Sanna Marinin hallitus

[Walrus21]

Oletko @dana77 sitä mieltä, että ihmiset ovat fiksuja vai tyhmiä?

Ensin sanoit, että he ovat fiksuja, kun osaavat googletella palkkakeskiarvoja. Sitten kuitenkin pidät heitä samanaikaisesti niin tyhminä, että eivät ymmärrä, mikä vaikutus opiskelulla on eläkkeeseen, varallisuuden kertymiseen ja ostovoimaan.

Itse ajattelen, että ihmiset ovat keskimäärin ihan fiksuja. Aika moni ymmärtää, että työelämässä kannattaa hakeutua sellaiselle alalle, jossa viihtyy. Mitä iloa niistä rahoista on, jos puolet valveillaoloajasta menee hampaita kiristellessä. Eikä sellainen työntekijä ole yleensä kovinkaan tehokas. Ihan perustellusti niissä työhaastatteluissa kysellään motivaation perään.

Lisäksi olen sitä mieltä, että ihmiset ovat oikeastaan aika fiksuja hakeutuessaan sellaisille aloille, joissa ei ole aivan satavarmaa työpaikkaa tiedossa. Fakta on kuitenkin se, että melkein mikä tahansa yliopistotutkinto johtaa todennäköisesti työllistymiseen.

Nyt jos ihminen kalkyloi omia mahdollisuuksiaan, niin kannattaako mielestäsi:

a) hakeutua alalle, jossa on käytännössä täystyöllisyys, mutta joka ei kiinnosta pätkääkään
b) hakeutua alalle, jossa on 90%:n työllisyys, mutta joka motivoi ja saa työpäivät tuntumaan mukavilta

Väitän, että ihmiset valitsevat pääsääntöisesti jälkimmäisen kohdan. Ja lisäksi on todettava, että aika harvassa ovat ne alat, joissa on pomminvarma työpaikka tiedossa. Palstalaisten rakastamia insinöörejäkin on jatkuvasti työttöminä.

 

[dana77]

Miksi tässä vapaat markkinat eivät niin mahtavasti toimikaan? Voisiko jotenkin ajatella, että siinä missä salkunhoitajat tienaavat enemmän kuin ansaitevat (enemmän kuin 0), niin hyvää työtä tekevä kielenkääntäjä taas vähemmän. Eli vapaat työmarkkinat eivät olekaan niin täydelliset kuin kuvittelet työn hinnoittelemisessa yhteiskunnallisen tärkeyden perusteella.

Koitin hieman ironen olla kommentissani. Aktiiviset salkunhoitajat ansaitsevat juuri sen mitä heidän asiakkaansa ovat heidän palveluistaan valmiita maksamaan, eli ei voida. Se että aktiivisten salkunhoitajien asiakkaat ovat minun mielestäni typeriä on yhtä oleellista kuin mielipiteeni Bostonin nenäapinasta. Asiakkaiden tiedon puute on tietyllä tavalla toki lähes oppikirjamääritelmä markkinoiden epätäydellisyydelle, mutta sekin kuuluu markkinoiden luonteeseen, ihan samoin kuin se että jotkut ostavat kokista r-kioskilta eikä maksimakasiinista.

Markkinat ovat aina oikeassa, jopa silloinkin kun ne väärässä, sillä mitään muuta kestävää tapaa oikeassaolon mittaamiseen ei ole keksitty. Vähän kuin demokratiakin.

 

[DAF]

Lisäksi olen sitä mieltä, että ihmiset ovat oikeastaan aika fiksuja hakeutuessaan sellaisille aloille, joissa ei ole aivan satavarmaa työpaikkaa tiedossa. Fakta on kuitenkin se, että melkein mikä tahansa yliopistotutkinto johtaa todennäköisesti työllistymiseen.

Ei melkein, vaan kyllähän nyt sentään ihan jokainen akateeminen tutkinto johtaa _todennäköisesti_ työllistymiseen. Edes haukutuilla taidealoilla työttömyysprosentit eivät ole juurikaan yleistä työttömyysastetta korkeampia saati yli 50 % (jonka tuon väittämän falsifiointi vaatisi).

 

[dana77]

Oletko @dana77 sitä mieltä, että ihmiset ovat fiksuja vai tyhmiä?

Ensin sanoit, että he ovat fiksuja, kun osaavat googletella palkkakeskiarvoja. Sitten kuitenkin pidät heitä samanaikaisesti niin tyhminä, että eivät ymmärrä, mikä vaikutus opiskelulla on eläkkeeseen, varallisuuden kertymiseen ja ostovoimaan.

Ihmiset ovat mikrotasolla fiksuja, mutta makrotasolla tyhmiä. Vaikea on muuhun johtopäätökseen tulla, kun meille on demokraattisella prosessilla saatu aikaan järjestelmä, joka on aivan järjetön ja johon suurin osa on tyytymättömiä.

Ihmisten opiskeluvalinnoilla ei ole niin suurta vaikutusta heidän varallisuuteensa, ostovoimaansa ja eläkkeeseen kuin pitäisi, koska aggressiivisen progressiivinen verotus ja suuret tulonsiirrot tasaavat eroja. Se että mikä kenenkin eläke tulee olemaan on sitä paitsi yksilöille mahdon laskenta, sillä vasta tulevien vuosikymmenien talouskehitys tulee kertomaan miten paljon ansaituista eläkkeistä leikataan ja missä suhteessa keneltäkin.

