessä on joitain etuja, mutta paljon myös haittoja. Myllypuron terveysasema on Suomen suurin, mutta ei houkuttavin päätellen siitä, ettei siellä viihdy äidinkielenään suomea puhuvat lääkärit lyhyitä työharjoittelujaksoja kauempaa. Kynnelle kykenevät sujuvalla äidinkielellään palveluja haluavat käyttäjät käy yksityisellä, tai suhaa toiselle puolelle kaupunkia pienempiin terveysasemiin. Ja keskittämisen voittaja oli?

Suomi on vientimaa, ja paukut on laitettava siihen. Täällä on turha yrittää olla halvin, siinä pelissä savimajat savannilla vie voiton. Täällä on saatava aikaiseksi haastavampaa tuotantoa, sekä ideoita hyvin voivilta ihmisiltä sieltä missä he haluavat asua.
Henkinen hyvinvointi on hyvin paljon sidoksissa siihen, että asuu siellä minkä tuntee omakseen.
Valitettavaa on se, ettei työpaikkoja pystytä luomaan tarvetta vastaavasti sinne, missä niitä eniten tarvittaisiin. Väestö keskittyy oman hyvinvointinsa uhallakin, tai pendelöi kohtuuttomia matkoja pitääkseen mukulansa tutussa koulussa ja asumiskulunsa siedettävänä.
Onnellisuusmittareissa on aika alhaalla raksaäijät, jotka tekee pks:seudulla 12h työpäiviä 4 päivää viikossa, asuu asuntovaunussa ja käy viikonloput pesemässä pyykkiä uudehkossa hirsitalossa järven rannalla syrjässä hulinoista. Mutta vielä onnettomampia he olisivat muuttaessaan lähiökaksioon. Silti väki vähenee maaseudulta kiihtyvää tahtia, mistä kannattaa oikeasti huolestua, sillä se johtaa väistämättä väkimäärän vähenemiseen.

Kuntatalous on isossa osassa koko maan hyvinvointia. Se on erittäin monisyinen ja kompleksinen nuttura, jonka setvimiseen järkevästi ei ole helppoja keinoja. Se ei todellakaan ole mikään Gordionin solmu, vaan huomattavasti haasteellisempi ratkaistava. Muuta kuvittelevat eivät vain tiedä tarpeeksi. Tietoaan voi kartuttaa Valtiovarainministeriön tiivistetyllä tietoiskulla, jossa kompaktissa 339 sivun paketissa on avattu ongelman ydinkohtia. Alkuun pääsee vaikka katselemalla sivulta 326 alkavaa taulukkoa kuntien väestöpohjan kehityksen suunnasta. Se on mannaa keskitykseen uskoville, mutta mua se hirvittää:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162061/VM_2020_13_Kuntien_tilannekuva_2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

[dana77]

Katso koko lista: 100 Suomen lupaavinta kasvuyritystä – Mukana 13 firmaa Pirkanmaalta

Suomen sadan lupaavimman kasvuyrityksen joukossa on 13 yritystä Pirkanmaalta.

www.aamulehti.fi

[/URL]

Iso osa tuottavuutta on pätevä henkilökunta. Keskittämällä väestöä muutamaan kasvukeskukseen ei ratkaista sitä ongelmaa pitkällä aikajänteellä. Kaupungistumisen yksi puoli on syntyvyyden lasku, kun fyrkat ei riitä kunnollisen kokoiseen asuntoon. Kaupungeissa on monipuolisemmat koulutusmahdollisuudet, mutta myös houkutukset tärvätä elämänsä jo nuorena. Aika pieni osa duunareista haluaa käyttää omasta ajastaan vapaaehtoisesti reilun tunnin/suunta työmatkaan, tai käyttää nettotuloistaan yli puolet seiniin ympärillään. Silti molempia tehdään, elämä on valintoja.

Suomi on vientimaa, ja paukut on laitettava siihen.

