Sanna Marinin hallitus

[Jakedeus]

Kyse ei ole pelkästään tiedosta, vaan motiiveista. Mikäs siinä on opiskella kaikkea "kivaksi" kokemaansa kun homma on maksutonta yhteiskunnan maksaessa sen. Jos asia ei olisi noin vaan opiskelu olisi investointi, niin mitä luulet että olisiko opiskelijoilla enemmän intressiä opiskella kaikkea "tylsää" mistä muut ihmiset ovat valmiita maksamaan? Ohjelmointi on tästä hyvä esimerkki erityisesti matemaattisesti lahjakkaiden tyttöjen kohdalla.

En ymmärrä mitä haet tällä. Mitä nämä tytöt nyt opiskelevat ja miksi se on ongelma? Ymmärsin siis, että tarkoitit alunperin sitä, että tietyn opiskeluvalinnan myötä työllisyysnäkymät heikentyvät, mutta jos näin ei ole, niin miksi se on ongelma. Miksi sinun mielestäsi on itseisarvoisesti ongelmallista opiskella ''kivaa'', jos senkin avulla voi työllistyä? Eikö tässä nimenomaan toteudu yksilönvapaus parhaimmalla mahdollisella tavalla? Matemaattisesti lahjakas tyttö ei varmaan siitä ole vastuussa, että ilmeisesti(?) laadukkaita ohjelmoijia ei tällä hetkellä ole tarpeeksi.

 

[Jani82]

En ymmärrä mitä haet tällä. Mitä nämä tytöt nyt opiskelevat ja miksi se on ongelma? Ymmärsin siis, että tarkoitit alunperin sitä, että tietyn opiskeluvalinnan myötä työllisyysnäkymät heikentyvät, mutta jos näin ei ole, niin miksi se on ongelma. Miksi sinun mielestäsi on itseisarvoisesti ongelmallista opiskella ''kivaa'', jos senkin avulla voi työllistyä? Eikö tässä nimenomaan toteudu yksilönvapaus parhaimmalla mahdollisella tavalla? Matemaattisesti lahjakas tyttö ei varmaan siitä ole vastuussa, että ilmeisesti(?) laadukkaita ohjelmoijia ei tällä hetkellä ole tarpeeksi.

Se, että näitä vaan kivoja aloja missä ei ole työpaikkoja riittävästi ei pitäisi olla koulutuksessa niin paljoa.
Lisäksi jokaisen pitäisi jo tuossa vaiheessa pysty sen verran miettimään, että pystyykö jonkun tietyn alan palkalla elämään.

Jos haluaa taiteilijaksi niin ei tarvitse julkisesti valittaa jos tuloja ole kun ei niitä kaikkia tarvitse apurahoilla elättää.

 

[dana77]

En ymmärrä mitä haet tällä. Mitä nämä tytöt nyt opiskelevat ja miksi se on ongelma? Ymmärsin siis, että tarkoitit alunperin sitä, että tietyn opiskeluvalinnan myötä työllisyysnäkymät heikentyvät, mutta jos näin ei ole, niin miksi se on ongelma. Miksi sinun mielestäsi on itseisarvoisesti ongelmallista opiskella ''kivaa'', jos senkin avulla voi työllistyä? Eikö tässä nimenomaan toteudu yksilönvapaus parhaimmalla mahdollisella tavalla? Matemaattisesti lahjakas tyttö ei varmaan siitä ole vastuussa, että ilmeisesti(?) laadukkaita ohjelmoijia ei tällä hetkellä ole tarpeeksi.

Tytöt työllistyvät keskimäärin huonommin palkattuille aloille.
Siinä tapahtuu yksilönvalinta vain jos yksilö itse maksaa opintonsa (ml lukukausimaksut) opintolainalla ja sitten maksaa velat takaisin ansioillaan. Se että yhteiskunta maksaa kalliit opinnot ja henkilö työllistyy johonkin 2500e / kk duuniin, joilla hän ei ole nettoveronmaksaja, ei ole mitään yksinvastuuta eikä yhteiskunnan kannalta järkevää ohjausta.

 

[Jakedeus]

Se, että näitä vaan kivoja aloja missä ei ole työpaikkoja riittävästi ei pitäisi olla koulutuksessa niin paljoa.
Lisäksi jokaisen pitäisi jo tuossa vaiheessa pysty sen verran miettimään, että pystyykö jonkun tietyn alan palkalla elämään.

Jos haluaa taiteilijaksi niin ei tarvitse julkisesti valittaa jos tuloja ole kun ei niitä kaikkia tarvitse apurahoilla elättää.

Kiitos panoksesta ja viestieni huolellisesta lukemisesta. Mihin nyt viittaat kun yrität sanoa, että joku valittaa kun palkalla ei elä. Asumistukeen turvautumiseen?

