Sanna Marinin hallitus

[haunted shores]

Ihan näin maalaisjärjellä tuntuu hieman kummalliselta asua Suonenjoella, mutta kuitenkin ajaa Kuopioon töihin. Miksei asua suoraan Kuopiossa? Okei, jokaisella on omat syynsä mutta veikkaanpa että jos maaseutua ei tuettaisi vanhaan malliin, Suonenjoki ei enää houkuttelisi vrt. Kuopio.

No jaa, 45km työmatka suuntaansa. Ilman mitään palvelujakaan Kuopiota lähempänä, olisi vielä erittäin helppo ratkaisu valita Suonenjoki.

 

[Barnes]

No jaa, 45km työmatka suuntaansa. Ilman mitään palvelujakaan Kuopiota lähempänä, olisi vielä erittäin helppo ratkaisu valita Suonenjoki.

Veikkaan, että tilanne hieman muuttuisi, jos joutuisit yhtäkkiä ostamaan itsellesi traktorin lumisia talvia varten. Heräät puolitoista tuntia tavallista aikaisemmin auraamaan tien auki. Vain huomataksesi, että seuraava tie on aivan karmeassa kunnossa, kun naapuri herää vasta iltavuoroon. Myönnän, kärjistystä, mutta tällä hetkellä Suonenjoella asuminen on paljon houkuttelevampaa kuin se olisi ilman nykyistä tukijärjestelmää.

 

[Lätty-ylämummo]

Siihen ensimmäiseen ei vaan valitettavasti pyritä - jälkimmäisestä syystä. Koko Suomi asuttuna maksaa maatalous- ja liikennetukineen, sähköverkkoineen ja kaikkineen miljardeja, jotka ovat väistämättä pois tärkeämmistä asioista mutta myös veropotentiaalista.

Ihan näin maalaisjärjellä tuntuu hieman kummalliselta asua Suonenjoella, mutta kuitenkin ajaa Kuopioon töihin. Miksei asua suoraan Kuopiossa? Okei, jokaisella on omat syynsä mutta veikkaanpa että jos maaseutua ei tuettaisi vanhaan malliin, Suonenjoki ei enää houkuttelisi vrt. Kuopio.

Kaikki on suhteellista ja henkilökohtaista. Buenos Airesissa baarin vessan katossa olen nähnyt tekstin: "Useimmat asuvat kotonaan." Minusta tuohon sisältyy olennaisin. Jos joku kokee jonkun paikan omakseen, niin kait hänellä on oikeus siellä myös asua.
Rahalla on näppärä mitata yhtä sun toista. Valtio jakaa vuodessa noin 9miljardia valtionosuusjärjestelmän kautta tukea kaikkiin Suomen kuntiin. Suuruusluokat on aika karut:

"Uudeltamaalta peritään valtionosuuksien tasausmaksuja 521 miljoonaa euroa, ja muut maakunnat ovat nettosaajia, kärkipäässä Pohjois-Pohjanmaa 170, Keski-Suomi 118, Etelä-Pohjanmaa 111, Pohjois-Savo 99, Pohjois-Karjala 99 ja Pirkanmaa 82 miljoonaa euroa. Pelkästään Helsingiltä, Espoolta ja Vantaalta perittiin 475 miljoonaa euroa vuonna 2016."

Valtionosuusjärjestelmä – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Euroissa: Kunta/Valtionosuus milj./€ asukas/Muutos edelliseen

Helsinki

254.9

393

37

Kuopio

215.3

1814

101

Suonenjoki

25.5

3568

43

Kunnat samalla viivalla? Valtionosuuksissa on hurjat erot: Kauniaisiin 9 euroa per asukas, Utsjoelle 6 000 euroa – katso kotikuntasi sijoitus

Kunnat saavat valtionosuuden kautta noin viidenneksen tuloistaan. Tänä vuonna yhteensä 9,3 miljardia euroa.

yle.fi

Noilla luvuilla mittaamalla ainoastaan Uusimaa kannattaa pitää asuttuna, ja muu Suomi on laitettava kylmäksi. Uusimaa on ainoa nettomaksaja, ja muut maakunnat nettosaajia. Pelkästään rahalla arvioimalla on vaikea nähdä perustetta sille, että kuopiolainen pitää kättään uusmaalaisen lompakossa. Mutta minulle henkilökohtaisesti se käy hyvin, koska se pitää savolaiset savossa. Kotonaan. Siitä ilosta kannattaa kaupunkilaisjärjellä maksaa.

 

[dana77]

Noilla luvuilla mittaamalla ainoastaan Uusimaa kannattaa pitää asuttuna, ja muu Suomi on laitettava kylmäksi. Uusimaa on ainoa nettomaksaja, ja muut maakunnat nettosaajia. Pelkästään rahalla arvioimalla on vaikea nähdä perustetta sille, että kuopiolainen pitää kättään uusmaalaisen lompakossa. Mutta minulle henkilökohtaisesti se käy hyvin, koska se pitää savolaiset savossa. Kotonaan. Siitä ilosta kannattaa kaupunkilaisjärjellä maksaa.

Tämähän ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin se että joku on nettisaaja ei tarkoita etteikö se kykenisi toimivaan kannattavasti itsenäisestikin. Toisekseen tasaukset koostuvat useammasta osasta, tietyt maksetaan saajan olosuhteiden (esim syrjäisyys) perusteella ja toiset taas demografian perusteella. Esim vanhusten huolto korvataan ja se on silti kannattavaa hoitaa muualla kuin Helsingissä. Kolmanneksi kun järjestelmä purettaisiin, niin Kuopio kasvaisi ja palveludein tuottaminen tehostuisi. Ja toki on vielä se valtiolaitosten sijoittelukin, että nyt niiden muodossa rahaa maksetaan maakunnista pääkaupunkiseudulle, ja tätä on jossain määrin oikein tasata. Tosin vielä parempi tapa olisi hajauttaa uusia yksiköitä muualle kasvukeskuksiin.

