Sanna Marinin hallitus

[Tadu]

Voitko esittää esimerkin yrityksestä, joka pyrkii pitämään työntekijät hyvinvoivina ihan vain hyvää hyvyyttään, eli ilman että a) lainsäädäntö tähän velvottaisi b) työntekijöitä ei pidetä hyvinvoivina ja näin tuottavina yrityksen parantuvan tuloksen tähden c) hyvinvoivilla työntekijöillä ei pyritä vaikuttamaan yrityksen brändiin, joka kasvattaa tulosta.

Ja oikeastaan vielä, että yrityksen johto ei ole mukana ikään kuin rakkaudesta itse toimialaa kohtaan (esim. pelibisneksessä), vaan jollain ns. perinteisemmällä alalla.

Jos kerta yritykset eivät nyt ''maksimoi voittoaan maksimoimalla työntekijöidensä kurjuus '' niin mikäköhän itse yrityksistä itsestään lähtöisin oleva seikka on muuttunut, kun kiistattomasti aiemmin monikin yritys on pyrkinyt maksimoimaan voittonsa työntekijöiden selkanahasta.

Siis eikö yritys saisi parantaa työntekijöiden hyvinvointia ilman, että siitä hyötyisi työnantaja itse, vai mikä on viestin pointti?

 

[Jakedeus]

Siis eikö yritys saisi parantaa työntekijöiden hyvinvointia ilman, että siitä hyötyisi työnantaja itse, vai mikä on viestin pointti?

Totta kai saa. Kirjoittamani oli vastaus tähän väitteeseen: '' Ylipäänsä tämä vasemmiston viljelemä "yrityksen tehtävä on tuottaa osakkeenomistajille voittoa" on erittäin väsynyt populistinen heitto. Yksikään yritys ei maksimoi voittoaan maksimoimalla työntekijöidensä kurjuus. ''

Ei tuosta heitosta tee väärää tai populista se, että voiton maksimointi ja (usein vain joidenkin) työntekijöiden hyvinvointi voivat kulkea käsikädessä.

 

[Cobol]

Ööö, ei kai Suomessakaan nyt kauhean kaukana olla tämän kaltaisesta yhteiskuntavastuusta, vaikka termiä ei olekaan vielä laajalti lanseerattu tämän kaltaisissa yhteyksissä?

Marinin yhteiskuntavastuupuheet ovat painottuneet aivan yksiselitteisesti syyllistämään irtisanomisia tekeviä yrityksiä vallitsevassa kriisissä.

Suomessa on paljon valtion, kuntien ja yritysten yhteistyötä. Kyse ei ole siitä, vaan kaipaisin enemmän mm. ympäristön suojelun ja ilmastonmuutoksen, eettisen toiminnan sekä paikallisten yhteisöjen tukemisen osalta. Silloin pääministeri ei voisi perätä yhteiskuntavastuuta tarkoittamalla sitä, että yritykset maksioivat voittojaan, kuten @Jeffrey hyvin tuo esille. Vastuu on jotain muuta.

 

[Analyzer]

Tämä on yksi näkemys. Minusta se on ennemminkin vain tulkittu niin. Totta kai yhteiskuntavastuusta puhuttaessa nousee myös kysymys, ketkä sitä mahdollisesti eivöt ole noudattaneet.

Globalisaatiota ennen yhteiskuntavastuu toteutui enemmän itsekseen. Yritykset tarvitsivat työvoimaa, eikä laitosten lopettaminen ja siirtäminen olleet useinkaan vaihtoehto. Kun yritysten kasvu ja nousu on edelleen usein aikaansaatu nyös yhteiskunnan tuella(infra,työvoima,yritystuet), niin on se ongelmallista, jos vaikeuksien edessä helposti paetaan edukkaampiin tuotantomaihin. Ymmärrän toki, että joskus se on ainoa vaihtoehto toiminnan jatkamiselle.

Yhteiskuntavastuusta voi puhua paljon laajemmassakin mittakaavassa, mutta Marin aloitti sen näillä sanoilla(case Kaipola):

”– Kun olemme koronan vuoksi nyt erittäin syvässä kriisissä ja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, herää myös kysymys, miksi juuri nyt? Oliko juuri nyt tarpeen sulkea kannattava tehdas, hän totesi.”