 

[Jakedeus]

Tytöt työllistyvät keskimäärin huonommin palkattuille aloille.
Siinä tapahtuu yksilönvalinta vain jos yksilö itse maksaa opintonsa (ml lukukausimaksut) opintolainalla ja sitten maksaa velat takaisin ansioillaan. Se että yhteiskunta maksaa kalliit opinnot ja henkilö työllistyy johonkin 2500e / kk duuniin, joilla hän ei ole nettoveronmaksaja, ei ole mitään yksinvastuuta eikä yhteiskunnan kannalta järkevää ohjausta.

Ok. No jos nyt se tyttö ei mieti opiskeluvalinnan kohdalla tulevaa tulotasoa, niin eihän varmaan mieti silloinkaan, vaikka tarvitsisi maksaa yksittäinen laina pois. Lisäksi tässä sinun mallissasi varmaan se opiskelun hinta suhteutetaan siihen kuinka paljon koulutus maksaa. Teknisellä puolella se on käsittääkseni suurempi kuin humanistisella puolella. Lisäksi nyt edelleen kaipaisin näkemystä, että millainen tällä tilanne sinun mielestäsi on ja kuinka sitä tulisi muuttaa? Jos nämä lahjakkaat tytöt eivät olisi sillä 2 500e alalla, niin kuka olisi ja mitä vaikutuksia sillä olisi? On varmaan ihan hyvä sekin, että vaikkapa opettajat ovat lahjakkaita?

Edit: siis ymmärtäisin pointtisi, jos selkeästi ajaisit muutoksia opiskelijamääriin tietyillä aloilla sen mukaan miten niillä on työlle kysyntää. MItä et vaikuta kuitenkaan ainakaan ainoastaan tekevän, vaan edelleen syyllistät lahjakkaita, että eivät mene teknisille aloille.

 

[Ollakseni]

Tytöt työllistyvät keskimäärin huonommin palkattuille aloille.
Siinä tapahtuu yksilönvalinta vain jos yksilö itse maksaa opintonsa (ml lukukausimaksut) opintolainalla ja sitten maksaa velat takaisin ansioillaan. Se että yhteiskunta maksaa kalliit opinnot ja henkilö työllistyy johonkin 2500e / kk duuniin, joilla hän ei ole nettoveronmaksaja, ei ole mitään yksinvastuuta eikä yhteiskunnan kannalta järkevää ohjausta.

Eikös tämä ilmiö ole voimissaan myös Yhdysvalloissa? Siellä kuitenkin nuo tytöt ovat myös kummallisesti matalapalkkaisilla aloilla. Sitten Iranissa, Myanmarissa ja Uzbekistanissa yli puolet STEM puolelta valmistuvista ovat naisia. Nämähän ovat tunnetusti tasa-arvon onneloita.

 

[dana77]

Ok. No jos nyt se tyttö ei mieti opiskeluvalinnan kohdalla tulevaa tulotasoa, niin eihän varmaan mieti silloinkaan, vaikka tarvitsisi maksaa yksittäinen laina pois. Lisäksi tässä sinun mallissasi varmaan se opiskelun hinta suhteutetaan siihen kuinka paljon koulutus maksaa. Teknisellä puolella se on käsittääkseni suurempi kuin humanistisella puolella. Lisäksi nyt edelleen kaipaisin näkemystä, että kuinka tällä tilanne sinun mielestäsi on ja kuinka sitä tulisi muuttaa? Jos nämä lahjakkaat tytöt eivät olisi sillä 2 500e alalla, niin kuka olisi ja mitä vaikutuksia sillä olisi? On varmaan ihan hyvä sekin, että vaikkapa opettajat ovat lahjakkaita?

Jos lähdetään siitä, että eri alojen hyödyllisyys markkinataloudessa nähdään siitä että kuinka paljon siitä ollaan valmiita maksamaan. Hyödyllisistä taidoista ollaan valmiita maksamaan paljon ja vähemmän hyödyllisistä vähemmän. Korostan että kun sanon markkinataloudesta, niin se ei täysin päde kaikkiin julkisen sektorin aloihin. Vaikka sitä voisi olla jonkun vaikea myöntää, niin ala josta maksetaan 2500e vapailla markkinoilla ei siis ole niin kovin hyödyllinen ja sen tekemättä jääminen ei ole mikään tragedia jos sen avulla saadaan yksi 5000e työtä tekevä tilalle.

Toisekseen eivät ihmiset ole noin saatanan tyhmiä mitä epäilet. Ylivoimainen valtaosa osaa ostaa itselleen asunnon joka on jossain suhteessa hänen ansiotasoihinsa. Ihan sama pätee opiskelijavalintoihin. Jos ihmisillä on intressi olla kiinnostuneita asiasta, niin ei ole kovin vaikea selvittää mitkä ovat keskiansiot eri aloilla. Ihan pelkkä parin minuutin googletus kertoo jo paljon.

Yhteiskunta voisi tukea esim opettajaksi koulutusta, koska siitä yksilö ei hyödy niin paljoa (koska julkinen ala), mutta yhteiskunta hyötyy. Kuitenkaan kokonaan ilmaisia lounaita ei pitäisi olla koskaan missään. Kukaan ihminen ei pidä yhtä hyvää huolta sellaisita rahoista, jotka eivät ole hänen omiaan.

