Sanna Marinin hallitus

[Lätty-ylämummo]

Minkä takia sitten konkurssikypsä kunta pelastetaan, eikä sitä pakoteta yhdistymään jonkun muun tai useiden kuntien kanssa, jotta kustannuksia saisi pienennettyä nimenomaan hallinnossa.

Niin onkin vedettävä mutta jos raja on se, että kaikkia kuntia tuetaan vapaasti jotta ne tekevät positiivisia tuloksia täysin poikkeuksellisen valtion tuen takia se ei ole oikea tie. Nimenomaan piikki näyttää olevan täysin vapaa kun puhutaan julkisesta sektorista ja sinne ollaan työntämässä tulevaisuudessa miljardeja lisää jos tuo sote-himmeli menee läpi.
Tuolla systeemillä ei vaan ole mitään mahdollisuutta saada kuluja hallintaan kun perusyksiköt jäävät liian pieniksi, ainoa järkevä tapa olisi perustaa sote yliopistosairaaloiden varaan. Samalla myös keskussairaalaverkostoa voisi vieläkin tehostaa, jotta jokaisessa on riittävä valmius hoitaa potilaita. Kyllä se n.150-200km mitä ovat pisimmät matkat Oulun eteläpuolella isoon sairaalaan on sellainen, ettei se tule ongelmaksi.

Eihän tässä lakisääteisiin velvoitteisiin olla puuttumassa vaan hallintoon jos kuntien määrä olisi maksimissaan se n.50 kpl niin jokaisen kunnan asukasmäärä olisi edes n.50 tuhannen tienoilla jolloin sitä hallintoa saadaan kevennettyä selvästi.
Samalla toki poistetaan se kuntien yhdistymisistä tullut osassa kunnissa parikin vuosikymmentä jatkunut irtisanomissuoja, joka perustui kuntien yhdistymisiin.
Ei julkinen hallinto voi olla siinä mielessä taloudesta irtonainen saareke, että se pelastetaan aina valtion lompakosta jos kunnan rahat ei riitä niin silloin pitää yhdistyä jotta kiinteiden kulujen määrää saadaa tiputettua.

Pieni kunta ei välttämättä ole köyhä. Konkurssikypsiä kuntia ei taida olla tällä hetkellä yhtään, kiitos tasausjärjestelmien, jotka siirtää vaikkapa Helsingiltä yli 300 milj. euroa rahaa maakuntiin vuosittain. Kuntien ahdinko ei aina ole itseaiheutettua, vaan ikääntyvän muuttotappiokunnan resurssit ei yksinkertaisesti riitä valtion edellyttämän palvelutason ylläpitoon, mikä on taas edellytys sille, että maa pysyisi jotenkin asuttavana kauttaaltaan. Ongelmat on isoja ja monisyisiä, eikä niitä kuntaliitoksilla ratkota. Sosiaali- ja terveystoimi on tehnyt voitavansa, ja terveyspalveluja on yhdistelty yli kuntarajojen. Köyhän kunnan vieressä on useinmiten toinen köyhä kunta, joten hynttyiden yhteen lyöminen ei muuta mitään. Edelleen on sama määrä mummpoja hoidettavana, ja maantietä aurattavana. Hallinnon päälerkkäisyyksillä ei kuntien talousongelmiua ratkota, sillä pienten kuntien henkilöstöresurssit on minimoitu aikoja sitten. Kahta kunnanjohtajuaa ei tarvita, mutta työtön kunnanjohtaja syö työttömyystukena sen, mitä mahdollinen säästö voisi olla.

Valtio on tukenut kuntia koronan aiheuttaman tuloveropudotuksen paikkaamiseksi. Minä en ainakaan löytänyt mitään viitettä siitä, että tukea saaneet kunnat tekisivät jotenkin poikkeuksellisen hyviä tilinpäätöksiä, mutta sinulla lienee linkkejä väitteesi tueksi?
Valtion tuki sataa suurelta osaltaan suoraan palkansaajan taskuun, kun tuella kunnan välttävät kunnallisveroprosentin nostamisen. Väite siitä, etä valtio veisi kaiken on vanhanaikainen, koska kunta se on, joka sen ennakonpidätyksen pääosin vie. Ja nyt kuntien tulot ovat romahtaneet, mikä johtaisi väistämättä kunnalisverojen korotuksiin, niin olisiko se sinulle mieluisampi vaihtoehto?

Poikkeuksellisen harva kunta aikoo korottaa tuloveroa sumeassa taloustilanteessa: "Ei välttämättä tuo mitään olennaisesti hyvää" | Kuntalehti

kuntalehti.fi

 

[dana77]

Pieni kunta ei välttämättä ole köyhä. Konkurssikypsiä kuntia ei taida olla tällä hetkellä yhtään, kiitos tasausjärjestelmien, jotka siirtää vaikkapa Helsingiltä yli 300 milj. euroa rahaa maakuntiin vuosittain. Kuntien ahdinko ei aina ole itseaiheutettua, vaan ikääntyvän muuttotappiokunnan resurssit ei yksinkertaisesti riitä valtion edellyttämän palvelutason ylläpitoon, mikä on taas edellytys sille, että maa pysyisi jotenkin asuttavana kauttaaltaan. Ongelmat on isoja ja monisyisiä, eikä niitä kuntaliitoksilla ratkota. Sosiaali- ja terveystoimi on tehnyt voitavansa, ja terveyspalveluja on yhdistelty yli kuntarajojen. Köyhän kunnan vieressä on useinmiten toinen köyhä kunta, joten hynttyiden yhteen lyöminen ei muuta mitään. Edelleen on sama määrä mummpoja hoidettavana, ja maantietä aurattavana.