 

[Lätty-ylämummo]

Tämähän ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin se että joku on nettisaaja ei tarkoita etteikö se kykenisi toimivaan kannattavasti itsenäisestikin. Toisekseen tasaukset koostuvat useammasta osasta, tietyt maksetaan saajan olosuhteiden (esim syrjäisyys) perusteella ja toiset taas demografian perusteella. Esim vanhusten huolto korvataan ja se on silti kannattavaa hoitaa muualla kuin Helsingissä. Kolmanneksi kun järjestelmä purettaisiin, niin Kuopio kasvaisi ja palveludein tuottaminen tehostuisi. Ja toki on vielä se valtiolaitosten sijoittelukin, että nyt niiden muodossa rahaa maksetaan maakunnista pääkaupunkiseudulle, ja tätä on jossain määrin oikein tasata. Tosin vielä parempi tapa olisi hajauttaa uusia yksiköitä muualle kasvukeskuksiin.

Sinun näkökulmastasi ehkä ei, mutta jonkun muun mielestä kyllä. Ei näihin mitään absoluuttista totuutta ole olemassa. Siksi päätöksiä tehdään demokraattisesti valittujen edustajien poliittisilla konsensuksilla. Omasta mielestäni Suomi on pidettävä asuttuna, ja jokaisella oikeus valita itse se oma asuinpaikkansa. Ja siitä oikeudesta olen valmis hieman maksamaankin.

 

[Jani82]

Pieni kunta ei välttämättä ole köyhä. Konkurssikypsiä kuntia ei taida olla tällä hetkellä yhtään, kiitos tasausjärjestelmien, jotka siirtää vaikkapa Helsingiltä yli 300 milj. euroa rahaa maakuntiin vuosittain. Kuntien ahdinko ei aina ole itseaiheutettua, vaan ikääntyvän muuttotappiokunnan resurssit ei yksinkertaisesti riitä valtion edellyttämän palvelutason ylläpitoon, mikä on taas edellytys sille, että maa pysyisi jotenkin asuttavana kauttaaltaan. Ongelmat on isoja ja monisyisiä, eikä niitä kuntaliitoksilla ratkota. Sosiaali- ja terveystoimi on tehnyt voitavansa, ja terveyspalveluja on yhdistelty yli kuntarajojen. Köyhän kunnan vieressä on useinmiten toinen köyhä kunta, joten hynttyiden yhteen lyöminen ei muuta mitään. Edelleen on sama määrä mummpoja hoidettavana, ja maantietä aurattavana. Hallinnon päälerkkäisyyksillä ei kuntien talousongelmiua ratkota, sillä pienten kuntien henkilöstöresurssit on minimoitu aikoja sitten. Kahta kunnanjohtajuaa ei tarvita, mutta työtön kunnanjohtaja syö työttömyystukena sen, mitä mahdollinen säästö voisi olla.

Valtio on tukenut kuntia koronan aiheuttaman tuloveropudotuksen paikkaamiseksi. Minä en ainakaan löytänyt mitään viitettä siitä, että tukea saaneet kunnat tekisivät jotenkin poikkeuksellisen hyviä tilinpäätöksiä, mutta sinulla lienee linkkejä väitteesi tueksi?
Valtion tuki sataa suurelta osaltaan suoraan palkansaajan taskuun, kun tuella kunnan välttävät kunnallisveroprosentin nostamisen. Väite siitä, etä valtio veisi kaiken on vanhanaikainen, koska kunta se on, joka sen ennakonpidätyksen pääosin vie. Ja nyt kuntien tulot ovat romahtaneet, mikä johtaisi väistämättä kunnalisverojen korotuksiin, niin olisiko se sinulle mieluisampi vaihtoehto?

Poikkeuksellisen harva kunta aikoo korottaa tuloveroa sumeassa taloustilanteessa: "Ei välttämättä tuo mitään olennaisesti hyvää" | Kuntalehti

kuntalehti.fi

Ei olekkaan mutta suurin osa pienistä kunnista on köyhiä.
Se on nimenomaan hölmöläisen hommaa, että kannetaan vettä kaivoon jonne ei tule vettä kuten noissa suurimmassa osassa pikkukunnissa kuten voit nähdä tästä tilastosta.
Ainakin Tampere tekee plussaa kiitos juurkin Korona tukien miten julkiselle puolelle kylvetään rahaa näin kun se otettu velkana?

Jos kunnan resurssit eivät riitä ylläpitämään palveluita ilman ylimääräisiä tukia, silloin pitää tehdä niitä kovia ratkaisuja eli yhdistellään kuntia kun ne eivät ole elinkelpoisia.

Yksinkertaisesti kaikkialla ei voi olla samantasoisia palveluita tai niistä on myös oltava silloin valmiita maksamaan.
Riittävän iso perusyksikkö tuo säästöjä ja ei niitä hoivakotejakaan tarvitse olla muutaman kilometrin välein vaan keskitettyinä jolloin yksikkökustannus pienenee.
Työttömän kunnanjohtajan tai ylipäätänsä hallinon työntekijän pitää tehdä jotain muuta mutta tällä kertaa yksityisellä sektorilla ja se tuo sitä oikeasti tuottavaa työtä.
Lisäksi voidaan pienentää suoraan noihin hallinnon tehtäviin johtavia koulutusmääriä ja siirtää niitä mm. lääkäreiden, tekniikan ja muuhun tuottavaan koulutukseen. Samoin hallituksen ajama oppivelvollisuuden pidennys on laastaria, eikä siihen oikean ongelmaan puututa ollenkaan mutta rahaa pistetään silti menemään.

Tämä väite, että yksi tehdas tuottaisi 20% suomen CO2 päästöistä, kummastutti aika isosti, joten kiinnostuin asiasta.

Ruotsissa testataan ratkaisua, joka mullistaisi yhteiskunnan ja romauttaisi päästöt – ja idea voi tulla käyttöön ensimmäisenä Suomessa

Yksi ainoa terästehdas aiheuttaa seitsemän prosenttia Suomen koko hiilijalanjäljestä. Tämä voi kuitenkin muuttua.

yle.fi

Eli ei lähelläkään viidennestä, ja parempaan päin ollaan menossa.

