Sanna Marinin hallitus

  • 2 577 834
  • 21 526
Suosikkijoukkue
IFK
Ongelma on kieltämättä monisyinen, mutta itseaiheuttu kuitenkin. Meillä on harjoitettu politiikkaa jonka takia aurattavaa tietä on niin paljon ja siitä tulisi luopua eli se on juuri tuota maan asuttuna pitämistä kauttaaltaan. Siitä tulee luopua, sillä se on kallista. Siitä on varsin kattavasti tietoa, miten palveluiden tuottaminen on taloudellisempaa riittävän suurissa yksiköissä, joten sen tutkimustiedon pitäisi ohjata päätöksentekoa. Tätä pitäisi ohjata niin kaavoituksella, infran rakentamisella kuin tulonsiirroilla (lähtien juuri tasausjärjestelmistä, työmatkavähennyksistä ja muista haja-asutuksen tuista kuten sähkönsiirrosta ja vesi ja sähköliittymistä)

Asukaslukuun suhteutettuna maa on aivan järjettömän kokoinen. No nyt se on etu, ja osaltaan hillitsee koronaa. Mutta pitäisikö hallituksen ratkoa Suomen talousongelmia keskittämällä väestöä, ja hylkäämällä loput kesannoksi? Mikä on riski, että jos siellä ei asu suomalaisia, niin aika äkkiä jotain muita? Onko hallituksella/valtiolla oikeutta tehdä päätöksiä siitä, että mikä osa Suomesta pidetään asuinkelpoisena?

Täällä naapurissa on Pietari, jonka asukasluku on yli 5milj ja pinta-ala 1 439 km²
Suomen kaupungeista pinta-alaltaan lähinnä olisi Keuruu, 1,430 km2 ja sopivasti suht keskellä Suomea. Asukasluku on nyt 9500 joten alkuasukkaita saattaisi hiukan ahdistaa ajatus 5milj uudesta naapurista. Paskat, mä en ainakaan muuta Keuruulle, se on sata varma. Pitäisikö säästöjä hakea sitten palvelutasoa pudottamalla? Riittäiskö sairaala 200km sisällä, ja uimahalliin vähän vähemmän? Pitääkö Helsingin varastoida lunta huonolumisten talvien latujen lumetukseen? Lisääntyisikö vai vähentyisikö kansalaisen kustannusrasite palvelujen keskittymisellä? Menisikö suurenpien yksiköiden antama talousetu käyttäjien polttoainekuluihin ja työstä poissaoloihin? Pitäiskö jokaisen miehen tehdä, mitä miehen on tehtävä, ja nussia maa täyteen uutta pontevaa kansalaista? Vai olisiko sittenkin viisaampaa, että koitetaan keksiä tuottavampaa työtä, että on vara maksaa veroja, ja saadaan pidettyä tämä maa sellaisena kuin se nyt on. Lähes kunnollisen kokoinen kaupunki hipstereille, mustikka- ja kanttarellimetsää, puhtaita kuruja, jokia, ja tuntureita - mökkiteitä. Tilaa olla.
Onneks mun ei tartte päättää... :)
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Pitäisikö Marinin hallituksen vielä pontevammin ottaa kantaa CO2 päästöjen vähentämiseen, niin siihen en osaa ottaa kantaa. Mutta Marinin kannanotto aiheeseen tuntuu minusta ihan tervepäiseltä

Kuulostaa kikkailulta. Olen lukenut hallitusohjelman, liikennepolttoaineiden verotusta on tarkoitus korottaa yhteensä 250 miljoonalla eurolla. Tosin ei sekään riitä. Polttoaineveroa pitää ehkä nostaa vielä 20 - 40 senttiä litraa kohden, jos vuoden 2030 päästötavoitteisiin halutaan päästä, todetaan LVM:n tilaamassa arviointiraportissa.

Suomen autokanta on sellainen, että tavoitteisiin ei ole mahdollista päästä ilman fossiilisten polttoaineiden hinnoittelun muuttamista, missä taas polttoainevero on yksi avaintekijöistä. Nyt Euroopasta tuodaan vanhaa dieseliä Suomeen, koska markkinoita ei enää siellä ole.

Isoja toimia on luvassa, jos vuoden 2030 päästötavoitteisiin halutaan päästä. Kun Kokoomus ja EK uskaltavat sanoa ääneen, saastuttaja maksaa ja haittaveroja voidaan nostaa, luulisi sen onnistuvan SDP:n puheenjohtajalta ja pääministeriltäkin.

Mutta ei taida onnistua?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mutta pitäisikö hallituksen ratkoa Suomen talousongelmia keskittämällä väestöä, ja hylkäämällä loput kesannoksi? Mikä on riski, että jos siellä ei asu suomalaisia, niin aika äkkiä jotain muita? Onko hallituksella/valtiolla oikeutta tehdä päätöksiä siitä, että mikä osa Suomesta pidetään asuinkelpoisena?

Pitäisikö säästöjä hakea sitten palvelutasoa pudottamalla? Riittäiskö sairaala 200km sisällä, ja uimahalliin vähän vähemmän? Pitääkö Helsingin varastoida lunta huonolumisten talvien latujen lumetukseen? Lisääntyisikö vai vähentyisikö kansalaisen kustannusrasite palvelujen keskittymisellä? Menisikö suurenpien yksiköiden antama talousetu käyttäjien polttoainekuluihin ja työstä poissaoloihin?
jätän nyt nussimisista päättämisen jokaisen yksilön omille tahoille ja kommentoin vain lainattuja kohtia.
Kysymykset on väärin asetettuja. Valtion ei tarvitse päättää, vaan jättää ne päätökset ihmisille itselleen. Jokainen saa asia missä haluaa, mutta jos hän rakentaa korpeen, niin maksaa itse sinne tien rakentamisen ja hoidon, sähkö-, vesi-, ja kaapeliverkkoon sekä linjojen ylläpidon, aurauksen ja hiekoittamisen eikä näitä kustannuksia vyötetä kaikille veden tai sähkön käyttäjille tai vedonmaksajille. Keskittäminen auttaa myös työllistymistä ja talouskasvua. Hallituksen pitää ratkoa Suomen talousongelmat ja kaupungistuminen on talouskasvua draivannut megatrendi, mutta Suomessa sitä on jarrutettu vanhakantaisen ajattelun takia ja enää siihen ei ole varaa.

