Sanna Marinin hallitus

[dana77]

Sanoin ”kasvattanut eniten” en sanonut, että on suurin. Tarkkuutta siihen lukemiseen ja luetun ymmärtämiseen. Edit: @Ollakseni asiasta jo ojensi.

Mutta kysyin, että onko Suomi todellakin niin huono investointikohde, kun annetaan ymmärtää ja mistä se johtuu.

Eikö kysymys ollut alunperin että mihin perustuu tieto Suomen huonoudesta investointikohteena ja minun linkkini vastannut täsmälleen siihen kysymykseen. Sen sijaan PB:n linkki oli vain heidän itsensä todennäköisesti perusteetonta omakehua.

 

[dana77]

Onko todella niin, että yhteiskunnallinen keskustelu kuuden tunnin työpäivistä karkoittaa kansainväliset sijoittajat Suomesta? Huh. Mitähän tässä enää uskaltaakaan puhua? Kuvittelisin, että mahdollisuus lyhyempään työpäivään voisi olla osa työelämän joustoja ja paikallista sopimista, joita itse lämpimästi kannatan.

Ei kai keskustelu sinänsä karkoitakkaan, mutta jos kyse on vain paikallisesta sopimuksesta, niin mihin siinä Marinia ja hänen keskusteluaan edes tarvitaan? Saahan kuka tahansa nytkin tehdä työsopimuksen pienemmällä tuntimäärällä, joskin vasemmiston vihat siitä voi saada kimppuunsa työntekijöiden kyykyttämisestä.
Marinin kohdalla riskinä voidaan nähdä, että hän alkaisi ajamaan pakkokeinoilla järjetöntä systeemiä, joskaan itse en näe tuota uhkaa realistisena, koska ajatus on niin posketon nykytilanteessa.

 

[dana77]

Tuosta BF:stä,en sen kummemmin ole perillä — lieneekö hyvinkin epäluotettava pulju?

Valtion rahaa jakava taho, jonka hyödyllisyys taloustieellisesti varsin kyseenalainen (ideat jotka ansaitsevat rahoitusta saavat sen kyllä markkinoilta ja kannattamattomia ei pitäisi puffata vaan käyttää ne rahat veroasteen laskuun joka hyödyttää kaikkia) ja sen takia sillä on kova tarve perustella omaa tarpeellisuuttaan.

Nyt kevään aikana pulju tuli tunnetuksi koronarahan kylvämisestä kepujohtoisesti oikealla ja vasemmalla hyvin teennäisin perusteluin.

 

[Analyzer]

Onko todella niin, että yhteiskunnallinen keskustelu kuuden tunnin työpäivistä karkoittaa kansainväliset sijoittajat Suomesta? Huh. Mitähän tässä enää uskaltaakaan puhua? Kuvittelisin, että mahdollisuus lyhyempään työpäivään voisi olla osa työelämän joustoja ja paikallista sopimista, joita itse lämpimästi kannatan.

Kritisoin sitä, että nyt kun tarvittaisiin ihan oikeasti laajalla rintamalla työllisyyttä edistäviä päätöksiä, niin Marinin suusta tulee ihan vastakkaisia avauksia.

Lyhyemmät työpäivät olisi ihan tervetullut ajatus, jos palkka putoaa samassa suhteessa. Marinin visiossa ei näin ole.
Mainitsemasi paikallinen sopiminen on demareille ollut aina myrkkyä, lupaan kehua jos siihen viimein kykenevät.
En usko ennen kuin näen.

 

[Cobol]

Onko todella niin, että yhteiskunnallinen keskustelu kuuden tunnin työpäivistä karkoittaa kansainväliset sijoittajat Suomesta? Huh. Mitähän tässä enää uskaltaakaan puhua? Kuvittelisin, että mahdollisuus lyhyempään työpäivään voisi olla osa työelämän joustoja ja paikallista sopimista, joita itse lämpimästi kannatan.

Aika moni kannattaa uskoakseni oikeallakin 6h kokeilua. Jopa 1-2 prosenttia. Mutta tässäkin asiassa on niin, että pääministeri maalailee kauniita kuvia. Mitään konkreettista kokeiluesitystä ei tule. Mukaan lähtisi yksityisiä yrityksiä ja julkista puolta, mutta ilmeisesti hallituksessa ei todellisuudessa tätä haluta. Muuten on vaikea selittää konkreettisten esitysten puutetta.

Itse kirjoitin 6h niin, että ei ole tämän päivän asia, mutta 20-40 vuoden periodilla voisi olla tulossa isoja muutoksia työelämään. Nykyisten muutosten lisäksi. Kun taloudellinen huoltosuhde voi olla ongelmallinen 20-40 vuoden päästä, asioita on ajateltava uusiksi.

Epäilen, että Marinin hallituksella ei ole mitään konkreettisia esityksiä 6h kokeiluunkaan. Kunhan Marin heitti sen esille, jotta voi paeta sen taakse vaatimuksia halituksen työllisyys- ja talouspolitiikasta. Vika ei siis ole siinä, että yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta olisi ongelmallista tai karkoittavaa sijoittajien kannalta. Vika on siinä, että ei ole mitään keskusteltavaa, koska ei ole mitään esitystä edes kokeilusta.

 

[heavy]

Suomi on ainoa länsimaa, jossa esimerkiksi poliittiset lakot on sallittu.

Ainakin Ranskassa on ihan viime vuosinakin ollut isoja poliittisia lakkoja, ehkä ne on olleet laittomia, mutta millaisia rangaistukset ovat olleet?

Lisäys: muutenkin pienellä googlettelulla käy selväksi että poliittiset lakot ovat sallittuja monissa "länsimaissa".

 

[heavy]

Epäilen, että Marinin hallituksella ei ole mitään konkreettisia esityksiä 6h kokeiluunkaan. Kunhan Marin heitti sen esille, jotta voi paeta sen taakse vaatimuksia halituksen työllisyys- ja talouspolitiikasta.

Jos oikein kuulin aamun haastattelun niin totesi itsekin, ettei ole hallituksen ohjelmassa.

 

[Cobol]

Jos oikein kuulin aamun haastattelun niin totesi itsekin, ettei ole hallituksen ohjelmassa.

Jep, ei ole hallitusohjelmassa. Siinäkin mielessä mielenkiintoinen nosto julkisuuteen.

 

[erku]

Ainakin Ranskassa on ihan viime vuosinakin ollut isoja poliittisia lakkoja, ehkä ne on olleet laittomia, mutta millaisia rangaistukset ovat olleet?

Lisäys: muutenkin pienellä googlettelulla käy selväksi että poliittiset lakot ovat sallittuja monissa "länsimaissa".

Niin no tuo nyt on ihan perussettiä tässä ketjussa, että oikealta laidalta laidalta esitetään valheellisia väitteitä. Lieneekö kyse tietämättömyydestä vai tarkoitushakuisuudesta, mene ja tiedä.

Trumpilaisuus saanut hyvin jalan sijaa myös suomalaiaessa poliittisessa keskustelussa.

 

[Cobol]

Ainakin Ranskassa on ihan viime vuosinakin ollut isoja poliittisia lakkoja, ehkä ne on olleet laittomia, mutta millaisia rangaistukset ovat olleet?

Lisäys: muutenkin pienellä googlettelulla käy selväksi että poliittiset lakot ovat sallittuja monissa "länsimaissa".

Näkemykseni perustuu esimerkiksi työoikeuden professori Seppo Koskisen haastatteluun, jossa hän sanoo:

Suomessa poliittisiin lakkoihin suhtaudutaan poikkeuksellisen sallivasti. Muissa Euroopan maissa on tarkemmat rajat hyväksyttävälle poliittiselle lakolle,

Muualla Euroopassa poliittiset lakot ovat joko kielletty tai rajoitetusti sallittu.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen: Poliittiset lakot kuuluvat vapaa-ajalle

www.eva.fi

Mitä Ranskaan tulee, olen siinäkin Koskisen varassa: "Ranskassa ja Belgiassa on kiinnitetty huomiota siihen, onko työtaistelulla riittävän läheinen työelämäyhteys, esimerkiksi Ranskassa eläkeasiat on katsottu hyväksyttäväksi perusteeksi poliittiseen lakkoon".

