Sanna Marin

[mjr]

Vähiten rasistisin ja myös tasa-arvoisin (eniten naisministereitä) ainakin Suomen historiassa. HBO-sarjaa odotellessa.

Siis vähintään ainakin vähiten klassisesti rasistinen hallitus - HBO-sarjasta tulee erinomaisen mielenkiintoinen!

 

[Cobol]

Erästä kansanedustajaa lainatakseni, "nämä ovat vähän sellaisia juhlapuheita". Minulla ei ole pienintäkään luottoa yhteenkään "rasismia vähentävään ohjelmaan" niin kauan, kun sitä on soveltamassa rasistinen puolue.

Hallitushan päättää linjat ja lait, mutta ei sovella niitä. Ne ovat virkamiesten vastuulla.

Sen sijaan olen kanssasi samaa mieltä siitä, että eiköhän demokraattisen yhteiskunnan perusarvot ole kasassa vielä tämän hallituksen jälkeenkin.

Tietenkin ne ovat ja jos hallituksen tavoitteet toteutuvat, perusarvot jopa vankistuvat.

Voisiko hallitusta jopa luonnehtia Suomen tai peräti maailman historian vähiten rasistiseksi?

Kyllä se on Suomen vähiten rasistinen hallitus. Jätän kuitenkin varauksen ja laskenta alkaa vuosiluvusta 2023.

 

[asyouwere]

Hallitushan päättää linjat ja lait, mutta ei sovella niitä. Ne ovat virkamiesten vastuulla.

Totta, huonosti muotoiltu minulta.

Kunhan päättää.

 

[msg]

Siis vähintään ainakin vähiten klassisesti rasistinen hallitus - HBO-sarjasta tulee erinomaisen mielenkiintoinen!

Odotan enemmän spinoff-sarjaa Sinunkauppaministerin äxyt seikkailut

 

[444]

Sannan puolue oli, ja on edelleen valmis ottamaan lapsilta tulevaisuuden, jotta demareiden kouluttamattomat ja työtä tekemättömät äänestäjät saavat elää leveästi. Mutta se nyt on vaan tosi ihkua ja ihmisarvoista.

Petterin puolue on edelleen valmis ottamaan lapsilta tulevaisuuden, jotta eläkeläiset saavat elää leveästi. Mutta se nyt vaan on tosi ihkua ja ihmisarvoista.

Rehellisyyden nimissä toki sanottakoon, että näin toimii suomalaisista puolueista kaikki.

 

[otus]

No, itse olen sitä mieltä, että Orpon hallitus aikoo vähentää rasismia Suomessa ja on tehnyt sitä varten konkreettisen ohjelman, jota työstetään eteenpäin.

Mistä tämä löytyy?

 

[Cobol]

Mistä tämä löytyy?

Muistaakseni 25. syyskuuta tulossa julkisuuteen. Kyse on ohjelmasta, ei vain tiedoksiannosta.

 

[Kimmo_Ahteri]

Ei tietenkään eikä työnantajapuoli käytä samanlaisia aseita ja leimaavaa retoriikkaa kuin ay-liike käyttää sille sopimattomia hallituksia ja niiden päätöksiä vastaan.

Noo... Keskon toimari vertasi Marinin hallituksen toimintaa Pohjois-Koreaan joskus koronan synkimpinä hetkinä. Kai näitä nyt löytää jos haluaa etsiä.

Viittasin tällä Marinin itselleen sosialisoimaan UPM:n Kaipolan tehtaaseen Marinin sanoessa, että jos hän saisi päättää [olisi siis esim UPM:n hallituksen puheenjohtaja], tehdas sen kun pyörisi nyt ja aina.

Pääministeriltä typeriä sanoja jotka saa ulos usein henkilö, jolla ei ole mitään kompetenssia asiaan.

Nykyinen pääministerimme sanoi seuraavaa (IL):
"Minusta on täysin selvää, että jos hallitus tekisi erilaista politiikkaa, niin tämä olisi ollut mahdollista estää. Kyse on paperikoneiden kannattavuuseroista. Hallitus on jo nostanut kustannuksia mutta ei ole tehnyt mitään, mikä antaisi näkymää ja varmuutta sille, että paperin tekeminen on Suomessa kannattavaa jatkossakin, Orpo arvostelee."

Ja jatkaa:
"
Uskotteko todella, että nykyhallitus olisi voinut estää sulkemisen?
– Kyllä!
"

Jos Petteri Orpo olisi ollut PM viimeiset 20v, Salossa tehtäisiin vieläkin Nokian banaanipuhelimia.

