Sanna Marinin hallitus

  • 2 667 868
  • 21 464

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mitä on tämä Yhteiskuntavastuu? Jos ihminen ei tarvitse vaikkapa maitoa, niin pitäisikö hänen kuitenkin yhteiskuntavastuun nimissä ostaa sitä, koska hän on ennenkin niin tehnyt?
Jos yritys ei tarvitse työntekijää, niin pitäisikö sen kuitenkin yhteiskuntavastuun nimissä maksaa hänelle palkkaa, koska hän on ennenkin niin tehnyt?
 

Yuppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team, Україна
Mitä on tämä Yhteiskuntavastuu? Jos ihminen ei tarvitse vaikkapa maitoa, niin pitäisikö hänen kuitenkin yhteiskuntavastuun nimissä ostaa sitä, koska hän on ennenkin niin tehnyt?
Jos yritys ei tarvitse työntekijää, niin pitäisikö sen kuitenkin yhteiskuntavastuun nimissä maksaa hänelle palkkaa, koska hän on ennenkin niin tehnyt?

Se on paska poliitikkolässytystermi ja tarkoittaa ei mitään ja kaikkea. Käyttötarkoitus tyhjänjauhaminen ja muka huolissaan olemisen ilmaiseminen silloin, kun ei ole hajuakaan mitä pitäisi oikeasti tehdä.
 

Analyzer

Jäsen
Nämä Marinin yhteiskuntavastuun perään huutelut kertovat myös siitä, että Marin itsekin ymmärtää, että tiiliseinää päin mennään ja lujaa. Marinin ratkaisu ei ole koittaa kohentaa yritysten toimintaedellytyksiä(joo joo, onhan toki pienenä valopilkkuna se sähköveron alennus) ja muuttaa yhteiskunnan rakenteita vastaamaan ajan ja väestönrakenteen haasteisiin. Marinin ratkaisu on lähteä petaamaan tulevaa vaalimenestystä lietsomalla vastakkainasettelua, joka tunnetusti toimii kun tavoitteena on saada näkyvyyttä ja käännettyä huomio toisaalle.

Tällainen luokkataisteluasetelman ((C) Risikko) luominen puree takuulla esim vasemmistoliiton äänestäjiin ja osin vihreisiinkin. Vaikka Marin tullee menettämään henkilökohtaista kansansuosiotaan valitsemallaan tiellä, niin omiensa ja lähikilpailijoiden parissa riittää kuitenkin rutkasti kannatusta jatkossakin näillä ulostuloilla, vaikka Suomen talous jääkin tämän hallituskauden jälkeen kaoottisen tilaan.

Politiikan kovinta teflonia oleva Marin käy takuulla vastaiskuun, kun nyt julkikuvaan on ehkä ilmestymässä pieni särö. Eiköhän hovitoimittaja Lauri Nurmi ole jo kutsuttu kotikäynnille kesärantaan ja kohta kuullaan Emma-vauvan kuulumiset. Kenties kyynelkin vierähtää poskipäille, kun tulee puheksi Kaipolan ja Naantalin tilanteet.

——————

Osui muuten silmiin twitterissä vihreiden ex-puoluesihteerin Panu Laturin twiitti parin viikon takaa.

”Nyt kun budjettivaje on surulliset 10,7 milardia, hallituksen olisi onnistuttava. Selityksiin ei jää tilaa ja nyt on oltava kriittinen tuloksista ja varsinkin työllisyydestä. Eli nyt on sit vaan tulos tai ulos tilanne koskien koko hallitusta sekä kaikkia ministereitä.”
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Minusta on taas ihan huuhaa-loukkaantumista ilmassa. Miksei yhteiskuntavastuusta voi puhua sen kummemmin ketään suoraan syyllistämättä. Nyt ollaan syvässä kriisissä, yrityksillekin lapattu miljarditolkulla rahaa. Minustakin olisi ihan asiallista, että nyt yritettäisiin yrityksissäkin pitää mahdollisuuksien mukaan porukka töissä ja kyllä, myös se tuotanto Suomessa, vaikka jossain Aasiassa saataisiin jokunen pinna enemmän tuottoa. Aina tämä ei onnistu, vaikka haluttaisiin, sekin pitää ymmärtää ja hyväksyä sormella osoittelematta.