Ongelma on kieltämättä monisyinen, mutta itseaiheuttu kuitenkin. Meillä on harjoitettu politiikkaa jonka takia aurattavaa tietä on niin paljon ja siitä tulisi luopua eli se on juuri tuota maan asuttuna pitämistä kauttaaltaan. Siitä tulee luopua, sillä se on kallista. Siitä on varsin kattavasti tietoa, miten palveluiden tuottaminen on taloudellisempaa riittävän suurissa yksiköissä, joten sen tutkimustiedon pitäisi ohjata päätöksentekoa. Tätä pitäisi ohjata niin kaavoituksella, infran rakentamisella kuin tulonsiirroilla (lähtien juuri tasausjärjestelmistä, työmatkavähennyksistä ja muista haja-asutuksen tuista kuten sähkönsiirrosta ja vesi ja sähköliittymistä)

 

[peruspata]

Mikä siis menee ”nuoruuden piikkiin”? Marin on samanikäinen kuin Esko Aho syvimmässä taloudellisessa lamassa sodan jälkeen. Krista Kiuru taas varmaan aika lailla mediaaniministerin ikäinen viimeisten vuosikymmenien aikana, saattaa olla jopa vanhempi.

Ajatuksissani tuo moniääninen lausunta valmiuslaista on laitettavissa nuoruuden ja kokemattomuuden piikkiin. Ja siihen mistä on kanssa mainittu aiemmin: ei ole hallinnassa omien lausumien seuraus. Ministerinä on vaikea tehdä "ajatusstormausta" ilman, että sillä on vaikutusta.

En tosiaan muistanut, että Aho oli ysärin alussa noin nuori. Kova paikka oli.

 

[Lätty-ylämummo]

Tukea oikeisiin ympäristöön vaikuttaviin tekoihin Raahen terästehdas aiheuttaa koko Suomen CO2 päästöistä viidesosan mutta tärkeämpää on puuhastella henkilöautojen kanssa, vaikka toisella olisi oikeasti vaikutusta asiaan.
Kunnon tuet sinne prosessin muuttamiseen ympäräristöystävllisemmäksi niin sitä olisi voitu myös myydä eteenpäin.

Tämä väite, että yksi tehdas tuottaisi 20% suomen CO2 päästöistä, kummastutti aika isosti, joten kiinnostuin asiasta.

Ruotsissa testataan ratkaisua, joka mullistaisi yhteiskunnan ja romauttaisi päästöt – ja idea voi tulla käyttöön ensimmäisenä Suomessa

Yksi ainoa terästehdas aiheuttaa seitsemän prosenttia Suomen koko hiilijalanjäljestä. Tämä voi kuitenkin muuttua.

yle.fi

Eli ei lähelläkään viidennestä, ja parempaan päin ollaan menossa.

Mutta miten tuon nyt suhteuttaisi autoiluun, siihenkin löytyy tilastotietoja:

CO2-raportti | Sitowise

CO2-raportti on helppo ja tehokas työkalu kunnan ilmastotyöhön. Tutustu!

www.co2-raportti.fi

Raahe - päästötilanne viikolla 46

Muutos edelliseen viikkoon	+4 %
Asukasta kohden	84 kg
Yhteensä t CO2 ekv	2080
Maatalous	15 %
Jätehuolto	4 %
Kaukolämpö	4 %
Erillislämmitys	20 %
Sähkölämmitys	7 %
Muu sähkönkulutus	7 %
Tieliikenne	44 %

Terästehtaan osuus on osa tuossa Erillislämmitys-sarakkeessa tehtaan vaatiman terästuotannossa vaadittavan lämmöntuotannon vuoksi. Mutta suurin Raahen CO2 sektori on edelleenkin autoilu 44% osuudella. Verrataas Helsinkiin:


Helsinki - päästötilanne viikolla 46

Muutos edelliseen viikkoon	+19 %
Asukasta kohden	81 kg
Yhteensä kt CO2 ekv	53
Maatalous	0.1 %
Jätehuolto	2 %
Kaukolämpö	59 %
Erillislämmitys	4 %
Sähkölämmitys	1 %
Muu sähkönkulutus	12 %
Laivaliikenne	2 %
Tieliikenne	21 %

Täällä suurin murheenkryyni on kaukolämmön tuotanto, mutta jälleen tieliikennekin isossa osassa päästöjä.
Summarum, SSAB Europe Oy tekee työtään kiristyvän kilpailun lomassa pystyäkseen vastaamaan myös ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin haasteisiin, ja niihin ratkaisuja on tulossa. Täällä kaukolämpökeskuksia on jokaisessa lähiössä ja vähänkin isommassa taloyhtiössä. Niiden puhdistamiseen tarvittaisiin sitä lainsäädäntöä ja varmaankin myös tukea, sillä yksittäisellä keskuksella ei ole resursseja ratkaisujen aikaansaamiseen. Tieliikenne ei ole missään sivuosassa päästöjen aiheuttajana, ja siksi itse katson senkin suitsemista positiiviseksi kehitykseksi. Autojen päästöjen vähentämisen kehitystyön maksaa auton ostaja, joka on useimmiten myös käyttäjä ja hyötyjä, joten katson kustannuksien menevän kutakuinkin oikeaan osoitteeseen.

Pitäisikö Marinin hallituksen vielä pontevammin ottaa kantaa CO2 päästöjen vähentämiseen, niin siihen en osaa ottaa kantaa. Mutta Marinin kannanotto aiheeseen tuntuu minusta ihan tervepäiseltä:

Marin bensan hinnan nostosta: ”Tavoitteemme ei ole nostaa liikkumisen hintaa”

Hallitus keskustelee tänä iltana liikenteen päästövähennyksistä. Saapuessaan Säätytalolle pääministeri Sanna Marin kommentoi myös Yhdysvaltojen vaalitilannetta.

www.iltalehti.fi

 

[Lätty-ylämummo]

Ongelma on kieltämättä monisyinen, mutta itseaiheuttu kuitenkin. Meillä on harjoitettu politiikkaa jonka takia aurattavaa tietä on niin paljon ja siitä tulisi luopua eli se on juuri tuota maan asuttuna pitämistä kauttaaltaan. Siitä tulee luopua, sillä se on kallista. Siitä on varsin kattavasti tietoa, miten palveluiden tuottaminen on taloudellisempaa riittävän suurissa yksiköissä, joten sen tutkimustiedon pitäisi ohjata päätöksentekoa. Tätä pitäisi ohjata niin kaavoituksella, infran rakentamisella kuin tulonsiirroilla (lähtien juuri tasausjärjestelmistä, työmatkavähennyksistä ja muista haja-asutuksen tuista kuten sähkönsiirrosta ja vesi ja sähköliittymistä)