 

[Snakster]

Nyt kun tiedetään, että Orpon hallitus on tunnetun maailmankaikkeuden vähiten rasistinen ja tekee eniten toimenpiteitä rasismin kitkemiseksi, niin näkyykö tämä jollain tavalla kohtuullisen tuoreessa hallitusohjelmassa? En ainakaan itse äkkiseltään löydä hallitusohjelmasta tähän viittaavia kirjauksia tai toimenpiteitä, ja herää kysymys, miksi niitä ei ole sinne kirjattu, jos vakaa aikomus on alusta asti ollut kitkeä tätä ei-toivottua ilmiötä.

Ja jatkokysymyksenä: jos rasismin kitkeminen ei ole asia, jota kannattaisi ajaa hallitusohjelman puitteissa ja kirjauksin, niin onko kovin paljon muitakin tärkeitä teemoja, jotka perustuvat erillisiin ulostuloihin hallitusohjelman ulkopuolelta?

 

[Timbit]

Nyt kun tiedetään, että Orpon hallitus on tunnetun maailmankaikkeuden vähiten rasistinen ja tekee eniten toimenpiteitä rasismin kitkemiseksi, niin näkyykö tämä jollain tavalla kohtuullisen tuoreessa hallitusohjelmassa?

Löytyykö sieltä paljonkin rasistisia, fasistisia ja natsistisia toimenpiteitä? Ja kun Marinia koskevassa keskustelussa ollaan, niin häneltä voisi kysyä, että miksi hänen hallituksensa ohjasi maamme rasistien, fasistien ja natsien haltuun.

 

[finnjewel]

Nykyinen pääministerimme sanoi seuraavaa (IL):
"Minusta on täysin selvää, että jos hallitus tekisi erilaista politiikkaa, niin tämä olisi ollut mahdollista estää. Kyse on paperikoneiden kannattavuuseroista. Hallitus on jo nostanut kustannuksia mutta ei ole tehnyt mitään, mikä antaisi näkymää ja varmuutta sille, että paperin tekeminen on Suomessa kannattavaa jatkossakin, Orpo arvostelee."

Nyt on panostettava siihen, että internet sekä digitaaliset puhelinverkot raunioituvat. Sen jälkeen painopaperi on taas arvossaan ja paperiteollisuuden uusi nousu alkaa.

 

[Lystikäs]

Tässä

Noin yleisesti, jos Sipilää on pakko verrata Mariniin, niin eikö silloin olisi syytä katsoa sisäpolitiikkaa ja ulkopolitiikkaa erikseen? Jos vasemmalla oltiin tyytymättömiä Sipilän kikyyn, niin aika tyytymättömiä oikealla oltiin Marinin sisä- ja talouspolitiikkaan.

Jos haluaisi mahdollisimman analyyttisesti vertailla Sipilää ja Marinia pääministerinä, pitäisi mielestäni keskittyä siihen miten kyseinen henkilö hoiti virkaansa, ei heidän hallituksensa harjoittamaan politiikkaan... tai korkeintaan sitä kuinka hyvin ja millä tavoin pääministeri johti sitä koko hallituksen yhdessä muodostamaa politiikkaa.

Jos nyt itsekin summaisin Marinin viime eduskuntakauden, väittäisin hänen olleen erinomainen kansanedustajana, huono pääministerinä ja kiistanalainen ihmisenä. Selitän tätä auki.

Kansanedustaja Marin. Mielestäni Marin oli erinomainen kansanedustaja, sillä hän osasi edustaa ja edistää erittäin hyvin hänen äänestäjäkuntansa ja puolueensa etua. Hän on loistava esiintyjä ja osasi puhua selkeästi. Erinomainen influensseri.

Pääministeri Marin. Pääministerin tehtävä on periaatteessa johtaa valtioneuvostoa ja hallitusta. Pohtiessamme Marinin pätevyyttä hallituksen johtajana, johtaminen nousee keskiöön, ja se kuinka hyvin koemme, että Suomen politiikkaa hänen pääministeri kaudellaan johdettiin. Ulkoiset seikat tekivät vertailusta haastavaa aiempiin pääministereihin verrattuna, mutta näimme silti minkälaista johtajuutta haasteiden edessä harjoitettiin. Kantoiko pääministeri kuinka hyvin vastuuta, vai tyytyikö heittelemään virkamiehiä bussin alle pitääkseen oman kilpensä kiiltävänä?