Ihan samalla tavalla minä odotan yhteiskuntavastuuta työntekijöiltä ja työttömiltäkin. Pitää voida joustaa firman säilyttämiseksi elossa kriisin yli, tai olla valmis töihin, vaikka kotona lijumalla saakin melkeen saman.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Mitä on tämä Yhteiskuntavastuu?

Amerikkalainen näkemys, jota suuryhtiöiden johtajat tukevat. Ajatus on, että yritykset sitoutuvat työntekijöiden palkkoihin ja koulutukseen investoimiseen, ympäristön suojeluub, eettinen toimintaan sekä paikallisten yhteisöjen tukemiseen.


Allekirjoittajina jotain 200 isoa pomoa, kuten Applen toimitusjohtaja Tim Cook, Amazonin Jeff Bezos ja Wal-Martin Doug McMillion.

Yhteiskuntavastuu on fiksu tapa ajatella tulevaisuudesta. Suomessa tullaan usein perässä, joten menee varmaan vuosia ennen asian ymmärtämistä.
 

Jeffrey

Jäsen
Ylipäänsä tämä vasemmiston viljelemä "yrityksen tehtävä on tuottaa osakkeenomistajille voittoa" on erittäin väsynyt populistinen heitto. Yksikään yritys ei maksimoi voittoaan maksimoimalla työntekijöidensä kurjuus. Jokaisessa menestyvässä yrityksessä on se yhteinen piirre, että työntekijät ovat keskimäärin melkolailla onnellisia.

Samalla tavalla tämä "yritykset eivät välitä ympäristöstä vaan maksimoivat voittoa" on sekin erittäin väsynyt populistinen väite. Kyllähän yritys, jällein kerran maksimoi sen voittonsa huomioimalla myös muut tekijät. Tähän nyt vaikka esimerkki case Lokapojat.

Kyllähän tässä haisee vahvasti joko A) Pääministeri ei ymmärrä yritysten toimintaa, B) Pääministeri ei ymmärrä markkinoiden toimintaa, tai C) Pääministeri on tarkoituksella populistinen ja vastakkainasetteleva, ja haluaa sosialistisesti esittää valtiovallan vapahtajana. Toki, itse uskon näiden kaikkien kohtien paikkansa pitävyyteen.
 

Analyzer

Jäsen
Amerikkalainen näkemys, jota suuryhtiöiden johtajat tukevat. Ajatus on, että yritykset sitoutuvat työntekijöiden palkkoihin ja koulutukseen investoimiseen, ympäristön suojeluub, eettinen toimintaan sekä paikallisten yhteisöjen tukemiseen.


Allekirjoittajina jotain 200 isoa pomoa, kuten Applen toimitusjohtaja Tim Cook, Amazonin Jeff Bezos ja Wal-Martin Doug McMillion.

Yhteiskuntavastuu on fiksu tapa ajatella tulevaisuudesta. Suomessa tullaan usein perässä, joten menee varmaan vuosia ennen asian ymmärtämistä.

Ööö, ei kai Suomessakaan nyt kauhean kaukana olla tämän kaltaisesta yhteiskuntavastuusta, vaikka termiä ei olekaan vielä laajalti lanseerattu tämän kaltaisissa yhteyksissä?

Marinin yhteiskuntavastuupuheet ovat painottuneet aivan yksiselitteisesti syyllistämään irtisanomisia tekeviä yrityksiä vallitsevassa kriisissä.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Marinin yhteiskuntavastuupuheet ovat painottuneet aivan yksiselitteisesti syyllistämään irtisanomisia tekeviä yrityksiä vallitsevassa kriisissä.
Tämä on yksi näkemys. Minusta se on ennemminkin vain tulkittu niin. Totta kai yhteiskuntavastuusta puhuttaessa nousee myös kysymys, ketkä sitä mahdollisesti eivöt ole noudattaneet.

Globalisaatiota ennen yhteiskuntavastuu toteutui enemmän itsekseen. Yritykset tarvitsivat työvoimaa, eikä laitosten lopettaminen ja siirtäminen olleet useinkaan vaihtoehto. Kun yritysten kasvu ja nousu on edelleen usein aikaansaatu nyös yhteiskunnan tuella(infra,työvoima,yritystuet), niin on se ongelmallista, jos vaikeuksien edessä helposti paetaan edukkaampiin tuotantomaihin. Ymmärrän toki, että joskus se on ainoa vaihtoehto toiminnan jatkamiselle.
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ylipäänsä tämä vasemmiston viljelemä "yrityksen tehtävä on tuottaa osakkeenomistajille voittoa" on erittäin väsynyt populistinen heitto. Yksikään yritys ei maksimoi voittoaan maksimoimalla työntekijöidensä kurjuus.