Ensinnäkin lähdetään siitä, että silloin kun Nokia tai sen alihankkijat tekivät kivoja piipityksiä puhelimiin, niin siinä ei ollut mitään vähäteltävää, vikaa tai hävettävää. Se oli ihan yhtä oikeaa liiketoimintaa siinä missä peliteollisuus, google tai facebook nyt. Me olimme siinä silloin maailman parhaita ja siitä muut olivat valmiita maksamaan hyvät rahat. Se oli parempaa tekemistä kuin joku idänkaupan peruina tullut veturien valmistus, jotka olivat niin paskoja ettei niitä kukaan olisi omilla rahoillaan ostanut, mutta kommarit eivät osanneet ostaa kunnollisia.

Toisekseen lähdetään siitä, että Suomi on tosiaan vientimaa ja paukut on laitettava siihen. Tuo linkkaamasi lista ei ole mikään oikeasti 100 lupaavimman suomalaisen yrityksen lista, vaan se on lista yrityksistä, jotka joku katsonut soveltuvimmiksi johonkin ohjelmaan hyysättäviksi. Siinä oli 15 000e euron vuosiliikevaihdolla eli aikuisen ihmisen parin-kolmen kuukauden ansiotuloilla operoivia nakkikioskeja joukossa joista on lupaavuus kaukana.

Listan eka firma oli Helsingistä, mutta toinen eli Artome oli Heinolasta. Firman toimiala on elektroniikan valmistus ja se työllistää 6 henkilöä. Jos me nyt ihan oikeasti kuvitellaan, että tuollaisessa firmassa olisi joku sellainen poikkeusyksilö tai pari töissä, jotka keksisivät jotain oikeasti sellaista mullistavaa, mille oliisi markkinointa maailmallakin, eli sillä olisi aidosti kasvupotentiaalia, niin mitä luulet että tapahtuisi?

Firman pitäisi kasvaa kokoluokkaan 50-300 henkilöä, eli sinne pitäisi palkata lukuisia dippainssejä suunnittelijoiksi, tarvittaisiin kansainväliseen myyntiin ja markkinointiin kykeneviä myyntitykkejä, jonkun pitäisi pystyä perustamaan isompi tuotantolaitos, pitäisi olla rahoituksen ammattilaisia etsimässä pääomisijoittajia ja hoitamassa sijoitusviestintää, jonkun pitäisi olla rakentamassa alihankintaverkostoa ja logistiikkaprosesseja jne jne, Mistä luulet että löytyisi? Vinkiksi voin kertoa, että googlasin että Heinolassa on asukkaita 18 540, joista työttömiä 13,5% eli sinänsä on mistä valita. Vinkiksi voin myös sanoa, että vaikka tuollaisia ihmisiä löytyisi jotka olisivat valmiita kuvankauniseen Heinolaan muuttamaan muualta, niin se onnistuisi vain sillä edellytyksellä että sieltä pitäisi löytyä töitä myös heidän puolisoilleen jotka työskentelevät seuraavilla aloilla:
lentoemäntä, proviisori, musiikinopettaja, palvelumuotoilija, sisustussuunnitteluja ja sijoitusneuvoja.

Ja jos tuollaisessa firmassa tosiaan olisi mainittuja poikkeusyksilöitä, niin mistä luulet että he olisivat sellaisiksi kehittyneet?
Heinolan ammattioppilaitoksen elektroniikkalinjalta Harri Höylän opetuksessa ja autotallissa harrastamalla? Eiköhän varsin turvallinen oletus ole, että sellaiseen kykenevät ihmiset olisivat sitä ennen opiskelleet jossain teknisessä korkeakoulussa ja olleet sen jälkeen töissä jossain isommassa firmassa, jossa olisivat nähneet miten maailman pyörii, oppineet kaiken osaamansa ja jossa he olisivat keksineet jotain innovatiivista ja mullistavaa, mitä varten ovat oman firmansa perustaneet. Siten innovaatiot syntyvät ja sellaisia firmoja ei Heinolassa juuri ole.

btw, oikea vastaus aiempaan kysymykseen oli:
Edessä olisi muutto Helsinkiin, Tampereelle tai vastaavaan.

 

[molari]

Tämän jutun mukaan hallituksen sisällä koronatilanteesta on montaa eri mielipidettä,
linkki juttuun "Pahoittelen, että vaivaan taas..." – Hetemäki vaati kirjeenvaihdossa valmiuslakia ja maskipakkoa jo lokakuussa, Marin: "Olen syvästi turhautunut..." | Yle Uutiset | yle.fi

 

[dana77]

Tämän jutun mukaan hallituksen sisällä koronatilanteesta on montaa eri mielipidettä,
linkki juttuun "Pahoittelen, että vaivaan taas..." – Hetemäki vaati kirjeenvaihdossa valmiuslakia ja maskipakkoa jo lokakuussa, Marin: "Olen syvästi turhautunut..." | Yle Uutiset | yle.fi

Vaikea olla miettimättä, että vaikuttaako Sanna Marinin tapa luoda vastakkainasettelua siihen ettei hänen poliittiset vastustajansa ole niin yhteistyöhaluisia asioissa. Pääministerin pitäisi olla siltojen rakentaja eikä polttaja, vaikka hän olisi miten poliittisen ideologiasta sokaisema. Sillä voi voittaa ääniä, mutta siinä vaiheessa se maksaa kun pitäisi edustaa koko kansaa.

Toki pääkaupungin arvostelu voi olla myös ihan puhdasta käsien pesua ongelmalta. Sannalle kun on kovin tärkeää miltä asiat näyttävät. Ihan turja joka tapauksessa on mennä perustuslain suuntaan kun olisi ollut puoli vuotta aikaa kehittää lainsäädäntöä. Tältäkin palstalta löytyy tahoja (kröhöm), jotka puhuivat sen puolesta jo alkukesästä.

 

[Cobol]

Toki pääkaupungin arvostelu voi olla myös ihan puhdasta käsien pesua ongelmalta. Sannalle kun on kovin tärkeää miltä asiat näyttävät. Ihan turja joka tapauksessa on mennä perustuslain suuntaan kun olisi ollut puoli vuotta aikaa kehittää lainsäädäntöä. Tältäkin palstalta löytyy tahoja (kröhöm), jotka puhuivat sen puolesta jo alkukesästä.

Riippumatta siitä, onko Marinin pääkaupunkiseudun kuntiin kohdistama arvostelu käsienpesua aiemmilta ratkaisuilta, Marinin tehtävä olisi ollut huolehtia siitä, että suomalaisen järjestelmän ehtoja ja jäykkyyttä olisi uudistettu kevään, kesän ja syksyn aikana. Näin ei tapahtunut.

Toinen asia mitä pääministeri olisi voinut tai hänen olisi pitänyt hoitaa kuntoon, oli hallituksen keskinäinen yhtenäisyys koronatoimissa. Ei voi yksi ja joskus toinenkin ministeri sooloilla, koska se syö viranomaisten toimien uskottavuutta alueilla. Tätäkään Marin ei saanut hoidettua, vaan pitkin syksyä esimerkiksi Kiuru puhui omiaan. Kiurun erityissuhde Mariniin tietäen voi kysyä, puhuiko Kiuru sittenkin Marinin suulla. Ehkä ei, mutta tuskin Marinin tietämättä.

On aivan varmaa, että alueilla on tehty virheitä, koska ihmiset ovat puutteellisinkin tiedoin tekemässä päätöksiä. Mutta se, että pääministeri nostaa pääkaupunkiseudun tikun nokkaan, mainitsematta omia virheitään, on halpamaista pikkupolitikointia.

e: YLE sai tietopyynnöllä aineiston haltuunsa.

 

[dana77]

Riippumatta siitä, onko Marinin pääkaupunkiseudun kuntiin kohdistama arvostelu käsienpesua aiemmilta ratkaisuilta, Marinin tehtävä olisi ollut huolehtia siitä, että suomalaisen järjestelmän ehtoja ja jäykkyyttä olisi uudistettu kevään, kesän ja syksyn aikana. Näin ei tapahtunut.

