Sanna Marinin hallitus

[Toejoen Veikko]

Onko tuo laskentatapa mielestäsi oikeasti järkevä, jossa et laske esimerkiksi opettajan tai lääkärin työlle muuta arvoa kuin kustannuksia laskevan maksetun veron? Että mitään ei menetettäsi, mutta 4800 kakkupalaa säästyisi.

Puhut opettajista ja lääkäreistä ja samalla unohdat kelan, sossun te-keskusten jne virkailijat... kuntien kehitysjohtajat etc etc....
Lääkärien, opettajien, ammattisotilaiden ja poliisien lukumäärä ei ole 670 000.

Esimerkeilläsi kuitenkin tavallaan osoitit teeman oikeaksi. Jätit mainitsematta ne, josta voidaan keventää.

Edit. Googletin lukumääriä, osa vanhempaa tietoa, mutta tarkemmatkin luvut kelpaavat. Tässä kuitenkin jotain:
Opettajia: 79000
Poliiseja: 7900
Puolustusvoimien henkilöstöä: 12000
Pelastustoiminnan päätoimisia henkilöitä: 4000
Lääkäreitä (ei eritelty yksityisen puolen): 20900
Yhteensä: 123 800.
Tuon päälle on siis vielä pitkälti yli puoli miljoonaa toimijaa, virkailijaa ynnä muuta.

Olisi järkevää lähteä siitä, mitä asiantuntijat suosittelevat. Jotain 50-75 kuntaa koko Suomessa.....

Tuo on myös varsin hyvä huomio. Lapissa vähemmän asukkaita kuin Turussa, mutta silti 21 kuntaa kunnanbyrokratioineen ja johtajineen.
Etelä-Savo saman kokoinen kuin Jyväskylä, mutta heidän hallitsemisekseen tarvitaan muka 14 kertaa enemmän kuntia koneistoineen.
Kunnat yhteen esim. seutukuntien pohjalta.

 

[Cobol]

Tuo on myös varsin hyvä huomio. Lapissa vähemmän asukkaita kuin Turussa, mutta silti 21 kuntaa kunnanbyrokratioineen ja johtajineen.
Etelä-Savo saman kokoinen kuin Jyväskylä, mutta heidän hallitsemisekseen tarvitaan muka 14 kertaa enemmän kuntia koneistoineen.
Kunnat yhteen esim. seutukuntien pohjalta.

Totta. Tanskan väkimäärä on ja kuntamäärä oli hyvin lähellä Suomen vastaavia. Noin viisi miljoonaa ja noin 300 kuntaa. Tanska toteutti kuntauudistuksen ja nyt kuntia on alle 100. Kuntatalous on parempi vähän yli 10 vuodessa, samoin tuottavuus.

Suomessa tiedetään hyvin tämäkin. Mutta se ei kiinnosta Keskustaa ja SDP:tä. Muidenkaan puolueiden suhtautuminen ei ole riittävän päämäärätietoista. Sama pätee oikeastaan kaikkiin suuriin, ratkaisua odottaviin asioihin.

 

[Rontti]

HS:n artikkeliin liittyen, onhan siinä eroa, seuraileeko SDP:n strategiaa, jossa Kokoomus ja suurpääoma pidetään vastakkainasettelun merkeissä esillä pääministerin puheissa SDP:n kannatusta lisätäkseen, vai tekeekö Sipilän tavoin ratkaisuja, joista Keskustan kannatus ei nouse, mutta ne olisivat käsityksen mukaan Suomen etu.

HS-artikkeli on ihan mielenkiintoista luettavaa, mutta ei se ole sen enempää kuin politiikan toimittajan kirjoitus. Siinä on vissiä perää tai sitten voi olla olematta. Totuus varmaan jossain puolessa välissä, mutta sinulle se on fakta.

Unohdit sanoa, että myös ay-liike kannattaa paikallista sopimista. On aina kannattanut. Todettakoon, että tyylistä ei ole koskaan ollut kyse, vaan ay-liikkeen vallasta. Siksi ay-liike vastustaa edelleen tiukasti ay-liikkeeseen kuulumattoman sopimushenkilön oikeutta edustaa työntekijöitä paikallisessa sopimisessa.