Voitko esittää esimerkin yrityksestä, joka pyrkii pitämään työntekijät hyvinvoivina ihan vain hyvää hyvyyttään, eli ilman että a) lainsäädäntö tähän velvottaisi b) työntekijöitä ei pidetä hyvinvoivina ja näin tuottavina yrityksen parantuvan tuloksen tähden c) hyvinvoivilla työntekijöillä ei pyritä vaikuttamaan yrityksen brändiin, joka kasvattaa tulosta.

Ja oikeastaan vielä, että yrityksen johto ei ole mukana ikään kuin rakkaudesta itse toimialaa kohtaan (esim. pelibisneksessä), vaan jollain ns. perinteisemmällä alalla.

Jos kerta yritykset eivät nyt ''maksimoi voittoaan maksimoimalla työntekijöidensä kurjuus '' niin mikäköhän itse yrityksistä itsestään lähtöisin oleva seikka on muuttunut, kun kiistattomasti aiemmin monikin yritys on pyrkinyt maksimoimaan voittonsa työntekijöiden selkanahasta.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Apa

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Voitko esittää esimerkin yrityksestä, joka pyrkii pitämään työntekijät hyvinvoivina ihan vain hyvää hyvyyttään, eli ilman että a) lainsäädäntö tähän velvottaisi b) työntekijöitä ei pidetä hyvinvoivina ja näin tuottavina yrityksen parantuvan tuloksen tähden c) hyvinvoivilla työntekijöillä ei pyritä vaikuttamaan yrityksen brändiin, joka kasvattaa tulosta.

Ja oikeastaan vielä, että yrityksen johto ei ole mukana ikään kuin rakkaudesta itse toimialaa kohtaan (esim. pelibisneksessä), vaan jollain ns. perinteisemmällä alalla.

Jos kerta yritykset eivät nyt ''maksimoi voittoaan maksimoimalla työntekijöidensä kurjuus '' niin mikäköhän itse yrityksistä itsestään lähtöisin oleva seikka on muuttunut, kun kiistattomasti aiemmin monikin yritys on pyrkinyt maksimoimaan voittonsa työntekijöiden selkanahasta.
Siis eikö yritys saisi parantaa työntekijöiden hyvinvointia ilman, että siitä hyötyisi työnantaja itse, vai mikä on viestin pointti?
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Siis eikö yritys saisi parantaa työntekijöiden hyvinvointia ilman, että siitä hyötyisi työnantaja itse, vai mikä on viestin pointti?

Totta kai saa. Kirjoittamani oli vastaus tähän väitteeseen: '' Ylipäänsä tämä vasemmiston viljelemä "yrityksen tehtävä on tuottaa osakkeenomistajille voittoa" on erittäin väsynyt populistinen heitto. Yksikään yritys ei maksimoi voittoaan maksimoimalla työntekijöidensä kurjuus. ''

Ei tuosta heitosta tee väärää tai populista se, että voiton maksimointi ja (usein vain joidenkin) työntekijöiden hyvinvointi voivat kulkea käsikädessä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ööö, ei kai Suomessakaan nyt kauhean kaukana olla tämän kaltaisesta yhteiskuntavastuusta, vaikka termiä ei olekaan vielä laajalti lanseerattu tämän kaltaisissa yhteyksissä?

Marinin yhteiskuntavastuupuheet ovat painottuneet aivan yksiselitteisesti syyllistämään irtisanomisia tekeviä yrityksiä vallitsevassa kriisissä.

Suomessa on paljon valtion, kuntien ja yritysten yhteistyötä. Kyse ei ole siitä, vaan kaipaisin enemmän mm. ympäristön suojelun ja ilmastonmuutoksen, eettisen toiminnan sekä paikallisten yhteisöjen tukemisen osalta. Silloin pääministeri ei voisi perätä yhteiskuntavastuuta tarkoittamalla sitä, että yritykset maksioivat voittojaan, kuten @Jeffrey hyvin tuo esille. Vastuu on jotain muuta.
 