Pääkaupunkiseutu on helvetin helppo arvostelun kohde. Siellä on tietenkin vallassa kokoomus jota on tavattoman houkuttelevaa päästä kritisoimaan koska he ovat Sannan arkkivihollisia, pahoja kapitalisti-riistäjiä ja lahtareita.
Lisäksi yksinkertaisimmat eivät ymmärrä että pääkaupunkiseudulla epidemian leviäminen on ihan eri asia kuin jossain Kainuun korvessa, jossa on kaksi ihmistä ja kissa. Vaikka Helsinki tekisi kaikki samat toimet kuin muu Suomi niin tauti leviäisi kuitenkin ja on varsin kyseenalaista pysähtyisikö vaikka koko yhteiskunta laitettaisiin seis.

Jos minä olisin Vapaavuori niin aloittaisin sillä, että sulkisin eduskunnan.

 

[Wäinö#16]

Varsin erikoista arvostella pelkästään pääkaupunkiseudun toimien riittämättömyyttä, kun hallitus itse ei kyennyt tekemään edes tarkempia suosituksia, vaikka niitä nimenomaan pyydettiin esim. Vapaavuoren suulla. Lokakuussahan hallitus suositteli aikuisten harrastusten laittamista tauolle riskilajien osalta ja kun tähän pyydettiin tarkennusta, ei hallitus sitä saanut aikaiseksi päiväkausien palaveeraamisesta huolimatta. Lopputuloksena tuli jotain täysin merkityksettömiä maskisuosituksia liikuntatiloissa ilman mitään suurempia rajoituksia. Hallitus voi ihan samalla tavalla katsoa peiliin kiihtymisvaiheen toimien riittämättömyyden suhteen. Kuukausi tämän episodin jälkeen kaikki on tauolla lapsia myöten.

 

[Lätty-ylämummo]

Varsin erikoista arvostella pelkästään pääkaupunkiseudun toimien riittämättömyyttä, kun hallitus itse ei kyennyt tekemään edes tarkempia suosituksia, vaikka niitä nimenomaan pyydettiin esim. Vapaavuoren suulla. Lokakuussahan hallitus suositteli aikuisten harrastusten laittamista tauolle riskilajien osalta ja kun tähän pyydettiin tarkennusta, ei hallitus sitä saanut aikaiseksi päiväkausien palaveeraamisesta huolimatta. Lopputuloksena tuli jotain täysin merkityksettömiä maskisuosituksia liikuntatiloissa ilman mitään suurempia rajoituksia. Hallitus voi ihan samalla tavalla katsoa peiliin kiihtymisvaiheen toimien riittämättömyyden suhteen. Kuukausi tämän episodin jälkeen kaikki on tauolla lapsia myöten.

Mun silmällä hallitus odottaa kaupunkien ja Aluehallintovirastojen hoitavan hommansa, jottei joudu heilumaan heidän reviireillään. Keväällä valmiuslakien myötä hallitus pystyi kävelemään noiden instanssien yli, mutta nyt pitäisi alueellisten hallintojen hoitaa hommansa. Siksi en syyllistäisi hallitusta, vaan enemmänkin Vapaavuorta, joka paskoo nyt housuunsa, eikä halua ottaa rajoitteista vastuuta. Ymmärrän tilanteen, mutta ilman aiempaa kokemusta vastaavista tilanteista ollaan helposti toisen seläntakana hommissa, missä tahtoo lahkeet kuraantua. Siksi en ihan ensimmäisenä syyttäisi tässä nyt hallitusta.

"Tilojen sulkeminen ja yleisötilaisuuksien kieltäminen – kunnan ja avin tehtävä

Kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Edellytyksenä on, että toimenpide on välttämätön tartuntataudin leviämisen estämiseksi.


Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Aluehallintovirastossa päätös kokoontumista rajoittavista tai tiloja sulkevista määräyksistä tehdään aluehallintoylilääkärin esityksen pohjalta. Päätöksen vahvistaa aluehallintoviraston ylijohtaja."

Tartuntataudit ja epidemiat - Aluehallintovirasto

www.avi.fi

 

[Wäinö#16]

Mun silmällä hallitus odottaa kaupunkien ja Aluehallintovirastojen hoitavan hommansa, jottei joudu heilumaan heidän reviireillään. Keväällä valmiuslakien myötä hallitus pystyi kävelemään noiden instanssien yli, mutta nyt pitäisi alueellisten hallintojen hoitaa hommansa. Siksi en syyllistäisi hallitusta, vaan enemmänkin Vapaavuorta, joka paskoo nyt housuunsa, eikä halua ottaa rajoitteista vastuuta.