En tiedä, millaisia rangaistuksia keltaliivit Ranskassa ovat saaneet. Tuskin mitään, koska homma ei ole ollut oikein kenekään käsissä. En halua sellaista tilannetta Suomeen, koskaan.

Jos vaikkapa @erku omaa ihan oikeasti parempaa tietoa kuin Koskinen, siitä vaan. Ei vaan taida omata. Itse taas voin hyvin todeta, että rajoitettuja poliittisia lakkoja sallitaan Euroopassa. Mutta niistä ei löydy ainakaan Koskisen tietojen perusteella mistään samanlaista vapaata, laajaa työelämään kuulumatonta lakko-oikeutta poliittisten lakkojen osalta kuin Suomesta.

Tällaisesta tulisi päästä eroon Suomessakin.

 

[erku]

Jos vaikkapa @erku omaa ihan oikeasti parempaa tietoa kuin Koskinen, siitä vaan. Ei vaan taida omata.

En varmasti omaakaan, mutta sentään ymmärrän Koskisen näkemykset, etten tee sinun tapaan virheellisiä tulkintoja. Sinähän siis väitit, että Suomi on ainoa länsimaa, jossa poliittiset lakot ovat sallittuja. Tuo.on yksinkertaisesti paskapuhetta. Monissa länsimaissa poliittiset lakot ovat sallittuja. Näitä poliittisia lakkoja toki on säännelty eti tavalla eri maissa, mutta ei sääntely sitä tarkoita, että ne eivät olisi ollenkaan sallittuja. Eihän Suomessakaan poliittista lakko-oikeutta ole kaikilla, vasn esimerkiksi virkamiehet on rajattu kyseisen lakko-oikeuden ulkopuolelle.

 

[Cobol]

En varmasti omaakaan, mutta sentään ymmärrän Koskisen näkemykset, etten tee sinun tapaan virheellisiä tulkintoja.

Tämän toki korjasinkin. Suomi olikin ainoa, jossa poliittisen lakon voi laittaa pystyyn aiheesta kuin aiheesta, vaikka se ei mitenkään liittyisi työelämään. Muualla Euroopassa tätä on rajoitettu. Se mikä ei muutu, on Suomen asema. Se on edelleen heikoin.

Ja poliittisia lakkoja on riittänyt:

Poliittiset lakot moninkertaistivat työtaisteluihin liittyvät työaikamenetykset vuonna 2018 - Elinkeinoelämän keskusliitto

Vuonna 2018 työtaistelujen yleisin syy oli poliittiset lakot. Suurimmaksi osaksi poliittisten lakkojen vuoksi yksityisellä sektorilla työtaisteluihin osallistuneiden työntekijöiden määrä ja työaikamenetykset yli kymmenkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna.

ek.fi

"Poliittisten lakkojen yleisyys Suomessa on huolestuttavaa, sillä esimerkiksi Ruotsissa poliittisten lakkojen vuoksi ei menetetty viime vuonna yhtään päivää, EK:n johtaja Ilkka Oksala vertaa. Lakoista lähes puolet eli 44 kappaletta olivat laittomia. Ruotsissa oli viime vuonna nolla laitonta lakkoa".

Kuten totesin, poliittisista ja laittomista lakoista on päästävä eroon. Kielto ja sanktiot sellaisiksi, että niillä on vaikutusta. Näissä laittomuuksissa ei ole mitään puolustettavaa.

 

[Ollakseni]

Ainakin Ranskassa on ihan viime vuosinakin ollut isoja poliittisia lakkoja, ehkä ne on olleet laittomia, mutta millaisia rangaistukset ovat olleet?

Lisäys: muutenkin pienellä googlettelulla käy selväksi että poliittiset lakot ovat sallittuja monissa "länsimaissa".

Poliittiset lakot ovat laittomia samoin tukilakot yleisesti ellei kyse ole samasta yrityksestä ("except when taking place within the same enterprise or group"). Samoin ovat seuraavat muutkin lakkotyypit:

-Go slow or work-to-rule
-Sit-in or occupation
-Picketing
-Lock-out

Ranskan laissa on sinällään laajat lakko-oikeudet sillä lakko-oikeus löytyy perustuslaista, mutta yksityisen sektorin puolella näitä ei ole säädetty lakiin vaan mennään katsomaan lakihistoriaa. Siellä voidaan sanoa lakon olevan laiton jos työntekijöiden vaatimukset ovat "unreasonable" tai "excessive".

Julkisella puolella seuraavat vaatimukset lakkoilulle:
The right to strike is restricted in the public services by special regulations:
• only representative unions can initiate a strike
• advance notice of 5 days must be given
• rotating strikes are prohibited

Strike rules in the EU27 and beyond | etui

Collective action is, still today, very much linked to the highly specific national industrial relations systems which means that trade unions in Europe have to act within the national “legislative” boundaries, while seeking to coordinate national actions on a trans-national scale in such a way...

www.etui.org

Sakoista ei löytynyt oikein mitään lyhyellä googletuksella.

 

[Cobol]

Poliittisten ja laittomien lakkojen osalta vasemmalla on kova halu pitää tilanne nykyisenä. Lakon voi laittaa pystyyn kun haluaa ja jos se on laiton, korvaukset ovat matalat. Ja kyllä vasemmalla tiedetään, mistä on kyse. Kun Sipilän hallitus pyrki saamaan Suomen työmarkkinoita ja ylipäätään Suomea kuntoon, SAK ja osin muu ay-liike otti poliittiset ohjat ja vastasi lakoilla tai niillä uhkaamalla.

Näin hallitus saa isoissa päätöksissä vastaansa vasemmistolaisen ay-liikkeen aina, kun yritetään tehdä rakenteellisia uudistuksia. Siis niitä, jotka ovat oikeastaan kaikkien mielestä välttämättömiä. Erilaiset vesitykset johtavat lopulta siihen, että oikeastaan mitään ei saada aikaiseksi. Pahimmillaan on yleislakon uhka päällä. Tämä halvaannuttaa uudistustyön, jota olisi ehdottomasti tehtävä.

Näistä pitäisi päästä yli. On jo yli 100 vuotta, kun kansalaissota/luokkasota/vapaussota päättyi. Yhdessä eteenpäin, se vaan olisi välttämätöntä. Koronan jälkeinen maailma on mm. viennille iso haaste. Samoin Suomeen tarvittava rakennemuutos ja noin 3-4 jättiluokan uudistusta, joista pitäisi päästä puhumaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan ainakin jotain tälläkin hallituskaudella.

 

[Lättykiekko]

Tämä menee nyt todella korkean tason pohdinnaksi, eli palstalaisten alin desiili älkää vaivautuko lukemaan.

Poliitikot tekevät päätöksiä suboptimoimalla, lopputulos on heidän mielestään äänien maksimointi max. 5v säteellä. Tämä ei ole optimaalinen lopputulos Suomelle, kun vallassa poukkoillaan vasemmalta oikealle.

Samahan voidaan katsoa tapahtuvan talousalueen sisällä, esim. EU:ssa vain tietty määrä hallituksia saavat hyötyä tästä suboptimoinnista, esim. Irlannin yhteisöveron kilpailuvaltti menetetään mikäli kaikki maat laskevat yhteisöverot minimiin.

Talouspoliittisesti yksilön kannalta katsoessa kannattaisi optimoida asuinmaa elämäntilanteen mukaan. Jos olet työikäinen, kannattaa muuttaa Sveitsiin. Normaalit ylemmät toimihenkilöt tienaavat 6-7k€ nettona. Toisaalta eläkeläisenä tai sairastuessa kannattaa muuttaa takaisin Suomeen, jolloin sairaanhoito on ilmaista.