Analyzer

Jäsen
Tämä on yksi näkemys. Minusta se on ennemminkin vain tulkittu niin. Totta kai yhteiskuntavastuusta puhuttaessa nousee myös kysymys, ketkä sitä mahdollisesti eivöt ole noudattaneet.

Globalisaatiota ennen yhteiskuntavastuu toteutui enemmän itsekseen. Yritykset tarvitsivat työvoimaa, eikä laitosten lopettaminen ja siirtäminen olleet useinkaan vaihtoehto. Kun yritysten kasvu ja nousu on edelleen usein aikaansaatu nyös yhteiskunnan tuella(infra,työvoima,yritystuet), niin on se ongelmallista, jos vaikeuksien edessä helposti paetaan edukkaampiin tuotantomaihin. Ymmärrän toki, että joskus se on ainoa vaihtoehto toiminnan jatkamiselle.

Yhteiskuntavastuusta voi puhua paljon laajemmassakin mittakaavassa, mutta Marin aloitti sen näillä sanoilla(case Kaipola):

”– Kun olemme koronan vuoksi nyt erittäin syvässä kriisissä ja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, herää myös kysymys, miksi juuri nyt? Oliko juuri nyt tarpeen sulkea kannattava tehdas, hän totesi.”

Ei jätä kauheasti tulkinnanvaraa? Marin on nimenomaan kritisoinut yritysten irtisanomisia kriisin keskellä.

Edit: ja sittemmin on todettu että tehtaan kannattavuus on ollut ns vesirajalla ja alan näkymät huonot. Toki UPM kokonaisuudessaan on vakavarainen ja kannattava yritys.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Amerikkalainen näkemys, jota suuryhtiöiden johtajat tukevat. Ajatus on, että yritykset sitoutuvat työntekijöiden palkkoihin ja koulutukseen investoimiseen, ympäristön suojeluub, eettinen toimintaan sekä paikallisten yhteisöjen tukemiseen.


Allekirjoittajina jotain 200 isoa pomoa, kuten Applen toimitusjohtaja Tim Cook, Amazonin Jeff Bezos ja Wal-Martin Doug McMillion.

Yhteiskuntavastuu on fiksu tapa ajatella tulevaisuudesta. Suomessa tullaan usein perässä, joten menee varmaan vuosia ennen asian ymmärtämistä.

Toisaalta, jos nämä yritykset maksaisivat veroja pienyritysten tapaan, niin sillä rahalla saisi aika paljon aikaan. Vaikka niitä työntekijöiden palkkojen verotukseen liittyviä.
 
Marin, aivan kuten Palmekin yritti aikoinaan, yrittää söpertää onnettomasti ja vielä kautta rantain että varsinkin yrittäjät, jotka omalla riskillään yrittävät elantonsa hankkia, jakaisivat voitoistaan ikään kuin hyvää hyvyyttää ollakseen yhteiskuntavastuullisia, osan (Palmehan halusi osan AY-järjestöille) mm. niille joilla ei ole osaa eikä arpaa yrityksen tuloksen teossa ja niille, joilla menee huonosti ja jopa niille joita eivät työt edes kiinnosta. Sanoisi vaan suoraan mitä tarkoittaa eikä yrittäisi olla tekonokkela ja samalla vastuuton puheistaan.
 

RexHex

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Voitko esittää esimerkin yrityksestä, joka pyrkii pitämään työntekijät hyvinvoivina ihan vain hyvää hyvyyttään, eli ilman että a) lainsäädäntö tähän velvottaisi b) työntekijöitä ei pidetä hyvinvoivina ja näin tuottavina yrityksen parantuvan tuloksen tähden c) hyvinvoivilla työntekijöillä ei pyritä vaikuttamaan yrityksen brändiin, joka kasvattaa tulosta.

No tähän voisi sanoa että oma työnantajani. Kyseessä toki hyvin pieni yritys työllistäen kolme työntekijää. Mutta tällä hetkellä homma menee niin, että työntekijöiden hyvinvointia maksimoidaan jopa yrityksen tuloksen kannalta.

Ehkä huono esimerkki kun ei voi yritystä nimetä, mutta työnantaja on sitä mieltä, että jos asiakkaat ovat hankalia ja aiheuttavat mielipahaa työntekijöille niin se on soronoo, vaikka toista asiakasta ei olisi tilalle ja tulos siitä heikkenisi.

Toki ehkä tuo b-kohta menee tähän raamiin ja siksi tekee viestistäni turhan.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Yhteiskuntavastuusta voi puhua paljon laajemmassakin mittakaavassa, mutta Marin aloitti sen näillä sanoilla(case Kaipola):

”– Kun olemme koronan vuoksi nyt erittäin syvässä kriisissä ja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, herää myös kysymys, miksi juuri nyt? Oliko juuri nyt tarpeen sulkea kannattava tehdas, hän totesi.”

Ei jätä kauheasti tulkinnanvaraa? Marin on nimenomaan kritisoinut yritysten irtisanomisia kriisin keskellä.

Edit: ja sittemmin on todettu että tehtaan kannattavuus on ollut ns vesirajalla ja alan näkymät huonot. Toki UPM kokonaisuudessaan on vakavarainen ja kannattava yritys.
Joo, kyllä mä tuon hyväksyn. Tämä jatko ehkä Marinilla kuitenkin kumpuaa enemmän Kaipolan synnyttämästä reaktiosta ja tarpeesta nostaa asiaa esiin kuin syyttelystä. Vaikka mistä minä tiedän, kyllähän Sanna vasenta laitaa on demarimittarillakin. Minuakin kuitenkin tämä asia huolettaa. Ei tässä tarvitse siihen tyytyä, että yritykset tekee mitä lystäävät. Asiaa kannattaa nostaa esiin ja pyrkiä ohjaamaan kaikille parempaan suuntaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Toisaalta, jos nämä yritykset maksaisivat veroja pienyritysten tapaan, niin sillä rahalla saisi aika paljon aikaan. Vaikka niitä työntekijöiden palkkojen verotukseen liittyviä.

Lain mukaan toimivat. Amazon maksaa maailmassa jotain 4 mrd veroja. Ei paljon ja paljon... Mukana ei ole tuloveroa. Bezos laittoi joku aika sitten 10 mrd ilmastonsuojeluun. Amerikkalainen tapa on hyväntekeväisyys.
 

Analyzer

Jäsen
Joo, kyllä mä tuon hyväksyn. Tämä jatko ehkä Marinilla kuitenkin kumpuaa enemmän Kaipolan synnyttämästä reaktiosta ja tarpeesta nostaa asiaa esiin kuin syyttelystä. Vaikka mistä minä tiedän, kyllähän Sanna vasenta laitaa on demarimittarillakin. Minuakin kuitenkin tämä asia huolettaa. Ei tässä tarvitse siihen tyytyä, että yritykset tekee mitä lystäävät. Asiaa kannattaa nostaa esiin ja pyrkiä ohjaamaan kaikille parempaan suuntaan.

Voit olla oikeassa, mutta mikäli Marin haluaa keskustella tästä yhteiskuntavastuusta laajemmallakin perspektiivillä kuin vain irtisanomisiin liittyen, niin silloin hänen retoriikkansa on epäonnistunutta.

Itse näen asian niin, että yritysten yhteiskuntavastuusta on aivan tervetulluttua puhua nykyistä enemmän. Mutta yhteiskuntavastuun vaatimuksiin ei tule kuulua
A) Työntekijän pitäminen palkkalistoilla, jos siihen ei ole varaa
B) Työntekijän pitämien palkkalistoilla, jos ei ole tarvetta
C) Kannattamattomien ja tarpeettomien liiketoimintalohkojen ylläpito
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Voit olla oikeassa, mutta mikäli Marin haluaa keskustella tästä yhteiskuntavastuusta laajemmallakin perspektiivillä kuin vain irtisanomisiin liittyen, niin silloin hänen retoriikkansa on epäonnistunutta.

Itse näen asian niin, että yritysten yhteiskuntavastuusta on aivan tervetulluttua puhua nykyistä enemmän. Mutta yhteiskuntavastuun vaatimuksiin ei tule kuulua
A) Työntekijän pitäminen palkkalistoilla, jos siihen ei ole varaa
B) Työntekijän pitämien palkkalistoilla, jos ei ole tarvetta
C) Kannattamattomien ja tarpeettomien liiketoimintalohkojen ylläpito
Itse en ylipäänsä lähtisi missään nimessä lähestymään tätä vaatimusten kautta. Tämän on lähdettävä yritysten omista arvoista ja vastuuntunnosta. Olen osittain eri mieltä kuitenkin kohdista A ja B. Ei siis vaatimuksia, mutta huonoina aikoina yritys voisi minusta yrittää pitää työntekijöistä mahdollisimman pitkään kiinni, jos ns. normiaikoina arvioidaan tarvetta olevan. C-kohdan osalta kannattamatonta ei kannata säilyttää, mutta voisiko tyytyä pienempään tuottoon kotimaassa. Toki omistajapohja usein jo globaali, joten kotimaa on häilyvä käsite tässä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Mielestäni Suomessa pitäisi ennemmin panostaa siihen, että koulutus on laadukasta, työmoraali on korkeaa, ammattitaitoa ja ahkeruutta arvostetaan ja tutkimusta, tuotekehittelyä ja markkinointia parannetaan. Siten kilpailukyky olisi kunnossa eikä esimerkiksi Viking Linen laivaa rakennettaisi Kiinassa. Suomen pitäisi olla innovatiivinen osaajien ja korkeatasoisen teknologian maa.

Juurikin näin + pitkäjänteisyys. Suurilla teollisuusyrityksillä (ja muillakin) uuden tuotteen kehittely vie 7-15 vuotta, joten olosuhteita on vakioitava yritystoiminnalle.

Hyvä kilpailukyky olisi sekä yritysten että koko valtion etu. Nyt tarvittaisiin hallitukselta uskottava strategia, jolla kilpailukyky oikeasti paranee ja työllisten määrä nousee. Työtä tarjoavia yrityksiä kannattaisi kuunnella. Investointeja Suomeen voisi edistää esimerkiksi sillä, että investointeihin käytettäviä voittorahoja ei veroteta ulos heti vaan vasta myöhemmin, kun liikevaihto suurenee ja alvit ja voittojen euromäärät nousevat. Hyvä strategia olisi hallitukselta oikeaa yhteiskuntavastuun kantamista.

Jaettavaa kakkua pitäisi saada suuremmaksi, jos ns. hyvinvointivaltio halutaan säilyttää. Sen sijaan veroja nostamalla kakku lopulta vain pienenee.

Totta ja kun vielä lisätään rakennemuutokseen liittyviä muita tekijöitä, päästäisiin Suomen kannalta hyvään tilanteeseen.
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jäin tätä suuryritysjohtajien vastuullisuutta miettimään. Tietenkin on helppo sanoa edustavansa vastuullisesti toimivaa yritystä. Sehän on erinomaista imagon rakentamista. Toinen asia kuitenkin on, miten yhteiskuntavastuu määritellään.

No miten sinä määrittelet yritysten ''yhteiskuntavastuun''? Nyt vaikutat kirjoittavan ikään kuin sellaista ei olisi. Ja kyllä, minun mielestäni yritysten yhteiskuntavastuun on ennen kaikkea ''hyväntekeväisyyttä'' yhteiskuntaa kohtaan, mistä itse yritys tai sen johto ei välttämättä itse suoraan hyödy yhtään mitenkään. En voi pakottaa yhtäkään yritystä ottamaan yhteiskuntavastuuta millään tavalla huomioon, mutta en ymmärrä myöskään mielenpahoittamisen perustetta, jos joku jossain on sitä mieltä, että yritysten tulisi toimia yhteiskuntavastuullisesti.
 

Zamboni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
No tähän voisi sanoa että oma työnantajani. Kyseessä toki hyvin pieni yritys työllistäen kolme työntekijää. Mutta tällä hetkellä homma menee niin, että työntekijöiden hyvinvointia maksimoidaan jopa yrityksen tuloksen kannalta.
Itse jaan myös tämän saman ajatuksen. Omassa työpaikassa on työntekijoitä se reilu 10, mutta kyllä pääajatuksena on, ettei kylmästi lukujen mukaan mennä, vaan mahdollisuuksien mukaan pidetään myös työntekijöistä huolta. Tottakai siihen vaikuttaa sekin asia, että esim. itsellä on n 15 askeleen matka yrityksen toimitusjohtajan ja pääomistajan luokse juttusille.

Merkittävä osa Suomen työväestoä kuitenkin on hommissa sellaisissa paikoissa, joissa jokainen tuntee toisensa ja kahvitauolla istutaan naamat vastakkain kaikkien kanssa ja jutellaan avoimesti asiosta. Mediaa kuitenkin kiinnostaa enemmän nämä usean sadan/tuhannen ihmisen työpaikat, joissa johto istuu "kasvottomina" omassa sfäärissään.
 