No niinpäs unohdinkin, hyvä että muistit tämän. Tottakai se vastustaa, vähän niin kuin työnantajapuoli haluaisi kovasti päästä sopimaan paikallisesti juurikin ay-liikkeeseen kuulumattoman henkilön kanssa.

Tuo on puhdasta demarien valtapolitiikkaa, jonka takia paikallinen sopiminen ei ole edennyt.

Demareiden valtapolitiikka toimii oppositiossakin paremmin kuin Kokoomuksen hallituksessa. Olisi uskottavampaa puhua tästä paikallisesta sopimisesta, jos työnantajat käyttäisivät ensin edes niitä mahdollisuuksia mitä heillä on tällä hetkellä. Mutta kun Sanna ja vastakkainasettelu.

 

[Cobol]

HS-artikkeli on ihan mielenkiintoista luettavaa, mutta ei se ole sen enempää kuin politiikan toimittajan kirjoitus. Siinä on vissiä perää tai sitten voi olla olematta. Totuus varmaan jossain puolessa välissä, mutta sinulle se on fakta.

En usko, että HS keksii näkemänsä SDP:n asiakirjat. Oletan, että ei keksi ja pidän varmuutta noin 99.99 prosenttisena. Koska Marinin 1900-luvun alun punahehkuiset puheet SDP:n kannatuksen takia istuvat hyvin sekä HS:n kertomaan että Marinin itse aiemmin esille nostamaan tarpeeseen "palauttaa SDP liian oikealta polulleen", en näe erehtymisen mahdollisuutta todella kuin erittäin pienenä.

Pointti on kuitenkin siinä, että pääministerin soisi tekevän työtä Suomen vaikeassa tilanteessa maan eteen, ei SDP:n kannatuksen eteen. Siis samalla tavalla kuin vaikkapa Sipilä teki Suomen saamiseksi jaloilleen Keskustan kannatuksesta piittaamatta.

Sipilän asennetta tarvittaisiin nyt.

 

[Rontti]

En usko, että HS keksii näkemänsä SDP:n asiakirjat. Oletan, että ei keksi ja pidän varmuutta noin 99.99 prosenttisena. Koska Marinin 1900-luvun alun punahehkuiset puheet SDP:n kannatuksen takia istuvat hyvin HS:n kertomaan, en näe erehtymisen mahdollisuutta todella kuin erittäin pienenä.

Joo, tämä on ihan totta nämä "asiakirjat" ovat varmasti olemassa, mutta uskotko, että kaikilla puolueillla ei olisi olisi tehty tutkimuksia, joissa kannatuksen strategioita pohditaan? Kyllähän siinä oli huomattavan paljon ihan puhdasta spekulaatiotakin. Minun uskoni ei riitä tällaisen määräävän puolueen politiikkaa, mutta sinä uskot sen olevan juttu, joka määrää kaiken.

 

[Cobol]

Joo, tämä on ihan totta nämä "asiakirjat" ovat varmasti olemassa, mutta uskotko, että kaikilla puolueillla ei olisi olisi tehty tutkimuksia, joissa kannatuksen strategioita pohditaan? Kyllähän siinä oli huomattavan paljon ihan puhdasta spekulaatiotakin. Minun uskoni ei riitä tällaisen määräävän puolueen politiikkaa, mutta sinä uskot sen olevan juttu, joka määrää kaiken.

Totta kai on tehty. Ja luetaan tarkkaan. Aivan kuten 1. viestissäni totesin, politiikka kuuluu pääministerille ja muun väittäminen ei ole uskottavaa.

Laitan kerran vielä: pääministerin soisi tekevän työtä Suomen vaikeassa tilanteessa maan eteen, ei SDP:n kannatuksen eteen. Siis samalla tavalla kuin vaikkapa Sipilä teki näkemyksensä mukaan Suomen saamiseksi jaloilleen Keskustan kannatuksesta piittaamatta.

