Sanna Marinin hallitus

[erku]

Jos vaikkapa @erku omaa ihan oikeasti parempaa tietoa kuin Koskinen, siitä vaan. Ei vaan taida omata.

En varmasti omaakaan, mutta sentään ymmärrän Koskisen näkemykset, etten tee sinun tapaan virheellisiä tulkintoja. Sinähän siis väitit, että Suomi on ainoa länsimaa, jossa poliittiset lakot ovat sallittuja. Tuo.on yksinkertaisesti paskapuhetta. Monissa länsimaissa poliittiset lakot ovat sallittuja. Näitä poliittisia lakkoja toki on säännelty eti tavalla eri maissa, mutta ei sääntely sitä tarkoita, että ne eivät olisi ollenkaan sallittuja. Eihän Suomessakaan poliittista lakko-oikeutta ole kaikilla, vasn esimerkiksi virkamiehet on rajattu kyseisen lakko-oikeuden ulkopuolelle.

 

[Cobol]

En varmasti omaakaan, mutta sentään ymmärrän Koskisen näkemykset, etten tee sinun tapaan virheellisiä tulkintoja.

Tämän toki korjasinkin. Suomi olikin ainoa, jossa poliittisen lakon voi laittaa pystyyn aiheesta kuin aiheesta, vaikka se ei mitenkään liittyisi työelämään. Muualla Euroopassa tätä on rajoitettu. Se mikä ei muutu, on Suomen asema. Se on edelleen heikoin.

Ja poliittisia lakkoja on riittänyt:

Poliittiset lakot moninkertaistivat työtaisteluihin liittyvät työaikamenetykset vuonna 2018 - Elinkeinoelämän keskusliitto

Vuonna 2018 työtaistelujen yleisin syy oli poliittiset lakot. Suurimmaksi osaksi poliittisten lakkojen vuoksi yksityisellä sektorilla työtaisteluihin osallistuneiden työntekijöiden määrä ja työaikamenetykset yli kymmenkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna.

ek.fi

"Poliittisten lakkojen yleisyys Suomessa on huolestuttavaa, sillä esimerkiksi Ruotsissa poliittisten lakkojen vuoksi ei menetetty viime vuonna yhtään päivää, EK:n johtaja Ilkka Oksala vertaa. Lakoista lähes puolet eli 44 kappaletta olivat laittomia. Ruotsissa oli viime vuonna nolla laitonta lakkoa".

Kuten totesin, poliittisista ja laittomista lakoista on päästävä eroon. Kielto ja sanktiot sellaisiksi, että niillä on vaikutusta. Näissä laittomuuksissa ei ole mitään puolustettavaa.

 

[Ollakseni]

Ainakin Ranskassa on ihan viime vuosinakin ollut isoja poliittisia lakkoja, ehkä ne on olleet laittomia, mutta millaisia rangaistukset ovat olleet?

Lisäys: muutenkin pienellä googlettelulla käy selväksi että poliittiset lakot ovat sallittuja monissa "länsimaissa".

Poliittiset lakot ovat laittomia samoin tukilakot yleisesti ellei kyse ole samasta yrityksestä ("except when taking place within the same enterprise or group"). Samoin ovat seuraavat muutkin lakkotyypit:

-Go slow or work-to-rule
-Sit-in or occupation
-Picketing
-Lock-out

Ranskan laissa on sinällään laajat lakko-oikeudet sillä lakko-oikeus löytyy perustuslaista, mutta yksityisen sektorin puolella näitä ei ole säädetty lakiin vaan mennään katsomaan lakihistoriaa. Siellä voidaan sanoa lakon olevan laiton jos työntekijöiden vaatimukset ovat "unreasonable" tai "excessive".

Julkisella puolella seuraavat vaatimukset lakkoilulle:
The right to strike is restricted in the public services by special regulations:
• only representative unions can initiate a strike
• advance notice of 5 days must be given
• rotating strikes are prohibited

Strike rules in the EU27 and beyond | etui

Collective action is, still today, very much linked to the highly specific national industrial relations systems which means that trade unions in Europe have to act within the national “legislative” boundaries, while seeking to coordinate national actions on a trans-national scale in such a way...

www.etui.org

Sakoista ei löytynyt oikein mitään lyhyellä googletuksella.