Jeffrey

Jäsen
Voitko esittää esimerkin yrityksestä, joka pyrkii pitämään työntekijät hyvinvoivina ihan vain hyvää hyvyyttään, eli ilman että a) lainsäädäntö tähän velvottaisi b) työntekijöitä ei pidetä hyvinvoivina ja näin tuottavina yrityksen parantuvan tuloksen tähden c) hyvinvoivilla työntekijöillä ei pyritä vaikuttamaan yrityksen brändiin, joka kasvattaa tulosta.

Ja oikeastaan vielä, että yrityksen johto ei ole mukana ikään kuin rakkaudesta itse toimialaa kohtaan (esim. pelibisneksessä), vaan jollain ns. perinteisemmällä alalla.

Jos kerta yritykset eivät nyt ''maksimoi voittoaan maksimoimalla työntekijöidensä kurjuus '' niin mikäköhän itse yrityksistä itsestään lähtöisin oleva seikka on muuttunut, kun kiistattomasti aiemmin monikin yritys on pyrkinyt maksimoimaan voittonsa työntekijöiden selkanahasta.

Voisin nimetä montakin yritystä. Esimerkiksi itse juuri nostin yrityksemme lounasedun arvoa kaikille reilulle sadalle ihmiselle, ihan vain hyvää hyvyyttäni. Esittäisin yhtiössämme myös kattavampaa työterveydenhuoltoa henkilöstöllemme, mutta valitettavasti valtiovalta käytännössä blokkaa tämän hyvää hyvyyttä tekoni. Valitettavasti jouduimme myös irtisanomaan yhden "hyvää hyvyyttämme" palkatun henkilön, koska päivittynyt työturvallisuuslainsäädäntö esti hänen mukanaolonsa edes ns. kahvinkeittohommissa.

Kommentistasi päättelen, ettet taida oikein tuntea yrityskenttää. Kyllä lähes jokainen suomalainen yritysjohtaja tekee työtään intohimosta, rakkaudesta lajiin tai itsensä haastamisen riemusta. Tämä siis myös muualla kun pelimaailmassa. Yleisesti paineet ovat niin kovat, työajat niin järjettömiä ja verotus niin kovaa, että äärimmäisen harva tuota tekee puhtaasti sen rahan takia. He ovat muuttaneet ulkomaille töihin jo hyvän aikaa sitten. Vielä harvempi tuota hommaa tekee jostain mystisestä "revitään työntekijöiden selkänahasta" syystä. Voitko muuten kertoa, mikä menestynyt yritys olisi viimeisenä näin toiminut kun näistä mainitsit? Toki vaikka Fordin tehtailla 1900-luvun alulla meininki oli kovaa, mutta niin se oli kaikkialla muuallakin noina aikoina. Tähän toki voisi heittää puujalan siitä miten sosialistiset valtiot ovat repineet hyvinvointinsa ihan kirjaimellisesti kansalaistensa selkänahoista.

Semmoisenkin salaisuuden voin kertoa "hyshys", että äärimmäisen harva yritysjohtaja haluaa maksimoida yrityksensä tulosta. He haluavat tehdä riittävän määrän työtä saadakseen tulospalkkionsa, ja tämän jälkeen viettää perheensä ja läheistensä kanssa maksimimäärän aikaa. Joku saattaa jopa tykätä harrastaa jotain, esimerkiksi golf ja kalastus on varsin suosittuja ajanvietteitä. Toistaiseksi en ole missään vielä nähnyt sellaisia bonusehtoja, jotka edellyttäisi minkään asteista kaltoinkohtelua.

Valitettavasti... ei se valtiokaan hyvää hyvyyttään vastuitansa kansalaisista kanna. Kyllä se valtionkin toimet tähtää tuloksensa (veronkannon) maksimointiin. Ei sairaista hyvää hyvyyttä pidetä huolta, vaan siitä syystä että valtio pyrkii pitämään ihmiset kiinni arjessa ja työelämässä. Ei myöskään koulutusta järjestetä hyvää hyvyyttään, vaan yritetään maksimoida työn tuottavuutta kouluttamalla ihmisiä, ja toisaalta saada erikoisalojen osaajia. Eikä sitä myöskään asuntoja tarjota hyvää hyvyyttään, vaan pyritään ehkäisemään asunnottomuutta ja parantamaan yksilön tuottavuutta tätä kautta.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös