Politiikka ei kuitenkaan voi perustua pelkkiin arvoihin, ilman realistista käsitystä yhteiskunnan mekanismeista. Mielestäni äänestäjän tulisi ymmärtää kokonaiskuvaa, eikä tavoitella nopeaa henkilökohtaista etua vaalituloksen avulla.Niin, loppupeleissä jokainen puolue huutelee jos jonkinlaista vaalipopulismia ilmoille ja äänestäjät sitten valitsevat oman mieltymyksen mukaan, että mikä on pahinta populismia. Siihen vaikuttaa tietysti oma asema yhteiskunnassa ja ne arvot, mitkä mieltää omiksi. Eipä se sen kummempaa rakettitiedettä ole.
Esimerkkinä voitaisiin ottaa vaikka vappusatanen. Kaikki sen varmasti mieluusti haluaisivat ottaa vastaan, mutta ei sillä ongelmia poisteta. Onko äänestäjällä siis kykyä nähdä kokonaiskuva ja se, että omalta edustajalta voisi olla järkevää penätä selkeämpiä ratkaisuja ongelman poistamiseksi, eikä olla ostettavissa sillä satasella.
Se pitää paikkaansa, että vaalien alla lupauksia kyllä jaetaan. Tästä syystä itse kysynkin omilta potentiaalisilta ehdokkailta konkreettisia esimerkkejä siitä, mistä he minulta leikkaisivat. Kun meillä on iso tarve sopeutuksille, en ainakaan itse halua kuulla kenenkään poliitikon sanovan, että on olemassa jokin omien alue, josta ei voida sopeuttaa. Orpo toi hyvänä esimerkkinä yritystuet. Selkeä Kokoomuksen hillotolppa jossa olisi varaa laittaa asiat uuteen järjestykseen. Toivottavasti Keskusta vastaavasti löytää jotain maataloudesta, mikäli hallitukseen päätyy. Jne
Jokaisella osa-alueella on varaa sopeuttaa, ei maailma ole vielä valmis. Itse olen valmis luopumaan monista nauttimistani etuuksista. Sellainen tinkimättä omista rajoista kiinni pitäminen on politiikalle huonosta ja juuri sitä Marin nyt kaikkein eniten harjoittaa.