Ei jätä kauheasti tulkinnanvaraa? Marin on nimenomaan kritisoinut yritysten irtisanomisia kriisin keskellä.

Edit: ja sittemmin on todettu että tehtaan kannattavuus on ollut ns vesirajalla ja alan näkymät huonot. Toki UPM kokonaisuudessaan on vakavarainen ja kannattava yritys.

 

[Styge]

Amerikkalainen näkemys, jota suuryhtiöiden johtajat tukevat. Ajatus on, että yritykset sitoutuvat työntekijöiden palkkoihin ja koulutukseen investoimiseen, ympäristön suojeluub, eettinen toimintaan sekä paikallisten yhteisöjen tukemiseen.

Top U.S. CEOs say companies should put social responsibility above profit

Corporate America is responsible for providing economic benefits to all, not just its investors, the Business Roundtable group said on Monday.

www.reuters.com

Allekirjoittajina jotain 200 isoa pomoa, kuten Applen toimitusjohtaja Tim Cook, Amazonin Jeff Bezos ja Wal-Martin Doug McMillion.

Yhteiskuntavastuu on fiksu tapa ajatella tulevaisuudesta. Suomessa tullaan usein perässä, joten menee varmaan vuosia ennen asian ymmärtämistä.

Toisaalta, jos nämä yritykset maksaisivat veroja pienyritysten tapaan, niin sillä rahalla saisi aika paljon aikaan. Vaikka niitä työntekijöiden palkkojen verotukseen liittyviä.

 

[Ribarista ylös!]

Marin, aivan kuten Palmekin yritti aikoinaan, yrittää söpertää onnettomasti ja vielä kautta rantain että varsinkin yrittäjät, jotka omalla riskillään yrittävät elantonsa hankkia, jakaisivat voitoistaan ikään kuin hyvää hyvyyttää ollakseen yhteiskuntavastuullisia, osan (Palmehan halusi osan AY-järjestöille) mm. niille joilla ei ole osaa eikä arpaa yrityksen tuloksen teossa ja niille, joilla menee huonosti ja jopa niille joita eivät työt edes kiinnosta. Sanoisi vaan suoraan mitä tarkoittaa eikä yrittäisi olla tekonokkela ja samalla vastuuton puheistaan.

 

[RexHex]

Voitko esittää esimerkin yrityksestä, joka pyrkii pitämään työntekijät hyvinvoivina ihan vain hyvää hyvyyttään, eli ilman että a) lainsäädäntö tähän velvottaisi b) työntekijöitä ei pidetä hyvinvoivina ja näin tuottavina yrityksen parantuvan tuloksen tähden c) hyvinvoivilla työntekijöillä ei pyritä vaikuttamaan yrityksen brändiin, joka kasvattaa tulosta.

No tähän voisi sanoa että oma työnantajani. Kyseessä toki hyvin pieni yritys työllistäen kolme työntekijää. Mutta tällä hetkellä homma menee niin, että työntekijöiden hyvinvointia maksimoidaan jopa yrityksen tuloksen kannalta.

Ehkä huono esimerkki kun ei voi yritystä nimetä, mutta työnantaja on sitä mieltä, että jos asiakkaat ovat hankalia ja aiheuttavat mielipahaa työntekijöille niin se on soronoo, vaikka toista asiakasta ei olisi tilalle ja tulos siitä heikkenisi.

Toki ehkä tuo b-kohta menee tähän raamiin ja siksi tekee viestistäni turhan.

 

[Jymäkkä]

Yhteiskuntavastuusta voi puhua paljon laajemmassakin mittakaavassa, mutta Marin aloitti sen näillä sanoilla(case Kaipola):

”– Kun olemme koronan vuoksi nyt erittäin syvässä kriisissä ja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, herää myös kysymys, miksi juuri nyt? Oliko juuri nyt tarpeen sulkea kannattava tehdas, hän totesi.”

Ei jätä kauheasti tulkinnanvaraa? Marin on nimenomaan kritisoinut yritysten irtisanomisia kriisin keskellä.

Edit: ja sittemmin on todettu että tehtaan kannattavuus on ollut ns vesirajalla ja alan näkymät huonot. Toki UPM kokonaisuudessaan on vakavarainen ja kannattava yritys.

Joo, kyllä mä tuon hyväksyn. Tämä jatko ehkä Marinilla kuitenkin kumpuaa enemmän Kaipolan synnyttämästä reaktiosta ja tarpeesta nostaa asiaa esiin kuin syyttelystä. Vaikka mistä minä tiedän, kyllähän Sanna vasenta laitaa on demarimittarillakin. Minuakin kuitenkin tämä asia huolettaa. Ei tässä tarvitse siihen tyytyä, että yritykset tekee mitä lystäävät. Asiaa kannattaa nostaa esiin ja pyrkiä ohjaamaan kaikille parempaan suuntaan.

 

[Cobol]

Toisaalta, jos nämä yritykset maksaisivat veroja pienyritysten tapaan, niin sillä rahalla saisi aika paljon aikaan. Vaikka niitä työntekijöiden palkkojen verotukseen liittyviä.

Lain mukaan toimivat. Amazon maksaa maailmassa jotain 4 mrd veroja. Ei paljon ja paljon... Mukana ei ole tuloveroa. Bezos laittoi joku aika sitten 10 mrd ilmastonsuojeluun. Amerikkalainen tapa on hyväntekeväisyys.

 

[Analyzer]

Joo, kyllä mä tuon hyväksyn. Tämä jatko ehkä Marinilla kuitenkin kumpuaa enemmän Kaipolan synnyttämästä reaktiosta ja tarpeesta nostaa asiaa esiin kuin syyttelystä. Vaikka mistä minä tiedän, kyllähän Sanna vasenta laitaa on demarimittarillakin. Minuakin kuitenkin tämä asia huolettaa. Ei tässä tarvitse siihen tyytyä, että yritykset tekee mitä lystäävät. Asiaa kannattaa nostaa esiin ja pyrkiä ohjaamaan kaikille parempaan suuntaan.

Voit olla oikeassa, mutta mikäli Marin haluaa keskustella tästä yhteiskuntavastuusta laajemmallakin perspektiivillä kuin vain irtisanomisiin liittyen, niin silloin hänen retoriikkansa on epäonnistunutta.

Itse näen asian niin, että yritysten yhteiskuntavastuusta on aivan tervetulluttua puhua nykyistä enemmän. Mutta yhteiskuntavastuun vaatimuksiin ei tule kuulua
A) Työntekijän pitäminen palkkalistoilla, jos siihen ei ole varaa
B) Työntekijän pitämien palkkalistoilla, jos ei ole tarvetta
C) Kannattamattomien ja tarpeettomien liiketoimintalohkojen ylläpito

 

[Ollakseni]

Linkki: https://twitter.com/MariaOhisalo/status/1309535014904836096?s=19

Kappas Maria Ohisalolta järkeviä kommentteja tähän yhteiskuntavastuuseen yms. liittyen.

 

[Jymäkkä]

Voit olla oikeassa, mutta mikäli Marin haluaa keskustella tästä yhteiskuntavastuusta laajemmallakin perspektiivillä kuin vain irtisanomisiin liittyen, niin silloin hänen retoriikkansa on epäonnistunutta.

Itse näen asian niin, että yritysten yhteiskuntavastuusta on aivan tervetulluttua puhua nykyistä enemmän. Mutta yhteiskuntavastuun vaatimuksiin ei tule kuulua
A) Työntekijän pitäminen palkkalistoilla, jos siihen ei ole varaa
B) Työntekijän pitämien palkkalistoilla, jos ei ole tarvetta
C) Kannattamattomien ja tarpeettomien liiketoimintalohkojen ylläpito

Itse en ylipäänsä lähtisi missään nimessä lähestymään tätä vaatimusten kautta. Tämän on lähdettävä yritysten omista arvoista ja vastuuntunnosta. Olen osittain eri mieltä kuitenkin kohdista A ja B. Ei siis vaatimuksia, mutta huonoina aikoina yritys voisi minusta yrittää pitää työntekijöistä mahdollisimman pitkään kiinni, jos ns. normiaikoina arvioidaan tarvetta olevan. C-kohdan osalta kannattamatonta ei kannata säilyttää, mutta voisiko tyytyä pienempään tuottoon kotimaassa. Toki omistajapohja usein jo globaali, joten kotimaa on häilyvä käsite tässä.

 

[Hamu]

Amerikkalainen näkemys, jota suuryhtiöiden johtajat tukevat. Ajatus on, että yritykset sitoutuvat työntekijöiden palkkoihin ja koulutukseen investoimiseen, ympäristön suojeluub, eettinen toimintaan sekä paikallisten yhteisöjen tukemiseen.

Top U.S. CEOs say companies should put social responsibility above profit

Corporate America is responsible for providing economic benefits to all, not just its investors, the Business Roundtable group said on Monday.

www.reuters.com

Allekirjoittajina jotain 200 isoa pomoa, kuten Applen toimitusjohtaja Tim Cook, Amazonin Jeff Bezos ja Wal-Martin Doug McMillion.

Yhteiskuntavastuu on fiksu tapa ajatella tulevaisuudesta. Suomessa tullaan usein perässä, joten menee varmaan vuosia ennen asian ymmärtämistä.

Jäin tätä suuryritysjohtajien vastuullisuutta miettimään. Tietenkin on helppo sanoa edustavansa vastuullisesti toimivaa yritystä. Sehän on erinomaista imagon rakentamista. Toinen asia kuitenkin on, miten yhteiskuntavastuu määritellään.

Jos vastuullisuuteen riittää, että toimii lakien mukaan ja maksaa verot, esimerkiksi UPM lienee hyvin vastuullinen. Uskoakseni se on ainakin yhtä "vastuullinen" kuin Apple ynnä muut.

Mitä yhteiskuntavastuu siis käytännössä Suomessa merkitsee? Työpaikkoja ei saa vähentää, vaikka yrityksellä menisi huonosti? Lomauttaa ei saa, vaikka töitä ei ole tarjota? Yrityksen tulee harjoittaa hyväntekeväisyyttä?

Mielestäni Suomessa pitäisi ennemmin panostaa siihen, että koulutus on laadukasta, työmoraali on korkeaa, ammattitaitoa ja ahkeruutta arvostetaan ja tutkimusta, tuotekehittelyä ja markkinointia parannetaan. Siten kilpailukyky olisi kunnossa eikä esimerkiksi Viking Linen laivaa rakennettaisi Kiinassa. Suomen pitäisi olla innovatiivinen osaajien ja korkeatasoisen teknologian maa.

Hyvä kilpailukyky olisi sekä yritysten että koko valtion etu. Nyt tarvittaisiin hallitukselta uskottava strategia, jolla kilpailukyky oikeasti paranee ja työllisten määrä nousee. Työtä tarjoavia yrityksiä kannattaisi kuunnella. Investointeja Suomeen voisi edistää esimerkiksi sillä, että investointeihin käytettäviä voittorahoja ei veroteta ulos heti vaan vasta myöhemmin, kun liikevaihto suurenee ja alvit ja voittojen euromäärät nousevat. Hyvä strategia olisi hallitukselta oikeaa yhteiskuntavastuun kantamista.

Jaettavaa kakkua pitäisi saada suuremmaksi, jos ns. hyvinvointivaltio halutaan säilyttää. Sen sijaan veroja nostamalla kakku lopulta vain pienenee.

 

[Cobol]

Mielestäni Suomessa pitäisi ennemmin panostaa siihen, että koulutus on laadukasta, työmoraali on korkeaa, ammattitaitoa ja ahkeruutta arvostetaan ja tutkimusta, tuotekehittelyä ja markkinointia parannetaan. Siten kilpailukyky olisi kunnossa eikä esimerkiksi Viking Linen laivaa rakennettaisi Kiinassa. Suomen pitäisi olla innovatiivinen osaajien ja korkeatasoisen teknologian maa.

Juurikin näin + pitkäjänteisyys. Suurilla teollisuusyrityksillä (ja muillakin) uuden tuotteen kehittely vie 7-15 vuotta, joten olosuhteita on vakioitava yritystoiminnalle.

Hyvä kilpailukyky olisi sekä yritysten että koko valtion etu. Nyt tarvittaisiin hallitukselta uskottava strategia, jolla kilpailukyky oikeasti paranee ja työllisten määrä nousee. Työtä tarjoavia yrityksiä kannattaisi kuunnella. Investointeja Suomeen voisi edistää esimerkiksi sillä, että investointeihin käytettäviä voittorahoja ei veroteta ulos heti vaan vasta myöhemmin, kun liikevaihto suurenee ja alvit ja voittojen euromäärät nousevat. Hyvä strategia olisi hallitukselta oikeaa yhteiskuntavastuun kantamista.

Jaettavaa kakkua pitäisi saada suuremmaksi, jos ns. hyvinvointivaltio halutaan säilyttää. Sen sijaan veroja nostamalla kakku lopulta vain pienenee.

Totta ja kun vielä lisätään rakennemuutokseen liittyviä muita tekijöitä, päästäisiin Suomen kannalta hyvään tilanteeseen.

 

[Jakedeus]

Jäin tätä suuryritysjohtajien vastuullisuutta miettimään. Tietenkin on helppo sanoa edustavansa vastuullisesti toimivaa yritystä. Sehän on erinomaista imagon rakentamista. Toinen asia kuitenkin on, miten yhteiskuntavastuu määritellään.

No miten sinä määrittelet yritysten ''yhteiskuntavastuun''? Nyt vaikutat kirjoittavan ikään kuin sellaista ei olisi. Ja kyllä, minun mielestäni yritysten yhteiskuntavastuun on ennen kaikkea ''hyväntekeväisyyttä'' yhteiskuntaa kohtaan, mistä itse yritys tai sen johto ei välttämättä itse suoraan hyödy yhtään mitenkään. En voi pakottaa yhtäkään yritystä ottamaan yhteiskuntavastuuta millään tavalla huomioon, mutta en ymmärrä myöskään mielenpahoittamisen perustetta, jos joku jossain on sitä mieltä, että yritysten tulisi toimia yhteiskuntavastuullisesti.

 

[Zamboni]

No tähän voisi sanoa että oma työnantajani. Kyseessä toki hyvin pieni yritys työllistäen kolme työntekijää. Mutta tällä hetkellä homma menee niin, että työntekijöiden hyvinvointia maksimoidaan jopa yrityksen tuloksen kannalta.

Itse jaan myös tämän saman ajatuksen. Omassa työpaikassa on työntekijoitä se reilu 10, mutta kyllä pääajatuksena on, ettei kylmästi lukujen mukaan mennä, vaan mahdollisuuksien mukaan pidetään myös työntekijöistä huolta. Tottakai siihen vaikuttaa sekin asia, että esim. itsellä on n 15 askeleen matka yrityksen toimitusjohtajan ja pääomistajan luokse juttusille.

Merkittävä osa Suomen työväestoä kuitenkin on hommissa sellaisissa paikoissa, joissa jokainen tuntee toisensa ja kahvitauolla istutaan naamat vastakkain kaikkien kanssa ja jutellaan avoimesti asiosta. Mediaa kuitenkin kiinnostaa enemmän nämä usean sadan/tuhannen ihmisen työpaikat, joissa johto istuu "kasvottomina" omassa sfäärissään.

 

[Jeffrey]

Voitko esittää esimerkin yrityksestä, joka pyrkii pitämään työntekijät hyvinvoivina ihan vain hyvää hyvyyttään, eli ilman että a) lainsäädäntö tähän velvottaisi b) työntekijöitä ei pidetä hyvinvoivina ja näin tuottavina yrityksen parantuvan tuloksen tähden c) hyvinvoivilla työntekijöillä ei pyritä vaikuttamaan yrityksen brändiin, joka kasvattaa tulosta.

Ja oikeastaan vielä, että yrityksen johto ei ole mukana ikään kuin rakkaudesta itse toimialaa kohtaan (esim. pelibisneksessä), vaan jollain ns. perinteisemmällä alalla.

Jos kerta yritykset eivät nyt ''maksimoi voittoaan maksimoimalla työntekijöidensä kurjuus '' niin mikäköhän itse yrityksistä itsestään lähtöisin oleva seikka on muuttunut, kun kiistattomasti aiemmin monikin yritys on pyrkinyt maksimoimaan voittonsa työntekijöiden selkanahasta.

Voisin nimetä montakin yritystä. Esimerkiksi itse juuri nostin yrityksemme lounasedun arvoa kaikille reilulle sadalle ihmiselle, ihan vain hyvää hyvyyttäni. Esittäisin yhtiössämme myös kattavampaa työterveydenhuoltoa henkilöstöllemme, mutta valitettavasti valtiovalta käytännössä blokkaa tämän hyvää hyvyyttä tekoni. Valitettavasti jouduimme myös irtisanomaan yhden "hyvää hyvyyttämme" palkatun henkilön, koska päivittynyt työturvallisuuslainsäädäntö esti hänen mukanaolonsa edes ns. kahvinkeittohommissa.