Asukaslukuun suhteutettuna maa on aivan järjettömän kokoinen. No nyt se on etu, ja osaltaan hillitsee koronaa. Mutta pitäisikö hallituksen ratkoa Suomen talousongelmia keskittämällä väestöä, ja hylkäämällä loput kesannoksi? Mikä on riski, että jos siellä ei asu suomalaisia, niin aika äkkiä jotain muita? Onko hallituksella/valtiolla oikeutta tehdä päätöksiä siitä, että mikä osa Suomesta pidetään asuinkelpoisena?

Täällä naapurissa on Pietari, jonka asukasluku on yli 5milj ja pinta-ala 1 439 km²
Suomen kaupungeista pinta-alaltaan lähinnä olisi Keuruu, 1,430 km2 ja sopivasti suht keskellä Suomea. Asukasluku on nyt 9500 joten alkuasukkaita saattaisi hiukan ahdistaa ajatus 5milj uudesta naapurista. Paskat, mä en ainakaan muuta Keuruulle, se on sata varma. Pitäisikö säästöjä hakea sitten palvelutasoa pudottamalla? Riittäiskö sairaala 200km sisällä, ja uimahalliin vähän vähemmän? Pitääkö Helsingin varastoida lunta huonolumisten talvien latujen lumetukseen? Lisääntyisikö vai vähentyisikö kansalaisen kustannusrasite palvelujen keskittymisellä? Menisikö suurenpien yksiköiden antama talousetu käyttäjien polttoainekuluihin ja työstä poissaoloihin? Pitäiskö jokaisen miehen tehdä, mitä miehen on tehtävä, ja nussia maa täyteen uutta pontevaa kansalaista? Vai olisiko sittenkin viisaampaa, että koitetaan keksiä tuottavampaa työtä, että on vara maksaa veroja, ja saadaan pidettyä tämä maa sellaisena kuin se nyt on. Lähes kunnollisen kokoinen kaupunki hipstereille, mustikka- ja kanttarellimetsää, puhtaita kuruja, jokia, ja tuntureita - mökkiteitä. Tilaa olla.
Onneks mun ei tartte päättää... :)

 

[Cobol]

Pitäisikö Marinin hallituksen vielä pontevammin ottaa kantaa CO2 päästöjen vähentämiseen, niin siihen en osaa ottaa kantaa. Mutta Marinin kannanotto aiheeseen tuntuu minusta ihan tervepäiseltä

Kuulostaa kikkailulta. Olen lukenut hallitusohjelman, liikennepolttoaineiden verotusta on tarkoitus korottaa yhteensä 250 miljoonalla eurolla. Tosin ei sekään riitä. Polttoaineveroa pitää ehkä nostaa vielä 20 - 40 senttiä litraa kohden, jos vuoden 2030 päästötavoitteisiin halutaan päästä, todetaan LVM:n tilaamassa arviointiraportissa.

Suomen autokanta on sellainen, että tavoitteisiin ei ole mahdollista päästä ilman fossiilisten polttoaineiden hinnoittelun muuttamista, missä taas polttoainevero on yksi avaintekijöistä. Nyt Euroopasta tuodaan vanhaa dieseliä Suomeen, koska markkinoita ei enää siellä ole.

Isoja toimia on luvassa, jos vuoden 2030 päästötavoitteisiin halutaan päästä. Kun Kokoomus ja EK uskaltavat sanoa ääneen, saastuttaja maksaa ja haittaveroja voidaan nostaa, luulisi sen onnistuvan SDP:n puheenjohtajalta ja pääministeriltäkin.

Mutta ei taida onnistua?

 

[dana77]

Mutta pitäisikö hallituksen ratkoa Suomen talousongelmia keskittämällä väestöä, ja hylkäämällä loput kesannoksi? Mikä on riski, että jos siellä ei asu suomalaisia, niin aika äkkiä jotain muita? Onko hallituksella/valtiolla oikeutta tehdä päätöksiä siitä, että mikä osa Suomesta pidetään asuinkelpoisena?

Pitäisikö säästöjä hakea sitten palvelutasoa pudottamalla? Riittäiskö sairaala 200km sisällä, ja uimahalliin vähän vähemmän? Pitääkö Helsingin varastoida lunta huonolumisten talvien latujen lumetukseen? Lisääntyisikö vai vähentyisikö kansalaisen kustannusrasite palvelujen keskittymisellä? Menisikö suurenpien yksiköiden antama talousetu käyttäjien polttoainekuluihin ja työstä poissaoloihin?

jätän nyt nussimisista päättämisen jokaisen yksilön omille tahoille ja kommentoin vain lainattuja kohtia.
Kysymykset on väärin asetettuja. Valtion ei tarvitse päättää, vaan jättää ne päätökset ihmisille itselleen. Jokainen saa asia missä haluaa, mutta jos hän rakentaa korpeen, niin maksaa itse sinne tien rakentamisen ja hoidon, sähkö-, vesi-, ja kaapeliverkkoon sekä linjojen ylläpidon, aurauksen ja hiekoittamisen eikä näitä kustannuksia vyötetä kaikille veden tai sähkön käyttäjille tai vedonmaksajille. Keskittäminen auttaa myös työllistymistä ja talouskasvua. Hallituksen pitää ratkoa Suomen talousongelmat ja kaupungistuminen on talouskasvua draivannut megatrendi, mutta Suomessa sitä on jarrutettu vanhakantaisen ajattelun takia ja enää siihen ei ole varaa.