Itselleni Marinin pääministeriydestä välittyi sellainen kuva, että hän keskittyi enemmänkin edustamaan itseään ja puoluettaan, kuin johtamaan Suomen hallitusta, ja haasteiden edessä syy oli aina jossain muussa - pari kertaa jopa valtioneuvostonkansliassa, mutta ei koskaan sen vastuullisessa johtajassa, joka hän sattui itse olemaan. Koen myös, että kansanedustajana voit olla oman puolueesi ja kannattajiesi kansanedustaja, mutta pääministeri on koko Suomen pääministeri. Totta kai vastakkaista politiikkaa harjoittava poliitikko tuntuu aina vieraalta, mutta hyvä pääministeri pyrkii silti pitämään yllä imagoa, että hän ajaa politiikallaan kaikkien suomalaisten etua. Vaikka periaatteessa Marinin julkisuus toi hyvää mainosta Suomelle, etenkin vasemmistolaisissa julkaisuissa, mutta toisaalta näissä ulostuloissa Marin ei niinkään maalannut hyvää kuvaa suomalaisista, vaan enemmän itsestään ja hallitusviisikosta naisvihamielisten haasteiden keskellä, vaikka olisi voinut myös tilanteen tullen kuvata suomalaiset kansana, jotka äänestivät nämä naiset valtaan. Pääministerin tehtävä on silti mielestäni johtaa hallitusta ja sen politiikkaa, ja se alkaa sottaantua jos keskittyy liikaa idealistiseen edustamiseen. Edustaminen sopii paremmin presidentille ja siihen kansa antaa vaaleissa aidon mandaatin toimia kansakunnan moraalisena kompassina. (Ja jos kokee edustamisen kuuluvan pääministeriyteen, ei ehkä pitäisi lähteä korona-altistuneena yökerhoon, varsinkin jos on ensin ohjeistanut muita ministereitä altistuksen yhteydessä eristäytymään muilta.) Pääministerin tehtäviin kuuluu myös EU-politiikan johtaminen, josta en siitäkään anna kovin hyvää arvosanaa. Jokaisella olkoon oma mielipiteensä siitä oliko se EU:n "yhteinen lainapaketti" hyvin neuvoteltu, mutta Uniper-tapauksen hoitaminen ja priorisointi ei ollut kovin viisasta pääministeriltä. Ne olivat äärettömän isot neuvottelut tälle maalle, jonka hoitaminen parilla tekstiviestillä maamme johtavalta ministeriltä oli aika ala-arvoista. Hyvä pääministeri olisi priorisoinut ja lopettanut lomansa, vaikka olisikin missannut osan Flow-festareista. Tuppurainen lähetettiin noihin vääntöihin erittäin alivarustettuna ja vastuu tästä on hallituksella, etenkin pääministerillä. Meillä on myös ennakkoon sovitut toimialueet pääministerille ja presidentille, eikä Marin aina malttanut pysyä poissa presidentinvaltaoikeuksien alta, joka ei anna kovin hyvää kuvaa omien valtaoikeuksien tiedostamisesta ja parlamentarismin kunnioittamisesta. Esimerkkinä se Ukraina-keissi, joka ei kuulu EU-politiikkaan. En myöskään ollut sitä mieltä, että pääministeri-instituutio olisi kaivannut ravistelua. Kun pääministerin pääasiallinen tehtävä on johtaa hallitusta ja Suomen politiikkaa, on vain hyvä, että se virka sisältää tiettyä arvokkuutta. Jos toisin halutaan, niin sen pitäisi olla demokraattinen päätös. Mariniahan ei valittu pääministeriksi, joten emme voi oikeuttaa kyseisen instituution omavaltaista ravistelua edes sillä, että kansa olisi halunnut sen tulevan ravistelluksi äänestystuloksen kautta. Rinne (joka äänestettiin pääministeriksi) ei ollut luonteeltaan instituutioiden ravistelija.