Sipilä otti vaikeat asiat esille ja lähti ajamaan niitä eteenpäin. Marin ei toimi näin eikä hänellä käytännössä ole edes suuria talouspoliittisia ratkaisuja. Aivan hemmetin suuri ero.

Joskus kirjoitin, että Sipilän hallitus tullaan vielä muistamaan hallituksena, joka teki hyvää politiikkaa Suomen eteen. Kaikesta huolimatta hallituksella oli visio tulevaisuudesta. Se puuttuu Marinilta ja puhun talous- ja työllisyyspolitiikasta.

 

[jussi_j]

....
Onko tuo laskentatapa mielestäsi oikeasti järkevä, jossa et laske esimerkiksi opettajan tai lääkärin työlle muuta arvoa kuin kustannuksia laskevan maksetun veron? Että mitään ei menetettäsi, mutta 4800 kakkupalaa säästyisi.

Suuri osa julkisen puolen tekemästä työstä on tarpeellista ja arvokasta. Kysymys on siitä, että julkisen puolen tekeminen on pääosin tehotonta. Jopa yksityisen yrityksen tekemä työ julkisen alihankkijana on kallista paskaa usein, kun tilaaja ei osaa tilata eikä valvoa ja hyväveliverkostot jyllää. Mieti vaikka vanhustenhoitoa.

Jos minun veroista vähennettäisiin vaikkapa vanhustenhoidon siivu, noin teoriassa, ja se annettaisiin minulle maksusetelinä tai jotenkin. Mitä luulet, osaisinko itse valita itselleni tai äidilleni sopivamman hoitopaikan kuin joku virkamies? Mitä luulet, olisiko se hoitopaikka kalliimpi kuin nyt, kun yksittäinen kuluttaja tekisi päätöksen toimivilla markkinoilla? Olen varma, että Sanna Marin on sitä mieltä, että virkamieskoneisto on parempi tekemään noita päätöksiä, mutta minä taas olen varma siitä, että minä olen parempi tekemään itseäni koskevia, omalla rahalla rahoitettuja päätöksiä.

Väitän, että minun päätökseni tueksi löytyy tieteellistä teoriaa ja Marinin tueksi löytyy, demareiden ideologia.

 

[Rontti]

Laitan kerran vielä: pääministerin soisi tekevän työtä Suomen vaikeassa tilanteessa maan eteen, ei SDP:n kannatuksen eteen. Siis samalla tavalla kuin vaikkapa Sipilä teki näkemyksensä mukaan Suomen saamiseksi jaloilleen Keskustan kannatuksesta piittaamatta.

No minä kyllä toivon, että tekee molempia eivätkä nämä ole edes toisiaan poissulkevia tekemisiä vaikka sinä niin uskotkin. Juha ei ollut mielestäni hieno ja vilpitön kaveri.

 

[Cobol]

No minä kyllä toivon, että tekee molempia eivätkä nämä ole edes toisiaan poissulkevia tekemisiä vaikka sinä niin uskotkin. Juha ei ollut mielestäni hieno ja vilpitön kaveri.

Itsekin toivon, että tekisi molempia. Olen myös varma, että tekee. Eivätkä ne ole toisiaan poissulkevia. Enkä minä sellaiseen usko. Puhumattakaan, että olisin kirjoittanut.

Hienoa työtä sinulta, taas kerran - kiitos siitä!

Marinin hallituksen kaatamisen ongelma on (paitsi tuessa) myös siinä, että Kokoomusella ja Perussuomalaisilla ei ole yhteistä näkemystä tulevaisuudesta. Vanhasen piikkittely osui tässä oikein.

 

[Rontti]

Itsekin toivon, että tekisi molempia. Eivätkä ne ole toisiaan poissulkevia. Enkä minä sellaiseen usko. Puhumattakaan, että olisin kirjoittanut.

Hienoa työtä sinulta, taas kerran - kiitos siitä!