Ehkä tämä on juuri sitä takkuamista yhteistyössä mistä on ollut puhe. Joka tapauksessa lopputulos oli se, että Uudenmaan ollessa kiihtymisvaiheessa on nyt helppo sanoa jälkiviisaasti, että toimenpiteisiin olisi pitänyt ryhtyä rivakammin. Itse ihmettelen lähinnä sitä, miksi hallitus oli niin vastahakoinen ottamaan tarkemmin kantaa suosituksissaan. Oliko joku erityinen syy, ettei esim. laadittu listaa lajeista jotka olisi syytä laittaa tauolle jo kiihtymisvaiheessa? Tätä selkeästi odotettiin niin seuroissa kuin kunnissakin. Kun sitä ei tullut, ei lopulta tehty mitään. Lajiliitot tulkitsivat suosituksia myös huomattavasti löysemmin ja ainoastaan leviämisvaiheessa tulisi voimaan isommat tauot aikuisten sarjoissa. Neljä viikkoa näiden nihkeästi puristetuiden päätösten jälkeen lopputulos on se, että lajiliittojen omia päätöksiä noudatettiin n. kolme päivää ennen kuin lähes kaikki toiminta lyötiin säppiin. Vuodettujen sähköpostien perusteella Martti Hetemäki oli sitä mieltä, että positiivisten testien ollessa yli yhden prosentin tulee jo ryhtyä varsin rivakoihin toimenpiteisiin, muuten epidemia karkaa käsistä. Ja näinhän juuri on käynyt. Nyt odotettiin sinne lähelle kolmea prosenttia.

 

[Cobol]

Mun silmällä hallitus odottaa kaupunkien ja Aluehallintovirastojen hoitavan hommansa, jottei joudu heilumaan heidän reviireillään. Keväällä valmiuslakien myötä hallitus pystyi kävelemään noiden instanssien yli, mutta nyt pitäisi alueellisten hallintojen hoitaa hommansa. Siksi en syyllistäisi hallitusta, vaan enemmänkin Vapaavuorta, joka paskoo nyt housuunsa, eikä halua ottaa rajoitteista vastuuta.

Itse taas seurailen enemmän kokonaisuutta.

Hyvä esimerkki aiemmin mainitsemistani ristiriitaisista toimista valtioneuvostossa on se, että sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli aiempien esitysten tilalle taas uuden esityksen maahantulorajoituksista. Se lähti lausunnolle toissa viikolla. Sosiaali- terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) ilmoitti heti MTV3:n haastattelussa, että keskusta ei ole sitä hyväksynyt.

Aiemmin liikenne- ja viestintäministeriön valmistelema esitys sai tyrmäyksen eduskunnan perustuslakivaliokunnalta. Nämä ovat niitä toimia, jotka Marinin hallituksen tulee hanskata. Keskusta on muutenkin mm. ravintoiloissa ja Lapin matkailussa aivan eri linjoilla kuin pääministerin puolue. Tämä näkyy Lintilän nokitteluna sekä Kuirun ja Lintilän viestien päinvastaisena sisältönä.

Mutta ennen kaikkea hallituksen sekavat ja ristiriitaiset ohjeet ovat ongelma alueille. Niissäkin on puoluepoliittisesti valitut henkilöt useissa keskeisissä viroissa hallituksen tapaan. Kiurun ohjeet ovat erilaiset kuin muiden ja Lintilä nostaa asioita esille, joita muut hautaavat. Fiksut ymmärtävät toki sen, että jos vassarijohtoinen hallitus ei kykene yhteiseen esiintymiseen, ongelma on alueillakin merkittävä, koska poliittiset näkemykset tulkitsevat ohjeita sielläkin.

Vapaavuori onkin tässä tilanteessa helppo ottaa tikun nokkaan. Kun yhteistyö ei pelitä hallituksessa, osoitetaan ulkoinen vihollinen.

