Jep, ja kun ne keinot laman selättämiseen eivät todellakaan olleet talousosaajien mielestä järkevimmästä päästä. Maalaisjärjellä pantiin suu säkkiä myöden, ja aiheutettiin mittaamattomat vauriot talouteen ja kokonaisiin sukupolviin. Toki Eskon tarinassa tuo oli ainoa keino.
Menee jo aiheen ohi, mutta tähän usein toistuvaan höpöhöpö-väitteeseen on pakko vastata.
Ensinnäkin maito oli jo pitkälti maassa Ahon hallituksen aloittaessa, erityisesti kun presidentti ja hänen luottamustaan nauttiva keskuspankin johtaja olivat hirttäytyneitä vahvaan markkaan. Tietysti myös Ahon hallitukselta oli virhe jatkaa samaa politiikka, mutta aika kovat natsat olisi pitänyt pm:llä olla jotta olisi istuvan presidentin yli voinut kävellä. Tuolloin presidentillä oli vielä ihan oikeaa valtaa sisäpolitiikassa, vaikka Koivisto sitä aika säästeliäästi käyttikin.
Syksyn 1991 pakkodevalvaation jälkeen pankkikriisi alkoi vyöryä päälle koko voimalla ja talouden suunta oli jyrkästi alaspäin. Silloin ei Suomen velanottoa taattu ekp:n setelipainolla, vaan rahat oli lainattava markkinoilta. Ei siinä tilanteessa hallituksella ollut mitään mahdollisuuksia harjoittaa elvyttävää rahapolitiikkaa.
Varmaan ne Viinasen kertomukset rahankerjäysmatkoista Japaniin ovat hieman dramatisoituja, mutta tilanne oli oikeasti aika helvetin huono. Kukaan tuskin pystyy sanomaan kuinka lähellä valtion maksukyvyttömyys 1993 oli, mutta on se ihan yleisessä tiedossa että esimerkiksi asetukset maksukyvyttömyyden varalle oli olemassa, eikä niitä todellakaan pidetty tuolloin missään mappi ö:ssä.
Varmasti leikkauslistoja laadittaessa tehtiin virheitä, mutta isossa kuvassa 1990-luvun laman hoitoon pätee nähdäkseni sama kuin koronakriisiin. Virheitä tehtiin, mutta lopputulos oli kuitenkin olosuhteisiin nähden ihan hyvä.
Minä en ole mikään Aho-fani ja tämä viime aikojen renkaidenpumppaus tulevia presidentinvaaleja silmällä pitäen on lähinnä surullista. Aho olisi suurin piirtein viimeinen henkilö jota esim äänestäisin presidentiksi. Mutta jotain tolkkua nyt tähän vääristelyynkin.