Mutta miten tuon nyt suhteuttaisi autoiluun, siihenkin löytyy tilastotietoja:

Terästehtaan osuus on osa tuossa Erillislämmitys-sarakkeessa tehtaan vaatiman terästuotannossa vaadittavan lämmöntuotannon vuoksi. Mutta suurin Raahen CO2 sektori on edelleenkin autoilu 44% osuudella. Verrataas Helsinkiin:

Täällä suurin murheenkryyni on kaukolämmön tuotanto, mutta jälleen tieliikennekin isossa osassa päästöjä.
Summarum, SSAB Europe Oy tekee työtään kiristyvän kilpailun lomassa pystyäkseen vastaamaan myös ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin haasteisiin, ja niihin ratkaisuja on tulossa. Täällä kaukolämpökeskuksia on jokaisessa lähiössä ja vähänkin isommassa taloyhtiössä. Niiden puhdistamiseen tarvittaisiin sitä lainsäädäntöä ja varmaankin myös tukea, sillä yksittäisellä keskuksella ei ole resursseja ratkaisujen aikaansaamiseen. Tieliikenne ei ole missään sivuosassa päästöjen aiheuttajana, ja siksi itse katson senkin suitsemista positiiviseksi kehitykseksi. Autojen päästöjen vähentämisen kehitystyön maksaa auton ostaja, joka on useimmiten myös käyttäjä ja hyötyjä, joten katson kustannuksien menevän kutakuinkin oikeaan osoitteeseen.

Kannattaa hiukan tutkia enemmänkin tuota juttua, löytyy vähän enemmänkin dataa.

Mitä sinä vertaa Raahen kaupungin juttuja SSAB:n tehtaaseen?
Vertailukohtana Helsinki ja puhut prosenteista, varsinkin kun Raahessa ei tuoteta terästehtaassa sähköä niin se ei näy tuossa vaan terästehdas ostaa sähkön ulkopuolelta kuten ydinvoimaloista yms.

Mutta tuossa Ylenkin jutussa oli ydinjuttuna se, että jos Suomessa ajetaan teollisuus siihen pisteeseen, että lainsäädäntö tekee toimisesta mahdotonta niin se teollisuus siirtyy maihin joissa ei ole rajoituksia. Seurauksena on todellisuudessa päästöjen suureneminen kokonaisuudessaan.

Äsken puolustat pikkukuntia joissa on pakko käyttää autoa mutta seuraavana olet hirttämässä liikkumista.
Helsingissä ongelma on lämmitys, jonka voisi samantien saada co2 vapaaksi lisä ydinvoimalla.
Liikenteen todelliset päästöt ovat kuitenkin tuota luokkaa ja siitä olisi heti mahdollista saada biopolttoaineilla useita prosenttiyksikköjä pois jos siirtymistä niihin tuetaan.
Hallitus vaan elää sähköauto illuusioissa jotka eivät ole mitenkään realistisia, pelkästään muuttamalla lainsäädäntöä niin ettei ole mitään keinotekoista rajaa muutta autoja etanolikäyttöisiksi ja poistetaan biodieselin veronkorotukset päästöjen määrä vähenisi.
Lisäksi oikeasti lähtemällä mukaan polttokennoautojen kehitykseen akkuvehkeiden sijaan päästään pois tuosta välivaiheesta.

 

[haunted shores]

Veikkaan, että tilanne hieman muuttuisi, jos joutuisit yhtäkkiä ostamaan itsellesi traktorin lumisia talvia varten. Heräät puolitoista tuntia tavallista aikaisemmin auraamaan tien auki. Vain huomataksesi, että seuraava tie on aivan karmeassa kunnossa, kun naapuri herää vasta iltavuoroon. Myönnän, kärjistystä, mutta tällä hetkellä Suonenjoella asuminen on paljon houkuttelevampaa kuin se olisi ilman nykyistä tukijärjestelmää.

Minulla on traktori, muunmuassa lumisia talvia varten. Eikä sen tarve tosiaan juurikaan omaan tilanteeseeni vaikuttanut. Korkeintaan nosti hieman kiinnostusta muuttaa Espoosta hieman keskemmälle ei mitään. Mainittakoon nyt silti etten asu Suonenjoella.

Vipuvarren kääntäminen kaupungillistumisen suuntaan tulisi joka tapauksessa olla tavoitteena. Istuvalla ja seuraavillakin hallituksilla. On kuitenkin hölmöä odottaa sen vaikuttavan millään tavalla hyvin toimeen tuleviin aikuisiin, jotka maalla viihtyvät. Tai eläkeläisiin, jotka maalta lähtevät vain arkussa.

 

[Ikävänkantaja]

Suomeenkin hysteerisinä ehdotetut maskipakot, ulkonaliikkumiskiellot ym. ovat reaalisosialistisia pakkokeinoja.

Esim. Suomessa on tällä hetkellä koronaviruksen vuoksi tehohoidossa 21 ihmistä, mutta suhtautuminen koko tautiin on mediassa kuin kyseessä olisi ilmalevitteinen HIV-ebola. Massahysteria on täysin ennennäkemätön, samoin pelkopandemia, jota mm. Yle lietsoo Jouko Jokisen johdolla.

Tämä kaikki palvelee Suomen nykyistä hallitusta, joka on koko itsenäisyytemme ajan populistisin. Ja se on valinnut toimintatavakseen pelon politiikan, ns. tiedotustilaisuus- ja uhkailulinjan.

Mitä maskeihin tulee, on liki irvokasta, että ennen elokuuta suuri yleisö ja mm. eduskunta eivät nähneet mitään tarvetta maskien käytölle. Sitten, aivan yhtäkkiä, THL:n suosituksen myötä, homma kääntyi 180 astetta ympäri. Nyt suhtautuminen on paikoin liki fanaattista, täysin käsittämätöntä.

Tulikohan Suomen sätkynukkehallitukselle tässä(kin) asiassa jostakin puhelu, jossa käskettiin aloittaa maskiperformanssi – samaan tapaan kuin viime keväänä irvokkuuksiin asti toisteltu "uusi normaali"-mantra?

 

[Tadu]

Esim. Suomessa on tällä hetkellä koronaviruksen vuoksi tehohoidossa 21 ihmistä, mutta suhtautuminen koko tautiin on mediassa kuin kyseessä olisi ilmalevitteinen HIV-ebola. Massahysteria on täysin ennennäkemätön, samoin pelkopandemia, jota mm. Yle lietsoo Jouko Jokisen johdolla.

Olisiko noiden rajoitusten pointti se, että tilanne pysyisikin hyvänä.

 

[Ikävänkantaja]

Olisiko noiden rajoitusten pointti se, että tilanne pysyisikin hyvänä.

Niinhän sitä uskotellaan.

Täysin suhteettomilla ja kohdentamattomilla rajoituksilla tuhotaan ihmisten hyvinvointi, työllisyys, yritystoiminta, kansantalous ja yhteiskunnan kantokyky.