Tässä tulee esille vasemmiston heikkous, jotta voidaan kustantaa heikoimpien hyvinvointi, tarvitsee houkutella ylempää keskikastia asumaan ja maksamaan veroja. Tiettyyn rajaan asti tämä lypsäminen onnistuu, mutta viimeistään kun veroprosentti nousee 100% tasolle on viimeinenkin yhteiskunnan nettomaksaja kaikonnut yhteiskunnasta. Kannattaako hirttäytyä vasemmistopolitiikkaan?

 

[heavy]

Näkemykseni perustuu esimerkiksi työoikeuden professori Seppo Koskisen haastatteluun,

Esim. tälläinen valtioneuvoston paperi kertoo mm.
- "Puhtaasti poliittiset työtaistelut ovat kiellettyjä Saksassa, Itävallassa ja Alankomaissa. Belgiassa ne sen sijaan voivat tietyissä tapauksissa olla laillisia."
- "Norjassa puhtaan poliittiset työtaistelut ovat sallittuja ilman rajoituksia"
- "Puhtaasti poliittiset lakot ovat Irlannissa laillisia, kun taas Yhdistyneessä kuningaskunnassa ne ovat laittomia, samoin Kyproksella".
- "Puhtaasti poliittinen työtaistelu on laiton kaikkialla muualla Etelä-Euroopassa paitsi Italiassa".

Näin olllen julistan työoikeuden professori Seppo Koskisen epäluotettavaksi lähteeksi.

 

[Cobol]

Esim. tälläinen valtioneuvoston paperi kertoo mm.
- "Puhtaasti poliittiset työtaistelut ovat kiellettyjä Saksassa, Itävallassa ja Alankomaissa. Belgiassa ne sen sijaan voivat tietyissä tapauksissa olla laillisia."
- "Norjassa puhtaan poliittiset työtaistelut ovat sallittuja ilman rajoituksia"
- "Puhtaasti poliittiset lakot ovat Irlannissa lail-lisia, kun taas Yhdistyneessä kuningaskunnassa ne ovat laittomia, samoin Kyproksella".
- "Puhtaasti poliittinen työtaistelu on laiton kaikkialla muualla Etelä-Euroopassa paitsi Italiassa".

Näin olllen julistan työoikeuden professori Seppo Koskisen epäluotettavaksi lähteeksi.

Tuo valtioneuvoston paperi on vuodelta 2011. Koskisen haastattelu sen sijaan vuodelta 2018. En tiedä onko tilanne muuttunut ja jos on, mitä maita se koskee ja millaisia ovat muutokset. Tarkistin siksi Ruotsin tilanteen ja ainakin vielä 2019 oli poliittiset lakot sallittuja useiden lähteiden mukaan. Tämä oli itselleni yllätys ja sen osalta ainakin Koskinen oli väärässä.

Poliittisten ja laittomien lakkojen vahingollisuudesta Suomessa, jossa tavara kulku on helppo estää satamissa, en mieltäni muuta ja pidän niitä täysin vääränä aseena painostaa ennen kaikkea parlamentaarisesti valittua eduskuntaan ja valtioneuvostoa.

 

[erku]

Kun Sipilän hallitus pyrki saamaan Suomen työmarkkinoita ja ylipäätään Suomea kuntoon, SAK ja osin muu ay-liike otti poliittiset ohjat ja vastasi lakoilla tai niillä uhkaamalla.

Näin hallitus saa isoissa päätöksissä vastaansa vasemmistolaisen ay-liikkeen aina, kun yritetään tehdä rakenteellisia uudistuksia. Siis niitä, jotka ovat oikeastaan kaikkien mielestä välttämättömiä.

Sipilän hallituksen aikana poliittisellä lakolla vastustettiin 2015 ns. pakkolakeja ja 2018 aktiivimallia. Minusta pitää olla aika pahasti vieraantunut todellisuudesta, jos näkee, että näissä vastustettiin välttämättömiä uudistuksia. Aktiivimallin poistamisen puolesta taisi äänestää eduskunnassa viime vuonna niin kepu kuin kokoomus, jotka siis kyseisen mallin aikoinaan halusivat kyhätä. Ns. pakkolait taas olivat käsittämättömän outo viritelmä, jossa länsimaisen työoikeusjärjestelmän vastaisesti hallitus aikoi luoda lainsäädännöllä työehtoihin maksimeja, kun noin yleisesti länsimaissa lainsäädännöllä on pyritty turvaamaan minimiehtoja. Ja toki sittemmin selvisi, että Sipilän hallituksen esitys pakkolakien suhteen ei kestänyt perustuslaillista tarkastelua.

Noin yleisellä tasolla ymmärrän poliittisten lakkojen ongelmallisuuden, jos kyseistä lakko-oikeutta käytetään vastuuttomasti. Sipilän hallituksen toimien vastustamisen kohdalla näin jälkikäteen tarkasteltuna ay-liike käytti oikeutta suhteellisen vastuullisesti vastustamalla vain kaikkein mielipuolisimpia lakihankkeita.

 

[Cobol]

Noin yleisellä tasolla ymmärrän poliittisten lakkojen ongelmallisuuden, jos kyseistä lakko-oikeutta käytetään vastuuttomasti. Sipilän hallituksen toimien vastustamisen kohdalla näin jälkikäteen tarkasteltuna ay-liike käytti oikeutta suhteellisen vastuullisesti vastustamalla vain kaikkein mielipuolisimpia lakihankkeita.

Näinhän asia ei ollut. Siis todellisuudessa. Vain yksi esimerkki.

1. Hallitus kertoi helpottavansa nuorten työttömien työllistämistä valmistelemalla työsopimuslain muutoksen. Sen mukaan työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen, alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädettyä perusteltua syytä.

2. Ay-liike aloitti painostuksen ja uhkailun.

3. Hallitus ilmoittaa, että se luopuu suunnitelmistaan helpottaa alle 30-vuotiaiden pätkätöiden sallimista.

Lähde:

Tästä ay-liikkeen ja hallituksen taistelussa on kyse - IL listasi, miten osapuolet ajautuivat sodan partaalle

Juha Sipilän (kesk) ja ay-liikkeen välillä on salamoinut hallitustaipaleen alusta eli kesästä 2015 lähtien.

www.iltalehti.fi

Nuorten työllistäminen voidaan kokea tietenkin "kaikkein mielipuolisemmaksi lakihankkeeksi", mutta siihen tarvitaan vahvat ay-lasit.

Lakkoasia yleisellä tasolla on nyt osaltani käsitelty ja jatkan Marinin hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta. Ymmärrän, jos joku haluaa jatkaa keskustelua Sipilän hallituksen toimissa, mutta en niihin oikein lisättävää osaltani keksi. Olihan se varsin hyvin onnistunut hallitus pl. sote. Kikyn avulla kikpailuky parani yhteistyössä liittojen kanssa huimasti, ja tähän suuntaan tulisi kulkea jatkossakin.

 

[Hagi]

Koska kukaan ei kuitenkaan lue täällä sitä varsinaista Erkki Tuomiojan facebook-tekstiä, vaan kommentoi lähinnnä lehden otsikkoa, niin pistänpä linkin siihen. Itse pidän Tuomiojan tekstiä enemmänkin yhteiskunnallisena keskusteluna, kuin todellisena ehdotuksena toimintamalliksi. Noista Tuomiojan argumenteista voisi saada jotain mielenkiintoista irtikin. Kyllä wanha näköjään jaksaa vielä nousta barrikaadeille.

Erkki Tuomioja: Markkinavoimat päästetty isännän asemaan | Verkkouutiset

Kaipolan tehdas voisi menestyä valtion omistuksessa, pohtii SDP:n kansanedustaja.

www.verkkouutiset.fi

Erkki on vasta päässyt vauhtiin.