Mitä loppuosaan tulee, niin on aivan järjetöntä edes joutua miettimään että kumpi valitaan, palvelutason pudottaminen vai palveluiden tuottaminen tehokkaammin. Polttoainekuluja ei tule korvata ja kunhan insentiivit ovat kunnossa, niin kyllä ihmiset löytävät asumispaikkoja lähempää sairaaloita ja uimahalleja mikäli he sellaisia kaipaavat.
 
Viimeksi muokattu:

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Suomen autokanta aivan liian vanhaa ja saastuttavaa kiitos ankaran verotuksen.

Olen sen verran kitupiikki, että en viitsi kuluttaa yhtään turhaan. Tulen ajamaan nykyisellä autollani vielä seuraavat kymmenen - viisitoista vuotta.

Autoilua verotetaan Suomessa törkeän paljon. Tiedän, että jostain on haalittava verotulot, mutta rajansa kaikella. Tämä vain johtaa siihen etten käytä muitakaan palveluita/hyödykkeitä turhanpäiväisesti.

Täällä on kehuttu kuinka hyvä pääministeri Suomella on. Hän on hoitanut tehtäväänsä hyvin, mutta koronatiedotus on mielestäni sujunut ei toivotulla tavalla. Virheellistä ja osittain sekavaa tiedotusta on ollut liikaa. Välillä tuntuu siltä ettei tässä tiedä kuka tätä maata johtaa; onko se AY pamput vai joku muu.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Itse en osaa nähdä, että Marinin hallitus olisi tehnyt jotain äärimmäisen hienoa korona-asioissa, vaan lähinnä, että eivät ole vetäneet täysin vihkoon. Ruotsalaiset valitsivat toisen tien, mutta he ovatkin poikkeus koko läntisen maailman mittakaavassa. Suomi toteuttaa kutakuinkin samoja koronasuunnitelmia kuin muutkin kehittyneet maat, toki täällä on vähemmän populaatiotakin. Itse näen, että Suomessa pitääkin olla hyvät terveydenhoidolliset valmiudet, onhan meillä käytössä julkinen terveydenhuolto ja tällaisten kriisien hoito kuuluukin heille.

Yleisesti ottaen pidän vasemmistolaista politiikkaa huonona vaihtoehtona Suomen tulevaisuutta silmällä pitäen. Pitäisi pikkuhiljaa alkaa ymmärtää se, että yrittämisen tukemisella ja ihmisten työllistämisellä tällä maalla on edellytykset ylläpitää sitä tasoa, mihin täällä on totuttu ja tehdä maasta jopa parempi. Jokainen työssäkävijä hyödyttää moninkertaisesti enemmän kuin työtön. Selväksi on käynyt, että jos joku jotain itse kehittää ja siitä hyötyy, niin se on saatana aina köyhän duunarin selkänahasta revitty. Ilmapiiri on täysin vääränlainen ja se näkyy koko maassa.

Oppivelvollisuusiän nostaminen ja esim. ilmaiset lukiokirjat on typerintä, mitä olen hetkeen kuullut. Tässä taloustilanteessa siihen ei ole varaa, eikä muutenkaan edellytyksiä. Miksi jonkun perhettäni vähemmän tienaavan pitäisi maksaa minun lasteni lukiokirjat verojen muodossa, kun voin ne maksaa ihan itsekin? Jos joku tarvitsee tukea niiden koulukirjojen hankkimiseen, yhteiskunnan tulee tarjota niihin tukea, mutta ei siihen mitään suurta uudistusta tarvita. Ymmärtäisin paremmin, jos Suomella olisi liikaa rahaa, mutta kun näin ei ole. Nuoriin ja tulevaisuuteen kannattaa aina sijoittaa, mutta onko tämä todella nyt oikea tapa ja hetki sijoittaa rahaa, mitä ei ole edes olemassa? Mielestäni ei todellakaan ole. Myös syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tulee tukea nykyistä enemmän ja laajemmin. Mutta ei siihen tarvitse ”sekoittaa” niitä, jotka joka tapauksessa jatkaisivat opintojaan peruskoulun jälkeen ja joiden perheillä on taloudelliset mahdollisuudet luotsata jälkikasvu läpi toisen asteen, kuten todennäköisesti heidänkin vanhemmillaan oli. Pakko on muutenkin harvoin hyvä motivaattori. Se halu opiskella ja työllistyä pitää löytyä nuorista itsestään ja se onnistuu parhaiten sillä, että räätälöidään sille apua tarvitsevalle joukolle työkalut, jotta he voivat olla parhaimpia itsejään. Nyt olemattomia resursseja ollaan laittamassa kiinni sinne, missä ei ole akuuttia tarvetta ja taas ne, jotka niitä resursseja enemmän tarvitsisivat ja joille olisi niistä eniten merkitystä, eivät niitä saa. Ja kun muutos on kerran tehty, eihän sitä enää peruta, koska saavutetuista eduista ei luovuta. Tuntuu, että mennään perse edellä puuhun.