En epäile lainkaan, etteikö tämä olisi nykyisen pääministerin sosialidemokraattien, DDR-Angelan, Kiinan ja monen muun tahon tavoitteena. Populistisen kannatuksen kasvun ohella.

Pelko on populismin ydintä, ja sen Sanna kabinetteineen ja spin-doctoreineen tietää varsin hyvin.

 

[mjr]

Pelko on populismin ydintä, ja sen Sanna kabinetteineen ja spin-doctoreineen tietää varsin hyvin.

Onneksi maailmassa edes Trump ja Bolsonaro tietävät asian oikean laidan - tosin populisti-Biden nyt syrjäytti tämän jälkimmäisen tolkun miehen.

 

[Ollakseni]

Täysin suhteettomilla ja kohdentamattomilla rajoituksilla tuhotaan ihmisten hyvinvointi, työllisyys, yritystoiminta, kansantalous ja yhteiskunnan kantokyky.

En epäile lainkaan, etteikö tämä olisi nykyisen pääministerin sosialidemokraattien, DDR-Angelan, Kiinan ja monen muun tahon tavoitteena. Populistisen kannatuksen kasvun ohella.

Miksi? Kuka tästä hyötyy? Onko QAnon lähettänyt viestejä avaruudesta? Miten Kiina hyötyy Länsimaiden ostovoiman ja talouden kyykkäämisestä? Tai Angela Merkel? Seuraavaksi varmaan kerrot Merkelin olevan Stasin agentti, joka on pysynyt hommissaan noin 30-vuotta.

 

[Lätty-ylämummo]

Suomeenkin hysteerisinä ehdotetut maskipakot, ulkonaliikkumiskiellot ym. ovat reaalisosialistisia pakkokeinoja.

Esim. Suomessa on tällä hetkellä koronaviruksen vuoksi tehohoidossa 21 ihmistä, mutta suhtautuminen koko tautiin on mediassa kuin kyseessä olisi ilmalevitteinen HIV-ebola. Massahysteria on täysin ennennäkemätön, samoin pelkopandemia, jota mm. Yle lietsoo Jouko Jokisen johdolla.

Tämä kaikki palvelee Suomen nykyistä hallitusta, joka on koko itsenäisyytemme ajan populistisin. Ja se on valinnut toimintatavakseen pelon politiikan, ns. tiedotustilaisuus- ja uhkailulinjan.

Mitä maskeihin tulee, on liki irvokasta, että ennen elokuuta suuri yleisö ja mm. eduskunta eivät nähneet mitään tarvetta maskien käytölle. Sitten, aivan yhtäkkiä, THL:n suosituksen myötä, homma kääntyi 180 astetta ympäri. Nyt suhtautuminen on paikoin liki fanaattista, täysin käsittämätöntä.

Tulikohan Suomen sätkynukkehallitukselle tässä(kin) asiassa jostakin puhelu, jossa käskettiin aloittaa maskiperformanssi – samaan tapaan kuin viime keväänä irvokkuuksiin asti toisteltu "uusi normaali"-mantra?

No onpa toden totta maa huonossa jamassa.
Mutta huoli pois, sinulla on mahdollisuus muuttaa kaikki paremmaksi:

Kuntavaalit sunnuntaina 18.4.2021. Ennakkoäänestys kotimaassa 7.–13.4.2021
Eduskuntavaalit sunnuntai 2.4.2023 ja ennakkoäänestysaika on kotimaassa 22.–28.3.

 

[Lystikäs]

Omasta mielestäni Suomi on pidettävä asuttuna, ja jokaisella oikeus valita itse se oma asuinpaikkansa. Ja siitä oikeudesta olen valmis hieman maksamaankin.

Hinta tästä on paljon enemmän kuin "hieman" ja sen maksaa kaikki suomalaiset, etenkin tulevat sukupolvet. Maailma muuttuu, ja jos haluaa pärjätä, pitää muuttua mukana. Kilpailukyky on hyvinvointivaltion elinehto, ja sen ylläpitäminen on hankalaa, kun rahaa valuu kalliiseen koko maan kattavaan infrastruktuuriin. Meillä ei ole siihen yksinkertaisesti varaa. Tämä on tietysti ikävää jollekin, joka tuntee olonsa kotoisaksi pikku kylässä. Ja kaikilla on mielestäni oikeus asua missä haluavat, mutta valtiolla ei mielestäni ole velvollisuutta tarjota joka kolkkaan palveluita.

Mutta kerro toki miksi sinun mielestäsi koko Suomi on pidettävä asuttuna? Mikä pitkäntähtäimen hyöty siitä on? Isommat asutuskeskukset pystyvät tarjoamaan parempien terveydenhuoltopalveluiden lisäksi myös monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia. Väitän, että suurin osa ihmisistä on sopeutuvaisia. Sukutilan hylkääminen saattaa kirpaista isukkia, mutta ajan kanssa lämmittänee, kun poika pääsee nauttimaan monipuolisemmista harrastusmahdollisuuksista, ja siitä kasvaa ehkä avarakatseisempi ihminen, kun altistuu useampien ihmisten näkökulmille.

 

[mike owen]

Olisi mielenkiintoista tietää miten hallitus ratkaisee kestävyysvajeen ongelmat Suomessa näinä vaikeina aikoina, kun kaikki puhuvat vain koronasta ja sen vaikutuksesta suomalaisiin.

 

[mike owen]

No onpa toden totta maa huonossa jamassa.
Mutta huoli pois, sinulla on mahdollisuus muuttaa kaikki paremmaksi:

Kuntavaalit sunnuntaina 18.4.2021. Ennakkoäänestys kotimaassa 7.–13.4.2021
Eduskuntavaalit sunnuntai 2.4.2023 ja ennakkoäänestysaika on kotimaassa 22.–28.3.

Oletko varma, että kuntavaalit pidetään keväällä. Parhaassa/huonoimmassa tapauksessa kuntavaalit voivat olla syys-/ lokakuussa riippuen siitä millainen on koronatilanne Suomessa. Viimeistään tammikuussa pitää tietää se, että voidaanko kuntavaalit järjestää turvallisesti huhtikuussa.