Kuitenkin isompi asia kuin on se, että missä nyt ollaan on, se että mihin suuntaan kehitys on menossa. Kuten olen toistuvasti sanonut, niin olemme tippuneet muiden pohjoismaiden junasta pois tällä vuosituhannella. Olemme jämähtäneet vuosituhannen vaihteeseen ja suurin osa ei edes ole tajunnut sitä, koska velkaantumisella konkreettisia vaikutuksia on saatu piilotettua.

Ei voi kuin olla kateellinen ruotsalaisille

Ruotsiin veronalennuksia – ”kovin eri lähestyminen kuin Suomessa” | Verkkouutiset

Ruotsiin veronalennuksia – ”kovin eri lähestyminen kuin Suomessa” | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Nyt jos ihminen kalkyloi omia mahdollisuuksiaan, niin kannattaako mielestäsi:

a) hakeutua alalle, jossa on käytännössä täystyöllisyys, mutta joka ei kiinnosta pätkääkään
b) hakeutua alalle, jossa on 90%:n työllisyys, mutta joka motivoi ja saa työpäivät tuntumaan mukavilta

Minun mielestäni ihminen saa tehdä juuri sen päätöksen kuin haluaa, mutta yhteiskunnan ei pidä tukea mukavia valintoja, vaan yhteyskunnan kannalta hyödyllisiä valintoja. Tässä riittää etteivät puutu valintoihin niin aggressiivisesti. Harrastaminen sitten omalla rahalla.

 

[Walrus21]

Ihmiset ovat mikrotasolla fiksuja, mutta makrotasolla tyhmiä. Vaikea on muuhun johtopäätökseen tulla, kun meille on demokraattisella prosessilla saatu aikaan järjestelmä, joka on aivan järjetön ja johon suurin osa on tyytymättömiä.

Aivan järjetön systeemi, joka on monella mittarilla aivan maailman huippua. Onnellisuudessa taidettiin olla jopa kärjessä.

Taitaa nykyisellä(kin) hallituksella olla varsin tukeva mandaatti. Kannatuskin on pysynyt tukevasti siinä 50%:n paremmalla puolella.

Ihmisten opiskeluvalinnoilla ei ole niin suurta vaikutusta heidän varallisuuteensa, ostovoimaansa ja eläkkeeseen, kuin pitäisi, koska aggressiivisen progressiivinen verotus ja suuret tulonsiirrot tasaavat eroja. Se että mikä kenenkin eläke tulee olemaan on sitä paitsi yksilöille mahdon laskenta, sillä vasta tulevien vuosikymmenien talouskehitys tulee kertomaan miten paljon siitä leikataan ja missä suhteessa keneltäkin.

Kyllähän Suomeen voitaisiin lanseerata Yhdysvaltojen malli, jolloin köyhien lapsilla ei olisi mitä luultavimmin varaa opiskella. Se siitä yksilönvapaudesta, kun paska mäihä vanhemmuuslotossa evää mahdollisuudet nousta parempiin tuloluokkiin.

Kyllä mielestäni on järkevämpää mennä jokseenkin nykyisenlaisella mallilla, joka on tuottanut hyviä tuloksia sosiaalisessa liikkuvuudessa. Sehän on tuon ajamasi yksilönvapaustematiikan mukainen ajatus, että tarjotaan mahdollisuuksia sosiaaliseen nousuun.

Kuitenkin isompi asia kuin on se, että missä nyt ollaan on, se että mihin suuntaan kehitys on menossa. Kuten olen toistuvasti sanonut, niin olemme tippuneet muiden pohjoismaiden junasta pois tällä vuosituhannella. Olemme jämähtäneet vuosituhannen vaihteeseen ja suurin osa ei edes ole tajunnut sitä, koska velkaantumisella konkreettisia vaikutuksia on saatu piilotettua.

Samaa mieltä jämähtäneisyydestä, mutta tuskin se on seurausta mistään ylikouluttautuneisuudesta. Päinvastoin, Suomelta tuntuu puuttuvan monipuolisuutta osaamisessa. Jämähtäneisyyttä kuvaa ehkä se, että Nokian jälkeen ei ole syntynyt vastaavia brändejä.

Minun mielestäni ihminen saa tehdä juuri sen päätöksen kuin haluaa, mutta yhteiskunnan ei pidä tukea mukavia valintoja, vaan yhteyskunnan kannalta hyödyllisiä valintoja. Harrastaminen sitten omalla rahalla.

Yhteiskunnan kannalta ihmisten koulutushalukkuus on melkeinpä aina positiivinen asia. Ja jonkunhan ne koulutusmäärärahat on päätettävä joka tapauksessa. Se, että vaikka vuonna 2000 oltaisiin laitettu kaikki resurssit Nokia-huumassa insinöörikoulutukseen, olisi ollut hölmöä. Ei kukaan voi ennustaa täsmällisesti, mitä taitoja tarvitaan tulevaisuudessa. Joku aavistus nyt tietysti on, mutta jos pidetään paletti monipuolisena, onnistutaan todennäköisemmin.

 

[dana77]

Aivan järjetön systeemi, joka on monella mittarilla aivan maailman huippua. Onnellisuudessa taidettiin olla jopa kärjessä.

Taitaa nykyisellä(kin) hallituksella olla varsin tukeva mandaatti. Kannatuskin on pysynyt tukevasti siinä 50%:n paremmalla puolella.

Varsin heikkoa argumentaatiota sinulta suhteessa siihen mihin on totuttu. Kuten sanoin niin järjestelmä ei ole kestävällä pohjalla, vaan velkaantuu voimakkaasti. Trendi ei voi jatkua ja tuo tulee paljastumaan hitaimmillekin.