 

[Ollakseni]

Vaikka sitä voisi olla jonkun vaikea myöntää, niin ala josta maksetaan 2500e vapailla markkinoilla ei siis ole niin kovin hyödyllinen ja sen tekemättä jääminen ei ole mikään tragedia jos sen avulla saadaan yksi 5000e työtä tekevä tilalle.

Mites noi siivoojat? Bussikuskien keskipalkka on about 2400 euroa. Voisi PK-seudulla muuttua liikkuminen hankalaksi jos bussit lopettaisivat kulkemisen ja siivoojia ei olisi. Joo joo et varmaan tuota tarkoittanut, mutta ei sitä voi katsoa palkkaa ja sanoa mikä on ja mikä ei ole hyödyllistä.

 

[Jakedeus]

Jos lähdetään siitä, että eri alojen hyödyllisyys markkinataloudessa nähdään siitä että kuinka paljon siitä ollaan valmiita maksamaan. Hyödyllisistä taidoista ollaan valmiita maksamaan paljon ja vähemmän hyödyllisistä vähemmän. Korostan että kun sanon markkinataloudesta, niin se ei täysin päde kaikkiin julkisen sektorin aloihin. Vaikka sitä voisi olla jonkun vaikea myöntää, niin ala josta maksetaan 2500e vapailla markkinoilla ei siis ole niin kovin hyödyllinen ja sen tekemättä jääminen ei ole mikään tragedia jos sen avulla saadaan yksi 5000e työtä tekevä tilalle.

Anna jokin esimerkki tälläisestä alasta (opiskeluala ja työ), niin pääsen paremmin käsityksiin mitä tarkoitat. Luulin, että tarkoitit julkisen puolen hakupainealoja, mut et näköjään (koska näistä työllistytään julkisen sektorin ''tärkeisiin'' tehtäviin. Ylikoulutusta toki on).

Toisekseen eivät ihmiset ole noin saatanan tyhmiä mitä epäilet. Ylivoimainen valtaosa osaa ostaa itselleen asunnon joka on jossain suhteessa hänen ansiotasoihinsa. Ihan sama pätee opiskelijavalintoihin.

En ymmärrä mitä tarkoitat. Kirjoitin sillä oletuksella, että yksilö tietää suurinpiirtein tietyn alan tulotason.

 

[dana77]

Mites noi siivoojat? Bussikuskien keskipalkka on about 2400 euroa. Voisi PK-seudulla muuttua liikkuminen hankalaksi jos bussit lopettaisivat kulkemisen ja siivoojia ei olisi. Joo joo et varmaan tuota tarkoittanut, mutta ei sitä voi katsoa palkkaa ja sanoa mikä on ja mikä ei ole hyödyllistä.

Kyllä minä sitä tarkoitin. Jos noilla hinnoilla ei siivojia tai kuskeja löytyisi, ja ala koettaisiin niin hyödylliseksi että heitä ehdottamasti tarvittaisiin, niin sitten palkat joustaisivat ylöspäin. Tällä voisi olla painetta nostaa lipun hintoja. Niin markkinatalous toimii. Tosin bussifirmat ovat julkisia, joten eiköhän sinne julkista rahaa vaan lapattaisi.

 

[Jakedeus]

Kyllä minä sitä tarkoitin. Jos noilla hinnoilla ei siivojia tai kuskeja löytyisi, ja ala koettaisiin niin hyödylliseksi että heitä ehdottamasti tarvittaisiin, niin sitten palkat joustaisivat ylöspäin. Tällä voisi olla painetta nostaa lipun hintoja. Niin markkinatalous toimii. Tosin bussifirmat ovat julkisia, joten eiköhän sinne julkista rahaa vaan lapattaisi.

No tämä huomio ei taas auta selventämään alkuperäistä pointtiasi, koska bussikuskien ja siivoojien alhainen palkkataso johtuu siitä, että näihin tehtäviin on paljon tarjontaa, koska ei vaadita kummoistakaan koulutusta. Sinä sen sijaan aloitit nimenomaan puhumalla ''kivasta ja pitkästä'' koulutuksesta.

 

[dana77]

Anna jokin esimerkki tälläisestä alasta (opiskeluala ja työ), niin pääsen paremmin käsityksiin mitä tarkoitat. Luulin, että tarkoitit julkisen puolen hakupainealoja, mut et näköjään

Siis esimerkki vaikka alhaisen palkan työstä joka ei ole tärkeä vai korkean palkan työstä joka on tärkeämpi?
Jäätelönmyyjät eivät varmasti saa kovin kummoista palkkaa, mutta yhteiskunta ei kaatuisi vaikka jäätelöä ei myytäisi.
Sitten taas jos mietitään rahoitusta opetellut sijoituspankkiri, joka lainoittaa hyviä yrityksiä ja on lainoittamatta huonoja, mahdollistaa kymmenien tai satojen ihmisten työllistymisen ja tuottaa yhteiskunnalle valtavasti. Kyllä hän ansaitseekin 9 000 euron kuukausipalkkansa.