 

[Remy Martin]

Mutta kerro toki miksi sinun mielestäsi koko Suomi on pidettävä asuttuna? Mikä pitkäntähtäimen hyöty siitä on? Isommat asutuskeskukset pystyvät tarjoamaan parempien terveydenhuoltopalveluiden lisäksi myös monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia. Väitän, että suurin osa ihmisistä on sopeutuvaisia. Sukutilan hylkääminen saattaa kirpaista isukkia, mutta ajan kanssa lämmittänee, kun poika pääsee nauttimaan monipuolisemmista harrastusmahdollisuuksista, ja siitä kasvaa ehkä avarakatseisempi ihminen, kun altistuu useampien ihmisten näkökulmille.

Kaupungistuminen on kieltämättä ollut ilmiö noin sata vuotta, mutta mikään luonnonlaki se ei ole joka jatkuisi täältä iäisyyteen. Yhteyksien ja matkustamisen parantuminen liitettynä muutamaan maailmanlaajuiseen pandemiaan Ja robotisoituun terveydenhuoltoon voi tulevaisuudessa hyvinkin kääntää trendin täysin toiseen suuntaan. Siis vuosikymmenien tähtäimellä.

Mitä jos haja-asutusalueen infra onkin tulevaisuudessa Suomen suurin valtti.

 

[Lätty-ylämummo]

Oletko varma, että kuntavaalit pidetään keväällä. Parhaassa/huonoimmassa tapauksessa kuntavaalit voivat olla syys-/ lokakuussa riippuen siitä millainen on koronatilanne Suomessa. Viimeistään tammikuussa pitää tietää se, että voidaanko kuntavaalit järjestää turvallisesti huhtikuussa.

Ei, en ole varma, mutta tällä hetkellä nuo ovat ne tiedossa olevat päivämäärät.
So?

 

[Lätty-ylämummo]

Hinta tästä on paljon enemmän kuin "hieman" ja sen maksaa kaikki suomalaiset, etenkin tulevat sukupolvet. Maailma muuttuu, ja jos haluaa pärjätä, pitää muuttua mukana. Kilpailukyky on hyvinvointivaltion elinehto, ja sen ylläpitäminen on hankalaa, kun rahaa valuu kalliiseen koko maan kattavaan infrastruktuuriin. Meillä ei ole siihen yksinkertaisesti varaa. Tämä on tietysti ikävää jollekin, joka tuntee olonsa kotoisaksi pikku kylässä. Ja kaikilla on mielestäni oikeus asua missä haluavat, mutta valtiolla ei mielestäni ole velvollisuutta tarjota joka kolkkaan palveluita.

Mutta kerro toki miksi sinun mielestäsi koko Suomi on pidettävä asuttuna? Mikä pitkäntähtäimen hyöty siitä on? Isommat asutuskeskukset pystyvät tarjoamaan parempien terveydenhuoltopalveluiden lisäksi myös monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia. Väitän, että suurin osa ihmisistä on sopeutuvaisia. Sukutilan hylkääminen saattaa kirpaista isukkia, mutta ajan kanssa lämmittänee, kun poika pääsee nauttimaan monipuolisemmista harrastusmahdollisuuksista, ja siitä kasvaa ehkä avarakatseisempi ihminen, kun altistuu useampien ihmisten näkökulmille.

Olen sanonut, että Suomi on pidättävä asuttuna, mutta koko Suomesta en mielestäni ole puhunut, koska se ei nytkään sitä ole.
Syrjäisemmiltä seuduilta on yleensä lähdetty viimeistään silloin, kun on ollut tarpeeksi nälkä. Noin miljoona suomalaista on muuttanut syystä tai toisesta maasta, joiden työpanosta olisi kyllä täälläkin kaivattu. Yleensä muutto suuntautunut sinne, missä on ollut töitä ja leipää, mikä on kasvattanut nämä muutamat kaupungeiksi laskettavat keskittymät Suomeen. Kaikki eivät kumminkaan niissä haluaisi asua, ja nyt etätyön yleistyttyä moni äänestää jaloillaan:

Yhä useampaa kiinnostaa mökkinsä muuttaminen vakituiseksi asunnoksi – maalle muuttaja ei aina kaipaa edes vesivessaa

Moni koronan aikana mökillä etätöitä tehnyt on herännyt pohtimaan, että maalle voisi asettua kokonaan asumaan.

yle.fi

Yksi arvostaa palveluja, toinen harrastuksia, kolmas luonnonrauhaa. Oleellista on, että noiden arvottaminen asuinpaikan tärkeimmäksi tekijäksi on täysin subjektiivista. En keksi myöskään mitään sellaista syytä, millä kiellettäisiin asuminen jossain osassa maata, mikäli se ei ole laitonta. Kansalaisilla on oikeutensa.

9 miljardia on paljon rahaa. Mutta sen jakaminen maakuntiin ei ole mitään valtion varojen mustaan aukkoon työntämistä, vaan rahan kierrättämistä. Raha kerätään kunnilta, ja jaetaan takaisin hieman eri suhteilla. Perähikiän mummo tarvitsee hoitajan, jonka palkasta osa tulee vauraammista kunnista kerätyistä varoista. Hoitsun työnantaja maksaa palkasta ennakonpidätysverot, kotimatkalla ostetaan kaupasta leipää - mistä maksetaan verot - minkä leivän on kauppaan tuonut pullakuski, joka on saanut töitä ja palkkaa, mistä maksaa veroja. Noilla tasauksilla ylläpidetään valtion kansalaisilleen tarjoamia palveluja tasapuolisesti ympäri maan. Niillä saadaan aikaiseksi työpaikkoja, mitkä tuo niitä kaikkien kaipaamia verotuloja.

Uusimaa on ainoa maakunta, joka on nettomaksaja. Kolme suurinta tasauksen euromääräistä saajaa ovat Tampere, Oulu ja Turku, jotka kuittaavat potista yhteensä miljardin. Suomessa on nyt 310 kuntaa. Jos 210 pienimmän tuki lakkautettaisiin, niin säästö olisi 2-3 miljardin välissä, mikä on valtion rahoissa pähkinöitä, kun muistetaan se, että rahasta kiertää osa takaisin valtion kassaan veroina ja tasausmaksuina. Ja tämä säästö syntyisi siis sillä edellytyksellä, että kunnat väestöineen katoaisivat. Kuntaliitoksilla ei palveluja tarvitsevat häviä, vaan ihan samat hoitajat tarvitaan edelleen hommiin isommissa yksiköissä.

Avarakatseisuus on erinomainen asia. Sitä komppaan kyllä.

 

[Lystikäs]

Uusimaa on ainoa maakunta, joka on nettomaksaja. Kolme suurinta tasauksen euromääräistä saajaa ovat Tampere, Oulu ja Turku, jotka kuittaavat potista yhteensä miljardin.

Eikö tämä tarkoita sitä, että Uusimaa on ainoa joka ei ole rikki? Laivan muut osastot vuotaa? Ehkä Tampere, Oulu ja Turku tuottaisivat enemmän, jos asutus ei olisi levinnyt niin laajalle? Kyllä syrjäseuduille voi kadota kulujen lisäksi myös potentiaalia, joka tuottaisi innovaatioita oikeassa ympäristössä.

Näen asian niin, että pysyäksemme kilpailukykyisenä ja ylipäätään taloudellisesti pinnalla, meidän pitäisi luoda Suomeen enemmänkin pääkaupunkiseudun kaltaisia alueita, jotka tuottavat plussaa... tai edes nollatulosta. Tämä ei minun näkemykseni mukaan toteudu jos tavoitteemme on pitää "koko Suomi asutettuna". Totta kai ihmiset saavat elää missä haluavat, mutta minkälaiseen asumiseen haluamme heitä valtiona kannustaa? Valtion tulisi pyrkiä korjaamaan rakenteellisia ongelmia, eikä pelkästään lääkitä niitä rahansiirroin. Uusimaa tekee selvästi jotain oikein.

Ongelma ei ole tässä hetkessä. Nyt pärjäämme joten kuten velkarahalla ja tulonsiirroilla. Ongelma on tulevaisuudessa. Suomen hiipuva kilpailukyky euro-alueiden kesken on isoin huolenaiheeni. Kuten sanoit, kyllä se raha kiertää sieltä syrjä-alueilta taas valtionkassaan, vaikka kyllä merkittävä osa siitä kuluu matkanvarrella poiskin. Mutta mistä me ylipäätään saamme sen rahan, jonka laitamme kiertämään, jos kilpailukyky hiipuu ja kulut kasvavat? Ja ne kulut ovat melkoiset suhteessa tuloihin näin laajan infrastruktuurin takia.

 

[Barnes]

Kaikki on suhteellista ja henkilökohtaista. Buenos Airesissa baarin vessan katossa olen nähnyt tekstin: "Useimmat asuvat kotonaan." Minusta tuohon sisältyy olennaisin. Jos joku kokee jonkun paikan omakseen, niin kait hänellä on oikeus siellä myös asua.

Olet oikeassa, kaikki on suhteellista ja henkilökohtaista. Minun mielestäni valtion rahankäyttö perustuu arvovalintoihin, ja koko Suomen asuttaminen on yksi arvovalinta. Jos aluepolitiikan asetetaan rinnalle mm. terveydenhuolto, koulutus ja maanpuolustus (mihin menee paljon rahaa), ei mielestäni ole kahta sanaa, mistä otetaan. Etenkin kun samalla saataisiin laskettua (tai no, niin) veroastetta ja helpotettua työllistämistä.

Ketäänhän ei olla kieltämässä muuttamasta minne haluaa, vaan minun ja muutaman muun pointti on ollut saada Hyrynsalmella asuvat maksamaan enemmän siitä, jotta hyryläiset saattaisivatkin tupsahtaa esimerkiksi Kajaaniin.

 

[Lätty-ylämummo]

Eikö tämä tarkoita sitä, että Uusimaa on ainoa joka ei ole rikki? Laivan muut osastot vuotaa? Ehkä Tampere, Oulu ja Turku tuottaisivat enemmän, jos asutus ei olisi levinnyt niin laajalle? Kyllä syrjäseuduille voi kadota kulujen lisäksi myös potentiaalia, joka tuottaisi innovaatioita oikeassa ympäristössä.

Näen asian niin, että pysyäksemme kilpailukykyisenä ja ylipäätään taloudellisesti pinnalla, meidän pitäisi luoda Suomeen enemmänkin pääkaupunkiseudun kaltaisia alueita, jotka tuottavat plussaa... tai edes nollatulosta. Tämä ei minun näkemykseni mukaan toteudu jos tavoitteemme on pitää "koko Suomi asutettuna". Totta kai ihmiset saavat elää missä haluavat, mutta minkälaiseen asumiseen haluamme heitä valtiona kannustaa? Valtion tulisi pyrkiä korjaamaan rakenteellisia ongelmia, eikä pelkästään lääkitä niitä rahansiirroin. Uusimaa tekee selvästi jotain oikein.

Ongelma ei ole tässä hetkessä. Nyt pärjäämme joten kuten velkarahalla ja tulonsiirroilla. Ongelma on tulevaisuudessa. Suomen hiipuva kilpailukyky euro-alueiden kesken on isoin huolenaiheeni. Kuten sanoit, kyllä se raha kiertää sieltä syrjä-alueilta taas valtionkassaan, vaikka kyllä merkittävä osa siitä kuluu matkanvarrella poiskin. Mutta mistä me ylipäätään saamme sen rahan, jonka laitamme kiertämään, jos kilpailukyky hiipuu ja kulut kasvavat? Ja ne kulut ovat melkoiset suhteessa tuloihin näin laajan infrastruktuurin takia.

Nostin nuo kolme suurinta tasausosuuden saajaa esille vain siksi, että halusin alleviivata järjestelmän ruokkivan myös isoja kuntia, ja selventääkseni suuruusluokkaa isojen ja pienten kuntien erosta yhteisellä hillopurkilla.
Jos summat tarkemmin kiinnostaa, niin ne löytyvät tuolta:

Valtionosuudet vuonna 2019 | Kuntaliitto.fi

Alkuperäiset päätökset kuntien valtionosuuksista vuodelle 2019 tehtiin 31.12.2018. Niiden mukaan kunnille myönnettiin valtionosuutta yhteensä 8 389 miljoonaa euroa vuonna 2019 (8 459 milj. euroa vuonna 2018).

www.kuntaliitto.fi

Tasausosuuksilla ei voi mitata tuottavuutta. Tasausosuuksilla valtio rahoittaa itse määrittelemiään vastuita siirtelemällä rahaa kunnasta toiseen. Aika nerokasta! Tuottavuudelle on omat mittarinsa, yhtenä pikasellaisena maksettujen verojen määrä. Ihan yksinkertaista sekään ei ole:

Miten kuntien verotulot kertyvät niiden kassaan? - Tilisanomat.fi

Kuntien verotulojen osuudet verorahoituksesta (verotulot + valtionosuudet) vaihtelee kunnittain. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kuntien verotul…

tilisanomat.fi

Suuruusluokat erilaisille veroille löytyy tuolta:

Verokertymä Suomessa

Verotilasto kaikista Suomessa kerätyistä veroista. Veroja ja pakollisia sosiaaliturvamaksuja keräävät valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot.

www.veronmaksajat.fi

Tuottavuus ei ole sidoksissa valtion tasausjärjestelmässä pyöritettävään rahaan, joka on kunnilta perittyä ja sinne uudelleen palautetettua fyrkkaa. Kilpailukyky muodostuu hyvin karkeasti siitä, että tehdään halvemmalla tai paremmin. Useimmissa asioissa valinta on valitettavasti tuo halvempi, minkä seurauksena maailmaan tuotetaan aivan paskaa tavaraa ja palveluita.
Suomi on seisonut vuorollaan sotakorvaus-, metsäteollisuus-, metalliteollisuus- ja elektroniikkajaloilla. Nokia teki Suomelle hyvää ja pahaa. Rahaa tulikin, mutta sitten loppusuoralla iso osa maan hyvin koulutetuista insinööreistä suunnitteli uusia kivoja piipityksiä puhelimiin. Hieman liioiteltuna. Se aika on onneksi ohi, ja nyt täällä tehdään huippututkimuksen lisäksi hyvin maanläheistä tuotekehitystä, josta kalpean kuvan saa katselemalla Suomen 100 lupaavimman nuoren yrityksen listaa. Samalla kannattaa kiinittää huomiota siihen, mistäpäin maata nuo yritykset tulevat:

Katso koko lista: 100 Suomen lupaavinta kasvuyritystä – Mukana 13 firmaa Pirkanmaalta

Suomen sadan lupaavimman kasvuyrityksen joukossa on 13 yritystä Pirkanmaalta.

www.aamulehti.fi

Iso osa tuottavuutta on pätevä henkilökunta. Keskittämällä väestöä muutamaan kasvukeskukseen ei ratkaista sitä ongelmaa pitkällä aikajänteellä. Kaupungistumisen yksi puoli on syntyvyyden lasku, kun fyrkat ei riitä kunnollisen kokoiseen asuntoon. Kaupungeissa on monipuolisemmat koulutusmahdollisuudet, mutta myös houkutukset tärvätä elämänsä jo nuorena. Aika pieni osa duunareista haluaa käyttää omasta ajastaan vapaaehtoisesti reilun tunnin/suunta työmatkaan, tai käyttää nettotuloistaan yli puolet seiniin ympärillään. Silti molempia tehdään, elämä on valintoja.

Työvoima tuottaa parhaiten siellä, missä se viihtyy ja haluaa olla. Savupiipuilla oli tärkeää valita logistisesti oikea sijainti, mutta bitti lentää sujuvasti yli kuntarajojen. Keskittämisessä on joitain etuja, mutta paljon myös haittoja. Myllypuron terveysasema on Suomen suurin, mutta ei houkuttavin päätellen siitä, ettei siellä viihdy äidinkielenään suomea puhuvat lääkärit lyhyitä työharjoittelujaksoja kauempaa. Kynnelle kykenevät sujuvalla äidinkielellään palveluja haluavat käyttäjät käy yksityisellä, tai suhaa toiselle puolelle kaupunkia pienempiin terveysasemiin. Ja keskittämisen voittaja oli?

Suomi on vientimaa, ja paukut on laitettava siihen. Täällä on turha yrittää olla halvin, siinä pelissä savimajat savannilla vie voiton. Täällä on saatava aikaiseksi haastavampaa tuotantoa, sekä ideoita hyvin voivilta ihmisiltä sieltä missä he haluavat asua.
Henkinen hyvinvointi on hyvin paljon sidoksissa siihen, että asuu siellä minkä tuntee omakseen.
Valitettavaa on se, ettei työpaikkoja pystytä luomaan tarvetta vastaavasti sinne, missä niitä eniten tarvittaisiin. Väestö keskittyy oman hyvinvointinsa uhallakin, tai pendelöi kohtuuttomia matkoja pitääkseen mukulansa tutussa koulussa ja asumiskulunsa siedettävänä.
Onnellisuusmittareissa on aika alhaalla raksaäijät, jotka tekee pks:seudulla 12h työpäiviä 4 päivää viikossa, asuu asuntovaunussa ja käy viikonloput pesemässä pyykkiä uudehkossa hirsitalossa järven rannalla syrjässä hulinoista. Mutta vielä onnettomampia he olisivat muuttaessaan lähiökaksioon. Silti väki vähenee maaseudulta kiihtyvää tahtia, mistä kannattaa oikeasti huolestua, sillä se johtaa väistämättä väkimäärän vähenemiseen.

Kuntatalous on isossa osassa koko maan hyvinvointia. Se on erittäin monisyinen ja kompleksinen nuttura, jonka setvimiseen järkevästi ei ole helppoja keinoja. Se ei todellakaan ole mikään Gordionin solmu, vaan huomattavasti haasteellisempi ratkaistava. Muuta kuvittelevat eivät vain tiedä tarpeeksi. Tietoaan voi kartuttaa Valtiovarainministeriön tiivistetyllä tietoiskulla, jossa kompaktissa 339 sivun paketissa on avattu ongelman ydinkohtia. Alkuun pääsee vaikka katselemalla sivulta 326 alkavaa taulukkoa kuntien väestöpohjan kehityksen suunnasta. Se on mannaa keskitykseen uskoville, mutta mua se hirvittää:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162061/VM_2020_13_Kuntien_tilannekuva_2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

[dana77]

Katso koko lista: 100 Suomen lupaavinta kasvuyritystä – Mukana 13 firmaa Pirkanmaalta

Suomen sadan lupaavimman kasvuyrityksen joukossa on 13 yritystä Pirkanmaalta.

www.aamulehti.fi

[/URL]

Iso osa tuottavuutta on pätevä henkilökunta. Keskittämällä väestöä muutamaan kasvukeskukseen ei ratkaista sitä ongelmaa pitkällä aikajänteellä. Kaupungistumisen yksi puoli on syntyvyyden lasku, kun fyrkat ei riitä kunnollisen kokoiseen asuntoon. Kaupungeissa on monipuolisemmat koulutusmahdollisuudet, mutta myös houkutukset tärvätä elämänsä jo nuorena. Aika pieni osa duunareista haluaa käyttää omasta ajastaan vapaaehtoisesti reilun tunnin/suunta työmatkaan, tai käyttää nettotuloistaan yli puolet seiniin ympärillään. Silti molempia tehdään, elämä on valintoja.

Suomi on vientimaa, ja paukut on laitettava siihen.

Ensinnäkin lähdetään siitä, että silloin kun Nokia tai sen alihankkijat tekivät kivoja piipityksiä puhelimiin, niin siinä ei ollut mitään vähäteltävää, vikaa tai hävettävää. Se oli ihan yhtä oikeaa liiketoimintaa siinä missä peliteollisuus, google tai facebook nyt. Me olimme siinä silloin maailman parhaita ja siitä muut olivat valmiita maksamaan hyvät rahat. Se oli parempaa tekemistä kuin joku idänkaupan peruina tullut veturien valmistus, jotka olivat niin paskoja ettei niitä kukaan olisi omilla rahoillaan ostanut, mutta kommarit eivät osanneet ostaa kunnollisia.

Toisekseen lähdetään siitä, että Suomi on tosiaan vientimaa ja paukut on laitettava siihen. Tuo linkkaamasi lista ei ole mikään oikeasti 100 lupaavimman suomalaisen yrityksen lista, vaan se on lista yrityksistä, jotka joku katsonut soveltuvimmiksi johonkin ohjelmaan hyysättäviksi. Siinä oli 15 000e euron vuosiliikevaihdolla eli aikuisen ihmisen parin-kolmen kuukauden ansiotuloilla operoivia nakkikioskeja joukossa joista on lupaavuus kaukana.

Listan eka firma oli Helsingistä, mutta toinen eli Artome oli Heinolasta. Firman toimiala on elektroniikan valmistus ja se työllistää 6 henkilöä. Jos me nyt ihan oikeasti kuvitellaan, että tuollaisessa firmassa olisi joku sellainen poikkeusyksilö tai pari töissä, jotka keksisivät jotain oikeasti sellaista mullistavaa, mille oliisi markkinointa maailmallakin, eli sillä olisi aidosti kasvupotentiaalia, niin mitä luulet että tapahtuisi?

Firman pitäisi kasvaa kokoluokkaan 50-300 henkilöä, eli sinne pitäisi palkata lukuisia dippainssejä suunnittelijoiksi, tarvittaisiin kansainväliseen myyntiin ja markkinointiin kykeneviä myyntitykkejä, jonkun pitäisi pystyä perustamaan isompi tuotantolaitos, pitäisi olla rahoituksen ammattilaisia etsimässä pääomisijoittajia ja hoitamassa sijoitusviestintää, jonkun pitäisi olla rakentamassa alihankintaverkostoa ja logistiikkaprosesseja jne jne, Mistä luulet että löytyisi? Vinkiksi voin kertoa, että googlasin että Heinolassa on asukkaita 18 540, joista työttömiä 13,5% eli sinänsä on mistä valita. Vinkiksi voin myös sanoa, että vaikka tuollaisia ihmisiä löytyisi jotka olisivat valmiita kuvankauniseen Heinolaan muuttamaan muualta, niin se onnistuisi vain sillä edellytyksellä että sieltä pitäisi löytyä töitä myös heidän puolisoilleen jotka työskentelevät seuraavilla aloilla:
lentoemäntä, proviisori, musiikinopettaja, palvelumuotoilija, sisustussuunnitteluja ja sijoitusneuvoja.

Ja jos tuollaisessa firmassa tosiaan olisi mainittuja poikkeusyksilöitä, niin mistä luulet että he olisivat sellaisiksi kehittyneet?
Heinolan ammattioppilaitoksen elektroniikkalinjalta Harri Höylän opetuksessa ja autotallissa harrastamalla? Eiköhän varsin turvallinen oletus ole, että sellaiseen kykenevät ihmiset olisivat sitä ennen opiskelleet jossain teknisessä korkeakoulussa ja olleet sen jälkeen töissä jossain isommassa firmassa, jossa olisivat nähneet miten maailman pyörii, oppineet kaiken osaamansa ja jossa he olisivat keksineet jotain innovatiivista ja mullistavaa, mitä varten ovat oman firmansa perustaneet. Siten innovaatiot syntyvät ja sellaisia firmoja ei Heinolassa juuri ole.

btw, oikea vastaus aiempaan kysymykseen oli:
Edessä olisi muutto Helsinkiin, Tampereelle tai vastaavaan.

 

[molari]

Tämän jutun mukaan hallituksen sisällä koronatilanteesta on montaa eri mielipidettä,
linkki juttuun "Pahoittelen, että vaivaan taas..." – Hetemäki vaati kirjeenvaihdossa valmiuslakia ja maskipakkoa jo lokakuussa, Marin: "Olen syvästi turhautunut..." | Yle Uutiset | yle.fi

 

[dana77]

Tämän jutun mukaan hallituksen sisällä koronatilanteesta on montaa eri mielipidettä,
linkki juttuun "Pahoittelen, että vaivaan taas..." – Hetemäki vaati kirjeenvaihdossa valmiuslakia ja maskipakkoa jo lokakuussa, Marin: "Olen syvästi turhautunut..." | Yle Uutiset | yle.fi

Vaikea olla miettimättä, että vaikuttaako Sanna Marinin tapa luoda vastakkainasettelua siihen ettei hänen poliittiset vastustajansa ole niin yhteistyöhaluisia asioissa. Pääministerin pitäisi olla siltojen rakentaja eikä polttaja, vaikka hän olisi miten poliittisen ideologiasta sokaisema. Sillä voi voittaa ääniä, mutta siinä vaiheessa se maksaa kun pitäisi edustaa koko kansaa.

Toki pääkaupungin arvostelu voi olla myös ihan puhdasta käsien pesua ongelmalta. Sannalle kun on kovin tärkeää miltä asiat näyttävät. Ihan turja joka tapauksessa on mennä perustuslain suuntaan kun olisi ollut puoli vuotta aikaa kehittää lainsäädäntöä. Tältäkin palstalta löytyy tahoja (kröhöm), jotka puhuivat sen puolesta jo alkukesästä.