 

[Cobol]

Poliittisten ja laittomien lakkojen osalta vasemmalla on kova halu pitää tilanne nykyisenä. Lakon voi laittaa pystyyn kun haluaa ja jos se on laiton, korvaukset ovat matalat. Ja kyllä vasemmalla tiedetään, mistä on kyse. Kun Sipilän hallitus pyrki saamaan Suomen työmarkkinoita ja ylipäätään Suomea kuntoon, SAK ja osin muu ay-liike otti poliittiset ohjat ja vastasi lakoilla tai niillä uhkaamalla.

Näin hallitus saa isoissa päätöksissä vastaansa vasemmistolaisen ay-liikkeen aina, kun yritetään tehdä rakenteellisia uudistuksia. Siis niitä, jotka ovat oikeastaan kaikkien mielestä välttämättömiä. Erilaiset vesitykset johtavat lopulta siihen, että oikeastaan mitään ei saada aikaiseksi. Pahimmillaan on yleislakon uhka päällä. Tämä halvaannuttaa uudistustyön, jota olisi ehdottomasti tehtävä.

Näistä pitäisi päästä yli. On jo yli 100 vuotta, kun kansalaissota/luokkasota/vapaussota päättyi. Yhdessä eteenpäin, se vaan olisi välttämätöntä. Koronan jälkeinen maailma on mm. viennille iso haaste. Samoin Suomeen tarvittava rakennemuutos ja noin 3-4 jättiluokan uudistusta, joista pitäisi päästä puhumaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan ainakin jotain tälläkin hallituskaudella.

 

[Lättykiekko]

Tämä menee nyt todella korkean tason pohdinnaksi, eli palstalaisten alin desiili älkää vaivautuko lukemaan.

Poliitikot tekevät päätöksiä suboptimoimalla, lopputulos on heidän mielestään äänien maksimointi max. 5v säteellä. Tämä ei ole optimaalinen lopputulos Suomelle, kun vallassa poukkoillaan vasemmalta oikealle.

Samahan voidaan katsoa tapahtuvan talousalueen sisällä, esim. EU:ssa vain tietty määrä hallituksia saavat hyötyä tästä suboptimoinnista, esim. Irlannin yhteisöveron kilpailuvaltti menetetään mikäli kaikki maat laskevat yhteisöverot minimiin.

Talouspoliittisesti yksilön kannalta katsoessa kannattaisi optimoida asuinmaa elämäntilanteen mukaan. Jos olet työikäinen, kannattaa muuttaa Sveitsiin. Normaalit ylemmät toimihenkilöt tienaavat 6-7k€ nettona. Toisaalta eläkeläisenä tai sairastuessa kannattaa muuttaa takaisin Suomeen, jolloin sairaanhoito on ilmaista.

Tässä tulee esille vasemmiston heikkous, jotta voidaan kustantaa heikoimpien hyvinvointi, tarvitsee houkutella ylempää keskikastia asumaan ja maksamaan veroja. Tiettyyn rajaan asti tämä lypsäminen onnistuu, mutta viimeistään kun veroprosentti nousee 100% tasolle on viimeinenkin yhteiskunnan nettomaksaja kaikonnut yhteiskunnasta. Kannattaako hirttäytyä vasemmistopolitiikkaan?

 

[heavy]

Näkemykseni perustuu esimerkiksi työoikeuden professori Seppo Koskisen haastatteluun,

Esim. tälläinen valtioneuvoston paperi kertoo mm.
- "Puhtaasti poliittiset työtaistelut ovat kiellettyjä Saksassa, Itävallassa ja Alankomaissa. Belgiassa ne sen sijaan voivat tietyissä tapauksissa olla laillisia."
- "Norjassa puhtaan poliittiset työtaistelut ovat sallittuja ilman rajoituksia"
- "Puhtaasti poliittiset lakot ovat Irlannissa laillisia, kun taas Yhdistyneessä kuningaskunnassa ne ovat laittomia, samoin Kyproksella".
- "Puhtaasti poliittinen työtaistelu on laiton kaikkialla muualla Etelä-Euroopassa paitsi Italiassa".

Näin olllen julistan työoikeuden professori Seppo Koskisen epäluotettavaksi lähteeksi.

 

[Cobol]

Esim. tälläinen valtioneuvoston paperi kertoo mm.
- "Puhtaasti poliittiset työtaistelut ovat kiellettyjä Saksassa, Itävallassa ja Alankomaissa. Belgiassa ne sen sijaan voivat tietyissä tapauksissa olla laillisia."
- "Norjassa puhtaan poliittiset työtaistelut ovat sallittuja ilman rajoituksia"
- "Puhtaasti poliittiset lakot ovat Irlannissa lail-lisia, kun taas Yhdistyneessä kuningaskunnassa ne ovat laittomia, samoin Kyproksella".
- "Puhtaasti poliittinen työtaistelu on laiton kaikkialla muualla Etelä-Euroopassa paitsi Italiassa".

Näin olllen julistan työoikeuden professori Seppo Koskisen epäluotettavaksi lähteeksi.

Tuo valtioneuvoston paperi on vuodelta 2011. Koskisen haastattelu sen sijaan vuodelta 2018. En tiedä onko tilanne muuttunut ja jos on, mitä maita se koskee ja millaisia ovat muutokset. Tarkistin siksi Ruotsin tilanteen ja ainakin vielä 2019 oli poliittiset lakot sallittuja useiden lähteiden mukaan. Tämä oli itselleni yllätys ja sen osalta ainakin Koskinen oli väärässä.

Poliittisten ja laittomien lakkojen vahingollisuudesta Suomessa, jossa tavara kulku on helppo estää satamissa, en mieltäni muuta ja pidän niitä täysin vääränä aseena painostaa ennen kaikkea parlamentaarisesti valittua eduskuntaan ja valtioneuvostoa.

 

[erku]

Kun Sipilän hallitus pyrki saamaan Suomen työmarkkinoita ja ylipäätään Suomea kuntoon, SAK ja osin muu ay-liike otti poliittiset ohjat ja vastasi lakoilla tai niillä uhkaamalla.

Näin hallitus saa isoissa päätöksissä vastaansa vasemmistolaisen ay-liikkeen aina, kun yritetään tehdä rakenteellisia uudistuksia. Siis niitä, jotka ovat oikeastaan kaikkien mielestä välttämättömiä.

Sipilän hallituksen aikana poliittisellä lakolla vastustettiin 2015 ns. pakkolakeja ja 2018 aktiivimallia. Minusta pitää olla aika pahasti vieraantunut todellisuudesta, jos näkee, että näissä vastustettiin välttämättömiä uudistuksia. Aktiivimallin poistamisen puolesta taisi äänestää eduskunnassa viime vuonna niin kepu kuin kokoomus, jotka siis kyseisen mallin aikoinaan halusivat kyhätä. Ns. pakkolait taas olivat käsittämättömän outo viritelmä, jossa länsimaisen työoikeusjärjestelmän vastaisesti hallitus aikoi luoda lainsäädännöllä työehtoihin maksimeja, kun noin yleisesti länsimaissa lainsäädännöllä on pyritty turvaamaan minimiehtoja. Ja toki sittemmin selvisi, että Sipilän hallituksen esitys pakkolakien suhteen ei kestänyt perustuslaillista tarkastelua.

Noin yleisellä tasolla ymmärrän poliittisten lakkojen ongelmallisuuden, jos kyseistä lakko-oikeutta käytetään vastuuttomasti. Sipilän hallituksen toimien vastustamisen kohdalla näin jälkikäteen tarkasteltuna ay-liike käytti oikeutta suhteellisen vastuullisesti vastustamalla vain kaikkein mielipuolisimpia lakihankkeita.

 

[Cobol]

Noin yleisellä tasolla ymmärrän poliittisten lakkojen ongelmallisuuden, jos kyseistä lakko-oikeutta käytetään vastuuttomasti. Sipilän hallituksen toimien vastustamisen kohdalla näin jälkikäteen tarkasteltuna ay-liike käytti oikeutta suhteellisen vastuullisesti vastustamalla vain kaikkein mielipuolisimpia lakihankkeita.

Näinhän asia ei ollut. Siis todellisuudessa. Vain yksi esimerkki.

1. Hallitus kertoi helpottavansa nuorten työttömien työllistämistä valmistelemalla työsopimuslain muutoksen. Sen mukaan työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen, alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädettyä perusteltua syytä.

2. Ay-liike aloitti painostuksen ja uhkailun.

3. Hallitus ilmoittaa, että se luopuu suunnitelmistaan helpottaa alle 30-vuotiaiden pätkätöiden sallimista.

Lähde:

Tästä ay-liikkeen ja hallituksen taistelussa on kyse - IL listasi, miten osapuolet ajautuivat sodan partaalle

Juha Sipilän (kesk) ja ay-liikkeen välillä on salamoinut hallitustaipaleen alusta eli kesästä 2015 lähtien.

www.iltalehti.fi

Nuorten työllistäminen voidaan kokea tietenkin "kaikkein mielipuolisemmaksi lakihankkeeksi", mutta siihen tarvitaan vahvat ay-lasit.

Lakkoasia yleisellä tasolla on nyt osaltani käsitelty ja jatkan Marinin hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta. Ymmärrän, jos joku haluaa jatkaa keskustelua Sipilän hallituksen toimissa, mutta en niihin oikein lisättävää osaltani keksi. Olihan se varsin hyvin onnistunut hallitus pl. sote. Kikyn avulla kikpailuky parani yhteistyössä liittojen kanssa huimasti, ja tähän suuntaan tulisi kulkea jatkossakin.

 

[Hagi]

Koska kukaan ei kuitenkaan lue täällä sitä varsinaista Erkki Tuomiojan facebook-tekstiä, vaan kommentoi lähinnnä lehden otsikkoa, niin pistänpä linkin siihen. Itse pidän Tuomiojan tekstiä enemmänkin yhteiskunnallisena keskusteluna, kuin todellisena ehdotuksena toimintamalliksi. Noista Tuomiojan argumenteista voisi saada jotain mielenkiintoista irtikin. Kyllä wanha näköjään jaksaa vielä nousta barrikaadeille.

Erkki Tuomioja: Markkinavoimat päästetty isännän asemaan | Verkkouutiset

Erkki Tuomioja: Markkinavoimat päästetty isännän asemaan | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Erkki on vasta päässyt vauhtiin.

 

[erku]

Nuorten työllistäminen voidaan kokea tietenkin "kaikkein mielipuolisemmaksi lakihankkeeksi", mutta siihen tarvitaan vahvat ay-lasit.

Nuorten työllistäminen on tietenkin mitä toivottavinta. Sitä taas en ymmärrä, miksi nuoret pitäisi tässä suhteessa asettaa lainaäädännössä huonompaan asemaan kuin muun ikäiset työnhakijat. Enkä ymmärrä sitäkään, miksi ylipäätään yrityksellä olisi tarve tehdä määräaikainen työsopimus, jos tarve työvoimalle on pysyvä. Jos kyse on siitä, että halutaan varmistaa nuoren kyvykkyys työtehtävään tai sopeutuminen työelämän pelisääntöihin, niin kaiketi koeaika on tältä osin riittävä väline työnantajalle.

Niin kuin itse linkkaamassasi jutussa silloinen työministeri Lindström sanoi, kaatui kyseinen lakiehdotus siihen, ettei löytynyt toimivaa mallia, joka täyttäisi perustuslailliset ja kansainväliset sopimukset täyttävät reunaehdot. Tuosta on vaikeaa ay-liikettä syyttää, ellei sitten omaa puusilmäisen vahvoja EK-laseja.

 

[Cobol]

Nuorten työllistäminen on tietenkin mitä toivottavinta. Sitä taas en ymmärrä, miksi nuoret pitäisi tässä suhteessa asettaa lainaäädännössä huonompaan asemaan kuin muun ikäiset työnhakijat. Enkä ymmärrä sitäkään, miksi ylipäätään yrityksellä olisi tarve tehdä määräaikainen työsopimus, jos tarve työvoimalle on pysyvä. Jos kyse on siitä, että halutaan varmistaa nuoren kyvykkyys työtehtävään tai sopeutuminen työelämän pelisääntöihin, niin kaiketi koeaika on tältä osin riittävä väline työnantajalle.

Niin kuin itse linkkaamassasi jutussa silloinen työministeri Lindström sanoi, kaatui kyseinen lakiehdotus siihen, ettei löytynyt toimivaa mallia, joka täyttäisi perustuslailliset ja kansainväliset sopimukset täyttävät reunaehdot. Tuosta on vaikeaa ay-liikettä syyttää, ellei sitten omaa puusilmäisen vahvoja EK-laseja.

Vastaan vielä kerran. En usko alkuunkaan etteikö alle 30-vuotiaiden työllistäminen olisi erityistoimin onnistunut, jos SAK:lla olisi halua ollut.

 

[Hagi]

Lehdet: Britannia kaavailee merkittävää veronkorotusta – koronavirus aiheuttanut miljardien loven budjettiin

Valtionvarainministeriön suunnitelmassa muun muassa varakkaiden ja yritysten veroastetta nostettaisiin.

yle.fi

Britannia näyttää mallia?

 

[msg]

Lehdet: Britannia kaavailee merkittävää veronkorotusta – koronavirus aiheuttanut miljardien loven budjettiin

Valtionvarainministeriön suunnitelmassa muun muassa varakkaiden ja yritysten veroastetta nostettaisiin.

yle.fi

Britannia näyttää mallia?

Olihan tuo odotettavissa kun Corbyn voitti vaalit...eiku ei voittanutkaan
No EU:n syytä tuokin

 

[Cobol]

Olihan tuo odotettavissa kun Corbyn voitti vaalit...eiku ei voittanutkaan
No EU:n syytä tuokin

Mieleen tuli ihan sellainen, että olisiko koronalla osuutta asiaan. Ja toki oli, se tiedetään kaikki. Brittien talous otti EU-erossa osumaa ja korona sitten 20 prosentin lisämiinukset. Jotain on tehtävä. Britit eivät olisi lisäämässä velkaa kuten EU, vaan maksaisivat kustannuksia itse siirtämättä niitä tuleville sukupolville.

Sekin ihan kunniallista, ainakin vielä.

 

[penaz]

Olihan tuo odotettavissa kun Corbyn voitti vaalit...eiku ei voittanutkaan
No EU:n syytä tuokin

Kokoomus voisi ottaa mallia veljespuolueensa veropolitiikasta.

 

[BlackWolf]

En nyt @Cobol oikein osta tuota lakkoiluväitettä. Täällä esim. listattu aika hyvin, että Suomi ei pitkällä kaavalla ole mitenkään poikkeuksellinen lakkoilemaan.

Suomen lakkokulttuurissa yksi poikkeavuus – tutkija: ”Vielä 1970–80-luvuilla Suomi oli Euroopan kärkeä”

Suomessa lakkoillaan enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Vuoden 2010 jälkeen Norjassa ja Tanskassa työtaisteluissa on kuitenkin menetetty enemmän työpäiviä kuin Suomessa.

www.is.fi

Mitä tulee Ruotsiin niin se on äärimmäisen huono vertailukohde, koska siellä on pakosta työntekijät mukana yritysten hallituksessa. Se taas on luonut sinne täysin toisenlaisen yrityskulttuurin.

 

[Hatchetman]

Kokoomus voisi ottaa mallia veljespuolueensa veropolitiikasta.

Ei kykene: Britanniassa kaikki verotus on sen verran kevyempää, korotusten jälkeenkin, että muut puolueet tuskin suostuisivat.

Ja tietysti Guerneyn, Jerseyn, Britannian Neitsysaarien ym. kaltaiset veroparatiisit ovat aina käytettävissä, joska brexitin myötä EU:n veroparatiiseja koskevat lait eivät tule Britanniassa siis koskaan voimaan. Iso tekijä brexitin takana.

 

[Cobol]

En nyt @Cobol oikein osta tuota lakkoiluväitettä. Täällä esim. listattu aika hyvin, että Suomi ei pitkällä kaavalla ole mitenkään poikkeuksellinen lakkoilemaan.

Suomen lakkokulttuurissa yksi poikkeavuus – tutkija: ”Vielä 1970–80-luvuilla Suomi oli Euroopan kärkeä”

Suomessa lakkoillaan enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Vuoden 2010 jälkeen Norjassa ja Tanskassa työtaisteluissa on kuitenkin menetetty enemmän työpäiviä kuin Suomessa.

www.is.fi

Ehkä vielä lakoista sinunkin kanssa. Lakot ymmärrän. On tilanteita, joissa on lakkoiltava.

Mutta kyse on laittomista ja poliittista lakoista. Niitä on syytä vieroksua. Kokonaisuutena tuosta linkistä voi lukea, että Euroopan ammattiyhdistysten tutkimuslaitoksen ETUI:n tilaston perusteella Suomessa lakkoillaan yhä enemmän kuin Euroopan Unionissa keskimäärin.

Vuonna 2016 Ruotsissa oli Medlingsinstitutetin mukaan viimeisten kuuden vuoden aikana vain kolme laitonta lakkoa. Suomessa vastaavana aikana laittomia lakkoja oli 604, jos EK:n tilasto pitää.

 

[BlackWolf]

Ehkä vielä lakoista sinunkin kanssa. Lakot ymmärrän. On tilanteita, joissa on lakkoiltava.

Mutta kyse on laittomista ja poliittista lakoista. Niitä on syytä vieroksua. Kokonaisuutena tuosta linkistä voi lukea, että Euroopan ammattiyhdistysten tutkimuslaitoksen ETUI:n tilaston perusteella Suomessa lakkoillaan yhä enemmän kuin Euroopan Unionissa keskimäärin.

Vuonna 2016 Ruotsissa oli Medlingsinstitutetin mukaan viimeisten kuuden vuoden aikana vain kolme laitonta lakkoa. Suomessa vastaavana aikana laittomia lakkoja oli 604, jos EK:n tilasto pitää.

Kuten sanoin Ruotsi on huonoin kaikista vertailukohteista tässä asiassa, se on täysin poikkeuksellinen maa tässä suhteessa ihan kaikkiin maihin verrattuna.

Ja ymmärrän pointtisi poliittisista lakoista, mutta vähän nyt vedät mutkia suoriksi kun sillä perusteella meinaat, että ei investoida kun riskit olisi niin merkittäviä.

 

[Cobol]

Kuten sanoin Ruotsi on huonoin kaikista vertailukohteista tässä asiassa, se on täysin poikkeuksellinen maa tässä suhteessa ihan kaikkiin maihin verrattuna.

Ja ymmärrän pointtisi poliittisista lakoista, mutta vähän nyt vedät mutkia suoriksi kun sillä perusteella meinaat, että ei investoida kun riskit olisi niin merkittäviä.

Investointeihin vaikuttaa pääasiassa muut asiat kuin ay-liike. Noin 99.9 prosentin merkityksellä eli ay-liikkeen osuus on mielestäni pieni. Käytin värikynää, jos olin sitä mieltä, että vain lakkojen takia ei investoida. Ihan silleen en muista kirjoittaneeni.

 

[heavy]

Vuonna 2016 Ruotsissa oli Medlingsinstitutetin mukaan viimeisten kuuden vuoden aikana vain kolme laitonta lakkoa. Suomessa vastaavana aikana laittomia lakkoja oli 604, jos EK:n tilasto pitää.

Jatkoajan epävirallisena totuuskomissiona tutkin tätä ja näyttää siltä että on olemassa tilastokeskuksen tilastoja jo vuodelta 2019, katsoin siis sellaista ja siellä kerrottiin että viime vuonna työtaistelutoimenpiteitä oli 107 ja "työtaisteluista suurin osa, 72 kappaletta eli 67 prosenttia, oli lakkoja ja lakonuhkia. Seuraavaksi yleisimmät työtaistelun muodot olivat saarto ja ylityökielto. Vuonna 2019 oli myös kolme toteutunutta työnantajapuolen julistamaa työsulkua. Työtaisteluista suurin osa, yli 60 prosenttia, oli laillisia. Työtaistelun laillisuustieto perustuu suurimmaksi osaksi työnantajan ilmoitukseen".

Eli mitäs tuosta tulee laittomien määräksi? Jotain neljäkymmentä... Ja laiton lakko tarkoittaa kai sitä että porukkaa pöyristyy työnantajan tekemästä tehtaan lakkautuspäätöksestä tms. ja tekee ns. ulosmarssin kesken työpäivän?

P.S. Työtaistelujen lukumäärässä on mukana myös uhat, joita ei ole toimeenpantu.

 

[Cobol]

Jatkoajan epävirallisena totuuskomissiona tutkin tätä ja näyttää siltä että on olemassa tilastokeskuksen tilastoja jo vuodelta 2019,

Hyvä että tarkistat! Tuossa yllä oli siis kyse siitä, että vuonna 2016 Ruotsissa oli Medlingsinstitutetin mukaan viimeisten kuuden vuoden aikana vain kolme laitonta lakkoa. Suomessa vastaavana aikana laittomia lakkoja oli 604, jos EK:n tilasto pitää.

Eli kun kyse oli julkaisuna vuodesta 2016 ja viimeisestä kuudesta vuodesta, se voisi tarkoittaa ajanjaksoa 2011-2016 tai 2010-2015.

Sen tässä on oppinut, että myös EK vedättää kyllä lakkotilastoja sopivaan suuntaan, jos tulkinnat antavat mahdollisuuden. Uskoakseni ulosmarssit (joista ei ole tehty sovittuja ennakkoilmoituksia tms) ovat mukana laittomissa lakoissa. Kuten varmaan pitääkin. Niiden menetetty työaikamäärä voi olla vähäinen, joten ehkäpä EK ei tätä niin korosta.

 

[arvee]

Menneekö provatoorisuuteen tai normikansalaisen ihmettelyyn, mutta nostoni on perinteinen ministerin kompetenssin hahatus:

Kuka ymmärtää mitä ministeri tässä sanoi? | Verkkouutiset

Kuka ymmärtää mitä ministeri tässä sanoi? | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Perinteistä sos.terveiset ministerin avustajakunnan tasoista hallintokieltä, mutta nyt ehkä vielä normaalia kökömmin pikaisesti huitaisten. Hallituksella on avustajia eli tukihenkilöitä niin perkeleesti mutta vastauksia kätevästi haetaan puppugeneraattorista.

A-K Pekonen on onnistunut väistämään kaikki koronaluodit, mutta minua hän ei vakuuta.
Toki sos.terveiset aisaparinsa on Krista Kiuru eli maailmantason poliitikko, kokonaisvaltainen älyllinen ilmestys.

Joku kai joskus sanoi, että kunpa tietäisitte kuinka pienellä älyllä tätä maata (maailmaa?) johdetaan.
Näin vaikuttaa useinkin olevan. Vaikka olisi kuinka mälyttömän paljon hallituksella valtiosihteereitä ja erityisavustajia.

 

[mjr]

Jotenkin tämä klassikko tuli mieleen elinkeinoelämän ja kokoomuksen edustajien yksimielisestä tuomiosta pääministerin yritykselle kysellä yrityksen yhteiskuntavastuun perään:

No, itse mietin sitä notta eikö Marin siis lähinnä vastannut todella kärjekkääseen UPM:n "avoimeen kirjeeseen", jossa puututtiin iloisesti - ja huomattavan harhaanjohtavasti ja poleemisesti - politiikkaan, siinä missä aiempien tehtaiden sulkemisien kohdalla ei todellakaan. Että jos vastaa provokaatioon niin puuttuu johonkin pyhään yrittämisen vapauteen? Siinä määrin siis missä joku globaali suuryhtiö sitä sankaruutta edustaa... Eikö ihan oikeasti saa poikkipuolista sanaa lausua mistään mitä yritykset tekevät? Ja että nuo kommentit olisivat "luokkasotaa" niin ei hyvää päivää. Stalin jonkun luokkasodan UPM:lle näyttää, ei Sanna Marin Suomen keskiluokkaisesta eläkeläis-SDP:stä.