Oletko @dana77 sitä mieltä, että ihmiset ovat fiksuja vai tyhmiä?
Ensin sanoit, että he ovat fiksuja, kun osaavat googletella palkkakeskiarvoja. Sitten kuitenkin pidät heitä samanaikaisesti niin tyhminä, että eivät ymmärrä, mikä vaikutus opiskelulla on eläkkeeseen, varallisuuden kertymiseen ja ostovoimaan.
Itse ajattelen, että ihmiset ovat keskimäärin ihan fiksuja. Aika moni ymmärtää, että työelämässä kannattaa hakeutua sellaiselle alalle, jossa viihtyy. Mitä iloa niistä rahoista on, jos puolet valveillaoloajasta menee hampaita kiristellessä. Eikä sellainen työntekijä ole yleensä kovinkaan tehokas. Ihan perustellusti niissä työhaastatteluissa kysellään motivaation perään.
Lisäksi olen sitä mieltä, että ihmiset ovat oikeastaan aika fiksuja hakeutuessaan sellaisille aloille, joissa ei ole aivan satavarmaa työpaikkaa tiedossa. Fakta on kuitenkin se, että melkein mikä tahansa yliopistotutkinto johtaa todennäköisesti työllistymiseen.
Nyt jos ihminen kalkyloi omia mahdollisuuksiaan, niin kannattaako mielestäsi:
a) hakeutua alalle, jossa on käytännössä täystyöllisyys, mutta joka ei kiinnosta pätkääkään
b) hakeutua alalle, jossa on 90%:n työllisyys, mutta joka motivoi ja saa työpäivät tuntumaan mukavilta
Väitän, että ihmiset valitsevat pääsääntöisesti jälkimmäisen kohdan. Ja lisäksi on todettava, että aika harvassa ovat ne alat, joissa on pomminvarma työpaikka tiedossa. Palstalaisten rakastamia insinöörejäkin on jatkuvasti työttöminä.
Ensin sanoit, että he ovat fiksuja, kun osaavat googletella palkkakeskiarvoja. Sitten kuitenkin pidät heitä samanaikaisesti niin tyhminä, että eivät ymmärrä, mikä vaikutus opiskelulla on eläkkeeseen, varallisuuden kertymiseen ja ostovoimaan.
Itse ajattelen, että ihmiset ovat keskimäärin ihan fiksuja. Aika moni ymmärtää, että työelämässä kannattaa hakeutua sellaiselle alalle, jossa viihtyy. Mitä iloa niistä rahoista on, jos puolet valveillaoloajasta menee hampaita kiristellessä. Eikä sellainen työntekijä ole yleensä kovinkaan tehokas. Ihan perustellusti niissä työhaastatteluissa kysellään motivaation perään.
Lisäksi olen sitä mieltä, että ihmiset ovat oikeastaan aika fiksuja hakeutuessaan sellaisille aloille, joissa ei ole aivan satavarmaa työpaikkaa tiedossa. Fakta on kuitenkin se, että melkein mikä tahansa yliopistotutkinto johtaa todennäköisesti työllistymiseen.
Nyt jos ihminen kalkyloi omia mahdollisuuksiaan, niin kannattaako mielestäsi:
a) hakeutua alalle, jossa on käytännössä täystyöllisyys, mutta joka ei kiinnosta pätkääkään
b) hakeutua alalle, jossa on 90%:n työllisyys, mutta joka motivoi ja saa työpäivät tuntumaan mukavilta
Väitän, että ihmiset valitsevat pääsääntöisesti jälkimmäisen kohdan. Ja lisäksi on todettava, että aika harvassa ovat ne alat, joissa on pomminvarma työpaikka tiedossa. Palstalaisten rakastamia insinöörejäkin on jatkuvasti työttöminä.