Tämä nyt oli toki vain yksi asia, mikä mua tökkii. Ehkä avaudun lisää myöhemmin.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Alan koko ajan kypsymään sille ajatukselle, että Suomen tulevaisuuden ja sen nuorten kansalaisten kannalta AY-liikkeellä (johon itsekin jäsenenä kuulun) on tässä maassa aivan liikaa valtaa. Minusta nämä AY-johtajat toimivat koko ajan kaikessa välttämättömän kehityksen jarruina. @BOL nosti tuossa hyviä pointteja.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Alan koko ajan kypsymään sille ajatukselle, että Suomen tulevaisuuden ja sen nuorten kansalaisten kannalta AY-liikkeellä (johon itsekin jäsenenä kuulun) on tässä maassa aivan liikaa valtaa. Minusta nämä AY-johtajat toimivat koko ajan kaikessa välttämättömän kehityksen jarruina. @BOL nosti tuossa hyviä pointteja.
Täysin samaa mieltä. Ei kansa ole valinnut AY PAMPPUJA johtamaan tätä maata.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Kuulostaa kikkailulta. Olen lukenut hallitusohjelman, liikennepolttoaineiden verotusta on tarkoitus korottaa yhteensä 250 miljoonalla eurolla. Tosin ei sekään riitä. Polttoaineveroa pitää ehkä nostaa vielä 20 - 40 senttiä litraa kohden, jos vuoden 2030 päästötavoitteisiin halutaan päästä, todetaan LVM:n tilaamassa arviointiraportissa.

Suomen autokanta on sellainen, että tavoitteisiin ei ole mahdollista päästä ilman fossiilisten polttoaineiden hinnoittelun muuttamista, missä taas polttoainevero on yksi avaintekijöistä. Nyt Euroopasta tuodaan vanhaa dieseliä Suomeen, koska markkinoita ei enää siellä ole.

Isoja toimia on luvassa, jos vuoden 2030 päästötavoitteisiin halutaan päästä. Kun Kokoomus ja EK uskaltavat sanoa ääneen, saastuttaja maksaa ja haittaveroja voidaan nostaa, luulisi sen onnistuvan SDP:n puheenjohtajalta ja pääministeriltäkin.

Mutta ei taida onnistua?

Sitä en osaa sanoa, minkä sanominen onnistuu keneltäkin.
Tuo elokuun alussa toteutettu 250milj. korotus oli perintöä Rinteen hallituksen päätöksistä. Itse en ole ainakaan löytänyt toista 250milj. korotuskirjausta tälle hallituskaudelle.

Öljyä tuodaan karkeasti n. 10 miljardilla, joka on noin 22% kokonaisenergiankulutuksesta, ja jonka käyttö jakautuu edelleen karkeasti puoliksi liikenteen ja puoliksi kotitalouksien lämmittämisen kesken.
Omakotitalojen osuutta CO2 kuormasta pienennetään poltintekniikan parantamisella, ja kannustuspalkkioilla muihin energiamuotoihin siirtymiseksi. Mutta edelleen lämmityksessä poltetaan 5 miljardia/vuosi tulonsiirtoa suomalaiselta duunarilta oligarkille ja saharan sheikille. Lämmityksen osuutta CO2 kuormasta ei voi ainakaan pitää ylikorostettuna mediassa, vaan tahtoo jäädä aina liikenteen päästöjen varjoon näkymättömiin.
Puupolttoaineet on 27% kokonaisenergian kulutuksesta, mutta tuon osuuden CO2 määrää en ole onnistunut löytämään. Se nostaa kumminkin lämmityksen osuutta CO2 päästäjänä aika tavalla.
Liikenteen päästöt suhteutettuna koko CO2 tuotantoon Suomessa on n. 16% Vaikka öljyn käyttö lopetettaisiin kokonaan, niin liikenteessä kuin lämmityksessäkin, niin se ei riitä hiilineutraalisuustavoitteeseen.

Liikenne on hankala kokonaisuus. Harvaan asuttu maa, jossa on pitkät etäisyydet. Yksi ruuhkakeskittymä. Uudellamaalla pitäisi ajosuoritteita saada vähennettyä, ja muualla lisättyä, jotta työssäkäyntialueet laajenisi. Hankala yhtälö. Autojen käyttövoimaratkaisujen kehitystyö polki paikoillaan, kun mitään painetta muutoksiin ei ollut. Nyt se tarve on, muttei aikaa. Sähköauto on huono vaihtoehto ympäristökuormiensa takia, ja vetyauton kehitys junnaa jostain käsittämättömästä syystä. Suomessa pystyttäisiin tuottamaan omavaraisesti liikenteessä tarvittava biokaasumäärä, mutta alkuinvestoinnit tuotantoon ja jakeluverkkoon on kalliit.

Summarum, jos Suomen CO2 päästöihin pitää saada oikeasti merkittävä pudotus, niin ensiksi asunnot on muutettava sähkölämmitteisiksi energialähteenä tunturin kokoinen ydinvoimala. Tätä nyt rakenteilla olevaa nysää on nysvätty 15 vuotta, joten uutta isompaa ja tehokkaampaa laitosta tuskin saadaan aikaiseksi tuohon 2035 mennessä. Toivo täytyy kohdistaa hiilinieluihin, mutta se ei kuulu tähän. Polttoaineen verotus on ensisijaisesti tasapainoilua äänestyskäyttäytymisen ja budjetin paikkailun välillä, mutta toki vaikutusta CO2 päästöihinkin on.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Itse en osaa nähdä, että Marinin hallitus olisi tehnyt jotain äärimmäisen hienoa korona-asioissa, vaan lähinnä, että eivät ole vetäneet täysin vihkoon.
Noh, suhteellistahan tämä on, mutta Euroopan vertailussa Suomella on alhaisin ilmaantuvuus. Eli jos jätetään Ruotsi sivuun, niin Suomella menee paremmin kuin Tanskalla, Norjalla, Islannilla, Saksalla, Unkarilla, Tsekillä jne.

Jos tarkastellaan yksittäisiä, ison linjan päätöksiä, niin mielestäni Suomi on onnistunut - tuurilla tai taidolla - melkein jokaisessa niistä;

Helmikuussa reagoitiin nopeasti ja saatiin tilanne rauhoitettua. Esim. persut olivat vaatimassa kovempaa kuria ja rajoitteita kuin hallitus.