Mitä loppuosaan tulee, niin on aivan järjetöntä edes joutua miettimään että kumpi valitaan, palvelutason pudottaminen vai palveluiden tuottaminen tehokkaammin. Polttoainekuluja ei tule korvata ja kunhan insentiivit ovat kunnossa, niin kyllä ihmiset löytävät asumispaikkoja lähempää sairaaloita ja uimahalleja mikäli he sellaisia kaipaavat.

 

[mike owen]

Suomen autokanta aivan liian vanhaa ja saastuttavaa kiitos ankaran verotuksen.

Olen sen verran kitupiikki, että en viitsi kuluttaa yhtään turhaan. Tulen ajamaan nykyisellä autollani vielä seuraavat kymmenen - viisitoista vuotta.

Autoilua verotetaan Suomessa törkeän paljon. Tiedän, että jostain on haalittava verotulot, mutta rajansa kaikella. Tämä vain johtaa siihen etten käytä muitakaan palveluita/hyödykkeitä turhanpäiväisesti.

Täällä on kehuttu kuinka hyvä pääministeri Suomella on. Hän on hoitanut tehtäväänsä hyvin, mutta koronatiedotus on mielestäni sujunut ei toivotulla tavalla. Virheellistä ja osittain sekavaa tiedotusta on ollut liikaa. Välillä tuntuu siltä ettei tässä tiedä kuka tätä maata johtaa; onko se AY pamput vai joku muu.

 

[BOL]

Itse en osaa nähdä, että Marinin hallitus olisi tehnyt jotain äärimmäisen hienoa korona-asioissa, vaan lähinnä, että eivät ole vetäneet täysin vihkoon. Ruotsalaiset valitsivat toisen tien, mutta he ovatkin poikkeus koko läntisen maailman mittakaavassa. Suomi toteuttaa kutakuinkin samoja koronasuunnitelmia kuin muutkin kehittyneet maat, toki täällä on vähemmän populaatiotakin. Itse näen, että Suomessa pitääkin olla hyvät terveydenhoidolliset valmiudet, onhan meillä käytössä julkinen terveydenhuolto ja tällaisten kriisien hoito kuuluukin heille.

Yleisesti ottaen pidän vasemmistolaista politiikkaa huonona vaihtoehtona Suomen tulevaisuutta silmällä pitäen. Pitäisi pikkuhiljaa alkaa ymmärtää se, että yrittämisen tukemisella ja ihmisten työllistämisellä tällä maalla on edellytykset ylläpitää sitä tasoa, mihin täällä on totuttu ja tehdä maasta jopa parempi. Jokainen työssäkävijä hyödyttää moninkertaisesti enemmän kuin työtön. Selväksi on käynyt, että jos joku jotain itse kehittää ja siitä hyötyy, niin se on saatana aina köyhän duunarin selkänahasta revitty. Ilmapiiri on täysin vääränlainen ja se näkyy koko maassa.

Oppivelvollisuusiän nostaminen ja esim. ilmaiset lukiokirjat on typerintä, mitä olen hetkeen kuullut. Tässä taloustilanteessa siihen ei ole varaa, eikä muutenkaan edellytyksiä. Miksi jonkun perhettäni vähemmän tienaavan pitäisi maksaa minun lasteni lukiokirjat verojen muodossa, kun voin ne maksaa ihan itsekin? Jos joku tarvitsee tukea niiden koulukirjojen hankkimiseen, yhteiskunnan tulee tarjota niihin tukea, mutta ei siihen mitään suurta uudistusta tarvita. Ymmärtäisin paremmin, jos Suomella olisi liikaa rahaa, mutta kun näin ei ole. Nuoriin ja tulevaisuuteen kannattaa aina sijoittaa, mutta onko tämä todella nyt oikea tapa ja hetki sijoittaa rahaa, mitä ei ole edes olemassa? Mielestäni ei todellakaan ole. Myös syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tulee tukea nykyistä enemmän ja laajemmin. Mutta ei siihen tarvitse ”sekoittaa” niitä, jotka joka tapauksessa jatkaisivat opintojaan peruskoulun jälkeen ja joiden perheillä on taloudelliset mahdollisuudet luotsata jälkikasvu läpi toisen asteen, kuten todennäköisesti heidänkin vanhemmillaan oli. Pakko on muutenkin harvoin hyvä motivaattori. Se halu opiskella ja työllistyä pitää löytyä nuorista itsestään ja se onnistuu parhaiten sillä, että räätälöidään sille apua tarvitsevalle joukolle työkalut, jotta he voivat olla parhaimpia itsejään. Nyt olemattomia resursseja ollaan laittamassa kiinni sinne, missä ei ole akuuttia tarvetta ja taas ne, jotka niitä resursseja enemmän tarvitsisivat ja joille olisi niistä eniten merkitystä, eivät niitä saa. Ja kun muutos on kerran tehty, eihän sitä enää peruta, koska saavutetuista eduista ei luovuta. Tuntuu, että mennään perse edellä puuhun.

Tämä nyt oli toki vain yksi asia, mikä mua tökkii. Ehkä avaudun lisää myöhemmin.

 

[adolf]

Alan koko ajan kypsymään sille ajatukselle, että Suomen tulevaisuuden ja sen nuorten kansalaisten kannalta AY-liikkeellä (johon itsekin jäsenenä kuulun) on tässä maassa aivan liikaa valtaa. Minusta nämä AY-johtajat toimivat koko ajan kaikessa välttämättömän kehityksen jarruina. @BOL nosti tuossa hyviä pointteja.

 

[mike owen]

Alan koko ajan kypsymään sille ajatukselle, että Suomen tulevaisuuden ja sen nuorten kansalaisten kannalta AY-liikkeellä (johon itsekin jäsenenä kuulun) on tässä maassa aivan liikaa valtaa. Minusta nämä AY-johtajat toimivat koko ajan kaikessa välttämättömän kehityksen jarruina. @BOL nosti tuossa hyviä pointteja.

Täysin samaa mieltä. Ei kansa ole valinnut AY PAMPPUJA johtamaan tätä maata.