Kyllähän Suomeen voitaisiin lanseerata Yhdysvaltojen malli, jolloin köyhien lapsilla ei olisi mitä luultavimmin varaa opiskella. Se siitä yksilönvapaudesta, kun paska mäihä vanhemmuuslotossa evää mahdollisuudet nousta parempiin tuloluokkiin.

Tämä on sitten ihan argumentaatiovirheen tasoista huttua. Se että vielä huonompiakin malleja on keksittävissä ei ole mikään puolustus.

Samaa mieltä jämähtäneisyydestä, mutta tuskin se on seurausta mistään ylikouluttautuneisuudesta. Päinvastoin, Suomelta tuntuu puuttuvan monipuolisuutta osaamisessa. Jämähtäneisyyttä kuvaa ehkä se, että Nokian jälkeen ei ole syntynyt vastaavia brändejä.

Ei ole seurausta, enkä sitä esittänytkään. Näen että kaikki lähtee järjestelmästä joka ei motivoi. Tänne ei ole kovin kannattavaa tehdä investointeja tai palkata. Jos joku firma on lupaava, niin se on kannattavaa myydä ulkomaille jo varsin varhaisessa vaiheessa, joten joten ei varmasti tässä ympäristössä synnykään uusia nokioita.

Minä olen pari vuotta sitten lyönyt vedon että viro EI mene suomen ohi BKT:ssa per capita mitattuna vuoteen 2035 mennessä. Viime aikoina olen alkanut pelätä että häviän vedon.

Yhteiskunnan kannalta ihmisten koulutushalukkuus on melkeinpä aina positiivinen asia. Ja jonkunhan ne koulutusmäärärahat on päätettävä joka tapauksessa. Se, että vaikka vuonna 2000 oltaisiin laitettu kaikki resurssit Nokia-huumassa insinöörikoulutukseen, olisi ollut hölmöä. Ei kukaan voi ennustaa täsmällisesti, mitä taitoja tarvitaan tulevaisuudessa. Joku aavistus nyt tietysti on, mutta jos pidetään paletti monipuolisena, onnistutaan todennäköisemmin.

pöyräkirjaan merkittäköön, että minä en ole puhutunut insinöörien koulutuksesta sanakaan. Ennustaminen on aina vaikeaa, mutta emme edes pyri antaa markkinoiden ohjata valintoja, vaan tasapäistämme ne.

 

[BigRedCat]

Mites noi siivoojat? Bussikuskien keskipalkka on about 2400 euroa. Voisi PK-seudulla muuttua liikkuminen hankalaksi jos bussit lopettaisivat kulkemisen ja siivoojia ei olisi. Joo joo et varmaan tuota tarkoittanut, mutta ei sitä voi katsoa palkkaa ja sanoa mikä on ja mikä ei ole hyödyllistä.

Tämä hieman siirtää maalia. Jos siivoaminen olisi tolkuttoman kallista, se hoidettaisiin toisella tapaa tekniikan, tai "itse" siivoamisen muodossa. Jos linja-autolla liikkuminen maksaisi tolkuttomasti, ajettaisiin enemmän itse tai priorisoitaisiin autonomisten kulkupelien kehittäminen ja käyttöönotto. Kyse on ammattitaidon arvosta, kuinka paljon arvostetaan sitä että työn tekee koulutettu ammattilainen vs. "kuka tahansa". Ainakin näin ymmärrän nimimerkin @dana77 ajattelun.

Tietysti niitäkin löytyy joiden mielestä on mahdoton ajatus että vaativat tehtävät kuten ruohon leikkaaminen hoidettaisiin esim. posteljoonien tai muiden "ei-ammattilaisten" toimesta.

 

[Jani82]

Kiitos panoksesta ja viestieni huolellisesta lukemisesta. Mihin nyt viittaat kun yrität sanoa, että joku valittaa kun palkalla ei elä. Asumistukeen turvautumiseen?

Asumistuki on yksi asia, joka oikeasti nostaa asumisen hintaa ja vähentää ihmisten mahdollisuuksia liikkua työn perässä.
Asumistuki on valuu kokonaan vuokranantajan taskuun ja erittäin usein vuokra on se summa mihin saa maksimi tuet.
Samalla nämä verorahat virtaavat mm. isojen vuokrataloyhtiöiden taskuun, tukien poisto vaikuttaisi heti vuokratasoon pienentävästi.
Varsinkin pääkaupunkiseudulla tämä vaikuttaisi todella paljon.

Silloin myös ihmisillä olisi mahdollista muuttaa työpaikkojen perässä huomattavasti enemmän.

 

[Walrus21]

Kuten sanoin niin järjestelmä ei ole kestävällä pohjalla, vaan velkaantuu voimakkaasti. Trendi ei voi jatkua ja tuo tulee paljastumaan hitaimmillekin.

Tästä luonnollisesti samaa mieltä. Eri asia on sitten se, mitä lyhyessä ajassa voi tehdä asian hyväksi. Itse näen, että valtakunnanpolitiikka on lopulta aika stabiilia, eli hallituspohjasta riippuen tehdään hienosäätöjä. Suurten reformien tekeminen on hankalaa, eivätkä ne aina onnistu, kun siellä on mm. kepulainen joka kerta kokoushuoneessa.

Tämä on sitten ihan argumentaatiovirheen tasoista huttua. Se että vielä huonompiakin malleja on keksittävissä ei ole mikään puolustus.

Kai sulla nyt joku tosielämän esimerkki on heittää? Miksei Yhdysvallat käy esimerkiksi? Jos heitellään vain ajatuksia/toiveita, niin silloin ollaan samoilla vesillä kuin kommunismin toimimisen odottelijat.

Ei ole seurausta, enkä sitä esittänytkään. Näen että kaikki lähtee järjestelmästä joka ei motivoi. Tänne ei ole kovin kannattavaa tehdä investointeja tai palkata. Jos joku firma on lupaava, niin se on kannattavaa myydä ulkomaille jo varsin varhaisessa vaiheessa, joten joten ei varmasti tässä ympäristössä synnykään uusia nokioita.

Niinpä. Mutta investointeja on vaikea houkutella näin pieneen maahan, jossa on rajalliset sisämarkkinat ja vain vähän kilpailuetuja suhteessa muihin. Ei se tilanne nyt ainakaan parannu, jos hankaloitetaan kouluttautumista. Se kun on ollut liki ainoita kilpailuvalttejamme.

Minä olen pari vuotta sitten lyönyt vedon että viro EI mene suomen ohi BKT:ssa per capita mitattuna vuoteen 2035 mennessä. Viime aikoina olen alkanut pelätä että häviän vedon.

Täysin mahdollista. Suomikin oli pitkään köyhä banaanivaltio, joka saattoi vain unelmoida nykyisestä hyvinvoinnista. Virolla on hyviä suunnitelmia ja yhteiskunnallista notkeutta, jolla se voi saavuttaa huomattavaa varallisuutta.

pöyräkirjaan merkittäköön, että minä en ole puhutunut insinöörien koulutuksesta sanakaan. Ennustaminen on aina vaikeaa, mutta emme edes pyri antaa markkinoiden ohjata valintoja, vaan tasapäistämme ne.

Tässä vain on se ongelma, että mikään markkina ei voi reaaliaikaisesti ohjata oppilaitosten sisäänottomäärien hyödyllisyyttä. Markkinataloudessa kun eletään, niin kysyntä erilaisille taidoille vaihtelee, eikä tätä asiaa voi mikään valtion virkamies masteroida.

 

[dana77]

Tästä luonnollisesti samaa mieltä. Eri asia on sitten se, mitä lyhyessä ajassa voi tehdä asian hyväksi. Itse näen, että valtakunnanpolitiikka on lopulta aika stabiilia, eli hallituspohjasta riippuen tehdään hienosäätöjä. Suurten reformien tekeminen on hankalaa, eivätkä ne aina onnistu, kun siellä on mm. kepulainen joka kerta kokoushuoneessa.

Tätä kutsuin makrotason typeryydeksi.

Kai sulla nyt joku tosielämän esimerkki on heittää? Miksei Yhdysvallat käy esimerkiksi? Jos heitellään vain ajatuksia/toiveita, niin silloin ollaan samoilla vesillä kuin kommunismin toimimisen odottelijat.

Olen aika moneen kertaan listannut nämä keinot. Veroastetta pitäisi laskea reippaasti eli hyvä tavoite olisi useammallakin prosentilla ja jokainen prosentti on noin miljard. Nämä pitäisi kohdistaa erityisesti työn verotuskseen ja alviin. Tämä pitäisi rahoittaa tinkimällä tuista kuten ympäristötuista, maataloustuista, asumistuista ja keskiluokan tulonsiirroista kuten ansiosidonnainen.

Jos nyt joku mallimaa on pakko sanoa, niin olkoon sitten Saksa. Kaikkien Yhdysvaltojen vikojen listaamiseen tämä ilta ei riitä.

Niinpä. Mutta investointeja on vaikea houkutella näin pieneen maahan, jossa on rajalliset sisämarkkinat ja vain vähän kilpailuetuja suhteessa muihin. Ei se tilanne nyt ainakaan parannu, jos hankaloitetaan kouluttautumista. Se kun on ollut liki ainoita kilpailuvalttejamme.

Ei tarkoitus ole hankaloittaa kouluttautumista, vaan kohdistaa sitä tarkoituksenmukaisemmin. Päinvastoin yllä listaamani muutokset tekisivät kouluttautumisesta taloudellisesti kannattavampaa eli kannustaisi siihen, kun valtio ei verottaisi niin suurta osa hyödyistä.

Tässä vain on se ongelma, että mikään markkina ei voi reaaliaikaisesti ohjata oppilaitosten sisäänottomäärien hyödyllisyyttä. Markkinataloudessa kun eletään, niin kysyntä erilaisille taidoille vaihtelee, eikä tätä asiaa voi mikään valtion virkamies masteroida.

Lääketiede, kauppatiede ja tietojenkäsittelytiede ovat olleet hyödyllisimmät valinnat jo vuosikymmeniä joten mitään salamareagointia ei olla edellyttämässä. Oikeustiede samoin, mutta ennustan että sen merkitys tulee laskemaan tekoälyn myötä. Varmasti lääketieteenkin, muttei yhtä nopeasti.

 

[Lystikäs]

@dana77 puhuu asiaa. Iso peukku parille sivulle kirjoituksia. Ohessa myös hyvä kirjoitus, joka pureutuu tähän hallituksen ja yritysmaailman vääntöön. Olen aika lailla maallikko talousasioissa, mutta enpä muista toista hallitusta, jonka talousosaamisesta olisin ollut yhtä huolissani - ja varsinkin näinä aikoina se olisi elintärkeää.

Kommentti: Keskustelu käy kiivaana, mutta ymmärrys talouden peruskäsitteistä on kateissa

Kateissa on ymmärrys useimmista yritystoiminnan perusteista, ja kompromissien sijaan esitellään erilaisia iskulauseita jaloista tavoitteista keinoja sen kummemmin pohtimatta, toimittaja Vesa Varhee kirjoittaa.

www.is.fi

 

[Walrus21]

Olen aika moneen kertaan listannut nämä keinot. Veroastetta pitäisi laskea reippaasti eli hyvä tavoite olisi useammallakin prosentilla ja jokainen prosentti on noin miljard. Nämä pitäisi kohdistaa erityisesti työn verotuskseen ja alviin. Tämä pitäisi rahoittaa tinkimällä tuista kuten ympäristötuista, maataloustuista, asumistuista ja keskiluokan tulonsiirroista kuten ansiosidonnainen.

Mielestäni on kuitenkin hyvä pysyä realismin rajoissa, vaikka sinällään en ole tuosta "suunnasta" hirveästi eri mieltä.

Mielestäni budjettia on aina välillä hyvä silmäillä, joten tässä linkki siihen:

Tutki budjettia

Valtion budjetti eli talousarvio on vuosittainen valtion taloutta ja varainhoitoa koskeva suunnitelma, jossa päätetään budjettitalouden meno- ja tuloarvioista ja tarvittaessa alijäämän kattamiseen otettavasta velasta.

tutkibudjettia.fi

Veroasteen reipas alentaminen johtaisi käytännössä siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä opetussektorilta pitäisi leikata miljarditolkulla. Käytännössä nämä pyörivät jo nykyisin melko äärirajoilla, ja esim. pohjoismaisessa vertailussa Suomi käyttää huomattavan vähän rahaa vaikkapa vanhustenhoitoon.

Jos nyt joku mallimaa on pakko sanoa, niin olkoon sitten Saksa. Kaikkien Yhdysvaltojen vikojen listaamiseen tämä ilta ei riitä.

Saksassa tuetaan aivan samalla tavalla, ellei enemmänkin, yrityksiä.

Itse puhuin kuitenkin pääosin koulutuksesta, jonka vihjasit voivan siirtyä markkinoiden harteille. Saksassakaan ei toki näin ole, joten sen takia ajattelin, että toivot Yhdysvaltojen mallia.

Ei tarkoitus ole hankaloittaa kouluttautumista, vaan kohdistaa sitä tarkoituksenmukaisemmin. Päinvastoin yllä listaamani muutokset tekisivät kouluttautumisesta taloudellisesti kannattavampaa eli kannustaisi siihen, kun valtio ei verottaisi niin suurta osa hyödyistä.

Mihin tätä kannustamista tarvitaan, kun paikkoja on rajoitettu määrä ja niistä kamppaillaan jo nykyisellään kynsin ja hampain? Kohdistamisessakin tekniset alat ja hyvin työllistävät alat ovat vahvasti resursoituja.

Lääketiede, kauppatiede ja tietojenkäsittelytiede ovat olleet hyödyllisimmät valinnat jo vuosikymmeniä joten mitään salamareagointia ei olla edellyttämässä. Oikeustiede samoin, mutta ennustan että sen merkitys tulee laskemaan tekoälyn myötä. Varmasti lääketieteenkin, muttei yhtä nopeasti.

Lääkäreitä ja lakimiehiä tarvitaan vain tietty määrä yhteiskunnassa. Lisäksi lääkärikoulutus on todella kallista. Tietojenkäsittelyala on ymmärtääkseni ollut siinä määrin resursoitu, että ongelmana on pikemminkin huippuosaajien kuin massan puute.

Toki olen sitä mieltä, että esim. lääkäreitä voitaisiin kouluttaa enemmän, mutta se ei kokonaistilannetta muuttaisi oleellisilta osin.

 

[Barnes]

Jos asia ei olisi noin vaan opiskelu olisi investointi, niin mitä luulet että olisiko opiskelijoilla enemmän intressiä opiskella kaikkea "tylsää" mistä muut ihmiset ovat valmiita maksamaan?

Väittäisin että niillä kovilla aloilla (rahis, lääkis, oikis, teknillinen) on ihan kohtalaisen paljon opiskelijoita, joilla se status eli palkkaus on merkittävä tekijä valinnassa. Myönnän, menen mutulla mutta tokkopa esimerkiksi teologisessa on ihan hirveän suuria menetyksiä rahoituksen puolelle. Toisaalta pätevä raksa/paperiukko siinä saattaa mennä, hehän painavat kovempaa liksaa kuin papit.

 

[peruspata]

On mielenkiintoista nähdä, miten nuoret ministerit reagoivat nykymenoon, vai reagoivatko lainkaan.

Kuten ennenkin olen todennut, koronakuherrus meni jo, ja nyt alkaa olla vaihe, jolloin tarvitaan jo oikeasti osaamista hallituksen ydintehtävissä. Ei pelkässä kriisissä, joka toki on itsenäisyyden aikaamme poikkeuksellinen, toisen maailmansodan jälkeen pahimpia.

Opetusministerin tontilla on kiehunut, näkyvimmin Vantaalla tietysti. Tapaukset ovat vakavia, vaikka ministeriössä ei välttämättä niin uskotakaan. Oikeasti, turha luulla, että äärettömän kauan kaikki vain tyytyvät katsomaan vierestä. Sanoisin, että ministerin tuuraajalle voi tulla vaikeita hetkiä.

Nyt ei voi olla niin, että nykyistä ei saa näillä kysymyksillä vaivata, koska tauko odottaa pikapuoleen. Eikä tuuraajalta voi odottaa vastauksia ja toimenpiteitä, koska on työssään vain väliaikainen.

Pääministerille tehtiin välikysymys, johon ei riittänyt mielenkiinto vastata. Se aihe toki lienee jo puitu täällä.

Sisäministeri on politiikan seuraajalle kiinnostavassa tilanteessa. Mitä tehdä, kun täytyy periaatteessa puolustaa oman toimivaltansa suorittavaa porrasta ja samalla säilyttää välit ideologisiin sisariin ja veljiin? Valinta on vaikea, mutta kiinnostavaa seurattavaa.

Itse asiaan en lähde tässä ottamaan kantaa. Toivoisin vain, että muistettaisiin myös velvollisuudet, ei pelkkiä oikeuksia. Niin sanotusti molemmilla puolilla aitaa.

 

[dana77]

Mielestäni on kuitenkin hyvä pysyä realismin rajoissa, vaikka sinällään en ole tuosta "suunnasta" hirveästi eri mieltä.

Mielestäni budjettia on aina välillä hyvä silmäillä, joten tässä linkki siihen:

Tutki budjettia

Valtion budjetti eli talousarvio on vuosittainen valtion taloutta ja varainhoitoa koskeva suunnitelma, jossa päätetään budjettitalouden meno- ja tuloarvioista ja tarvittaessa alijäämän kattamiseen otettavasta velasta.

tutkibudjettia.fi

Veroasteen reipas alentaminen johtaisi käytännössä siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä opetussektorilta pitäisi leikata miljarditolkulla. Käytännössä nämä pyörivät jo nykyisin melko äärirajoilla, ja esim. pohjoismaisessa vertailussa Suomi käyttää huomattavan vähän rahaa vaikkapa vanhustenhoitoon.

Ei. Noista mainitsemistani asioista olisi saatavissa 3-4 miljardin säästöt, jotka voitaisiin kompensoida laskemalla alvia muutaman prosentin ja työnverotusta vähän enemmänkin. Sos, terv ja opetusssektoriin ei olisi tarvetta koskea.

Itse puhuin kuitenkin pääosin koulutuksesta, jonka vihjasit voivan siirtyä markkinoiden harteille. Saksassakaan ei toki näin ole, joten sen takia ajattelin, että toivot Yhdysvaltojen mallia.

En muotoilisi, että olisin sanonut että koulutuksen voivan siirtyä markkinoiden harteille. Olen vain puhunut siitä, että miten opiskelijoiden suuntautumiseen voidaan vaikuttaa - tai tässä tapauksessa - olla vaikuttamatta epäedulliseen suuntaan.

Mihin tätä kannustamista tarvitaan, kun paikkoja on rajoitettu määrä ja niistä kamppaillaan jo nykyisellään kynsin ja hampain? Kohdistamisessakin tekniset alat ja hyvin työllistävät alat ovat vahvasti resursoituja.

Lääkäreitä ja lakimiehiä tarvitaan vain tietty määrä yhteiskunnassa. Lisäksi lääkärikoulutus on todella kallista. Tietojenkäsittelyala on ymmärtääkseni ollut siinä määrin resursoitu, että ongelmana on pikemminkin huippuosaajien kuin massan puute.

Toki olen sitä mieltä, että esim. lääkäreitä voitaisiin kouluttaa enemmän, mutta se ei kokonaistilannetta muuttaisi oleellisilta osin.

Paikkojen määrä ei ole mikään rajallinen, vaan esim lääkiksen sisäänottoa voitaisiin ja pitäisi nostaa. Jos meillä olisi lukukausimaksut, niin saisimme ulkomaisilta opiskelijoilta tuloja ja silloinhan niitä vasta voisikin nostaa tai alkaa jopa mainostamaan. Me tienataan tällä sanoisi Stubbkin.

Tietojenkäsittelyssä on pulaa hyvistä osaajista ja sitä ratkaisisi se, että alan kannustavuutta lisättäisiin, jotta lahjakkuuksia ei hukattaisi mihinkään kielenkääntäjiksi.

 

[Jani82]

Tutki budjettia

Valtion budjetti eli talousarvio on vuosittainen valtion taloutta ja varainhoitoa koskeva suunnitelma, jossa päätetään budjettitalouden meno- ja tuloarvioista ja tarvittaessa alijäämän kattamiseen otettavasta velasta.

tutkibudjettia.fi

Veroasteen reipas alentaminen johtaisi käytännössä siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä opetussektorilta pitäisi leikata miljarditolkulla. Käytännössä nämä pyörivät jo nykyisin melko äärirajoilla, ja esim. pohjoismaisessa vertailussa Suomi käyttää huomattavan vähän rahaa vaikkapa vanhustenhoitoon.

Ei vaan silloin pitäisi lakkauttaa kuntia niin, että niiden täysin turhaa päällekkäistä hallintoa ei olisi.
Maksimissaan 50 kuntaa riittäisi ihan hyvin Suomeen siihen sote päälle yliopisto sairaaloiden hallintaan niin puhutaan useiden miljardien säästöistä.
Noista säästöistä nimenomaan merkittävä osa tulisi hallinnosta kun kuntia olisi merkittävästi vähemmän.
Tässä vaan toki puoluetovereilta menisi tulonlähteet kun kunnallishallinnon määrä tippuisi Suomen maassa alle puoleen nykyisestä.

Ehdotetuilla sotealueilla taas pumpattaisiin rahaa nimenomaan hallintoon ja siltikään niillä pienillä sotealueilla ei ole rahaa hoitaa tehtäviään.

 

[Toejoen Veikko]

Ei vaan silloin pitäisi lakkauttaa kuntia niin, että niiden täysin turhaa päällekkäistä hallintoa ei olisi.
Maksimissaan 50 kuntaa riittäisi ihan hyvin Suomeen siihen sote päälle yliopisto sairaaloiden hallintaan niin puhutaan useiden miljardien säästöistä.
Noista säästöistä nimenomaan merkittävä osa tulisi hallinnosta kun kuntia olisi merkittävästi vähemmän.
Tässä vaan toki puoluetovereilta menisi tulonlähteet kun kunnallishallinnon määrä tippuisi Suomen maassa alle puoleen nykyisestä.

Ehdotetuilla sotealueilla taas pumpattaisiin rahaa nimenomaan hallintoon ja siltikään niillä pienillä sotealueilla ei ole rahaa hoitaa tehtäviään.

Karsittavaa riittää vaikka ja kuinka myös noiden kuntien päälle. Mutta kokonaisuus pitää huomioida, ei vain siirrellä yhtä palikkaa, jos ei siirretä muutakin.
Kaiken keskiössä on verojen madaltaminen -> ostovoiman parantuminen -> työpaikkojen syntyminen/palkkauskulujen madaltuminen.
Luonnollisesti tämä tarkoittaisi julkisten menojen keventämistä. Mutta kevyempi verotus ja parempi ostovoima kompensoivat sen.
Perusasiat kuntoon.
Yhteiskunnan satsaukset: Maanpuolustus, infra, koulutus, terveydenhuolto.
Karsittavat/poistettavat.
Koulutuksessakin on mahdollisuuksia tehostaa. Kyllä peruskoulu voidaan vetää 8:ssakin vuodessa läpi. Ammattillisen koulutuksen hyödyt pitäisi osoittaa aiempaa paremmin ja tehostaa tai sitten purkaa koko touhu. Yritykset kuitenkin sen ammattitaidon tuottavat ja maksavat.
Kelan ja TE- ja ELy-keskusten tehtävät voidaan lopettaa. Myöskään ei tarvita mitään kuntien kehitys- tai kulttuurijohtajia eikä monikulttuurisuuskoordinaattoreita.
Apurahatutkiskelu verovaroin voidaan lopettaa. Paremman ostovoiman turvin halukkaat voivat sponssata, ketä tutkijoita haluavat. Ostamalla esim. Teemu Keskisarjan kirjoja. Siinä esimerkki, että tieteenharjoittaja voi olla yrittäjä. On valinta, oletko tuottavana yrittäjänä vai apurahatutkijana, josta aiheutuu vuosittain luokkaa sadantonnin kustannukset eikä kukaan ole kiinnostunut näistä sepustuksista.
Ahvenanmaan vuotuiset 250miljoonan euron tuet lopetetaan.
Lapsilisiä maksetaan vuodessa 1,4mrd€. Keskimäärin tuo on 180€/kk/äiti. Hoituu isoksi osaksi veronkevennyksin. Jos ei rahat riitä ruokkimaan useampaa, ei pidä hankkia useampaa. Ei ole naapurin tehtävä hoitaa toisen naapurin lasten äidin viikonloppustansseja Sokos Hotel Vantaassa.
Järjestötuet lakkautetaan. Edelleen, jokainen sponssatkoon mitä järjestöä haluaa.
Kehitysapu verovaroin lakkautetaan. Jokainen sponssatkoon, miten haluaa omilla rahoillaan.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen kustannukset julkisin varoin lopetetaan.
Vastaanottamista voidaan hivenen helpottaa, jos on nimetty "kummisetä ja/tai kummitäti", joka huolehtii vähintään seuraavat 10 vuotta ja on myös vastuussa heistä. Verovaroista tätä ei siis sponsoroida, kuten nykyään. Esteitä heidän työllistymisekseen ei pidä asettaa. Jos hoidokki pahoinpitelee, tappaa tai raiskaa, kummi maksaa korvaukset, oikeudenkäyntikulut ja vankeudesta aiheutuvat kustannukset jne.
Ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus poistetaan.
Asumistuet poistetaan.
Kaupungit myyvät vuokra-asunto-omaisuutensa. Tällä hetkellä tuo systeemi on varsin epätasa-arvoinen. Kunnan työntekijät saavat asua puoli-ilmaiseksi, eli saavat ansaitsematonta taloudellista hyötyä asumisen edullisesta hinnasta asunnoissa, joiden ylläpitokulut maksavat veronmaksajat.

Tuolla alkuun.

Ihmisille jää aiempaa enemmän rahaa lasten harrastuksiin, remontteihin tai mummon laadukkaaseen hoitoon. Jos nyt menee kuussa tuloveroja esim. 2000€, niin ei ole väärin pitää omastaan kiinni. Miksei tuosta voisi jäädä keskituloiselle vaikkapa tonnia enemmän? Kyllä sillä luodaan työtä tähän maahan.

 

[Barnes]

Ammattillisen koulutuksen hyödyt pitäisi osoittaa aiempaa paremmin ja tehostaa tai sitten purkaa koko touhu. Yritykset kuitenkin sen ammattitaidon tuottavat ja maksavat.

Tähän suuntaanhan ammattikoulussa on menty, ja valitettavan monessa paikassa katastrofaalisin seurauksin. Esimerkiksi työharjoitteluun tullut sähköasentaja saattaa löytää itsensä autokuskin ja talkkarin hommista, kun firmalla ei ole aikaa/viitseliäisyyttä opettaa.

 

[peruspata]

Siitä on annettava myönteinen maininta sisäministerille, että pääsee paikalle vastaamaan hankaliin kysymyksiin ihan livenä. Ei tule ysköstä, altistumista tai Hevoshullun lukijoiden kotibileitä etänä harmillisesti samaan aikaan.

 

[adolf]

Annika Saarikko on joku urheilusta vastaava ministeri?

Minulle tämä urheilu- ja kulttuuriministerin paikka (tai millä nimellä se milloinkin meneekään) toimii ihan puhtaana ponnahduslautana poliitikoille vain kohti isompia ministerinsalkkuja. Tuossa pestissä on nimittäin pyörähtänyt jos jonkinlaista pyrkyriä, joista näkee jo päälle päin, että se urheilun ja liikunnan asian ajaminen ei nyt varsinaisesti ole se sydämen asia, jonka vuoksi politiikkaan on lähdetty...

Muutenkin jotenkin tuo Saarikko on aina näyttäytynyt minulle ihmisenä, johon en voi luottaa. Kepulaisuus on ihan varmasti yksi asia, mutta toinen ehkä on se, että hän vaikuttaa aikamoiselta jyrääjältä, jolle valta on kaikki kaikessa.

 

[Toejoen Veikko]

Tähän suuntaanhan ammattikoulussa on menty, ja valitettavan monessa paikassa katastrofaalisin seurauksin. Esimerkiksi työharjoitteluun tullut sähköasentaja saattaa löytää itsensä autokuskin ja talkkarin hommista, kun firmalla ei ole aikaa/viitseliäisyyttä opettaa.

Yritys sen ammattitaidon aina maksaa. Tällä hetkellä kahta kautta. Maksamalla koulujen olemassaolon ja maksamalla koulusta valmistuneen "ammattilaisen" koulimisen ammattilaiseksi.
Mistä maksetaan, jos nuori ihminen on kolme vuotta koulussa, eikä valmistuttuaan osaa mitään?

Havaintosi on epäilemättä oikea ja eri alojen toimitusjohtajien, työnjohtajien ja työpäälliköiden kanssa käymieni keskustelujen pohjalta tuo pätee todella monen kohdalla.

 

[Artturenos]

Jokaiselle 100 000e täyttäessään 20v. Tämän summan sitten käyttää miten käyttää, joko maksulliseen koulutukseen, terveydenhuoltoon tai sitten vaikkapa viinaan. Jos raha jää pyörimään kotimaahan, niin eipä siinä kauaa mene kun tuo 100 000e on lähes kokonaan takaisin valtion kirstussa. Pahin skenaario olisi tässä tapauksessa matkustelija ja toiseksi pahin sukanvarsi. Joten joudumme asettamaan rajoituksen ettei tuota rahaa voi käyttää kuin rajojen sisällä, ja sitä rahaa on käytettävä vähintään 10 000e vuodessa, sijottaminen osakkeisiin tulee olla sallittu ja ylipäätään kaikki sijoittaminen, vain tililtä raha pitää pakottaa työhön.

Näin jokaisella kansalaisella olisi parempi mahdollisuus valita mitä elämältään haluaa, eikä välttämättä tarvitsisi lähteä esimerkiksi väkisin yliopistoon opiskelemaan vain paremman elämän takia. Nuorten alkupääoman puute on tässä maassa ehkä se suurin este yritteliäisyydelle, rohkeudelle ja kekseliäisyydelle. Vapaus tulisi olla teemana ja ihmisen olisi syytä saada mahdollisuus taloudelliseen vapauteen siinä vaiheessa missä yhteiskunta siitä eniten hyötyy eli nuorena. Emme lopulta ìhan hirveästi hyödy siitä, että taloudellisesti vapaat ihmiset makaavat vanhusten hoitokodeissa sukan varret pullollaan.

 

[ipaz]

Muutenkin jotenkin tuo Saarikko on aina näyttäytynyt minulle ihmisenä, johon en voi luottaa. Kepulaisuus on ihan varmasti yksi asia, mutta toinen ehkä on se, että hän vaikuttaa aikamoiselta jyrääjältä, jolle valta on kaikki kaikessa.

Samalta näyttäytyy myös demareiden Krista Kiuru. Jokseenkin vastenmielisen oloinen henkilö, joka huhujen, puheiden ja taannoin lukemani Hesarin jutun mukaan on todella vallanhimoinen ja häijy ihminen, joka runnoo oman tahtonsa läpi väkisin muista välittämättä.

Eikä tuo pääministerikään mikään seinäruusu taida olla, vaikka puhuu julkisuudessa ystävällisesti hymyillen. Aika monista lähteistä on jo tihkunut tietoa jo opiskeluajoilta lähtien, että Marin on melko huumorintajuton ihminen jolla on loputon itseluottamus ja joka ei siedä itseensä kohdistuvaa kritiikkiä.

 

[Salama44]

Metsäteollisuuden vienti laskee kun kysyntä väheneee koronan ja paperin käytön vähenemisen takia.

Sitä van ihmettelen miten tämä kysynnän lasku aiotaan korvata kilpailukykyä parantamalla luopumalla normalista sopimustoiminnasta.

Väistämättä tulee mieleen että koronatilanetta käytetään hyväksi sopimusehtojen huonontamiseen. Selvintä se on silloin kun optoiden maksu jatkuu entiseen malliin.

 

[Joukka]

Seuraava karvas kalkki Kepulle saadaan aikaan nyt esillä olleista polttoaineiden hinnankorotuksista. Saavat varmasti perustella ilmastohumppaa kuntavaaliteltoilla. Asia taitaa olla hallitusohjelmassa, joten konstit livetä tästä ovat vähissä.