En ymmärrä mitä tarkoitat. Kirjoitin sillä oletuksella, että yksilö tietää suurinpiirtein tietyn alan tulotason.

Tarkoitin että ihmiset osaavat laskea että jos opiskelu maksaisi esim 30 000e, niin kannattaako heidän opiskella alaa jossa tienaa 2500e vai jossa tienaa 5000e että tuon lainan saa maksettua.

ps. kun sanot, että valtio osaa paremmin sanoa mille alalle työllistyy kuin 19-vuotias, niin vielä kolmaskin vaihtoehto on. Pankki voisi opintolainaa antaessaan arvioida lainantarpeen suhteessa oletettavissa oleviin tuloihin ja sen mukaan joko myöntää tai olla myöntämättä opintolainan. Eihän jonnekin peräsuolijoelle saa asunto-osakeyhtiön putkiremonttiinkaan lainaa.

 

[dana77]

No tämä huomio ei taas auta selventämään alkuperäistä pointtiasi, koska bussikuskien ja siivoojien alhainen palkkataso johtuu siitä, että näihin tehtäviin on paljon tarjontaa, koska ei vaadita kummoistakaan koulutusta. Sinä sen sijaan aloitit nimenomaan puhumalla ''kivasta ja pitkästä'' koulutuksesta.

Tuosta listasta useimmat ovat toki julkisella sektorilla töissä, joten julistetaan voittajiksi kielenkääntäjät. Se onkin siinä mielessä oivallinen valinta, että sellainen varsin katkera esimerkki meiltä löytyy tältä palstalta.

Yliopistotutkinto ja palkka 2612 e/kk – 7 ammattia, joissa koulutus on pitkä ja palkka matala

Aina vuosien opiskelu korkeakoulussa ei takaa korkeaa palkkaa.

www.is.fi

 

[Ollakseni]

Tarkoitin että ihmiset osaavat laskea että jos opiskelu maksaisi esim 30 000e, niin kannattaako heidän opiskella alaa jossa tienaa 2500e vai jossa tienaa 5000e että tuon lainan saa maksettua.

ps. kun sanot, että valtio osaa paremmin sanoa mille alalle työllistyy kuin 19-vuotias, niin vielä kolmaskin vaihtoehto on. Pankki voisi opintolainaa antaessaan arvioida lainantarpeen suhteessa oletettavissa oleviin tuloihin ja sen mukaan joko myöntää tai olla myöntämättä opintolainan. Eihän jonnekin peräsuolijoelle saa asunto-osakeyhtiön putkiremonttiinkaan lainaa.

No näkyykö tämä Yhdysvalloissa? Siellä hyvin harva pääsee ilmaiseksi opiskelemaan (jotkut saavat stipendejä ja joidenkin vanhemmilla on pinkkaa sen verran, että opiskelija ei itse maksa penniäkään). Silti sielläkin opiskellaan näitä aloja joilla työllistyminen on vaikeaa tai palkka ei ole kummoinen. Todennäköisesti nuoret eivät ajattele sitä mitä kannattaa tehdä vaan sitä mitä he haluavat tehdä. Ehkä he nauttivat kirjallisuuden tutkimisesta tai historiasta. Mutta eivät ihan ymmärrä että niille aloille työllistyminen on kovin hankalaa. Sitten mennään johonkin täysin erilaiseen työhön, jotta saadaan koko opintolaina maksettua, on se sitten 50 000 tai 200 000 dollaria.

 

[Jakedeus]

Sitten taas jos mietitään rahoitusta opetellut sijoituspankkiri, joka lainoittaa hyviä yrityksiä ja on lainoittamatta huonoja, mahdollistaa kymmenien tai satojen ihmisten työllistymisen ja tuottaa yhteiskunnalle valtavasti. Kyllä hän ansaitseekin 9 000 euron kuukausipalkkansa.

Vai että pankkiirit ovat palkansa ansainneet. Myös ne jotka 80-luvulla myönsivät lainoja ja näin välillisesti tuhosivat elämiä? Miten muuten muutenkin rahoitusalalla tulosvastuu toimii? Vaikkapa tuolloin 90-l laman yhteydessä? Tultiinko pankkiireilta vaatimaan palkkoja takaisin?

ja jos vaikka mietitään sijoituspuolella salkunhoitajaa? Eikös vähän aikaa sitten käynyt niin, että Warren Buffet voitti jonkun aktiivisen salkunhoitajan sijoittamalla passiivisiin indeksirahastoihin? Eli aktiivisia rahastoja hoitavat salkunhoitajat ovat turhia.

Tarkoitin että ihmiset osaavat laskea että jos opiskelu maksaisi esim 30 000e, niin kannattaako heidän opiskella alaa jossa tienaa 2500e vai jossa tienaa 5000e että tuon lainan saa maksettua.