 

[erku]

Nuorten työllistäminen voidaan kokea tietenkin "kaikkein mielipuolisemmaksi lakihankkeeksi", mutta siihen tarvitaan vahvat ay-lasit.

Nuorten työllistäminen on tietenkin mitä toivottavinta. Sitä taas en ymmärrä, miksi nuoret pitäisi tässä suhteessa asettaa lainaäädännössä huonompaan asemaan kuin muun ikäiset työnhakijat. Enkä ymmärrä sitäkään, miksi ylipäätään yrityksellä olisi tarve tehdä määräaikainen työsopimus, jos tarve työvoimalle on pysyvä. Jos kyse on siitä, että halutaan varmistaa nuoren kyvykkyys työtehtävään tai sopeutuminen työelämän pelisääntöihin, niin kaiketi koeaika on tältä osin riittävä väline työnantajalle.

Niin kuin itse linkkaamassasi jutussa silloinen työministeri Lindström sanoi, kaatui kyseinen lakiehdotus siihen, ettei löytynyt toimivaa mallia, joka täyttäisi perustuslailliset ja kansainväliset sopimukset täyttävät reunaehdot. Tuosta on vaikeaa ay-liikettä syyttää, ellei sitten omaa puusilmäisen vahvoja EK-laseja.

 

[Cobol]

Nuorten työllistäminen on tietenkin mitä toivottavinta. Sitä taas en ymmärrä, miksi nuoret pitäisi tässä suhteessa asettaa lainaäädännössä huonompaan asemaan kuin muun ikäiset työnhakijat. Enkä ymmärrä sitäkään, miksi ylipäätään yrityksellä olisi tarve tehdä määräaikainen työsopimus, jos tarve työvoimalle on pysyvä. Jos kyse on siitä, että halutaan varmistaa nuoren kyvykkyys työtehtävään tai sopeutuminen työelämän pelisääntöihin, niin kaiketi koeaika on tältä osin riittävä väline työnantajalle.

Niin kuin itse linkkaamassasi jutussa silloinen työministeri Lindström sanoi, kaatui kyseinen lakiehdotus siihen, ettei löytynyt toimivaa mallia, joka täyttäisi perustuslailliset ja kansainväliset sopimukset täyttävät reunaehdot. Tuosta on vaikeaa ay-liikettä syyttää, ellei sitten omaa puusilmäisen vahvoja EK-laseja.

Vastaan vielä kerran. En usko alkuunkaan etteikö alle 30-vuotiaiden työllistäminen olisi erityistoimin onnistunut, jos SAK:lla olisi halua ollut.

 

[Hagi]

Lehdet: Britannia kaavailee merkittävää veronkorotusta – koronavirus aiheuttanut miljardien loven budjettiin

Valtionvarainministeriön suunnitelmassa muun muassa varakkaiden ja yritysten veroastetta nostettaisiin.

yle.fi

Britannia näyttää mallia?

 

[msg]

Lehdet: Britannia kaavailee merkittävää veronkorotusta – koronavirus aiheuttanut miljardien loven budjettiin

Valtionvarainministeriön suunnitelmassa muun muassa varakkaiden ja yritysten veroastetta nostettaisiin.

yle.fi

Britannia näyttää mallia?

Olihan tuo odotettavissa kun Corbyn voitti vaalit...eiku ei voittanutkaan
No EU:n syytä tuokin

 

[Cobol]

Olihan tuo odotettavissa kun Corbyn voitti vaalit...eiku ei voittanutkaan
No EU:n syytä tuokin

Mieleen tuli ihan sellainen, että olisiko koronalla osuutta asiaan. Ja toki oli, se tiedetään kaikki. Brittien talous otti EU-erossa osumaa ja korona sitten 20 prosentin lisämiinukset. Jotain on tehtävä. Britit eivät olisi lisäämässä velkaa kuten EU, vaan maksaisivat kustannuksia itse siirtämättä niitä tuleville sukupolville.

Sekin ihan kunniallista, ainakin vielä.