Ihminen Marin. Pidän Marinia kiistanalaisena, koska hän onnistui polarisoimaan kansan aika lailla samalla tavoin kun Trump teki Jenkeissä (tosin isommalla mittakaavalla). Periaatteessa tykkään Marinin arvoista ja ajatuksista, vaikken metodeja allekirjoita, mutta toisaalta en tykännyt opportunistisesta tavasta haalia kansansuosiota. Polarisoiva populismi on itsekästä ja vaarallista. Siinä missä Trump kasvatti henkilökohtaisen suosion ohella myös äärivasemmiston kannatusta, Marin kasvatti omalla polarisoivalla tavallaan äärioikeiston suosiota. Ihmisenä koen siis Marinin sympaattiseksi, mutta edesvastuuttomaksi. Edesvastuuttomaksi siksi, että hän aikoinaan myönsi pyytäneensä Jungneria kritisoimaan häntä julkisesti saadakseen lisää suosiota, ymmärtäen siis miten populismin mekanismi toimii ja mikä sen hintalappu on.

 

[Kimmo_Ahteri]

Tässä

Jos haluaisi mahdollisimman analyyttisesti vertailla Sipilää ja Marinia pääministerinä, pitäisi mielestäni keskittyä siihen miten kyseinen henkilö hoiti virkaansa, ei heidän hallituksensa harjoittamaan politiikkaan... tai korkeintaan sitä kuinka hyvin ja millä tavoin pääministeri johti sitä koko hallituksen yhdessä muodostamaa politiikkaa.

Ensinnäkään, en näe kovin hedelmällisenä arvioida pääministereitä toisiinsa, koska toimintaympäristö on aina eri. Mutta jos sellainen olisi pakko tehdä, mittausmenetelmä tulisi yhtenäinen jolloin voisi laittaa kilpailijat järjestykseen samoilla mittareilla. Pyrkisin välttämään kaiken sellaisen mittausta, joka perustuu puhtaasti mielipiteeseen tai menetelmään. Jos Marinia syytettiin huonosta johtamisesta Uniperin hoidossa, mutta asiantuntijoiden mukaan tulos oli paras mahdollinen, en ottaisi arvosteluun menetelmiä vaan katsoisin hyvin pitkälti lopputulosta. Toinen asia on, pitääkö Uniper -case ottaa arvostelun piiriin, koska asia tuli pöydälle täysin puskista.

Katsoisin mielummin mitä hallitusohjelmissa oli luvattu ja miltä lopputulema näytti hallituskauden päätyttyä. Jos Sipilän hallituksella oli 5 kärkihanketta, katsoisin mikä konkreettinen tavoite niissä oli ja sitten arvioidaan miltä tulos näyttää kauden päätyttyä. Lopulta kunkin hallituksen pääministeri olisi arvioitu sillä perusteella kuinka hyvin he saavuttivat itse asettamansa tavoitteet, välittämättä siitä kuinka tulokset ovat tehty.

Johtajuudesta on tullut luettua parikin kirjaa, mutta täällä vallalla oleva käsitys johtajuudesta ei aina täsmää nykyjohtajuuden kanssa. Esimerkiksi Vapaavuorta on pidetty hyvänä ja aikaansaavana johtajana, mutta samalla hän huutaa ja nöyryyttää alaisiansa muiden nähden. Täällä varmasti mielipiteet jakautuvat Vapaavuoren metodeista, ja siksi jättäisin johtajuuden kokonaan pois arvioinnista.

Kaikesta huolimatta on sanottava että Sipilä teki kaikkensa että sai kikyn maaliin. Se toki maksoi hänen poliittisen uransa, puolueensa kannatuksen ja oli varmasti siviilissäkin vaikeaa. En pysty näkemään että nykyinen pääministerimme olisi valmis uhraamaan oman ja puolueensa tulevaisuuden ajaakseen (heidän mielestään) parasta tälle maalle. Sipilällä oli vahva visio siitä miltä tulevaisuus näytti ja todella heittäytyi intohimoisesti rooliinsa ajaakseen eteenpäin mielestään tärkeitä asioita. Arvostan tälläisiä henkilöitä, vaikka ihan samaa mieltä heidän kanssa olisikaan.

 

[Lystikäs]

Katsoisin mielummin mitä hallitusohjelmissa oli luvattu ja miltä lopputulema näytti hallituskauden päätyttyä. Jos Sipilän hallituksella oli 5 kärkihanketta, katsoisin mikä konkreettinen tavoite niissä oli ja sitten arvioidaan miltä tulos näyttää kauden päätyttyä. Lopulta kunkin hallituksen pääministeri olisi arvioitu sillä perusteella kuinka hyvin he saavuttivat itse asettamansa tavoitteet, välittämättä siitä kuinka tulokset ovat tehty.