No tähän jo vastasin. Osaltaan tulisi toki muutosta, mutta ei välttämättä niin paljoa kuin kuvittelet, jos alhaisemmallakin palkalla saisi lainan maksettua takaisin.

ps. kun sanot, että valtio osaa paremmin sanoa mille alalle työllistyy.

En sanonut näin, vaan että pitäisi tietää.

Tuosta listasta useimmat ovat toki julkisella sektorilla töissä, joten julistetaan voittajiksi kielenkääntäjät. Se onkin siinä mielessä oivallinen valinta, että sellainen varsin katkera esimerkki meiltä löytyy tältä palstalta.

Yliopistotutkinto ja palkka 2612 e/kk – 7 ammattia, joissa koulutus on pitkä ja palkka matala

Aina vuosien opiskelu korkeakoulussa ei takaa korkeaa palkkaa.

www.is.fi

Ok. No, eiköhän tämä ole tässä. Käsityksemme kyseisen alan tärkeydestä selvästi eroavat

 

[dana77]

No näkyykö tämä Yhdysvalloissa? Siellä hyvin harva pääsee ilmaiseksi opiskelemaan (jotkut saavat stipendejä ja joidenkin vanhemmilla on pinkkaa sen verran, että opiskelija ei itse maksa penniäkään). Silti sielläkin opiskellaan näitä aloja joilla työllistyminen on vaikeaa tai palkka ei ole kummoinen. Todennäköisesti nuoret eivät ajattele sitä mitä kannattaa tehdä vaan sitä mitä he haluavat tehdä. Ehkä he nauttivat kirjallisuuden tutkimisesta tai historiasta. Mutta eivät ihan ymmärrä että niille aloille työllistyminen on kovin hankalaa. Sitten mennään johonkin täysin erilaiseen työhön, jotta saadaan koko opintolaina maksettua, on se sitten 50 000 tai 200 000 dollaria.

Varmasti näkyy, vaikka mikään täydellinen siellä systeemi ei ole. Koulutus on ensinnäkin järjettömän kallista, jolloin se karsii pois lahjakkuuksia. On kovasti eri asia, että maksaako koulutus 30 000 vai 300 000.
Minun tietääkseni USA:ssa ei ole kovin kummoista työvoimapulaa millään alalla ja toisaalta ei siellä ole joukkoa valtion kustannuksella jotain turhaa opiskelleita.

 

[dana77]

Vai että pankkiirit ovat palkansa ansainneet. Myös ne jotka 80-luvulla myönsivät lainoja ja näin välillisesti tuhosivat elämiä? Miten muuten muutenkin rahoitusalalla tulosvastuu toimii? Vaikkapa tuolloin 90-l laman yhteydessä? Tultiinko pankkiireilta vaatimaan palkkoja takaisin?

Ne jotka vapailta markkinoilta palkkansa rehellisesti ansaisevat sen myös ansaitsevat. Sillä ei ole mitään merkitystä että olenko minä sitä mieltä, että Brad Marchand on ylihintainen rotta tai että Arttu Wiskari on banaali keskinkertaisuus. Rahoitusalalla on varsin yleisiä provisiot ja potkut tulee varsin helposti jos ei tulosta synny.

ja jos vaikka mietitään sijoituspuolella salkunhoitajaa? Eikös vähän aikaa sitten käynyt niin, että Warren Buffet voitti jonkun aktiivisen salkunhoitajan sijoittamalla passiivisiin indeksirahastoihin? Eli aktiivisia rahastoja hoitavat salkunhoitajat ovat turhia.

Heistä ehdottomasti suurin osa on turhia. Juuri tänään luin jostain että 4/5 suomalaisista ei tunne passiivisia indeksirahastoja. Se on suorastaan kansallinen häpeä ja tänään omaa 10-vuotiasta koulutin päivällispöydässä indekseistä ja osingoista. Suomalaisten 160 miljardin euron varallisuudesta yli 90 miljardia makaa laiskana pankkitileillä. Mitä tekee peruskoulumme?

No tähän jo vastasin. Osaltaan tulisi toki muutosta, mutta ei välttämättä niin paljoa kuin kuvittelet, jos alhaisemmallakin palkalla saisi lainan maksettua takaisin.

Jos jokainen maksaisi oman koulutuksensa, niin sen jälkeen yhteiskunta olisi tehnyt voitavansa eli tehnyt edes järjestelmästä kannustavan. Mistään täydellisestä allokaatiosta en edes haaveile. Nyt se ei ole tehnyt edes sitä.

En sanonut näin, vaan että pitäisi tietää.

Kommunisminkin pitäisi toimia.

 

[Jakedeus]

Heistä ehdottomasti suurin osa on turhia.

Miksi tässä vapaat markkinat eivät niin mahtavasti toimikaan? Voisiko jotenkin ajatella, että siinä missä salkunhoitajat tienaavat enemmän kuin ansaitevat (enemmän kuin 0), niin hyvää työtä tekevä kielenkääntäjä taas vähemmän. Eli vapaat työmarkkinat eivät olekaan niin täydelliset kuin kuvittelet työn hinnoittelemisessa yhteiskunnallisen tärkeyden perusteella.

 

[Walrus21]

Oletko @dana77 sitä mieltä, että ihmiset ovat fiksuja vai tyhmiä?

Ensin sanoit, että he ovat fiksuja, kun osaavat googletella palkkakeskiarvoja. Sitten kuitenkin pidät heitä samanaikaisesti niin tyhminä, että eivät ymmärrä, mikä vaikutus opiskelulla on eläkkeeseen, varallisuuden kertymiseen ja ostovoimaan.

Itse ajattelen, että ihmiset ovat keskimäärin ihan fiksuja. Aika moni ymmärtää, että työelämässä kannattaa hakeutua sellaiselle alalle, jossa viihtyy. Mitä iloa niistä rahoista on, jos puolet valveillaoloajasta menee hampaita kiristellessä. Eikä sellainen työntekijä ole yleensä kovinkaan tehokas. Ihan perustellusti niissä työhaastatteluissa kysellään motivaation perään.

Lisäksi olen sitä mieltä, että ihmiset ovat oikeastaan aika fiksuja hakeutuessaan sellaisille aloille, joissa ei ole aivan satavarmaa työpaikkaa tiedossa. Fakta on kuitenkin se, että melkein mikä tahansa yliopistotutkinto johtaa todennäköisesti työllistymiseen.

Nyt jos ihminen kalkyloi omia mahdollisuuksiaan, niin kannattaako mielestäsi:

a) hakeutua alalle, jossa on käytännössä täystyöllisyys, mutta joka ei kiinnosta pätkääkään
b) hakeutua alalle, jossa on 90%:n työllisyys, mutta joka motivoi ja saa työpäivät tuntumaan mukavilta

Väitän, että ihmiset valitsevat pääsääntöisesti jälkimmäisen kohdan. Ja lisäksi on todettava, että aika harvassa ovat ne alat, joissa on pomminvarma työpaikka tiedossa. Palstalaisten rakastamia insinöörejäkin on jatkuvasti työttöminä.

 

[dana77]

Miksi tässä vapaat markkinat eivät niin mahtavasti toimikaan? Voisiko jotenkin ajatella, että siinä missä salkunhoitajat tienaavat enemmän kuin ansaitevat (enemmän kuin 0), niin hyvää työtä tekevä kielenkääntäjä taas vähemmän. Eli vapaat työmarkkinat eivät olekaan niin täydelliset kuin kuvittelet työn hinnoittelemisessa yhteiskunnallisen tärkeyden perusteella.

Koitin hieman ironen olla kommentissani. Aktiiviset salkunhoitajat ansaitsevat juuri sen mitä heidän asiakkaansa ovat heidän palveluistaan valmiita maksamaan, eli ei voida. Se että aktiivisten salkunhoitajien asiakkaat ovat minun mielestäni typeriä on yhtä oleellista kuin mielipiteeni Bostonin nenäapinasta. Asiakkaiden tiedon puute on tietyllä tavalla toki lähes oppikirjamääritelmä markkinoiden epätäydellisyydelle, mutta sekin kuuluu markkinoiden luonteeseen, ihan samoin kuin se että jotkut ostavat kokista r-kioskilta eikä maksimakasiinista.

Markkinat ovat aina oikeassa, jopa silloinkin kun ne väärässä, sillä mitään muuta kestävää tapaa oikeassaolon mittaamiseen ei ole keksitty. Vähän kuin demokratiakin.

 

[DAF]

Lisäksi olen sitä mieltä, että ihmiset ovat oikeastaan aika fiksuja hakeutuessaan sellaisille aloille, joissa ei ole aivan satavarmaa työpaikkaa tiedossa. Fakta on kuitenkin se, että melkein mikä tahansa yliopistotutkinto johtaa todennäköisesti työllistymiseen.

Ei melkein, vaan kyllähän nyt sentään ihan jokainen akateeminen tutkinto johtaa _todennäköisesti_ työllistymiseen. Edes haukutuilla taidealoilla työttömyysprosentit eivät ole juurikaan yleistä työttömyysastetta korkeampia saati yli 50 % (jonka tuon väittämän falsifiointi vaatisi).

 

[dana77]

Oletko @dana77 sitä mieltä, että ihmiset ovat fiksuja vai tyhmiä?

Ensin sanoit, että he ovat fiksuja, kun osaavat googletella palkkakeskiarvoja. Sitten kuitenkin pidät heitä samanaikaisesti niin tyhminä, että eivät ymmärrä, mikä vaikutus opiskelulla on eläkkeeseen, varallisuuden kertymiseen ja ostovoimaan.

Ihmiset ovat mikrotasolla fiksuja, mutta makrotasolla tyhmiä. Vaikea on muuhun johtopäätökseen tulla, kun meille on demokraattisella prosessilla saatu aikaan järjestelmä, joka on aivan järjetön ja johon suurin osa on tyytymättömiä.

Ihmisten opiskeluvalinnoilla ei ole niin suurta vaikutusta heidän varallisuuteensa, ostovoimaansa ja eläkkeeseen kuin pitäisi, koska aggressiivisen progressiivinen verotus ja suuret tulonsiirrot tasaavat eroja. Se että mikä kenenkin eläke tulee olemaan on sitä paitsi yksilöille mahdon laskenta, sillä vasta tulevien vuosikymmenien talouskehitys tulee kertomaan miten paljon ansaituista eläkkeistä leikataan ja missä suhteessa keneltäkin.

Kuitenkin isompi asia kuin on se, että missä nyt ollaan on, se että mihin suuntaan kehitys on menossa. Kuten olen toistuvasti sanonut, niin olemme tippuneet muiden pohjoismaiden junasta pois tällä vuosituhannella. Olemme jämähtäneet vuosituhannen vaihteeseen ja suurin osa ei edes ole tajunnut sitä, koska velkaantumisella konkreettisia vaikutuksia on saatu piilotettua.

Ei voi kuin olla kateellinen ruotsalaisille

Ruotsiin veronalennuksia – ”kovin eri lähestyminen kuin Suomessa” | Verkkouutiset

Länsinaapurissa halutaan kannustaa töihin veronkevennysten avulla.

www.verkkouutiset.fi

Nyt jos ihminen kalkyloi omia mahdollisuuksiaan, niin kannattaako mielestäsi:

a) hakeutua alalle, jossa on käytännössä täystyöllisyys, mutta joka ei kiinnosta pätkääkään
b) hakeutua alalle, jossa on 90%:n työllisyys, mutta joka motivoi ja saa työpäivät tuntumaan mukavilta

Minun mielestäni ihminen saa tehdä juuri sen päätöksen kuin haluaa, mutta yhteiskunnan ei pidä tukea mukavia valintoja, vaan yhteyskunnan kannalta hyödyllisiä valintoja. Tässä riittää etteivät puutu valintoihin niin aggressiivisesti. Harrastaminen sitten omalla rahalla.

 

[Walrus21]

Ihmiset ovat mikrotasolla fiksuja, mutta makrotasolla tyhmiä. Vaikea on muuhun johtopäätökseen tulla, kun meille on demokraattisella prosessilla saatu aikaan järjestelmä, joka on aivan järjetön ja johon suurin osa on tyytymättömiä.

Aivan järjetön systeemi, joka on monella mittarilla aivan maailman huippua. Onnellisuudessa taidettiin olla jopa kärjessä.

Taitaa nykyisellä(kin) hallituksella olla varsin tukeva mandaatti. Kannatuskin on pysynyt tukevasti siinä 50%:n paremmalla puolella.

Ihmisten opiskeluvalinnoilla ei ole niin suurta vaikutusta heidän varallisuuteensa, ostovoimaansa ja eläkkeeseen, kuin pitäisi, koska aggressiivisen progressiivinen verotus ja suuret tulonsiirrot tasaavat eroja. Se että mikä kenenkin eläke tulee olemaan on sitä paitsi yksilöille mahdon laskenta, sillä vasta tulevien vuosikymmenien talouskehitys tulee kertomaan miten paljon siitä leikataan ja missä suhteessa keneltäkin.

Kyllähän Suomeen voitaisiin lanseerata Yhdysvaltojen malli, jolloin köyhien lapsilla ei olisi mitä luultavimmin varaa opiskella. Se siitä yksilönvapaudesta, kun paska mäihä vanhemmuuslotossa evää mahdollisuudet nousta parempiin tuloluokkiin.

Kyllä mielestäni on järkevämpää mennä jokseenkin nykyisenlaisella mallilla, joka on tuottanut hyviä tuloksia sosiaalisessa liikkuvuudessa. Sehän on tuon ajamasi yksilönvapaustematiikan mukainen ajatus, että tarjotaan mahdollisuuksia sosiaaliseen nousuun.

Kuitenkin isompi asia kuin on se, että missä nyt ollaan on, se että mihin suuntaan kehitys on menossa. Kuten olen toistuvasti sanonut, niin olemme tippuneet muiden pohjoismaiden junasta pois tällä vuosituhannella. Olemme jämähtäneet vuosituhannen vaihteeseen ja suurin osa ei edes ole tajunnut sitä, koska velkaantumisella konkreettisia vaikutuksia on saatu piilotettua.

Samaa mieltä jämähtäneisyydestä, mutta tuskin se on seurausta mistään ylikouluttautuneisuudesta. Päinvastoin, Suomelta tuntuu puuttuvan monipuolisuutta osaamisessa. Jämähtäneisyyttä kuvaa ehkä se, että Nokian jälkeen ei ole syntynyt vastaavia brändejä.

Minun mielestäni ihminen saa tehdä juuri sen päätöksen kuin haluaa, mutta yhteiskunnan ei pidä tukea mukavia valintoja, vaan yhteyskunnan kannalta hyödyllisiä valintoja. Harrastaminen sitten omalla rahalla.