Toukokuussa oli jälleen tiukka paikka, kun piti päättää, avataanko koulut. Päätettiin avata, mikä oli oikea päätös. Oppositiosta tuli kovaa kritiikkiä.

Kesäkuussa onnistuttiin lähes täydellisesti, kun ravintolat yms. avattiin tautitilanteen kääntyessä paremmaksi. Tautihuippu jäi lyhyeksi, ja osittain sen ansiosta koko kesä meni vähäisin rajoituksin.

Maskitilanne oli keväällä hallituksen suurimpia töppäyksiä. Syksyä lähestyttäessä oli kuitenkin uskallusta muuttaa maskilinjaa, vaikka siitä seurasi selkeä imagotappio. Rajoituksista alettiin myös varoitella hyvissä ajoin, eikä kovin voimakkaisiin toimiin ole tähän päivään tultaessakaan ryhdytty (ainakaan, jos käytetään yleiseurooppalaista mittakaavaa).

Paikalliset tautiryppäät on saatu melko nopeasti haltuun. Tässäkin kohtaa hallitus olisi voinut valita toisin, mutta hapuilevasta viestinnästä huolimatta päädyttiin lopulta siihen, että toimitaan alueellisesti tartuntatautilakiin nojaten.

Eli vaikka lukuisia virheitäkin on tehty, niin päälinja on ollut koko ajan oikeansuuntainen.

Yleisesti ottaen pidän vasemmistolaista politiikkaa huonona vaihtoehtona Suomen tulevaisuutta silmällä pitäen. Pitäisi pikkuhiljaa alkaa ymmärtää se, että yrittämisen tukemisella ja ihmisten työllistämisellä tällä maalla on edellytykset ylläpitää sitä tasoa, mihin täällä on totuttu ja tehdä maasta jopa parempi. Jokainen työssäkävijä hyödyttää moninkertaisesti enemmän kuin työtön. Selväksi on käynyt, että jos joku jotain itse kehittää ja siitä hyötyy, niin se on saatana aina köyhän duunarin selkänahasta revitty. Ilmapiiri on täysin vääränlainen ja se näkyy koko maassa.

Oppivelvollisuusiän nostaminen ja esim. ilmaiset lukiokirjat on typerintä, mitä olen hetkeen kuullut. Tässä taloustilanteessa siihen ei ole varaa, eikä muutenkaan edellytyksiä.
Miksi maksaa universalistisin periaattein lapsilisiä, kun voisi ottaa rikkailta senkin pois?

Koulukirjojen suhteen voisi toki asettaa tuloriippuvaisia tukia (=oppimateriaalilisä), mutta se edellyttäisi, että joku haravoi kaikista hakijoista ne, jotka ovat oikeutettuja tukeen. Eli jälleen pitäisi lisätä byrokratiaa. Epäilen myös, että koulukirjoja saa tilattua halvemmalla, jos koulu ostaa ne ennustettavasti kaikille.

Viimeisenä argumenttina esitän mutuiluun perustuen, että ilmaiset koulukirjat lisäävät kirjojen käyttöastetta. Ainakin itse laskelmoin lukioikäisenä, kannattaako jotain "uskonnon perusteet" -kurssia varten investoida 30 euroa kirjaan.

Toki tämä uudistus on jossain määrin poliittinen tradeoff, jolla sitoutetaan vasemmistoliitto muihin päätöksiin. Mutta ei tässä nyt ole kyse mistään huonoimmasta lakiesityksestä ikinä, vaan pienehkön mittakaavan aatteellisesta valinnasta. Tuskinpa se Sipilän hallituksen metsälahjavähennyskään hirveästi reivasi valtiontaloutta suuntaan tai toiseen. Se kuitenkin sorvattiin, koska kokoomuksen ja kepun äänestäjät olivat siinä hyötyjinä.

Sen sijaan tuo mainitsemasi "yritysten tukeminen" on miljardiluokan kysymys, jota on jo nyt hoidettu miljardiluokan toimilla. Mikä onkaan suuruusluokka, jos lähdetään siitä, että koronatoimien seurauksena lähdetään pelastamaan yritysten kassavirtaa?

Sitten jos vedetään hieman yhteen näitä kahta aihetta, niin ensimmäiseksi mainittu saattaa maksaa sen 100 miljoonaa. Yritysten tukemisessa ei saada edes kokouslehteä käännettyä, kun tuo summa on jo käytetty. Poliittiselta painoarvolta maksuton toinen aste on kuitenkin kuumaa kamaa, sillä se on konkreettinen esitys, jonka voi tulkita ideologiseksi valinnaksi.

Yritysten tukeminen on sen sijaan vaikeasti määriteltävä ikuisuuskysymys, johon jokainen puolue väittää keksivänsä viisasten kiven. Joka kerta kun lähdetään lisäämään menoja (="tuetaan yrityksiä"), alkavat puheet Kreikan tiestä. Aina joudutaan myös miettimään, mistä se käytetty raha otetaan, sillä budjettiin ei ilmesty normaaliaikoina mitään miljardiluokan bonuksia.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Viimeisenä argumenttina esitän mutuiluun perustuen, että ilmaiset koulukirjat lisäävät kirjojen käyttöastetta. Ainakin itse laskelmoin lukioikäisenä, kannattaako jotain "uskonnon perusteet" -kurssia varten investoida 30 euroa kirjaan.
Vaikka minäkin olisin valmis trade offiin ilmaisten lukiokirjojen kanssa, esim voisin siihen suostua vaihdossa NATO-jäsenyyteen, niin en tätä mutua allekirjoita. Ei liene kovin montaa asiaa, jossa ilmaisuus lisäisi arvostusta tuotetta kohtaan. Jos koulukirjoista on itse maksanut, niin niistä todennäköisesti pitää parempaa huolta ja niitä myös arvostaa muutoin kuin jos ne ovat ilmaisia.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Vaikka minäkin olisin valmis trade offiin ilmaisten lukiokirjojen kanssa, esim voisin siihen suostua vaihdossa NATO-jäsenyyteen, niin en tätä mutua allekirjoita. Ei liene kovin montaa asiaa, jossa ilmaisuus lisäisi arvostusta tuotetta kohtaan. Jos koulukirjoista on itse maksanut, niin niistä todennäköisesti pitää parempaa huolta ja niitä myös arvostaa muutoin kuin jos ne ovat ilmaisia.
Se on ihan mahdollista, ja olet varmaan oikeassa tässä.