 

[Lätty-ylämummo]

Kuulostaa kikkailulta. Olen lukenut hallitusohjelman, liikennepolttoaineiden verotusta on tarkoitus korottaa yhteensä 250 miljoonalla eurolla. Tosin ei sekään riitä. Polttoaineveroa pitää ehkä nostaa vielä 20 - 40 senttiä litraa kohden, jos vuoden 2030 päästötavoitteisiin halutaan päästä, todetaan LVM:n tilaamassa arviointiraportissa.

Suomen autokanta on sellainen, että tavoitteisiin ei ole mahdollista päästä ilman fossiilisten polttoaineiden hinnoittelun muuttamista, missä taas polttoainevero on yksi avaintekijöistä. Nyt Euroopasta tuodaan vanhaa dieseliä Suomeen, koska markkinoita ei enää siellä ole.

Isoja toimia on luvassa, jos vuoden 2030 päästötavoitteisiin halutaan päästä. Kun Kokoomus ja EK uskaltavat sanoa ääneen, saastuttaja maksaa ja haittaveroja voidaan nostaa, luulisi sen onnistuvan SDP:n puheenjohtajalta ja pääministeriltäkin.

Mutta ei taida onnistua?

Sitä en osaa sanoa, minkä sanominen onnistuu keneltäkin.
Tuo elokuun alussa toteutettu 250milj. korotus oli perintöä Rinteen hallituksen päätöksistä. Itse en ole ainakaan löytänyt toista 250milj. korotuskirjausta tälle hallituskaudelle.

Öljyä tuodaan karkeasti n. 10 miljardilla, joka on noin 22% kokonaisenergiankulutuksesta, ja jonka käyttö jakautuu edelleen karkeasti puoliksi liikenteen ja puoliksi kotitalouksien lämmittämisen kesken.
Omakotitalojen osuutta CO2 kuormasta pienennetään poltintekniikan parantamisella, ja kannustuspalkkioilla muihin energiamuotoihin siirtymiseksi. Mutta edelleen lämmityksessä poltetaan 5 miljardia/vuosi tulonsiirtoa suomalaiselta duunarilta oligarkille ja saharan sheikille. Lämmityksen osuutta CO2 kuormasta ei voi ainakaan pitää ylikorostettuna mediassa, vaan tahtoo jäädä aina liikenteen päästöjen varjoon näkymättömiin.
Puupolttoaineet on 27% kokonaisenergian kulutuksesta, mutta tuon osuuden CO2 määrää en ole onnistunut löytämään. Se nostaa kumminkin lämmityksen osuutta CO2 päästäjänä aika tavalla.
Liikenteen päästöt suhteutettuna koko CO2 tuotantoon Suomessa on n. 16% Vaikka öljyn käyttö lopetettaisiin kokonaan, niin liikenteessä kuin lämmityksessäkin, niin se ei riitä hiilineutraalisuustavoitteeseen.

Liikenne on hankala kokonaisuus. Harvaan asuttu maa, jossa on pitkät etäisyydet. Yksi ruuhkakeskittymä. Uudellamaalla pitäisi ajosuoritteita saada vähennettyä, ja muualla lisättyä, jotta työssäkäyntialueet laajenisi. Hankala yhtälö. Autojen käyttövoimaratkaisujen kehitystyö polki paikoillaan, kun mitään painetta muutoksiin ei ollut. Nyt se tarve on, muttei aikaa. Sähköauto on huono vaihtoehto ympäristökuormiensa takia, ja vetyauton kehitys junnaa jostain käsittämättömästä syystä. Suomessa pystyttäisiin tuottamaan omavaraisesti liikenteessä tarvittava biokaasumäärä, mutta alkuinvestoinnit tuotantoon ja jakeluverkkoon on kalliit.

Summarum, jos Suomen CO2 päästöihin pitää saada oikeasti merkittävä pudotus, niin ensiksi asunnot on muutettava sähkölämmitteisiksi energialähteenä tunturin kokoinen ydinvoimala. Tätä nyt rakenteilla olevaa nysää on nysvätty 15 vuotta, joten uutta isompaa ja tehokkaampaa laitosta tuskin saadaan aikaiseksi tuohon 2035 mennessä. Toivo täytyy kohdistaa hiilinieluihin, mutta se ei kuulu tähän. Polttoaineen verotus on ensisijaisesti tasapainoilua äänestyskäyttäytymisen ja budjetin paikkailun välillä, mutta toki vaikutusta CO2 päästöihinkin on.

 

[DAF]

Pitääkö Helsingin varastoida lunta huonolumisten talvien latujen lumetukseen?

Pitäisi, nythän Helsinki ei niin tee. Halvinta hoidettua liikuntainfraa per käyttökerta aivan kirkkaasti.

 

[Walrus21]

Itse en osaa nähdä, että Marinin hallitus olisi tehnyt jotain äärimmäisen hienoa korona-asioissa, vaan lähinnä, että eivät ole vetäneet täysin vihkoon.

Noh, suhteellistahan tämä on, mutta Euroopan vertailussa Suomella on alhaisin ilmaantuvuus. Eli jos jätetään Ruotsi sivuun, niin Suomella menee paremmin kuin Tanskalla, Norjalla, Islannilla, Saksalla, Unkarilla, Tsekillä jne.

Jos tarkastellaan yksittäisiä, ison linjan päätöksiä, niin mielestäni Suomi on onnistunut - tuurilla tai taidolla - melkein jokaisessa niistä;

Helmikuussa reagoitiin nopeasti ja saatiin tilanne rauhoitettua. Esim. persut olivat vaatimassa kovempaa kuria ja rajoitteita kuin hallitus.

Toukokuussa oli jälleen tiukka paikka, kun piti päättää, avataanko koulut. Päätettiin avata, mikä oli oikea päätös. Oppositiosta tuli kovaa kritiikkiä.

Kesäkuussa onnistuttiin lähes täydellisesti, kun ravintolat yms. avattiin tautitilanteen kääntyessä paremmaksi. Tautihuippu jäi lyhyeksi, ja osittain sen ansiosta koko kesä meni vähäisin rajoituksin.