Tämä on mielestäni se koko hallituksen tilinpäätös. Jos sieltä hallituksesta halutaan tarkastella yksittäisen ministerin toimia (tässä tapauksessa pääministerin), täytyy pohtia miten hän hoiti omat tehtävänsä ja oman roolinsa hallituksessa, ei yhdessä päätetyn hallitusohjelman sisältöä. Toki olet oikeassa siinä, että jos esim tavoitteesta jäädään, niin se on isoimmin tietenkin pääministerin epäonnistumista, koska hänen tehtävänsä on valvoa sen toteutumista.

Johtajuudesta on tullut luettua parikin kirjaa, mutta täällä vallalla oleva käsitys johtajuudesta ei aina täsmää nykyjohtajuuden kanssa. Esimerkiksi Vapaavuorta on pidetty hyvänä ja aikaansaavana johtajana, mutta samalla hän huutaa ja nöyryyttää alaisiansa muiden nähden. Täällä varmasti mielipiteet jakautuvat Vapaavuoren metodeista, ja siksi jättäisin johtajuuden kokonaan pois arvioinnista.

Miksi jättäisit johtajuuden pois pääministerin kykyjen arvioinnista jonkun Vapaavuoren takia? Kuka täällä oikeasti pitää alaisilleen huutamista tai nöyryyttämistä hyvänä johtajuutena? Eiköhän sellainen käytös tahraa mukavasti Vapaavuorenkin kilpeä. Ja jos "mutkuillaan" tähän jotain Vapaavuoria, niin miten se Marinin tyyli heittää somessa joku hallituksen alainen virkamies julkisesti bussin alle koko kansan katsellessa on yhtään jalompaa? Jos mietitään sitä mitä useimmat suomalaiset pitävät hyvänä johtajuutena, niin uskoisin vastuunkantokyvyn olevan iso asia. En muista toista pääministeriä tai edes ministeriä, joka olisi uhriutunut ja syytellyt asioista yhtä paljon julkisesti kaikkia muita. Se heikensi isosti ainakin omaa käsitystäni Sanna Marinin johtajuudesta.

 

[nummenkallio]

Kansanedustaja Marin. Mielestäni Marin oli erinomainen kansanedustaja, sillä hän osasi edustaa ja edistää erittäin hyvin hänen äänestäjäkuntansa ja puolueensa etua. Hän on loistava esiintyjä ja osasi puhua selkeästi. Erinomainen influensseri.

Kyllähän nämä samat vahvuudet olivat Marinilla myös pääministerinä. Hän oli erinomainen edustushenkilö maailmalla. Vaikka jotkut hehkuttivat Marinia tässä jo ihan naurettavuuksiin saakka, varsinkin kun selvisi ettei hän jatka pääministerinä ja siitä tehtiin surutyötä, niin kyllä Marin Suomelle myönteistä huomiota toi. Se on sitten eri asia, miten pitkäkestoinen tuon vaikutus on. Ei Marinkaan olisi voinut loputtomiin ratsastaa sillä, että hän on maailman nuorimpia pääministereitä ja vielä nainen.

Marinille pitäisi keksiä joku Suomi-lähettilään tehtävä. Sellaisessa hänestä olisi varmasti hyötyä ja sellaisessa hän olisi hyvä.

 

[peterra]

Pääministeri Marin. Pääministerin tehtävä on periaatteessa johtaa valtioneuvostoa ja hallitusta. Pohtiessamme Marinin pätevyyttä hallituksen johtajana, johtaminen nousee keskiöön, ja se kuinka hyvin koemme, että Suomen politiikkaa hänen pääministeri kaudellaan johdettiin. Ulkoiset seikat tekivät vertailusta haastavaa aiempiin pääministereihin verrattuna, mutta näimme silti minkälaista johtajuutta haasteiden edessä harjoitettiin. Kantoiko pääministeri kuinka hyvin vastuuta, vai tyytyikö heittelemään virkamiehiä bussin alle pitääkseen oman kilpensä kiiltävänä?

Mielipidettäsi en edes yritä horjuttaa ja olet käynyt nyt laajasti läpi eri näkökulmat Marinista. Tartun tähän yhteen kohtaan, koska ulkopuolelta johtajuutta katsotaan aika eri tavalla kuin sisäpuolelta. Joidenkin (huom. ei kaikkien) kansalaisten mielestä Marin ei kantanut vastuutaan, mutta viime hallitus vaikutti kuitenkin sisäisesti aika eheältä kokonaisuudelta tähän uuteen verrattuna. Toki aika sitten näyttää, miten tällä hallituksella menee kokonaisuutena, mutta jos nyt katsoo ministerien ja hallituspuolueiden yhteistoimintaa viime kaudella, niin voisin sanoa Marinin onnistuneen johtamaan tuota kokonaisuutta aika mielettömän hyvin. Lähtikö joku hallituksesta kaatamaan ja kampittamaan Marinia jossain vaiheessa? Lähtivätkö muut hallituspuolueet pois pääministerin luota, kun hän viime kesänä ajautui jauhojengi-kohuunsa?