NATO-jäsenyydestä on turha haaveilla 100:n miljoonan suuruusluokassa. Ottaen huomioon kansalaismielipiteen, pitäisi tarjouksen olla luokkaa "sosialisoidaan UPM" tai "siirretään pääkaupunki Keminmaalle".
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
NATO-jäsenyydestä on turha haaveilla 100:n miljoonan suuruusluokassa. Ottaen huomioon kansalaismielipiteen, pitäisi tarjouksen olla luokkaa "sosialisoidaan UPM" tai "siirretään pääkaupunki Keminmaalle".
Koitin olla vitsikäs. olisin voinut vaihtaa sen myös AY-liikkeen kriminalisointiin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Liikenne on hankala kokonaisuus. Harvaan asuttu maa, jossa on pitkät etäisyydet. Yksi ruuhkakeskittymä. Uudellamaalla pitäisi ajosuoritteita saada vähennettyä, ja muualla lisättyä, jotta työssäkäyntialueet laajenisi. Hankala yhtälö. Autojen käyttövoimaratkaisujen kehitystyö polki paikoillaan, kun mitään painetta muutoksiin ei ollut. Nyt se tarve on, muttei aikaa. Sähköauto on huono vaihtoehto ympäristökuormiensa takia, ja vetyauton kehitys junnaa jostain käsittämättömästä syystä. Suomessa pystyttäisiin tuottamaan omavaraisesti liikenteessä tarvittava biokaasumäärä, mutta alkuinvestoinnit tuotantoon ja jakeluverkkoon on kalliit.

Pointti oli siinä, että hallitus asetti tavoitteeksi liikenteen päästöjen puolittamisen vuoteen 2030 mennessä. Konkreettisilla päätöksillä eri toimista alkaa olla kiire. Ja kun LVM:n tilaaman selvityksen mukaan polttoaineveroa pitää ehkä nostaa vielä 20 - 40 senttiä litraa kohden, jos vuoden 2030 päästötavoitteisiin halutaan päästä, voisi pääministerikin herätä ja lopettaa pyörittelyn.

Jos tavoite halutaan saavuttaa, polttoaineveroa on korotettava, jos LVM:n selvitys on faktaa.

Ilmaston osaltahan tilanne on sama. Paljon kauniita sanoja. Mutta kuten Ollikaisen johtaman Ilmastopaneelin vastaus oli, ne eivät riitä tavoitteen saavuttamiseksi.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Opettajan näkökulmasta ilmaisten koulukirjojen ongelmaksi muodostunee se, ettei koulun opettajat saa enää aineensa oppikirjaa valita,vaan kaupunki hommaa kilpailutuksen kautta samat opukset kaikille. Tuskin parhaat, vaan hinta ratkaisee. Ehkä opettajat pääsevät vaikuttamaan oppikirjoihin, mutta kun puhutaan koko kaupungin lukioista, niin ei se oma ääni pääse samoihin oikeuksiin kuin oman koulun aineryhmissä.

Suurin osa perheistä saisi ostettua nuo itse. Lopuille voisi tarjota kirjat ilmaiseksi. Juu, jonkun hakemuksen ja selvityksen varallisuudesta tuossa joutuisi täyttämään, mutta mitä sitten.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Pointti oli siinä, että hallitus asetti tavoitteeksi liikenteen päästöjen puolittamisen vuoteen 2030 mennessä. Konkreettisilla päätöksillä eri toimista alkaa olla kiire. Ja kun LVM:n tilaaman selvityksen mukaan polttoaineveroa pitää ehkä nostaa vielä 20 - 40 senttiä litraa kohden, jos vuoden 2030 päästötavoitteisiin halutaan päästä, voisi pääministerikin herätä ja lopettaa pyörittelyn.

Jos tavoite halutaan saavuttaa, polttoaineveroa on korotettava, jos LVM:n selvitys on faktaa.

Ilmaston osaltahan tilanne on sama. Paljon kauniita sanoja. Mutta kuten Ollikaisen johtaman Ilmastopaneelin vastaus oli, ne eivät riitä tavoitteen saavuttamiseksi.

Tuo sitoutuminen on nimenomaan tämän hallituksen tekemä, joten sen on aloitettava myös toimet tavoitteen toteuttamiseksi, se on selvä. Nyt on menossa erittäin mielenkiintoinen kokeilu siitä, riittääkö etätyö tavoitteen saavuttamiseen, minkä Keskusta näkee isoksi osaksi ratkaisua:





LVM:n ratkaisu on helppo ja perinteinen, veroja lisää:

 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tuo sitoutuminen on nimenomaan tämän hallituksen tekemä, joten sen on aloitettava myös toimet tavoitteen toteuttamiseksi, se on selvä. Nyt on menossa erittäin mielenkiintoinen kokeilu siitä, riittääkö etätyö tavoitteen saavuttamiseen, minkä Keskusta näkee isoksi osaksi ratkaisua:

Kyllä vain ja Rinne/Marinin hallituksen sitoutuminen on minusta hienoa. Sitoutuminen tarkoittaa kuitenkin muutakin politiikon vastuuta. Kyse on konkreettisista toimista. Toimien puuttumisen lisäksi toimet ovat olleet osin miinusmerkkisiä. Esimerkkinä Suomi torppasi EU-puheenjohtajamaana muistaakseni Ranskan aloitteen EU:n maataloustukien sitoimisesta ympäristötoimiin. Keskusta vei, taas kerran.

Vastaus liikenteen osalta saadaan kun liikennevirtoja pääteillä analysoidaan 1-2 vuotta koronan jälkeen. Nyt lähipiirissä iso osa on siirtynyt etätyöhön, mutta joukkoliikenteen käyttäjiä ajaa enemmän henkilöautoilla kun pitää töissä välillä käydä tai on asioita kauppaan yms. Puolitäydetkään ruuhkabussit, -metrot ja -junat eivät innosta. Onko tämä uusi trendi, jossa etätyön osuus kasvaa, mutta se vaikuttaa vähemmän henkilöautoliikenteeseen, siitä varmaan saadaan dataa joskus 2022-2024.

Päästökauppajärjestelmä olisi yksi ratkaisu. Se kattaisi kaikki polttoaineet, joihin EU:n päästövähennystavoitteet taakanjakosektorilla Suomessa kohdistuvat.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Vai olisiko sittenkin viisaampaa, että koitetaan keksiä tuottavampaa työtä, että on vara maksaa veroja, ja saadaan pidettyä tämä maa sellaisena kuin se nyt on.
Siihen ensimmäiseen ei vaan valitettavasti pyritä - jälkimmäisestä syystä. Koko Suomi asuttuna maksaa maatalous- ja liikennetukineen, sähköverkkoineen ja kaikkineen miljardeja, jotka ovat väistämättä pois tärkeämmistä asioista mutta myös veropotentiaalista.

Ihan näin maalaisjärjellä tuntuu hieman kummalliselta asua Suonenjoella, mutta kuitenkin ajaa Kuopioon töihin. Miksei asua suoraan Kuopiossa? Okei, jokaisella on omat syynsä mutta veikkaanpa että jos maaseutua ei tuettaisi vanhaan malliin, Suonenjoki ei enää houkuttelisi vrt. Kuopio.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Ihan näin maalaisjärjellä tuntuu hieman kummalliselta asua Suonenjoella, mutta kuitenkin ajaa Kuopioon töihin. Miksei asua suoraan Kuopiossa? Okei, jokaisella on omat syynsä mutta veikkaanpa että jos maaseutua ei tuettaisi vanhaan malliin, Suonenjoki ei enää houkuttelisi vrt. Kuopio.

No jaa, 45km työmatka suuntaansa. Ilman mitään palvelujakaan Kuopiota lähempänä, olisi vielä erittäin helppo ratkaisu valita Suonenjoki.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
No jaa, 45km työmatka suuntaansa. Ilman mitään palvelujakaan Kuopiota lähempänä, olisi vielä erittäin helppo ratkaisu valita Suonenjoki.
Veikkaan, että tilanne hieman muuttuisi, jos joutuisit yhtäkkiä ostamaan itsellesi traktorin lumisia talvia varten. Heräät puolitoista tuntia tavallista aikaisemmin auraamaan tien auki. Vain huomataksesi, että seuraava tie on aivan karmeassa kunnossa, kun naapuri herää vasta iltavuoroon. Myönnän, kärjistystä, mutta tällä hetkellä Suonenjoella asuminen on paljon houkuttelevampaa kuin se olisi ilman nykyistä tukijärjestelmää.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Siihen ensimmäiseen ei vaan valitettavasti pyritä - jälkimmäisestä syystä. Koko Suomi asuttuna maksaa maatalous- ja liikennetukineen, sähköverkkoineen ja kaikkineen miljardeja, jotka ovat väistämättä pois tärkeämmistä asioista mutta myös veropotentiaalista.

Ihan näin maalaisjärjellä tuntuu hieman kummalliselta asua Suonenjoella, mutta kuitenkin ajaa Kuopioon töihin. Miksei asua suoraan Kuopiossa? Okei, jokaisella on omat syynsä mutta veikkaanpa että jos maaseutua ei tuettaisi vanhaan malliin, Suonenjoki ei enää houkuttelisi vrt. Kuopio.

Kaikki on suhteellista ja henkilökohtaista. Buenos Airesissa baarin vessan katossa olen nähnyt tekstin: "Useimmat asuvat kotonaan." Minusta tuohon sisältyy olennaisin. Jos joku kokee jonkun paikan omakseen, niin kait hänellä on oikeus siellä myös asua.
Rahalla on näppärä mitata yhtä sun toista. Valtio jakaa vuodessa noin 9miljardia valtionosuusjärjestelmän kautta tukea kaikkiin Suomen kuntiin. Suuruusluokat on aika karut:

"Uudeltamaalta peritään valtionosuuksien tasausmaksuja 521 miljoonaa euroa, ja muut maakunnat ovat nettosaajia, kärkipäässä Pohjois-Pohjanmaa 170, Keski-Suomi 118, Etelä-Pohjanmaa 111, Pohjois-Savo 99, Pohjois-Karjala 99 ja Pirkanmaa 82 miljoonaa euroa. Pelkästään Helsingiltä, Espoolta ja Vantaalta perittiin 475 miljoonaa euroa vuonna 2016."


Euroissa: Kunta/Valtionosuus milj./€ asukas/Muutos edelliseen
Helsinki254.939337
Kuopio215.31814101
Suonenjoki25.5356843


Noilla luvuilla mittaamalla ainoastaan Uusimaa kannattaa pitää asuttuna, ja muu Suomi on laitettava kylmäksi. Uusimaa on ainoa nettomaksaja, ja muut maakunnat nettosaajia. Pelkästään rahalla arvioimalla on vaikea nähdä perustetta sille, että kuopiolainen pitää kättään uusmaalaisen lompakossa. Mutta minulle henkilökohtaisesti se käy hyvin, koska se pitää savolaiset savossa. Kotonaan. Siitä ilosta kannattaa kaupunkilaisjärjellä maksaa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Noilla luvuilla mittaamalla ainoastaan Uusimaa kannattaa pitää asuttuna, ja muu Suomi on laitettava kylmäksi. Uusimaa on ainoa nettomaksaja, ja muut maakunnat nettosaajia. Pelkästään rahalla arvioimalla on vaikea nähdä perustetta sille, että kuopiolainen pitää kättään uusmaalaisen lompakossa. Mutta minulle henkilökohtaisesti se käy hyvin, koska se pitää savolaiset savossa. Kotonaan. Siitä ilosta kannattaa kaupunkilaisjärjellä maksaa.
Tämähän ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin se että joku on nettisaaja ei tarkoita etteikö se kykenisi toimivaan kannattavasti itsenäisestikin. Toisekseen tasaukset koostuvat useammasta osasta, tietyt maksetaan saajan olosuhteiden (esim syrjäisyys) perusteella ja toiset taas demografian perusteella. Esim vanhusten huolto korvataan ja se on silti kannattavaa hoitaa muualla kuin Helsingissä. Kolmanneksi kun järjestelmä purettaisiin, niin Kuopio kasvaisi ja palveludein tuottaminen tehostuisi. Ja toki on vielä se valtiolaitosten sijoittelukin, että nyt niiden muodossa rahaa maksetaan maakunnista pääkaupunkiseudulle, ja tätä on jossain määrin oikein tasata. Tosin vielä parempi tapa olisi hajauttaa uusia yksiköitä muualle kasvukeskuksiin.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Tämähän ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin se että joku on nettisaaja ei tarkoita etteikö se kykenisi toimivaan kannattavasti itsenäisestikin. Toisekseen tasaukset koostuvat useammasta osasta, tietyt maksetaan saajan olosuhteiden (esim syrjäisyys) perusteella ja toiset taas demografian perusteella. Esim vanhusten huolto korvataan ja se on silti kannattavaa hoitaa muualla kuin Helsingissä. Kolmanneksi kun järjestelmä purettaisiin, niin Kuopio kasvaisi ja palveludein tuottaminen tehostuisi. Ja toki on vielä se valtiolaitosten sijoittelukin, että nyt niiden muodossa rahaa maksetaan maakunnista pääkaupunkiseudulle, ja tätä on jossain määrin oikein tasata. Tosin vielä parempi tapa olisi hajauttaa uusia yksiköitä muualle kasvukeskuksiin.

Sinun näkökulmastasi ehkä ei, mutta jonkun muun mielestä kyllä. Ei näihin mitään absoluuttista totuutta ole olemassa. Siksi päätöksiä tehdään demokraattisesti valittujen edustajien poliittisilla konsensuksilla. Omasta mielestäni Suomi on pidettävä asuttuna, ja jokaisella oikeus valita itse se oma asuinpaikkansa. Ja siitä oikeudesta olen valmis hieman maksamaankin.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Pieni kunta ei välttämättä ole köyhä. Konkurssikypsiä kuntia ei taida olla tällä hetkellä yhtään, kiitos tasausjärjestelmien, jotka siirtää vaikkapa Helsingiltä yli 300 milj. euroa rahaa maakuntiin vuosittain. Kuntien ahdinko ei aina ole itseaiheutettua, vaan ikääntyvän muuttotappiokunnan resurssit ei yksinkertaisesti riitä valtion edellyttämän palvelutason ylläpitoon, mikä on taas edellytys sille, että maa pysyisi jotenkin asuttavana kauttaaltaan. Ongelmat on isoja ja monisyisiä, eikä niitä kuntaliitoksilla ratkota. Sosiaali- ja terveystoimi on tehnyt voitavansa, ja terveyspalveluja on yhdistelty yli kuntarajojen. Köyhän kunnan vieressä on useinmiten toinen köyhä kunta, joten hynttyiden yhteen lyöminen ei muuta mitään. Edelleen on sama määrä mummpoja hoidettavana, ja maantietä aurattavana. Hallinnon päälerkkäisyyksillä ei kuntien talousongelmiua ratkota, sillä pienten kuntien henkilöstöresurssit on minimoitu aikoja sitten. Kahta kunnanjohtajuaa ei tarvita, mutta työtön kunnanjohtaja syö työttömyystukena sen, mitä mahdollinen säästö voisi olla.

Valtio on tukenut kuntia koronan aiheuttaman tuloveropudotuksen paikkaamiseksi. Minä en ainakaan löytänyt mitään viitettä siitä, että tukea saaneet kunnat tekisivät jotenkin poikkeuksellisen hyviä tilinpäätöksiä, mutta sinulla lienee linkkejä väitteesi tueksi?
Valtion tuki sataa suurelta osaltaan suoraan palkansaajan taskuun, kun tuella kunnan välttävät kunnallisveroprosentin nostamisen. Väite siitä, etä valtio veisi kaiken on vanhanaikainen, koska kunta se on, joka sen ennakonpidätyksen pääosin vie. Ja nyt kuntien tulot ovat romahtaneet, mikä johtaisi väistämättä kunnalisverojen korotuksiin, niin olisiko se sinulle mieluisampi vaihtoehto?

Ei olekkaan mutta suurin osa pienistä kunnista on köyhiä.
Se on nimenomaan hölmöläisen hommaa, että kannetaan vettä kaivoon jonne ei tule vettä kuten noissa suurimmassa osassa pikkukunnissa kuten voit nähdä tästä tilastosta.
Ainakin Tampere tekee plussaa kiitos juurkin Korona tukien miten julkiselle puolelle kylvetään rahaa näin kun se otettu velkana?

Jos kunnan resurssit eivät riitä ylläpitämään palveluita ilman ylimääräisiä tukia, silloin pitää tehdä niitä kovia ratkaisuja eli yhdistellään kuntia kun ne eivät ole elinkelpoisia.

Yksinkertaisesti kaikkialla ei voi olla samantasoisia palveluita tai niistä on myös oltava silloin valmiita maksamaan.
Riittävän iso perusyksikkö tuo säästöjä ja ei niitä hoivakotejakaan tarvitse olla muutaman kilometrin välein vaan keskitettyinä jolloin yksikkökustannus pienenee.
Työttömän kunnanjohtajan tai ylipäätänsä hallinon työntekijän pitää tehdä jotain muuta mutta tällä kertaa yksityisellä sektorilla ja se tuo sitä oikeasti tuottavaa työtä.
Lisäksi voidaan pienentää suoraan noihin hallinnon tehtäviin johtavia koulutusmääriä ja siirtää niitä mm. lääkäreiden, tekniikan ja muuhun tuottavaan koulutukseen. Samoin hallituksen ajama oppivelvollisuuden pidennys on laastaria, eikä siihen oikean ongelmaan puututa ollenkaan mutta rahaa pistetään silti menemään.

Tämä väite, että yksi tehdas tuottaisi 20% suomen CO2 päästöistä, kummastutti aika isosti, joten kiinnostuin asiasta.

Eli ei lähelläkään viidennestä, ja parempaan päin ollaan menossa.

Mutta miten tuon nyt suhteuttaisi autoiluun, siihenkin löytyy tilastotietoja:

Terästehtaan osuus on osa tuossa Erillislämmitys-sarakkeessa tehtaan vaatiman terästuotannossa vaadittavan lämmöntuotannon vuoksi. Mutta suurin Raahen CO2 sektori on edelleenkin autoilu 44% osuudella. Verrataas Helsinkiin:

Täällä suurin murheenkryyni on kaukolämmön tuotanto, mutta jälleen tieliikennekin isossa osassa päästöjä.
Summarum, SSAB Europe Oy tekee työtään kiristyvän kilpailun lomassa pystyäkseen vastaamaan myös ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin haasteisiin, ja niihin ratkaisuja on tulossa. Täällä kaukolämpökeskuksia on jokaisessa lähiössä ja vähänkin isommassa taloyhtiössä. Niiden puhdistamiseen tarvittaisiin sitä lainsäädäntöä ja varmaankin myös tukea, sillä yksittäisellä keskuksella ei ole resursseja ratkaisujen aikaansaamiseen. Tieliikenne ei ole missään sivuosassa päästöjen aiheuttajana, ja siksi itse katson senkin suitsemista positiiviseksi kehitykseksi. Autojen päästöjen vähentämisen kehitystyön maksaa auton ostaja, joka on useimmiten myös käyttäjä ja hyötyjä, joten katson kustannuksien menevän kutakuinkin oikeaan osoitteeseen.
Kannattaa hiukan tutkia enemmänkin tuota juttua, löytyy vähän enemmänkin dataa.

Mitä sinä vertaa Raahen kaupungin juttuja SSAB:n tehtaaseen?
Vertailukohtana Helsinki ja puhut prosenteista, varsinkin kun Raahessa ei tuoteta terästehtaassa sähköä niin se ei näy tuossa vaan terästehdas ostaa sähkön ulkopuolelta kuten ydinvoimaloista yms.

Mutta tuossa Ylenkin jutussa oli ydinjuttuna se, että jos Suomessa ajetaan teollisuus siihen pisteeseen, että lainsäädäntö tekee toimisesta mahdotonta niin se teollisuus siirtyy maihin joissa ei ole rajoituksia. Seurauksena on todellisuudessa päästöjen suureneminen kokonaisuudessaan.

Äsken puolustat pikkukuntia joissa on pakko käyttää autoa mutta seuraavana olet hirttämässä liikkumista.
Helsingissä ongelma on lämmitys, jonka voisi samantien saada co2 vapaaksi lisä ydinvoimalla.
Liikenteen todelliset päästöt ovat kuitenkin tuota luokkaa ja siitä olisi heti mahdollista saada biopolttoaineilla useita prosenttiyksikköjä pois jos siirtymistä niihin tuetaan.
Hallitus vaan elää sähköauto illuusioissa jotka eivät ole mitenkään realistisia, pelkästään muuttamalla lainsäädäntöä niin ettei ole mitään keinotekoista rajaa muutta autoja etanolikäyttöisiksi ja poistetaan biodieselin veronkorotukset päästöjen määrä vähenisi.
Lisäksi oikeasti lähtemällä mukaan polttokennoautojen kehitykseen akkuvehkeiden sijaan päästään pois tuosta välivaiheesta.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Veikkaan, että tilanne hieman muuttuisi, jos joutuisit yhtäkkiä ostamaan itsellesi traktorin lumisia talvia varten. Heräät puolitoista tuntia tavallista aikaisemmin auraamaan tien auki. Vain huomataksesi, että seuraava tie on aivan karmeassa kunnossa, kun naapuri herää vasta iltavuoroon. Myönnän, kärjistystä, mutta tällä hetkellä Suonenjoella asuminen on paljon houkuttelevampaa kuin se olisi ilman nykyistä tukijärjestelmää.

Minulla on traktori, muunmuassa lumisia talvia varten. Eikä sen tarve tosiaan juurikaan omaan tilanteeseeni vaikuttanut. Korkeintaan nosti hieman kiinnostusta muuttaa Espoosta hieman keskemmälle ei mitään. Mainittakoon nyt silti etten asu Suonenjoella.

Vipuvarren kääntäminen kaupungillistumisen suuntaan tulisi joka tapauksessa olla tavoitteena. Istuvalla ja seuraavillakin hallituksilla. On kuitenkin hölmöä odottaa sen vaikuttavan millään tavalla hyvin toimeen tuleviin aikuisiin, jotka maalla viihtyvät. Tai eläkeläisiin, jotka maalta lähtevät vain arkussa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös