Kyse ei ole pelkästään tiedosta, vaan motiiveista. Mikäs siinä on opiskella kaikkea "kivaksi" kokemaansa kun homma on maksutonta yhteiskunnan maksaessa sen. Jos asia ei olisi noin vaan opiskelu olisi investointi, niin mitä luulet että olisiko opiskelijoilla enemmän intressiä opiskella kaikkea "tylsää" mistä muut ihmiset ovat valmiita maksamaan? Ohjelmointi on tästä hyvä esimerkki erityisesti matemaattisesti lahjakkaiden tyttöjen kohdalla. Tai nopeutuisiko opiskeluajat?
Miksi kaikkein niiden ihmisten pitäisi muuttaa sinne joilla ei siihen varaa ole? Työssäkäyvien kohdalla jotain perusteluja on toki löydettävissä, mutta kun puhutaan eläkeläisistä, opiskelijoista ja työttömistä niin niitä voi harjoittaa muuallakin. Toki myös osa työpaikoista siirtyisi edullisimmille seuduille jos työvoima, asumis ja kiinteistökustannukset muodostuisivat markkinaehtoisesti eikä kaikkea tehottomuutta ja typeryyttä tuettaisi valtion piikistä.
Se, että näitä vaan kivoja aloja missä ei ole työpaikkoja riittävästi ei pitäisi olla koulutuksessa niin paljoa.
Tytöt työllistyvät keskimäärin huonommin palkattuille aloille.
Eikös tämä ilmiö ole voimissaan myös Yhdysvalloissa? Siellä kuitenkin nuo tytöt ovat myös kummallisesti matalapalkkaisilla aloilla. Sitten Iranissa, Myanmarissa ja Uzbekistanissa yli puolet STEM puolelta valmistuvista ovat naisia. Nämähän ovat tunnetusti tasa-arvon onneloita.
Jos lähdetään siitä, että eri alojen hyödyllisyys markkinataloudessa nähdään siitä että kuinka paljon siitä ollaan valmiita maksamaan. Hyödyllisistä taidoista ollaan valmiita maksamaan paljon ja vähemmän hyödyllisistä vähemmän. Korostan että kun sanon markkinataloudesta, niin se ei täysin päde kaikkiin julkisen sektorin aloihin. Vaikka sitä voisi olla jonkun vaikea myöntää, niin ala josta maksetaan 2500e vapailla markkinoilla ei siis ole niin kovin hyödyllinen ja sen tekemättä jääminen ei ole mikään tragedia jos sen avulla saadaan yksi 5000e työtä tekevä tilalle.
Mites noi siivoojat? Bussikuskien keskipalkka on about 2400 euroa. Voisi PK-seudulla muuttua liikkuminen hankalaksi jos bussit lopettaisivat kulkemisen ja siivoojia ei olisi. Joo joo et varmaan tuota tarkoittanut, mutta ei sitä voi katsoa palkkaa ja sanoa mikä on ja mikä ei ole hyödyllistä.
Kyllä minä sitä tarkoitin. Jos noilla hinnoilla ei siivojia tai kuskeja löytyisi, ja ala koettaisiin niin hyödylliseksi että heitä ehdottamasti tarvittaisiin, niin sitten palkat joustaisivat ylöspäin. Tällä voisi olla painetta nostaa lipun hintoja. Niin markkinatalous toimii. Tosin bussifirmat ovat julkisia, joten eiköhän sinne julkista rahaa vaan lapattaisi.
Siis esimerkki vaikka alhaisen palkan työstä joka ei ole tärkeä vai korkean palkan työstä joka on tärkeämpi?
Tarkoitin että ihmiset osaavat laskea että jos opiskelu maksaisi esim 30 000e, niin kannattaako heidän opiskella alaa jossa tienaa 2500e vai jossa tienaa 5000e että tuon lainan saa maksettua.
Tuosta listasta useimmat ovat toki julkisella sektorilla töissä, joten julistetaan voittajiksi kielenkääntäjät. Se onkin siinä mielessä oivallinen valinta, että sellainen varsin katkera esimerkki meiltä löytyy tältä palstalta.
www.is.fi
No näkyykö tämä Yhdysvalloissa? Siellä hyvin harva pääsee ilmaiseksi opiskelemaan (jotkut saavat stipendejä ja joidenkin vanhemmilla on pinkkaa sen verran, että opiskelija ei itse maksa penniäkään). Silti sielläkin opiskellaan näitä aloja joilla työllistyminen on vaikeaa tai palkka ei ole kummoinen. Todennäköisesti nuoret eivät ajattele sitä mitä kannattaa tehdä vaan sitä mitä he haluavat tehdä. Ehkä he nauttivat kirjallisuuden tutkimisesta tai historiasta. Mutta eivät ihan ymmärrä että niille aloille työllistyminen on kovin hankalaa. Sitten mennään johonkin täysin erilaiseen työhön, jotta saadaan koko opintolaina maksettua, on se sitten 50 000 tai 200 000 dollaria.
Tuosta listasta useimmat ovat toki julkisella sektorilla töissä, joten julistetaan voittajiksi kielenkääntäjät. Se onkin siinä mielessä oivallinen valinta, että sellainen varsin katkera esimerkki meiltä löytyy tältä palstalta.
Yliopistotutkinto ja palkka 2612 e/kk – 7 ammattia, joissa koulutus on pitkä ja palkka matala
Aina vuosien opiskelu korkeakoulussa ei takaa korkeaa palkkaa.
Varmasti näkyy, vaikka mikään täydellinen siellä systeemi ei ole. Koulutus on ensinnäkin järjettömän kallista, jolloin se karsii pois lahjakkuuksia. On kovasti eri asia, että maksaako koulutus 30 000 vai 300 000.
Ne jotka vapailta markkinoilta palkkansa rehellisesti ansaisevat sen myös ansaitsevat. Sillä ei ole mitään merkitystä että olenko minä sitä mieltä, että Brad Marchand on ylihintainen rotta tai että Arttu Wiskari on banaali keskinkertaisuus. Rahoitusalalla on varsin yleisiä provisiot ja potkut tulee varsin helposti jos ei tulosta synny.
Heistä ehdottomasti suurin osa on turhia. Juuri tänään luin jostain että 4/5 suomalaisista ei tunne passiivisia indeksirahastoja. Se on suorastaan kansallinen häpeä ja tänään omaa 10-vuotiasta koulutin päivällispöydässä indekseistä ja osingoista. Suomalaisten 160 miljardin euron varallisuudesta yli 90 miljardia makaa laiskana pankkitileillä. Mitä tekee peruskoulumme?
Jos jokainen maksaisi oman koulutuksensa, niin sen jälkeen yhteiskunta olisi tehnyt voitavansa eli tehnyt edes järjestelmästä kannustavan. Mistään täydellisestä allokaatiosta en edes haaveile. Nyt se ei ole tehnyt edes sitä.
Kommunisminkin pitäisi toimia.
Koitin hieman ironen olla kommentissani. Aktiiviset salkunhoitajat ansaitsevat juuri sen mitä heidän asiakkaansa ovat heidän palveluistaan valmiita maksamaan, eli ei voida. Se että aktiivisten salkunhoitajien asiakkaat ovat minun mielestäni typeriä on yhtä oleellista kuin mielipiteeni Bostonin nenäapinasta. Asiakkaiden tiedon puute on tietyllä tavalla toki lähes oppikirjamääritelmä markkinoiden epätäydellisyydelle, mutta sekin kuuluu markkinoiden luonteeseen, ihan samoin kuin se että jotkut ostavat kokista r-kioskilta eikä maksimakasiinista.