Kommentistasi päättelen, ettet taida oikein tuntea yrityskenttää. Kyllä lähes jokainen suomalainen yritysjohtaja tekee työtään intohimosta, rakkaudesta lajiin tai itsensä haastamisen riemusta. Tämä siis myös muualla kun pelimaailmassa. Yleisesti paineet ovat niin kovat, työajat niin järjettömiä ja verotus niin kovaa, että äärimmäisen harva tuota tekee puhtaasti sen rahan takia. He ovat muuttaneet ulkomaille töihin jo hyvän aikaa sitten. Vielä harvempi tuota hommaa tekee jostain mystisestä "revitään työntekijöiden selkänahasta" syystä. Voitko muuten kertoa, mikä menestynyt yritys olisi viimeisenä näin toiminut kun näistä mainitsit? Toki vaikka Fordin tehtailla 1900-luvun alulla meininki oli kovaa, mutta niin se oli kaikkialla muuallakin noina aikoina. Tähän toki voisi heittää puujalan siitä miten sosialistiset valtiot ovat repineet hyvinvointinsa ihan kirjaimellisesti kansalaistensa selkänahoista.

Semmoisenkin salaisuuden voin kertoa "hyshys", että äärimmäisen harva yritysjohtaja haluaa maksimoida yrityksensä tulosta. He haluavat tehdä riittävän määrän työtä saadakseen tulospalkkionsa, ja tämän jälkeen viettää perheensä ja läheistensä kanssa maksimimäärän aikaa. Joku saattaa jopa tykätä harrastaa jotain, esimerkiksi golf ja kalastus on varsin suosittuja ajanvietteitä. Toistaiseksi en ole missään vielä nähnyt sellaisia bonusehtoja, jotka edellyttäisi minkään asteista kaltoinkohtelua.

Valitettavasti... ei se valtiokaan hyvää hyvyyttään vastuitansa kansalaisista kanna. Kyllä se valtionkin toimet tähtää tuloksensa (veronkannon) maksimointiin. Ei sairaista hyvää hyvyyttä pidetä huolta, vaan siitä syystä että valtio pyrkii pitämään ihmiset kiinni arjessa ja työelämässä. Ei myöskään koulutusta järjestetä hyvää hyvyyttään, vaan yritetään maksimoida työn tuottavuutta kouluttamalla ihmisiä, ja toisaalta saada erikoisalojen osaajia. Eikä sitä myöskään asuntoja tarjota hyvää hyvyyttään, vaan pyritään ehkäisemään asunnottomuutta ja parantamaan yksilön tuottavuutta tätä kautta.

 

[teroz]

Ah ilmassa taas patoutuvaa herravihaa, koska kaikki ”herrat” vaan riistää ja pihviä syödessään nauraa räkäisesti, kun voi taas onnitella itseään voiton Maksimoinnista Ja työntekijöidensä pahoinvoinnista.

Onneksi yllä myös järjen ääntä ja syvempää näkökulmaa aihealueelta, kiitos siitä.

 

[peruspata]

Ah ilmassa taas patoutuvaa herravihaa, koska kaikki ”herrat” vaan riistää ja pihviä syödessään nauraa räkäisesti, kun voi voittoa maksimoidessaan nauraa työntekijöidensä pahoinvoinnille.

Onneksi yllä myös järjen ääntä ja syvempää näkökulmaa aihealueelta, kiitos siitä.

Ikävää on, että herravihaa on nyt melko korkeissa vastuutehtävissä tässä maassa. Asetelma alkaa olla oikeasti jo huolettava, eikä hallituksen päätä käännä enää mikään. Ilmeisesti nyt on aika toteuttaa agendaa kiireellä niin kauan kuin Keskusta vielä sallii tapahtuvan.

Hetut, hanhet, liikennemerkit ja liharuokaverot kannattaisi nyt unohtaa tärkeämpien asioiden tieltä. Mitäs veikkaatte, kuinka käy?

 

[BigRedCat]

Jos kerta yritykset eivät nyt ''maksimoi voittoaan maksimoimalla työntekijöidensä kurjuus '' niin mikäköhän itse yrityksistä itsestään lähtöisin oleva seikka on muuttunut, kun kiistattomasti aiemmin monikin yritys on pyrkinyt maksimoimaan voittonsa työntekijöiden selkanahasta.

Joku voisi huomauttaa, että "moni valtio" on myös repinyt kansalaisten ja työntekijöiden selkänahasta yhtä ja toista. Natsi-Saksassakin "yhteiskuntavastuu" oli/olisi hieman eri asia kuin demari-Suomessa. Myös yrityksissä on ollut eroja.

Muuten kannattaa kerrata Marxin perustelu tuosta työväen kurjistumisesta kun "yrittäjät repii selkänahasta" ja sen jälkeen se, miksi yhtä fiksua nimimerkkiä mukaillen empiria ja historia osoittivat hänen näkemyksensä vääräksi.

 

[dana77]

Amerikkalainen näkemys, jota suuryhtiöiden johtajat tukevat. Ajatus on, että yritykset sitoutuvat työntekijöiden palkkoihin ja koulutukseen investoimiseen, ympäristön suojeluub, eettinen toimintaan sekä paikallisten yhteisöjen tukemiseen.

Allekirjoittajina jotain 200 isoa pomoa, kuten Applen toimitusjohtaja Tim Cook, Amazonin Jeff Bezos ja Wal-Martin Doug McMillion.

Yhteiskuntavastuu on fiksu tapa ajatella tulevaisuudesta. Suomessa tullaan usein perässä, joten menee varmaan vuosia ennen asian ymmärtämistä.

Nähdäkseni se ainoa oikea tapa miten yritykset Suomessa hoitajat eettisen toiminnan, ihmisten turvan työttömyyden varalle, kaikkien ihmisten kouluttamisen ja ympäristön suojelun on se, että ne maksavat ihan helvetisti veroja sellaiselle abstraktille toimijalle kuin valtio, joka sitten keskitetysti hoitaa asian käytännössä. Mitään kaksinkertaista vastuuta ei hyvinvointiyhteiskunnassa yrityksillä pitäisi olla. Asian voisi muotoilla niin että yritykset ovat Suomessa hoitaneet yhteiskuntavastuunsa maksamalla verot. Jossain banaanitasavallassa ei asia ehkä ole näin.

 

[dana77]

En voi pakottaa yhtäkään yritystä ottamaan yhteiskuntavastuuta millään tavalla huomioon, mutta en ymmärrä myöskään mielenpahoittamisen perustetta, jos joku jossain on sitä mieltä, että yritysten tulisi toimia yhteiskuntavastuullisesti.

Miksi nimenomaan yritysten sopisi toimia näin eli harrastaa hyväntekeväisyyttä? Miksei kukaan sano, että tällaiset korona-ajat pitäisi hanskat sillä että ihmiset harjoittavat hyväntekeväisyyttä, eikä vastuuta ulkoisteta valtiolle tai yrityksille? Miksi yhteiskuntavastuu on juuri yrityksillä eikä yksittäisillä ihmisillä? Ihmiset ne yritykset omistavat. Miksi siis vain yrityksiä omistavat ihmiset ovat yhteiskuntavastuussa eikä kaikki? Onko se vaan kätevää että vastuussa on aina joku muu jolloin kyseessä ei ole oma vika? Kysyin jo aiemmin että ostatko sinä nurmikon leikkausta jos et sitä tarvi? Eikö se olisi yhteiskuntavastuullista?

 

[Cobol]

Nähdäkseni se ainoa oikea tapa miten yritykset Suomessa hoitajat eettisen toiminnan, ihmisten turvan työttömyyden varalle, kaikkien ihmisten kouluttamisen ja ympäristön suojelun on se, että ne maksavat ihan helvetisti veroja sellaiselle abstraktille toimijalle kuin valtio, joka sitten keskitetysti hoitaa asian käytännössä. Mitään kaksinkertaista vastuuta ei hyvinvointiyhteiskunnassa yrityksillä pitäisi olla. Asian voisi muotoilla niin että yritykset ovat Suomessa hoitaneet yhteiskuntavastuunsa maksamalla verot. Jossain banaanitasavallassa ei asia ehkä ole näin.

Suomessa pitkälti näin. Mutta se mitä tarkoitan, on valtioneuvoston jäsenten ja yritysten vuoropuhelu Suomen tulevaisuudesta. Isoista asioista. Vuoropuhelua ei ole nokittaminen pääministerin toimesta tai muusta suunnasta tosiasiallisesti sillä, että yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan velvollisuutta olla irtisanomatta juuri sillä hetkellä. Sehän on poliittista sanelua, jota esimerkiksi Rinteen tai Marinin johtama valtio ei noudata määräysvallassaan olevissa yrityksissä.

Yksi esimerkki. Yritykset pyrkivät toimimaan pääosin ympäristövaikutukset huomioiden taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Valtion tulee ympäristövaikutuksiin liittyen mahdollistaa yhä puhtaampi toiminta lainsäädännöllä. Ja tästä olisi hyvä keskustella avoimesti, kuluttajiakaan unohtamatta. Vastaavia esimerkkejä on paljon muitakin.

 

[dana77]

Suomessa pitkälti näin. Mutta se mitä tarkoitan, on valtioneuvoston jäsenten ja yritysten vuoropuhelu Suomen tulevaisuudesta. Isoista asioista. Vuoropuhelua ei ole nokittaminen pääministerin toimesta tai muusta suunnasta tosiasiallisesti sillä, että yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan velvollisuutta olla irtisanomatta juuri sillä hetkellä. Sehän on poliittista sanelua, jota esimerkiksi Rinteen tai Marinin johtama valtio ei noudata määräysvallassaan olevissa yrityksissä.

Yksi esimerkki. Yritykset pyrkivät toimimaan pääosin ympäristövaikutukset huomioiden taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Valtion tulee ympäristövaikutuksiin liittyen mahdollistaa yhä puhtaampi toiminta lainsäädännöllä. Ja tästä olisi hyvä keskustella avoimesti, kuluttajiakaan unohtamatta. Vastaavia esimerkkejä on paljon muitakin.

Olen sitä mieltä että se on hyvä että yritykset osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vaikka lähtökohtaisesti asia Suomessa hoituu niinkin yksinkertaisesti että edunvalvontajärjestlt kuten EK, Suomen yrittäjät ja Keskuskauppakamari koulukaverini johdolla tuovat esiin näkemyksiään eli suomeksi lobbaavat niin pidän myös arvostettavana että esim Nalle Wahlroos kertoo näkemyksensä vaikkei sillä kavereita kerää. Tästä huolimatta kuvittelen että kyllä meidän päättäjämme tietävät tai ainakin heidän pitäisi tietää että mitä yritysten tarpeet ovat ilmankin.

 

[Cobol]

Olen sitä mieltä että se on hyvä että yritykset osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vaikka lähtökohtaisesti asia Suomessa hoituu niinkin yksinkertaisesti että edunvalvontajärjestlt kuten EK, Suomen yrittäjät ja Keskuskauppakamari koulukaverini johdolla tuovat esiin näkemyksiään eli suomeksi lobbaavat niin pidän myös arvostettavana että esim Nalle Wahlroos kertoo näkemyksensä vaikkei sillä kavereita kerää. Tästä huolimatta kuvittelen että kyllä meidän päättäjämme tietävät tai ainakin heidän pitäisi tietää että mitä yritysten tarpeet ovat ilmankin.

Muuten pitkälti samaa mieltä, mutta ei meidän päättäjät tiedä yritysten tarpeita ilman, että ne kerrotaan. Esimerkiksi työllisyyteen ja rakennemuutokseen liittyvät asiat ovat monimutkaisia. Noin karkeasti 80 prosenttia yrityksistä on sitä mieltä, että hallitus ei kykene tekemään työllisyyttä ja Suomen kilpailukykyä parantavia ratkaisuja. En minä pidä hallituksen ilkeytenä osaamattomuuta.

On paljon kyse myös siitä, että vaikutuksia ei tunneta, ja siksi ratkaisuja ei löydetä. Isa menee poliittisen linjauksen piikkiin - kuten vasemmistovetoinen hallitus ei laske tilapäisesti Suomessa alv:tä tai nosta kotitalousvähennysta. Luulen, että hallitus oli tuossa sitä mieltä, että verojen laskeminen on huono keino elvyyttää. Ymmärtämättä, että alv:n laskeminen ja kotitalousvähennys vaikuttavat paljon nimenomaan yhteen hallituksen tavoitteeseen, työllisyyteen.