Sananvapaus - tänään tällä arvolla pyyhittiin persettä Merkelin taipuessa despoottimaisen Erdoganin vaateiden edessä ja iva/satiirikohun myötä Saksassa on Merkelin mukaan mahdollista asettaa koomikko Böhmermann oikeuteen.
Merkel: Turkin presidenttiä pilkannut koomikko voidaan asettaa oikeuteen | Yle Uutiset | yle.fi
Onpa pilkkarunosta mitä mieltä tahansa - olipa se kuinka mauton tahansa - Erdoganin vaateille olisi pitänyt haistattaa pitkät. Despootti, joka polkee maassaan kaikkia mahdollisia arvoja on ansainnut kaiken pilkan osakseen. Turkissa teini-ikäinen voidaan haastaa oikeuteen Erdoganin pilkkaamisesta, ja nyt sitten EU:n merkittävin poliitikko Merkel näyttää persettä sananvapaudella ja nöyristelee Erdoganin vaateiden edessä, niin sen jälkeen on aivan turha arvostella Turkin sananvapaustilannetta jos - tai kun - maassa joku teini tai kuka tahansa tuomitaan vankeuteen presidentin pilkkaamisesta.
Toivon, että Saksassa ei kuitenkaan nosteta syytettä, että maan syyttäjäviranomaiset ymmärtävät tilanteen vakavuuden eivätkä myy arvoja despootin vaatimuksesta.
Tämän jälkeen Merkelin on aivan turha seisoa sananvapausrintamassa jos/kun EU:n alueella satiirikkojen kimppuun hyökätään tai heidän henkeä uhataan. Merkel on
jänishousu!
vlad
edit: Saksan rikoslaista (tjsp) löytyy relevantti kohta, johon perustaa syyte:
Mike Bird Twitterissä: "The relevant section of the German criminal code. Why does this exist? https://t.co/vboCTXJbXo"
Eikö
@vlad ole merkillistä kuinka vähän tälläinen suuri periaatteellinen asia saa aikaseksi parranpärinää, niin täällä keskustelupalstalla kuin suomalaisen median toimituksissa. Eilenkin Ylen iltauutisissa asia mainitaan lyhyesti ehkä viidentenä juttuna heti jonkun helvatan tärkeän uuden siltarummun tai eukonkantokisojen jälkeen. Saksassa Die Weltin sivuilla viisi ensimmäistä otsikkoa käsitteli tätä asiaa Saksan ja koko Euroopan näkökulmasta. Suomi on mukana tässä samassa Euroopassa kerjäämässä Erdoganilta armopaloja ja saamme maksaa siitä kaikki eri tavoin kovaa hintaa. Eurooppalaisia perusarvoja poljetaan lokaan ja "me olemme kaikki Charlie Hepdo"- henki loistaa poissaolollaan. Onko meillä toimittajat niin yksinkertaisia tai niin kiireisiä etteivät ehdi syventymään merkittävien, ajankohtaisten ulkopoliittisten muutosten taustoihin? Onko yksi Panama-keissi jo liikaa kotimaiselle medialle taustoittaa ja ymmärtää?
Turkin johdossa on ollut koko 2000-luvun puolue, jonka tarkoituksena on kaikin keinoin:
1) Vahvistaa Erdoganin, tämän suvun ja lähipiirin taloudellista asemaa ja poliittista/oikeudellista koskemattomuutta.
2) Hävittää vaiheittan "turkkilaisten isän", Kemal Ataturkin poliittinen perintö ja nostaa Erdogan jalustalle uudeksi "Ataturkiksi".
3) Rehabilitoida Ottomaani-imperiumin mahtava historia ja luoda Erdoganin Turkista sen seuraaja. Turkissa valmistuu jatkuvasti elokuvia ja suuria tv-sarjoja, jotka kuvaavat osmannien ajan suurtekoja.
4) Kasvattaa uusi islamilainen sukupolvi toteuttamaan Turkin nousun islamilaisen maailman johtavaksi suurvallaksi. Opetushallinnon virkamiehet koulujen rehtoreita myöten on vaihdettu AKP.n luottomiehiin. Islamin opetus laajenee perusopetuksessa jopa 10- tuntiin viikossa ja lapsille opetaan arabialaiset aakkoset, jotta ottomaaniajan ja yleensä islamilainen kirjallisuus olisi laajasti käytettävissä.
5) Länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen rakenteiden hävittäminen, Erdoganilla on jo kaikki valtion instituutiot tukevasti taskussaan valtion pankkia lukuunottamatta.
6) Sananvapauden täydellinen kukistaminen. Kaikkea painettua sanaa kontrolloidaan jo vahvasti ja nettivalvonta on huippuluokkaa (kokemusta on, uskallan kirjoittaa näin selkeästi koska olen nyt Suomessa).
7) Yhteiskunnan järjestäytyminen vaiheittain islamilaisen ihanteen mukaan. Istanbulin kaupunginjohtajana 1990-luvun lopulla, Erdogan pyrki kieltämään alkoholin julkisen tarjoilun (eli avoimet katubaarit) kaupungissa, sekä hankoittaa myyntipisteiden toimintaa. Sama linja jatkuu nyt valtion tasolla. Naisten määritteleminen miesten kautta on selvää AKP:n politiikkaa. Huivien, jopa koko burkan käyttö lisääntyy jatkuvasti.
Kemal Ataturkin Turkki ei ollut länsimainen, demokraattinen valtio. Ataturkin yhdentämispolitiikan aikana kansalliset vähemmistöt olivat vaikeuksissa ja armenialaisten, kreikkalaisten ja assyrialaisten kristittyjen maastapako muutti Turkin kansallista rakennetta merkittävästi. Kurdit olivat jatkuvasti tulilinjalla. Erdogan edustaa, yllätys yllätys, suvaitsevampaa linjaa vähemmistöjen suhteen. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että islam ei ole nationalistinen uskonto. Se sallii vähemmistöt, kunhan nämä alistuvat islamin määräysvallan alle. Erdogan noudattaa hyvin järjestelmällisesti tälläistä vanhaa osmannien ajan politiikkaa. Hän haluaa olla "sulttaani", jonka nimi ei unohdu. Maailman suurimmaksi rakentuvan Istanbulin uuden lentokentän nimi on, arvatkaapa mikä? Tai uuden, kolmannen sillan Bosporin yli rakennettavan sillan nimi? Tai arvatkaapa minkä rakennuksen siluetti tulee hallitsemaan koko yli 20 miljoonaisen Istanbulin maisemaa? Uusi, Erdoganin rakentama valtava moskeija Buyuk Camlican rinteellä, jonka tarkoitus on symbolisoida Yeni Turkeytä, eli uutta Turkkia.
Suomalaisten tai Eurooppalaisten poliitikkojen kannattaisi lopettaa se lässytys vaikuttamisesta Turkkiin EU-jäsenyysprosessin kautta. Turkki EI HALUA, EIKÄ TULE hakeutumaan EU:n jäseneksi niin kauan kuin AKP johtaa maata. Eikä Erdoganin AKP tule siirtymään vapaaehtoisesti pois vallasta. Erdogan käyttää häikäilemättömästi hyväkseen Euroopan naiviutta ja sen poliittikkojen heikkoutta. Saksan sananvapaus maksaa siitä nyt hintaa, pakolaiset ja eurooppalainen sosiaaliturva ovat myös pelinappuloina mukana, joita siirrellään tarpeen mukaan. Median olisi syytä avata silmät ja herätellä poliitikkoja ennen kuin on liian myöhäistä.