No, minusta kommunisti on selkeästi pahempi loukkaus terminä kuin fasisti - etenkin jos erottaa jonkun Mussolinin tai Francon Hitleristä. Ja itse asiassa noin marginaalisesti, kilpailu on toki tasainen, pidän kommunistia pahempana terminä kuin natsia. Olen postittanut tämän takavuosien kirjoitukseni aihepiiristä aiemminkin:
stockholmslender.blogspot.com
Kommunismiin liittyy kuitenkin määritelmien ja tapojen rikkaus: Suomessakin oli maolaisia, stalinisteja/ taistolaisia, enemmistöläisiä tai kansandemokraatteja ja maailmalta löytyy näiden lisäksi esim. eurokommunisteja, trotskilaisia tai erilaisia marxilaisia politiikassa toimivia ryhmiä. Maailmalla jakolinja meni suhtautumisessa Kremliin, osa kannatti sitä, osa Kiinaa ja monet taas olivat kansallisia kommunisteja, arabimaissakin heitä oli ja on.
Eli on olemassa eräänlainen sateenvarjo, jonka yleisnimenä on kommunismi. Kuitenkin monet kommunisteista tuomitsivat Stalinin teot ja pyrkivät periaatteessa väkivallattomasti kommunismiin. Nykyään väkivaltaisempi osasto on jo miltei kokonaan nurmen alla. Kapitalismi toi omat haasteensa, sillä maailman suurin kommunistinen puolue suvaitsee aika vahvaa kansallista kapitalismia, kunhan hallinto on puolueen kontrollissa.
Jos joku sanoo olevansa kommunisti, on pyydettävä häntä ensi kertomaan, mitä hän tarkoittaa asialla. Varmaankin hänellä on mielessään jonkinlainen pakkojärjestelmä, koska ihmiset eivät vain suostu sananvapauden tai taloudellisen vapautensa rajoittamiseen. Maailmankatsomuksen pohjana on tietenkin ns. tieteellinen marxilaisuus. Mutta kommunistina voi kaiketi elää ja olla, ilman että edes pyrkii järjestelmän muuttamiseen. Ehkä sellainen voi olla ihan fiilispohjalta, ilman aatteellista painolastiakin.
Fasistia on hieman vaikeampi kuvitella, koska fasismi on aina ollut kansallista, se on liittynyt tietyn maan kulttuuriseen ja taloudelliseen kehitykseen. Fasisti hyväksyy periaatteessa markkinat, joten ainoa asia, mitä hän ei ainakaan hyväksy, on sananvapaus. Varmaankin merkittävin ero näiden kahden äärisuuntauksen välillä on se, että fasisti ei kannata mitään yleisinhimillisiä tavoitteita, ei ankkuroidu Ranskan vallankumoukseen, vapauteen, veljeyteen ja tasa-arvoon. Fasisti pitää tiukasti kiinni pankkikortistaan ja yleensä uskoo joihinkin kansallisiin myytteihin.
Asiaa mutkistaa kuitenkin se, että nykyiset äärioikeistolaiset tuntuvat ihailevan erilaisia autoritäärisiä järjestelmiä, eivätkä välttämättä tunnista niiden olevan ristiriidassa omien kansallisten etujensa kanssa. Esimerkiksi tuo Ano Venäjänsä kanssa. Tämä ei päde kaikkiin, mutta on ilmeinen, hiukan omituinen piirre näissä "uusfasisteissa". Toinen jännä omituisuus on siinä, että jotkut fasistit ovat aika lähellä kommunisteja, koska globaalitalous nähdään heille vieraiden arvojen lähteenä. Fasistit eivät varmaan itsekään tiedä, millainen talousjärjestelmä heille sopisi. Kunhan ei maahanmuuttajia kotikonnuille.
Itse näen etäisyyden niin suureksi tiettyihin historiallisiin liikkeisiin, että en osaa sanoa, kumpi olisi pahempi loukkaus objektiivisesti ajatellen, kutsua jotakin kommunistiksi tai fasistiksi. Molemmat ovat niin kaukana omista positioistani, vapauden vihollisia mitä suurimmassa määrin. Mutta toki kommunismilla on aatteena hirvittävän veriset jäljet, joita ei saa pyyhkiä historiankirjoista pois.