Mielestäni Marinin poliittisen johtajuuden kritisointi ei ole erityisen vahvalla pohjalla. Puolueessaan hän otti nopeasti täysin kiistattoman johtoaseman, hallitusta hän vei mieleiseensä suuntaan ja Ukrainan sodan osalta hän nousi vahvaksi mielipidejohtajaksi Euroopassa. Kansainvälisesti Marinin mielipiteitä kuunnellaan enemmän, kuin kenenkään toisen suomalaisen poliitikon mielipiteitä koskaan on kuunneltu. Stubb pääsee tässä lähimmäksi.
Suomen poliittinen kulttuuri on muuttunut eurooppalaiseen suuntaan. Poliittinen kilpailu on ulospäin paljon näkyvämpää, kuin ennen ja ulospäin näytettävän konsensuksen aika on ohi. Siksi poliitikoista menestyy ne, jotka saavat kilpailijat mukautumaan tahtonsa: puolueiden sisällä ja välillä, hallituksen sisällä sekä hallituksen ja opposition välillä.
Osittain samoilla perusteilla olen täysin valmis kehumaan myös Riikka Purran poliittista johtajuutta. Myös hän otti puolueessaan valintansa jälkeen nopeasti kiistattoman johtajan aseman, vaikka oli periaatteessa hankalassa paikassa persujen keskuudessa jumal-asemassa olleen Halliksen seuraajana. Lisäksi hän on hallituksessa pyörittänyt rulettia aika lailla mielensä mukaan. Itsekään en olisi uskonut tätä tapahtuvan, vaan ajattelin, että Kokoomus vie hommaa kokemuksellaan mielin määrin vaikkei Orpo johtajuudellaan vakuuttanut ennen hallitusneuvottelujakaan.
Se, että myöntää poliitikon vahvan poliittisen johtajuuden, ei tarkoita sitä, että pitäisi tämän ajamasta politiikasta.