Maskitilanne oli keväällä hallituksen suurimpia töppäyksiä. Syksyä lähestyttäessä oli kuitenkin uskallusta muuttaa maskilinjaa, vaikka siitä seurasi selkeä imagotappio. Rajoituksista alettiin myös varoitella hyvissä ajoin, eikä kovin voimakkaisiin toimiin ole tähän päivään tultaessakaan ryhdytty (ainakaan, jos käytetään yleiseurooppalaista mittakaavaa).

Paikalliset tautiryppäät on saatu melko nopeasti haltuun. Tässäkin kohtaa hallitus olisi voinut valita toisin, mutta hapuilevasta viestinnästä huolimatta päädyttiin lopulta siihen, että toimitaan alueellisesti tartuntatautilakiin nojaten.

Eli vaikka lukuisia virheitäkin on tehty, niin päälinja on ollut koko ajan oikeansuuntainen.

Yleisesti ottaen pidän vasemmistolaista politiikkaa huonona vaihtoehtona Suomen tulevaisuutta silmällä pitäen. Pitäisi pikkuhiljaa alkaa ymmärtää se, että yrittämisen tukemisella ja ihmisten työllistämisellä tällä maalla on edellytykset ylläpitää sitä tasoa, mihin täällä on totuttu ja tehdä maasta jopa parempi. Jokainen työssäkävijä hyödyttää moninkertaisesti enemmän kuin työtön. Selväksi on käynyt, että jos joku jotain itse kehittää ja siitä hyötyy, niin se on saatana aina köyhän duunarin selkänahasta revitty. Ilmapiiri on täysin vääränlainen ja se näkyy koko maassa.

Oppivelvollisuusiän nostaminen ja esim. ilmaiset lukiokirjat on typerintä, mitä olen hetkeen kuullut. Tässä taloustilanteessa siihen ei ole varaa, eikä muutenkaan edellytyksiä.

Miksi maksaa universalistisin periaattein lapsilisiä, kun voisi ottaa rikkailta senkin pois?

Koulukirjojen suhteen voisi toki asettaa tuloriippuvaisia tukia (=oppimateriaalilisä), mutta se edellyttäisi, että joku haravoi kaikista hakijoista ne, jotka ovat oikeutettuja tukeen. Eli jälleen pitäisi lisätä byrokratiaa. Epäilen myös, että koulukirjoja saa tilattua halvemmalla, jos koulu ostaa ne ennustettavasti kaikille.

Viimeisenä argumenttina esitän mutuiluun perustuen, että ilmaiset koulukirjat lisäävät kirjojen käyttöastetta. Ainakin itse laskelmoin lukioikäisenä, kannattaako jotain "uskonnon perusteet" -kurssia varten investoida 30 euroa kirjaan.

Toki tämä uudistus on jossain määrin poliittinen tradeoff, jolla sitoutetaan vasemmistoliitto muihin päätöksiin. Mutta ei tässä nyt ole kyse mistään huonoimmasta lakiesityksestä ikinä, vaan pienehkön mittakaavan aatteellisesta valinnasta. Tuskinpa se Sipilän hallituksen metsälahjavähennyskään hirveästi reivasi valtiontaloutta suuntaan tai toiseen. Se kuitenkin sorvattiin, koska kokoomuksen ja kepun äänestäjät olivat siinä hyötyjinä.

Sen sijaan tuo mainitsemasi "yritysten tukeminen" on miljardiluokan kysymys, jota on jo nyt hoidettu miljardiluokan toimilla. Mikä onkaan suuruusluokka, jos lähdetään siitä, että koronatoimien seurauksena lähdetään pelastamaan yritysten kassavirtaa?

Sitten jos vedetään hieman yhteen näitä kahta aihetta, niin ensimmäiseksi mainittu saattaa maksaa sen 100 miljoonaa. Yritysten tukemisessa ei saada edes kokouslehteä käännettyä, kun tuo summa on jo käytetty. Poliittiselta painoarvolta maksuton toinen aste on kuitenkin kuumaa kamaa, sillä se on konkreettinen esitys, jonka voi tulkita ideologiseksi valinnaksi.

Yritysten tukeminen on sen sijaan vaikeasti määriteltävä ikuisuuskysymys, johon jokainen puolue väittää keksivänsä viisasten kiven. Joka kerta kun lähdetään lisäämään menoja (="tuetaan yrityksiä"), alkavat puheet Kreikan tiestä. Aina joudutaan myös miettimään, mistä se käytetty raha otetaan, sillä budjettiin ei ilmesty normaaliaikoina mitään miljardiluokan bonuksia.

 

[dana77]

Viimeisenä argumenttina esitän mutuiluun perustuen, että ilmaiset koulukirjat lisäävät kirjojen käyttöastetta. Ainakin itse laskelmoin lukioikäisenä, kannattaako jotain "uskonnon perusteet" -kurssia varten investoida 30 euroa kirjaan.

Vaikka minäkin olisin valmis trade offiin ilmaisten lukiokirjojen kanssa, esim voisin siihen suostua vaihdossa NATO-jäsenyyteen, niin en tätä mutua allekirjoita. Ei liene kovin montaa asiaa, jossa ilmaisuus lisäisi arvostusta tuotetta kohtaan. Jos koulukirjoista on itse maksanut, niin niistä todennäköisesti pitää parempaa huolta ja niitä myös arvostaa muutoin kuin jos ne ovat ilmaisia.

 

[Walrus21]

Vaikka minäkin olisin valmis trade offiin ilmaisten lukiokirjojen kanssa, esim voisin siihen suostua vaihdossa NATO-jäsenyyteen, niin en tätä mutua allekirjoita. Ei liene kovin montaa asiaa, jossa ilmaisuus lisäisi arvostusta tuotetta kohtaan. Jos koulukirjoista on itse maksanut, niin niistä todennäköisesti pitää parempaa huolta ja niitä myös arvostaa muutoin kuin jos ne ovat ilmaisia.

Se on ihan mahdollista, ja olet varmaan oikeassa tässä.

NATO-jäsenyydestä on turha haaveilla 100:n miljoonan suuruusluokassa. Ottaen huomioon kansalaismielipiteen, pitäisi tarjouksen olla luokkaa "sosialisoidaan UPM" tai "siirretään pääkaupunki Keminmaalle".

 

[dana77]

NATO-jäsenyydestä on turha haaveilla 100:n miljoonan suuruusluokassa. Ottaen huomioon kansalaismielipiteen, pitäisi tarjouksen olla luokkaa "sosialisoidaan UPM" tai "siirretään pääkaupunki Keminmaalle".

Koitin olla vitsikäs. olisin voinut vaihtaa sen myös AY-liikkeen kriminalisointiin.

 

[Cobol]

Liikenne on hankala kokonaisuus. Harvaan asuttu maa, jossa on pitkät etäisyydet. Yksi ruuhkakeskittymä. Uudellamaalla pitäisi ajosuoritteita saada vähennettyä, ja muualla lisättyä, jotta työssäkäyntialueet laajenisi. Hankala yhtälö. Autojen käyttövoimaratkaisujen kehitystyö polki paikoillaan, kun mitään painetta muutoksiin ei ollut. Nyt se tarve on, muttei aikaa. Sähköauto on huono vaihtoehto ympäristökuormiensa takia, ja vetyauton kehitys junnaa jostain käsittämättömästä syystä. Suomessa pystyttäisiin tuottamaan omavaraisesti liikenteessä tarvittava biokaasumäärä, mutta alkuinvestoinnit tuotantoon ja jakeluverkkoon on kalliit.

Pointti oli siinä, että hallitus asetti tavoitteeksi liikenteen päästöjen puolittamisen vuoteen 2030 mennessä. Konkreettisilla päätöksillä eri toimista alkaa olla kiire. Ja kun LVM:n tilaaman selvityksen mukaan polttoaineveroa pitää ehkä nostaa vielä 20 - 40 senttiä litraa kohden, jos vuoden 2030 päästötavoitteisiin halutaan päästä, voisi pääministerikin herätä ja lopettaa pyörittelyn.

Jos tavoite halutaan saavuttaa, polttoaineveroa on korotettava, jos LVM:n selvitys on faktaa.

Ilmaston osaltahan tilanne on sama. Paljon kauniita sanoja. Mutta kuten Ollikaisen johtaman Ilmastopaneelin vastaus oli, ne eivät riitä tavoitteen saavuttamiseksi.

 

[Jymäkkä]

Opettajan näkökulmasta ilmaisten koulukirjojen ongelmaksi muodostunee se, ettei koulun opettajat saa enää aineensa oppikirjaa valita,vaan kaupunki hommaa kilpailutuksen kautta samat opukset kaikille. Tuskin parhaat, vaan hinta ratkaisee. Ehkä opettajat pääsevät vaikuttamaan oppikirjoihin, mutta kun puhutaan koko kaupungin lukioista, niin ei se oma ääni pääse samoihin oikeuksiin kuin oman koulun aineryhmissä.

Suurin osa perheistä saisi ostettua nuo itse. Lopuille voisi tarjota kirjat ilmaiseksi. Juu, jonkun hakemuksen ja selvityksen varallisuudesta tuossa joutuisi täyttämään, mutta mitä sitten.

 

[Lätty-ylämummo]

Pointti oli siinä, että hallitus asetti tavoitteeksi liikenteen päästöjen puolittamisen vuoteen 2030 mennessä. Konkreettisilla päätöksillä eri toimista alkaa olla kiire. Ja kun LVM:n tilaaman selvityksen mukaan polttoaineveroa pitää ehkä nostaa vielä 20 - 40 senttiä litraa kohden, jos vuoden 2030 päästötavoitteisiin halutaan päästä, voisi pääministerikin herätä ja lopettaa pyörittelyn.

Jos tavoite halutaan saavuttaa, polttoaineveroa on korotettava, jos LVM:n selvitys on faktaa.

Ilmaston osaltahan tilanne on sama. Paljon kauniita sanoja. Mutta kuten Ollikaisen johtaman Ilmastopaneelin vastaus oli, ne eivät riitä tavoitteen saavuttamiseksi.

Tuo sitoutuminen on nimenomaan tämän hallituksen tekemä, joten sen on aloitettava myös toimet tavoitteen toteuttamiseksi, se on selvä. Nyt on menossa erittäin mielenkiintoinen kokeilu siitä, riittääkö etätyö tavoitteen saavuttamiseen, minkä Keskusta näkee isoksi osaksi ratkaisua:

Linkki: https://twitter.com/tepposakkinen/status/1320661266369826817

LVM:n ratkaisu on helppo ja perinteinen, veroja lisää:

Uutta tietoa liikenteen päästöjä vähentävien toimien vaikuttavuudesta - Liikenne- ja viestintäministeriö

www.lvm.fi

 

[Cobol]

Tuo sitoutuminen on nimenomaan tämän hallituksen tekemä, joten sen on aloitettava myös toimet tavoitteen toteuttamiseksi, se on selvä. Nyt on menossa erittäin mielenkiintoinen kokeilu siitä, riittääkö etätyö tavoitteen saavuttamiseen, minkä Keskusta näkee isoksi osaksi ratkaisua:

Kyllä vain ja Rinne/Marinin hallituksen sitoutuminen on minusta hienoa. Sitoutuminen tarkoittaa kuitenkin muutakin politiikon vastuuta. Kyse on konkreettisista toimista. Toimien puuttumisen lisäksi toimet ovat olleet osin miinusmerkkisiä. Esimerkkinä Suomi torppasi EU-puheenjohtajamaana muistaakseni Ranskan aloitteen EU:n maataloustukien sitoimisesta ympäristötoimiin. Keskusta vei, taas kerran.