Joko Marinilla oli "liian hyvin koko hallitus hanskassa" tai sitten hänen kollegansa pitivät hänen johtamistavastaan. Harvinaisen vähän hallituksen sisältä tuli soraääniä Marinista. Oppositiosta totta kai senkin edestä.

 

[nummenkallio]

Lähtikö joku hallituksesta kaatamaan ja kampittamaan Marinia jossain vaiheessa? Lähtivätkö muut hallituspuolueet pois pääministerin luota, kun hän viime kesänä ajautui jauhojengi-kohuunsa?

Kyllähän Saarikko ja kepu kiukuttelivat useampaankin otteeseen, mutta jotenkin nämä kiukuttelut onnistuttiin vaimentamaan. Oman näkemykseni mukaan Marinin hallituksen yhtenäisyys ei ollut missään vaiheessa kovin vakavasti uhattuna. Siinä mielessä Orpon hallituksen tilanne näyttää paljon huonommalta, kun yksi mikropuolue onnistuu viemään junan lähes raiteilta. Jos tuo oli Marinin hyvän johtajuuden ansiota, niin sitten se varmaankin oli. Pitää kuitenkin muistaa, että Marin oli ja on todella suosittu, sellaisen pääministerin selän takana on hyvä olla. Ei sellaista lähdetä helposti potkimaan nilkoille.

 

[Mediakuutio]

Mielipidettäsi en edes yritä horjuttaa ja olet käynyt nyt laajasti läpi eri näkökulmat Marinista. Tartun tähän yhteen kohtaan, koska ulkopuolelta johtajuutta katsotaan aika eri tavalla kuin sisäpuolelta. Joidenkin (huom. ei kaikkien) kansalaisten mielestä Marin ei kantanut vastuutaan, mutta viime hallitus vaikutti kuitenkin sisäisesti aika eheältä kokonaisuudelta tähän uuteen verrattuna. Toki aika sitten näyttää, miten tällä hallituksella menee kokonaisuutena, mutta jos nyt katsoo ministerien ja hallituspuolueiden yhteistoimintaa viime kaudella, niin voisin sanoa Marinin onnistuneen johtamaan tuota kokonaisuutta aika mielettömän hyvin. Lähtikö joku hallituksesta kaatamaan ja kampittamaan Marinia jossain vaiheessa? Lähtivätkö muut hallituspuolueet pois pääministerin luota, kun hän viime kesänä ajautui jauhojengi-kohuunsa?

Joko Marinilla oli "liian hyvin koko hallitus hanskassa" tai sitten hänen kollegansa pitivät hänen johtamistavastaan. Harvinaisen vähän hallituksen sisältä tuli soraääniä Marinista. Oppositiosta totta kai senkin edestä.

Ihminen joka heittää julkisesti bussin alle syyttömän ”alaisen” ei voi kovin hyvä johtaja olla.

Ja eikö sieltä kyllä hallituksen sisältäkin ihmetelty sitä kun Marinin johtajuus puuttui joissakin asioissa (esim Kiuru sai huseerata koronan suhteen)

 

[Lystikäs]

Marinille pitäisi keksiä joku Suomi-lähettilään tehtävä. Sellaisessa hänestä olisi varmasti hyötyä ja sellaisessa hän olisi hyvä.

Samaa mieltä. Erittäin lahjakas yksilö. Veikkaan vaan, että menee isompien ja rahakkaampien tehtävien mukana pois Suomi-politiikasta.

Joko Marinilla oli "liian hyvin koko hallitus hanskassa" tai sitten hänen kollegansa pitivät hänen johtamistavastaan. Harvinaisen vähän hallituksen sisältä tuli soraääniä Marinista. Oppositiosta totta kai senkin edestä.

Harvemmin niitä soraääniä hallituksen sisältä pitäisi tullakaan. Siellä oli vihervasemmisto toteuttamassa politiikkaansa, sekä Keskusta ja RKP syli täynnä karkkia, joten kukapa siellä olisi venettä halunnutkaan keikuttaa. Kyllä niitä vääntöjä tuli, mutta enemmän Vihreiden ja Keskustan välille - joka on luonnollista, koska intressit olivat usein päinvastaisia. Mutta oikeassa olet siinä, että johtajuutta katsotaan eri tavalla sisältä päin kuin ulkopuolelta käsin, mutta kun kyseessä on koko kansan pääministeri (tai pitäisi olla), niin sitä johtajuutta olisi hyvä näyttää myös ulospäin, ja muillekin kuin sille omalle ideologiselle nurkkaukselle ja äänestäjäkunnalle.

 

[Kimmo_Ahteri]

Miksi jättäisit johtajuuden pois pääministerin kykyjen arvioinnista jonkun Vapaavuoren takia?

Lähinnä sen takia että ihmiset pitävät häntä hyvänä johtajana, mutta eivät ymmärrä mitä johtajuus on. Toiseksi, se miten pääministerimme hoitavat tehtäviä verhojen takana on näkymätöntä kaikille muille ja arvioimme heidän johtajuuttaan julkisen kuvan perusteella. Emme siis oikeasti tiedä kuinka he keskustelevat, kommunikoivat tai rakentavat luottamusta hallitusjäsenten kesken. Orpon johtajuutta on haukuttu rasismikohussa ja kehuttu Stubbin valinnassa presidenttiehdokkaaksi pelkästään lopputuleman perusteella. Kukaan meistä ei ole ollut paikalla arvioimassa Orpon johtajuutta silloin kun päätöksiä on tehty.

Eli jos tavoitteena olisi luoda mittaristo pääministerin tehtävän arvioimiseen, johtajuus on siihen liian abstrakti käsite.

 

[Lystikäs]

Eli jos tavoitteena olisi luoda mittaristo pääministerin tehtävän arvioimiseen, johtajuus on siihen liian abstrakti käsite.

Ymmärrän näkökulmasi. Minusta silti johtajuus ei ole abstraktikäsite. Sitä voi tehdä eri tavoin - passiivisesti, agressiivisesti, esimerkin kautta, mutta johtajuus on johtamista ja tulokset ovat konkreettiset. Viime hallitus voi jossain määrin piiloutua globaalien kriisien taakse, mutta isossa kuvassa siellä oli paljon hallituksen sisäisiä kriisejä joissa hallituspuolueet syyttelivät toisiaan milloin mistäkin. Ne saatiin sammutettua, ja näissä Marin kyllä on hyvä ja kivenkova neuvottelija, mutta itse näkisin heikon johtajuuden pitkälti ruokkineen sitä, että sooloilua eri suuntiin tapahtui. Kiuru ja Marinkin oli jossain vaiheessa julkisesti tukkanuottasilla keskenään. Ja vasemmisto varmasti ajattelee, että hallitus suoriutui hyvin kun se viljeli ennätysmäärät rahaa eri suuntiin, eikä mikään hajonnut isommin valtiontaloutta lukuunottamatta, mutta kyllä niissä suunnitelmissa oli alunperin leikkauksiakin, joiden toteuttamisessa takkuiltiin. Yksi hyvä esimerkki oli ne kulttuurileikkaukset, jotka jo ilmoitettiin tapahtuvaksi, mutta peruttiin sen jälkeen kun Marin oli bilettänyt kulttuuriväen kanssa. Kurvinen ja Keskusta eivät varmasti nähneet tätä kovin hyvänä johtamisena ja hallitussuunnitelmien toteuttamisena.

Mutta meillä on tässä johtamiskysymyksessä vain eri mielipide. Johtaminen oli vain yksi osa-alue monista, joissa koin Marinin epäonnistuneen pääministerinä.

 

[BitterX]

Mielestäni Marinin poliittisen johtajuuden kritisointi ei ole erityisen vahvalla pohjalla. Puolueessaan hän otti nopeasti täysin kiistattoman johtoaseman, hallitusta hän vei mieleiseensä suuntaan ja Ukrainan sodan osalta hän nousi vahvaksi mielipidejohtajaksi Euroopassa. Kansainvälisesti Marinin mielipiteitä kuunnellaan enemmän, kuin kenenkään toisen suomalaisen poliitikon mielipiteitä koskaan on kuunneltu. Stubb pääsee tässä lähimmäksi.

Suomen poliittinen kulttuuri on muuttunut eurooppalaiseen suuntaan. Poliittinen kilpailu on ulospäin paljon näkyvämpää, kuin ennen ja ulospäin näytettävän konsensuksen aika on ohi. Siksi poliitikoista menestyy ne, jotka saavat kilpailijat mukautumaan tahtonsa: puolueiden sisällä ja välillä, hallituksen sisällä sekä hallituksen ja opposition välillä.

Osittain samoilla perusteilla olen täysin valmis kehumaan myös Riikka Purran poliittista johtajuutta. Myös hän otti puolueessaan valintansa jälkeen nopeasti kiistattoman johtajan aseman, vaikka oli periaatteessa hankalassa paikassa persujen keskuudessa jumal-asemassa olleen Halliksen seuraajana. Lisäksi hän on hallituksessa pyörittänyt rulettia aika lailla mielensä mukaan. Itsekään en olisi uskonut tätä tapahtuvan, vaan ajattelin, että Kokoomus vie hommaa kokemuksellaan mielin määrin vaikkei Orpo johtajuudellaan vakuuttanut ennen hallitusneuvottelujakaan.

Se, että myöntää poliitikon vahvan poliittisen johtajuuden, ei tarkoita sitä, että pitäisi tämän ajamasta politiikasta.

 

[Cobol]

En arvosta Marinin tai Purran johtajuutta yhtä korkealle kuin @BitterX yllä, mutta vain Marinin johtajuudesta - ketjun aihehenkilöstä - pari sanaa.

Minusta Marinin johtajuus perustui lähinnä femiiniseen johtamiseen. Hänestä taitavasti someen valitut ja usein syötetyt kuvat korostivat naiseutta ja laihaa mannekiini-lookia läpi pm-kauden ja taitavat korostaa edelleen. Femiininen johtaminen nosti Marinin SDP:n miesvaltaisesta ay-pohjaisesta läskijohtajien massasta ja teki Marinista tähden politiikkaan. Ja tämä teki hänestä myös kansainvälisen tähden. Jos Rinne olisi puhunut ihmisoikeuksista samat tekstit, ketään ei olisi kiinnostanut edes SDP:n johtoryhmässä.

Yhteisöjohtajuudesta Marin sai hallituskumppaneiltaan ja HS:n aikanaan julkaisemassa jutussa muiltakin heikon tai keskinkertaisen arvosanan.

 

[Jeffrey]

Marinin johtajuutta arvioidessa lienee syytä muistaa myös se mitä se johtajuus on. SDP suojeli omaa ykköstykkiääm negatiivisilta asioita ja Marin sai tehtäväkseen melko simppeleitä ja yksioikoisia johtotehtäviä. Hankalampien asioiden tai ristiriitojen ilmetessä tuotiin eri ketjun kaverit kehiin ja/tai vieriteltiin vastuuta viranomaisille ja muille tahoille.

Perinteinen johtajuus, tai ainakin miten sen itse miellän, on juurikin hankalien asioiden läpivientiä, vastuunkantoa yms. epämieluisien asioiden tekemistä. Helpoilla hetkillä ja menestyksen tullessa sitten vetäytyä itse taka-alalle ja antaa muiden nauttia oman työnsä hedelmistä. Nyt Marin nimenomaisesti vei itse kunnian muiden töistä ja tiukassa paikassa vieritti työt ja kunniattomuudet muille.

Toki omassa hänelle asetetussa roolissa Marin toimi ihan ok, mutta en toivoisi tämänkaltaisen johtajuuden yleistyvän yhteiskunnassa.

 

[BitterX]

Yhteisöjohtajuudesta Marin sai hallituskumppaneiltaan ja HS:n aikanaan julkaisemassa jutussa muiltakin heikon tai keskinkertaisen arvosanan.

Minusta nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä presidentiltä vaaditaan eri tyyppistä johtajuutta, kuin pääministeriltä tai puoluejohtajalta.

En usko, että hallitukset enää koskaan tulevat johtamaan ikään kuin koko kansaa tai toimimaan "kansaa yhdistävänä tekijänä". Siinäkin ajassa - kun näin vielä oli - oli omat hyvät puolensa, mutta ehkäpä eurooppalaiseen parlamentarismiin laaja konsensusajattelu ei laajasti ottaen sovi. Tässä mielessä presidentti voisi toimia jatkossa enemmän ikäänkuin yhdistävänä voimana ja yhteisöjohtana. Toisin siis, kuin Ranskassa ja Yhdysvalloissa, joissa presidentti on myös hallituksen johtaja.