Jos minä olisin Vapaavuori niin aloittaisin sillä, että sulkisin eduskunnan.

Vaikka ei ihan tuohon mentäsikään, hallituksen tulisi nousta tilanteen tasalla ja lopettaa itkeminen Helsingin suuntaan. Se on noloa ottaen huomion sen, miten hallitus itse esiintyy ja toimii.

 

[Lätty-ylämummo]

Ehkä tämä on juuri sitä takkuamista yhteistyössä mistä on ollut puhe. Joka tapauksessa lopputulos oli se, että Uudenmaan ollessa kiihtymisvaiheessa on nyt helppo sanoa jälkiviisaasti, että toimenpiteisiin olisi pitänyt ryhtyä rivakammin. Itse ihmettelen lähinnä sitä, miksi hallitus oli niin vastahakoinen ottamaan tarkemmin kantaa suosituksissaan. Oliko joku erityinen syy, ettei esim. laadittu listaa lajeista jotka olisi syytä laittaa tauolle jo kiihtymisvaiheessa? Tätä selkeästi odotettiin niin seuroissa kuin kunnissakin. Kun sitä ei tullut, ei lopulta tehty mitään. Lajiliitot tulkitsivat suosituksia myös huomattavasti löysemmin ja ainoastaan leviämisvaiheessa tulisi voimaan isommat tauot aikuisten sarjoissa. Neljä viikkoa näiden nihkeästi puristetuiden päätösten jälkeen lopputulos on se, että lajiliittojen omia päätöksiä noudatettiin n. kolme päivää ennen kuin lähes kaikki toiminta lyötiin säppiin. Vuodettujen sähköpostien perusteella Martti Hetemäki oli sitä mieltä, että positiivisten testien ollessa yli yhden prosentin tulee jo ryhtyä varsin rivakoihin toimenpiteisiin, muuten epidemia karkaa käsistä. Ja näinhän juuri on käynyt. Nyt odotettiin sinne lähelle kolmea prosenttia.

Siihen, että kuja jarrutti ja hannasi vastaan ei varmaankaan mitään rehellisiä vastauksia juuri nyt saada keneltäkään.
Helsinkiä dissattiin keväällä aika isosti viruspesänä, ja Uudenmaan saartaminen kiukutti taatusti isosti juuri Helsinkiä sen tuoman huonon julkisuuden vuoksi. Kyllä, aikuisetkin ihmiset ovat välillä hyvin herkkänahkaisia. Vapaavuori on keskittynyt Olympiakomiteaan, eikä mielenkiinto ole riittänyt stadilaisten ahdingolle. Kyllä mun mielestä Helsingillä olisi pitänyt olla munaa tehdä itse tarvittavat johtopäätökset, kun viruskäppyrät alkoi sojottaa kattoon. Valta on, mutta onko rohkeutta sen käyttöön?

Keväällä jouduttiin tekemään päätöksiä tuntematta viruksen käyttäytymistä, ja silloin oli mielestäni täysin perusteltua, että hallitus otti vastuun harteilleen, ja teki rohkeat, mutta välttämättömät lakityöt ja sitten päätökset. Nyt viruksen käyttäytyminen tunnetaan paljon paremmin, ja tiedetään, ettei koko maata tarvitse säpittää, vaan toimia voidaan kohdistaa hyvinkin pienille alueille, jolloin näkisin kuntien ja kaupunkien tekevän ensisijaisesti päätöksiä omien asukkaittensa suojaamiseksi.
Keväästä on muuttunut ainakin se, että kuntavaalit on nyt paljon lähempänä. Ei ole lainkaan mahdotonta, että nyt on yritetty työntää mustaa-pekkaa puolueesta ja hallintoviranomaisesta toiseen, kuka joutuu tekemään ikäviä päätöksiä vaalien alla.
No nyt noita päätöksiä on vihdoin tehty, täytyy vain toivoa, että jengi omaksuu ne, ja silloinhan niiden on tehottava, jolloin niitä päästäisiin purkamaan vuodenvaihteen jälkjeen. Toivotaan tapahtuvaksi.