Vastaus liikenteen osalta saadaan kun liikennevirtoja pääteillä analysoidaan 1-2 vuotta koronan jälkeen. Nyt lähipiirissä iso osa on siirtynyt etätyöhön, mutta joukkoliikenteen käyttäjiä ajaa enemmän henkilöautoilla kun pitää töissä välillä käydä tai on asioita kauppaan yms. Puolitäydetkään ruuhkabussit, -metrot ja -junat eivät innosta. Onko tämä uusi trendi, jossa etätyön osuus kasvaa, mutta se vaikuttaa vähemmän henkilöautoliikenteeseen, siitä varmaan saadaan dataa joskus 2022-2024.

Päästökauppajärjestelmä olisi yksi ratkaisu. Se kattaisi kaikki polttoaineet, joihin EU:n päästövähennystavoitteet taakanjakosektorilla Suomessa kohdistuvat.

 

[Barnes]

Vai olisiko sittenkin viisaampaa, että koitetaan keksiä tuottavampaa työtä, että on vara maksaa veroja, ja saadaan pidettyä tämä maa sellaisena kuin se nyt on.

Siihen ensimmäiseen ei vaan valitettavasti pyritä - jälkimmäisestä syystä. Koko Suomi asuttuna maksaa maatalous- ja liikennetukineen, sähköverkkoineen ja kaikkineen miljardeja, jotka ovat väistämättä pois tärkeämmistä asioista mutta myös veropotentiaalista.

Ihan näin maalaisjärjellä tuntuu hieman kummalliselta asua Suonenjoella, mutta kuitenkin ajaa Kuopioon töihin. Miksei asua suoraan Kuopiossa? Okei, jokaisella on omat syynsä mutta veikkaanpa että jos maaseutua ei tuettaisi vanhaan malliin, Suonenjoki ei enää houkuttelisi vrt. Kuopio.

 

[haunted shores]

Ihan näin maalaisjärjellä tuntuu hieman kummalliselta asua Suonenjoella, mutta kuitenkin ajaa Kuopioon töihin. Miksei asua suoraan Kuopiossa? Okei, jokaisella on omat syynsä mutta veikkaanpa että jos maaseutua ei tuettaisi vanhaan malliin, Suonenjoki ei enää houkuttelisi vrt. Kuopio.

No jaa, 45km työmatka suuntaansa. Ilman mitään palvelujakaan Kuopiota lähempänä, olisi vielä erittäin helppo ratkaisu valita Suonenjoki.

 

[Barnes]

No jaa, 45km työmatka suuntaansa. Ilman mitään palvelujakaan Kuopiota lähempänä, olisi vielä erittäin helppo ratkaisu valita Suonenjoki.

Veikkaan, että tilanne hieman muuttuisi, jos joutuisit yhtäkkiä ostamaan itsellesi traktorin lumisia talvia varten. Heräät puolitoista tuntia tavallista aikaisemmin auraamaan tien auki. Vain huomataksesi, että seuraava tie on aivan karmeassa kunnossa, kun naapuri herää vasta iltavuoroon. Myönnän, kärjistystä, mutta tällä hetkellä Suonenjoella asuminen on paljon houkuttelevampaa kuin se olisi ilman nykyistä tukijärjestelmää.

 

[Lätty-ylämummo]

Siihen ensimmäiseen ei vaan valitettavasti pyritä - jälkimmäisestä syystä. Koko Suomi asuttuna maksaa maatalous- ja liikennetukineen, sähköverkkoineen ja kaikkineen miljardeja, jotka ovat väistämättä pois tärkeämmistä asioista mutta myös veropotentiaalista.

Ihan näin maalaisjärjellä tuntuu hieman kummalliselta asua Suonenjoella, mutta kuitenkin ajaa Kuopioon töihin. Miksei asua suoraan Kuopiossa? Okei, jokaisella on omat syynsä mutta veikkaanpa että jos maaseutua ei tuettaisi vanhaan malliin, Suonenjoki ei enää houkuttelisi vrt. Kuopio.

Kaikki on suhteellista ja henkilökohtaista. Buenos Airesissa baarin vessan katossa olen nähnyt tekstin: "Useimmat asuvat kotonaan." Minusta tuohon sisältyy olennaisin. Jos joku kokee jonkun paikan omakseen, niin kait hänellä on oikeus siellä myös asua.
Rahalla on näppärä mitata yhtä sun toista. Valtio jakaa vuodessa noin 9miljardia valtionosuusjärjestelmän kautta tukea kaikkiin Suomen kuntiin. Suuruusluokat on aika karut:

"Uudeltamaalta peritään valtionosuuksien tasausmaksuja 521 miljoonaa euroa, ja muut maakunnat ovat nettosaajia, kärkipäässä Pohjois-Pohjanmaa 170, Keski-Suomi 118, Etelä-Pohjanmaa 111, Pohjois-Savo 99, Pohjois-Karjala 99 ja Pirkanmaa 82 miljoonaa euroa. Pelkästään Helsingiltä, Espoolta ja Vantaalta perittiin 475 miljoonaa euroa vuonna 2016."

Valtionosuusjärjestelmä – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Euroissa: Kunta/Valtionosuus milj./€ asukas/Muutos edelliseen

Helsinki

254.9

393

37

Kuopio

215.3

1814

101

Suonenjoki

25.5

3568

43

Kunnat samalla viivalla? Valtionosuuksissa on hurjat erot: Kauniaisiin 9 euroa per asukas, Utsjoelle 6 000 euroa – katso kotikuntasi sijoitus

Kunnat saavat valtionosuuden kautta noin viidenneksen tuloistaan. Tänä vuonna yhteensä 9,3 miljardia euroa.

yle.fi

Noilla luvuilla mittaamalla ainoastaan Uusimaa kannattaa pitää asuttuna, ja muu Suomi on laitettava kylmäksi. Uusimaa on ainoa nettomaksaja, ja muut maakunnat nettosaajia. Pelkästään rahalla arvioimalla on vaikea nähdä perustetta sille, että kuopiolainen pitää kättään uusmaalaisen lompakossa. Mutta minulle henkilökohtaisesti se käy hyvin, koska se pitää savolaiset savossa. Kotonaan. Siitä ilosta kannattaa kaupunkilaisjärjellä maksaa.