Yhteiskunnan kannalta ihmisten koulutushalukkuus on melkeinpä aina positiivinen asia. Ja jonkunhan ne koulutusmäärärahat on päätettävä joka tapauksessa. Se, että vaikka vuonna 2000 oltaisiin laitettu kaikki resurssit Nokia-huumassa insinöörikoulutukseen, olisi ollut hölmöä. Ei kukaan voi ennustaa täsmällisesti, mitä taitoja tarvitaan tulevaisuudessa. Joku aavistus nyt tietysti on, mutta jos pidetään paletti monipuolisena, onnistutaan todennäköisemmin.

 

[dana77]

Aivan järjetön systeemi, joka on monella mittarilla aivan maailman huippua. Onnellisuudessa taidettiin olla jopa kärjessä.

Taitaa nykyisellä(kin) hallituksella olla varsin tukeva mandaatti. Kannatuskin on pysynyt tukevasti siinä 50%:n paremmalla puolella.

Varsin heikkoa argumentaatiota sinulta suhteessa siihen mihin on totuttu. Kuten sanoin niin järjestelmä ei ole kestävällä pohjalla, vaan velkaantuu voimakkaasti. Trendi ei voi jatkua ja tuo tulee paljastumaan hitaimmillekin.

Kyllähän Suomeen voitaisiin lanseerata Yhdysvaltojen malli, jolloin köyhien lapsilla ei olisi mitä luultavimmin varaa opiskella. Se siitä yksilönvapaudesta, kun paska mäihä vanhemmuuslotossa evää mahdollisuudet nousta parempiin tuloluokkiin.

Tämä on sitten ihan argumentaatiovirheen tasoista huttua. Se että vielä huonompiakin malleja on keksittävissä ei ole mikään puolustus.

Samaa mieltä jämähtäneisyydestä, mutta tuskin se on seurausta mistään ylikouluttautuneisuudesta. Päinvastoin, Suomelta tuntuu puuttuvan monipuolisuutta osaamisessa. Jämähtäneisyyttä kuvaa ehkä se, että Nokian jälkeen ei ole syntynyt vastaavia brändejä.

Ei ole seurausta, enkä sitä esittänytkään. Näen että kaikki lähtee järjestelmästä joka ei motivoi. Tänne ei ole kovin kannattavaa tehdä investointeja tai palkata. Jos joku firma on lupaava, niin se on kannattavaa myydä ulkomaille jo varsin varhaisessa vaiheessa, joten joten ei varmasti tässä ympäristössä synnykään uusia nokioita.

Minä olen pari vuotta sitten lyönyt vedon että viro EI mene suomen ohi BKT:ssa per capita mitattuna vuoteen 2035 mennessä. Viime aikoina olen alkanut pelätä että häviän vedon.

Yhteiskunnan kannalta ihmisten koulutushalukkuus on melkeinpä aina positiivinen asia. Ja jonkunhan ne koulutusmäärärahat on päätettävä joka tapauksessa. Se, että vaikka vuonna 2000 oltaisiin laitettu kaikki resurssit Nokia-huumassa insinöörikoulutukseen, olisi ollut hölmöä. Ei kukaan voi ennustaa täsmällisesti, mitä taitoja tarvitaan tulevaisuudessa. Joku aavistus nyt tietysti on, mutta jos pidetään paletti monipuolisena, onnistutaan todennäköisemmin.

pöyräkirjaan merkittäköön, että minä en ole puhutunut insinöörien koulutuksesta sanakaan. Ennustaminen on aina vaikeaa, mutta emme edes pyri antaa markkinoiden ohjata valintoja, vaan tasapäistämme ne.

 

[BigRedCat]

Mites noi siivoojat? Bussikuskien keskipalkka on about 2400 euroa. Voisi PK-seudulla muuttua liikkuminen hankalaksi jos bussit lopettaisivat kulkemisen ja siivoojia ei olisi. Joo joo et varmaan tuota tarkoittanut, mutta ei sitä voi katsoa palkkaa ja sanoa mikä on ja mikä ei ole hyödyllistä.

Tämä hieman siirtää maalia. Jos siivoaminen olisi tolkuttoman kallista, se hoidettaisiin toisella tapaa tekniikan, tai "itse" siivoamisen muodossa. Jos linja-autolla liikkuminen maksaisi tolkuttomasti, ajettaisiin enemmän itse tai priorisoitaisiin autonomisten kulkupelien kehittäminen ja käyttöönotto. Kyse on ammattitaidon arvosta, kuinka paljon arvostetaan sitä että työn tekee koulutettu ammattilainen vs. "kuka tahansa". Ainakin näin ymmärrän nimimerkin @dana77 ajattelun.

Tietysti niitäkin löytyy joiden mielestä on mahdoton ajatus että vaativat tehtävät kuten ruohon leikkaaminen hoidettaisiin esim. posteljoonien tai muiden "ei-ammattilaisten" toimesta.