No kuitenkin moitit ja paheksuit pääministeriä siitä tai sitten kuvittelin senkin.

Oisit suoraan sanonut, että en tajua asioista mitään, mitä sitä kaunistelemaan, ahhah.

 

[Cobol]

No kuitenkin moitit ja paheksuit pääministeriä siitä tai sitten kuvittelin senkin.

Totesin, että hän menee liikaa SDP edellä, kun pitäisi mennä Suomi edellä. Tästä vertaus Sipilään: Suomi edellä, Keskusta perässä.

Katsellaan miten Marinin hallitus toimii jatkossa. Toivotaan parasta, sillä vaihtoehtoa ei ole ilman vaaleja ja vaaleilla Halla-aho nousee pääministeriksi ja Orpo sisäministeriksi. Isoja ratkaisuja Suomen rakenteissa ei silloinkaan voida tehdä. Siksi hallituksen kaataminen osaltani on virtuaalista. Todellista vaihtoehtoa ei nyt ole. Sellaiseksi näen itse Lepomäen Kokoomuksen ja Vihreät sekä SDP:n, jos hallitusohjelmassa sitoudutaan rakennemuutoksiin.

 

[vanukas]

Suuri osa julkisen puolen tekemästä työstä on tarpeellista ja arvokasta. Kysymys on siitä, että julkisen puolen tekeminen on pääosin tehotonta. Jopa yksityisen yrityksen tekemä työ julkisen alihankkijana on kallista paskaa usein, kun tilaaja ei osaa tilata eikä valvoa ja hyväveliverkostot jyllää. Mieti vaikka vanhustenhoitoa.

Jos minun veroista vähennettäisiin vaikkapa vanhustenhoidon siivu, noin teoriassa, ja se annettaisiin minulle maksusetelinä tai jotenkin. Mitä luulet, osaisinko itse valita itselleni tai äidilleni sopivamman hoitopaikan kuin joku virkamies? Mitä luulet, olisiko se hoitopaikka kalliimpi kuin nyt, kun yksittäinen kuluttaja tekisi päätöksen toimivilla markkinoilla? Olen varma, että Sanna Marin on sitä mieltä, että virkamieskoneisto on parempi tekemään noita päätöksiä, mutta minä taas olen varma siitä, että minä olen parempi tekemään itseäni koskevia, omalla rahalla rahoitettuja päätöksiä.

Väitän, että minun päätökseni tueksi löytyy tieteellistä teoriaa ja Marinin tueksi löytyy, demareiden ideologia.

Tästähän on hyvä esimerkki olemassa Suomessa. Nimittäin asumistuki. Asumistukihan mahdollistaa ihmiselle joustoa asua erilaisissa vuokra-asunnoissa. Toisaalta valtion tuki asumiseen on valunut oikeastaan vuokrankorotuksiin. Ihmisen täytyy jossain asua samalla tavalla kun vanhustenhoitoakaan ei voi jättää tekemättä. Jos tässä analogiaa haluaisi jatkaa niin yksityistetty vanhustenhuolto maksusetelin avulla on luultavasti kalliimpi kuin nykyinen ratkaisu, mutta toisaalta se kasvattaa elämänlaatua ja muuta joustoa elämässä.

 

[hammer lynx]

Pirulaiset vielä opettivat sinut lukemaan ja kirjoittamaan, jotta pääsit paljastamaan tuon. Eiku 2/3 palkasta pois moisilta.

Ei me tiedetä minkämaalaiset ovat opettaneet Toejoen veikon lukemaan ja kirjoittamaan suomea.

 

[BigRedCat]

Nyt se näkyy vahvasti ja omaan silmääni rumasti, että hallitus on todella vasemmalla. Käytännössä katsoen kaksi poliittisesti vasemmistoliittolaista ministeriä, joista toinen pääministeri, on ehtinyt tässäkin tapauksessa syyttää työnantajia ja nostaa esiin tunkkaisia ja suurelta osin menneen maailman vastakkainasetteluja.

Alkaa oma kärsivällisyys loppua kun tarjolla on lähinnä ratkaisukyvyttömyyttä ja pragmaattisuuden puutetta yhdistettynä naiivin ideologiseen julistamiseen ja vastakkainasetteluun. Ei toki missään Trump-tasolla mennä mutta ei tuo Marinin jatkuva möläyttely mitään vakavasti otettavan valtiomiehen kuvaa anna. Joku mainitsi keskustelussa hallituksen viestinnän antavan kuvan kuin he olisivat oppositiossa. Olen samaa mieltä. "Mutku kokoomus" tuntuu olevan se keskeisin anti monissa hankalissa kysymyksissä. Tehkää nyt niitä haluamianne päätöksiä kun hallitukseen olette selviytyneet ja toivottavasti saatte jatkossa räksyttää oppositiossa mahdollisimman monta vuotta.

Ennen kuin tähän tartutaan "mutku kokoomus" -tyyppisellä vastauksella, totean Orpon olevan enimmäkseen aivan turisti. Se nyt on kuitenkin kohtalaisen yhdentekevää kun mies on oppositiossa. En minä hänestäkään pääministeriä haluaisi.

 

[heavy]

Laitan kerran vielä: pääministerin soisi tekevän työtä Suomen vaikeassa tilanteessa maan eteen, ei SDP:n kannatuksen eteen. Siis samalla tavalla kuin vaikkapa Sipilä teki näkemyksensä mukaan Suomen saamiseksi jaloilleen Keskustan kannatuksesta piittaamatta.

Sipilän ajama maakuntamalli on kyllä kaikkea muuta kuin koko Suomen etu.

 

[Cobol]

Sipilän ajama maakuntamalli on kyllä kaikkea muuta kuin koko Suomen etu.

Totta. Ja siksi nostin esille 8-12 sotealuetta oikeana. Sote ei kuulunut Sipilän hallituksen hyviin asiohin. Mutta ei se kuulu Marininkaan. Kaupunkien mukaan (mm. Espoo) Marinin hallituksen esittämä malli jättää kasvavat kaupungit kestämättömään tilanteeseen. Uudistus leikkaa suurimman osan kaupunkien tuloista ja jättää velat sekä romuttaa kaupunkien kyvyn investoida kestävään kasvuun.

Lausuntokierroksella monen mielestä kuntapohjainen sote-malli toimisi paremmin kuin nyt esitetty Marinin hallituksen maakuntamalli. Ainoastaan Oulu näkee uudistuksessa enemmän hyvää kuin huonoa. Tarkemmin:

Suuret kaupungit näreissään: Hallituksen sote-ehdotus sortaa niitä

Uusin ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen jättiremontiksi on nyt lausuntokierroksella.

yle.fi

 

[Rontti]

Totesin, että hän menee liikaa SDP edellä, kun pitäisi mennä Suomi edellä. Tästä vertaus Sipilään: Suomi edellä, Keskusta perässä

Totesit kyllä ja olet ihan oikeutettu mielipiteeseesi, etkä todellakaan näytä olevan sen kanssa yksin. Sekään ei silti tee siitä muuta kuin mielipiteen. Sipilän Juhan isänmaallisuus on toki ylitse kaiken muun ennen ja jälkeen nähdyn.

 

[Cobol]

Totesit kyllä ja olet ihan oikeutettu mielipiteeseesi, etkä todellakaan näytä olevan sen kanssa yksin. Sekään ei silti tee siitä muuta kuin mielipiteen. Sipilän Juhan isänmaallisuus on toki ylitse kaiken muun ennen ja jälkeen nähdyn.

Ymmärrän. Sipilän hallitus raivasi työllisyyden nousuun ja Suomen taloudellisesti kohti oikeaa uraa. Hinta oli kova Keskustalle, mutta Sipilän virheetkin huomioiden hyvä linja Suomelle.

Marin halusi itse pääministeriksi ja teki kovasti työtä sen eteen. Olen kannattanut ja puolustanut ja odottanut. Aika vaan on sellainen isoista lisälainoista ja työttömyydestä johtuen, että uskottava suunnitelma Vihriälän linjalla pitäisi jo olla luonnosteltuna. Katsotaan kykeneekö, sillä talouspolitiikan osalta Marin taitaa olla hyvin heikko. Muutan näkemykseni mielellään, jos Marin sen mahdollistaa.

Itseltäni loppui usko siinä vaiheessa kun Vihriälä ihmetteli, missä on Marinin hallituksen suunnitelman pyydetyn talouspoliittisen linjan toteuttamisesta.

 

[Toejoen Veikko]

En nyt näe hänen toiminnassaan eroa kenenkään pääministerin toimintaan muuten kuin suunnasta.

Verrattuna Sipilään näen tuloksissa valovuoden eron. Sipilä 140 000 uutta työpaikkaa. Marinin saldo taitaa olla pakkasella.

 

[Rontti]

Ymmärrän. Sipilän hallitus raivasi työllisyyden nousuun ja Suomen taloudellisesti kohti oikeaa uraa. Hinta oli kova Keskustalle, mutta Sipilän virheetkin huomioiden hyvä linja Suomelle.

Keskustella voidaan toki siitä, että kuinka paljon Sipilän hallituksen toimet lopulta olivat syynä työllisyyden nousuun ja kuinka paljon syitä löytyy ihan muualta. Ehkä paremmalla tekemisellä olisi tullut vielä parempaa jälkeä, kuka tietää. No, sinä tiedät varmasti paremmin kuin minä.

Olen jostain joskus lukenut, että Keskustan kannattajista lipesi paljon Persuihin ja ymmärtääkseni istuivat samassa hallituksessa samoja päätöksiä allekirjoittaen. No, tämäkin saattaa olla minun harhaluulo ja muistan vuodet ja kaikki väärin, pahoitteluni jo etukäteen

Verrattuna Sipilään näen tuloksissa valovuoden eron. Sipilä 140 000 uutta työpaikkaa. Marinin saldo taitaa olla pakkasella.

Näetkö mitään eroa tilanteessa, joissa nämä hallitukset olivat ovat ja onko niillä mitään vaikutusta tähän eroon? Tarkoitin silti enemmän sitä, kun Sannaa on kovasti moitittu sanomisistaan.

 

[Toejoen Veikko]

Keskustella voidaan toki siitä, että kuinka paljon Sipilän hallituksen toimet lopulta olivat syynä työllisyyden nousuun ja kuinka paljon syitä löytyy ihan muualta.

Etlan tutkijoilta ”fifty-fifty-teoria” - puolet työpaikkojen lisäyksestä Sipilän hallituksen ansiota

Toinen puoli johtuu tutkijoiden mukaan kansainvälisen talouden kohentumisesta ja talouden muusta sopeutumisesta.

www.iltalehti.fi

Lainaus: " Kilpailukykysopimus ja työn tarjontaa lisänneet uudistukset ovat tuoneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijoiden mukaan noin puolet hallituskaudella toteutuneesta runsaan 100 000 työpaikan lisäyksestä. "

 

[Rontti]

Etlan tutkijoilta ”fifty-fifty-teoria” - puolet työpaikkojen lisäyksestä Sipilän hallituksen ansiota

Toinen puoli johtuu tutkijoiden mukaan kansainvälisen talouden kohentumisesta ja talouden muusta sopeutumisesta.

www.iltalehti.fi

Lainaus: " Kilpailukykysopimus ja työn tarjontaa lisänneet uudistukset ovat tuoneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijoiden mukaan noin puolet hallituskaudella toteutuneesta runsaan 100 000 työpaikan lisäyksestä. "

Hyvä juttu, sitten taas ei tarvinut googlettaa kuin nopeasti, niin vuotta myöhemmin sama laitos päätyi n. 40%:iin. Ja sitten on niitä tutkimuksia, jotka kertovat vielä muutakin. Mutta uskotaan nyt sitten ETLAa. Eiköhän sillä vaikutusta kuitenkin ollut.

 

[Joukka]

Pääministeri Marin: Minimipalkkalain säätämiselle ei tarvetta

Marinin mukaan Metsäteollisuuden päätös irtautua tes-neuvotteluista ei aiheuta akuuttia tarvetta minimipalkkalain säätämiselle.

www.is.fi

Demarit ja SAK eivät lämpene minimipalkkalaille.

 

[Cobol]

Keskustella voidaan toki siitä, että kuinka paljon Sipilän hallituksen toimet lopulta olivat syynä työllisyyden nousuun ja kuinka paljon syitä löytyy ihan muualta. Ehkä paremmalla tekemisellä olisi tullut vielä parempaa jälkeä, kuka tietää. No, sinä tiedät varmasti paremmin kuin minä.

Itse viittasin talouspolitiikan tutkijoiden näkemyksiin. Niistä yksi tässä:

Sipilän hallituksen talous- ja budjettipolitiikka – Politiikasta

Kokonaisuutena Sipilän hallitus onnistui tavoittelemassaan menosopeutuksessa ja työllisyyden kasvattamisessa. Julkisen talouden välitön vakauttaminen onnistui, mutta pitkän aikavälin kestävyysongelma jäi ratkaisematta.

politiikasta.fi

Hallituksen omat toimet ja kansainväliset suhdanteet veivät eteenpäin. Kuten kirjoituksessa todetaan, kokonaisuutena Sipilän hallitus onnistui tavoittelemassaan menosopeutuksessa ja työllisyyden kasvattamisessa. Julkisen talouden välitön vakauttaminen onnistui, mutta pitkän aikavälin kestävyysongelma jäi ratkaisematta.

Kestävyysongelman ratkaisemiseksi tarvitaan ay-liikkeen talous- ja työllisyyspoliittisen vallan alasajo. Se tulee aina vastaan. kun hallitus pyrkii ratkaisemaan kestävyysongelmaa. Ratkaisu näyttäisi nopeutuvan, kun työnantajaliitot ajavat sopimisen työpaikoille. Olisihan tämä voinut tapahtua toisinkin, mutta SDP ja ay-liike eivät antaneet siihen mahdollisuuta.

 

[Rontti]

Itse viittasin talouspolitiikan tutkijoiden näkemyksiin. Niistä yksi tässä:

Sipilän hallituksen talous- ja budjettipolitiikka – Politiikasta

Kokonaisuutena Sipilän hallitus onnistui tavoittelemassaan menosopeutuksessa ja työllisyyden kasvattamisessa. Julkisen talouden välitön vakauttaminen onnistui, mutta pitkän aikavälin kestävyysongelma jäi ratkaisematta.

politiikasta.fi

Hallituksen omat toimet ja kansainväliset suhdanteet veivät eteenpäin. Kuten kirjoituksessa todetaan, kokonaisuutena Sipilän hallitus onnistui tavoittelemassaan menosopeutuksessa ja työllisyyden kasvattamisessa. Julkisen talouden välitön vakauttaminen onnistui, mutta pitkän aikavälin kestävyysongelma jäi ratkaisematta.

Kestävyysongelman ratkaisemiseksi tarvitaan ay-liikkeen talous- ja työllisyyspoliittisen vallan alasajo. Se tulee aina vastaan. kun hallitus pyrkii ratkaisemaan kestävyysongelmaa. Ratkaisu näyttäisi nopeutuvan, kun työnantajaliitot ajavat sopimisen työpaikoille. Olisihan tämä voinut tapahtua toisinkin, mutta SDP ja ay-liike eivät antaneet siihen mahdollisuuta.

Vaikutusta on vaikea arvioida, mutta uskon kyllä, että on ollut merkitystä. Merkitystä on ollut myös leikkauksillaan, jotka tulevat vaikuttamaan monella tapaa vielä pitkän aikaa.

Ay-liikkeen demonisointi on sitten taas oma lajinsa, mutta kun kerran työnantajapuoli sotkua ja sotaa haluavat, niin eiköhän sieltä sellainen saada.