Ruotsi

[Oles]

Viime vuonna Ruotsiin muutti yli 100 000 ihmistä (luku ei sisällä tilapäisen suojelun piirissä olevia ukrainalaisia), enkä ainakaan toistaiseksi ole kuullut, että maan huolestuttava turvallisuustilanne olisi vaikuttanut maan houkuttelevuuteen muuttokohteena, esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna. Ruotsin maabrändi on kunnossa.

Kyllähän Ruotsi on edelleen hyvin moneen muuhun maahan verrattuna stabiili ja hyvä paikka elää. Hanasta tulee puhdasta vettä, tytöt pääsevät kouluun eikä heidän sukupuolielimiään silvota, hätänumeroon soittaessa vastataan ja joku tulee paikalle, työstä maksetaan oikeaa palkkaa, vaaleissa pääsee äänestämään jne. Tuommoiset asiat, jotka ovat meille täällä itsestäänselviä eivät ole itsestäänselviä monessa muussa maassa. Rikollisuus on selvästi ongelmallisempi Ruotsissa kuin mitä se on aiemmin ollut, mutta edelleen on aika pieni todennäköisyys joutua jengin iskun kohteeksi täysin jengikuvioista ulkopuolisena henkilönä.

 

[Ann Arbor]

Mielenkiintoista kyllä, jos esim. täysin poikkeukselliset räjähdysmäärät rauhanajan maista (Meksiko mukaanlukien) ei vaikuta maabrändiin, mutta ministerin vanhat palstakirjoitukset kuitenkin tuhoaa maan kansainvälisen maabrändin.

En sitten tiedä miten nämä rikkovat uutiskynnyksen Intiassa, Filippiineillä tai vaikka Nigeriassa. Ei toki Suomen ministerien kirjoitukset myöskään. Huolestuttavasta järjestäytyneen rikollisuuden noususta Ruotsi on edelleen maailman 26:ksi turvallisin maa ja maan pitkät perinteet laajan skaalan maahanmuutosta voisin kuvitella nähtävän myös positiivisena asiana muuttoa harkitsevien näkökulmasta.

Maabrändi on pitkän ajan kuluessa muodostunut kokonaisuus ja vaikka Ruotsin kansankodin rakenteet ovatkin horjuneet, kyllähän ulospäin ei-pohjoismaalaisille (Ruotsi-tietämyksemme on globaalissa mittakaavassa iso.) Ruotsi näyttäytyy edelleen sinä idyllisenä ja vauraana monikulttuurisena ihanneyhteiskuntana.

 

[Petri1981]

En sitten tiedä miten nämä rikkovat uutiskynnyksen Intiassa, Filippiineillä tai vaikka Nigeriassa. Ei toki Suomen ministerien kirjoitukset myöskään. Huolestuttavasta järjestäytyneen rikollisuuden noususta Ruotsi on edelleen maailman 26:ksi turvallisin maa ja maan pitkät perinteet laajan skaalan maahanmuutosta voisin kuvitella nähtävän myös positiivisena asiana muuttoa harkitsevien näkökulmasta.

Maabrändi on pitkän ajan kuluessa muodostunut kokonaisuus ja vaikka Ruotsin kansankodin rakenteet ovatkin horjuneet, kyllähän ulospäin ei-pohjoismaalaisille (Ruotsi-tietämyksemme on globaalissa mittakaavassa iso.) Ruotsi näyttäytyy edelleen sinä idyllisenä ja vauraana monikulttuurisena ihanneyhteiskuntana.

Täsmennetään, että minulla ei ole (ainakaa vielä) ongelmia itsellänikään Ruotsin maabrändin kanssa. Mutta haluan ymmärtää sen jos Suomen maabrändi on monen mielestä nyt tuhoutunut, niin miten tälläisen henkilön mielestä Ruotsin tapahtumat vaikuttavat maan maabrändiin. Onko ministerin 15 vuoden takainen rasistinen palstakirjoitus pahempi kuin 100 räjähdystä?

 

[mjr]

Täsmennetään, että minulla ei ole (ainakaa vielä) ongelmia itsellänikään Ruotsin maabrändin kanssa. Mutta haluan ymmärtää sen jos Suomen maabrändi on monen mielestä nyt tuhoutunut, niin miten tälläisen henkilön mielestä Ruotsin tapahtumat vaikuttavat maan maabrändiin. Onko ministerin 15 vuoden takainen rasistinen palstakirjoitus pahempi kuin 100 räjähdystä?

Ruotsin demografia on jo kunnossa - ja sen taloudellinen perusta on vahva. Siellä ollaan aikoinaan harjoitettu leväperäistä maahanmuuttopolitiikkaa ja nyt siellä on täysin mahdollista laittaa ovia kiinni. Me olemme paljon haavoittuvaisemmassa tilanteessa taantuvan demografiamme ja heikon talouskasvumme myötä. Joskin toki vaikea nähdä, että yksittäisillä kirjoituksilla on paljon merkitystä tässä suhteessa, etenkin kun ne on ansaitusti tuomittu ja niiden esittäjät pyytäneet tyhmiä kirjoituksiaan vilpittömästi anteeksi - sen sijaan jos näihin yksittäisiin asioihin lisäksi yhdistyy konkreettisia toimia työperäisen maahanmuuton vaikeuttamiseksi niin signaalit ovat vääriä.

 

[Byvajet]

Mutta haluan ymmärtää sen jos Suomen maabrändi on monen mielestä nyt tuhoutunut, niin miten tälläisen henkilön mielestä Ruotsin tapahtumat vaikuttavat maan maabrändiin.

Maahanmuuttajan näkökulmasta oleellinen osa maabrändiä saattaa olla maahanmuuttajien suuri määrä.

Kun pohtii, onko helpompaa asettua maahan, jossa on valmiiksi paljon maahanmuuttajia, vai maahan, jossa ollaan nurkkakuntaisia ja vieroksutaan muualta tulijoita, niin kaikista ongelmista huolimatta valmiiksi suuri maahanmuuttajien määrä saattaa olla merkittävä vetovoimatekijä.

 

[Byvajet]

Me olemme paljon haavoittuvaisemmassa tilanteessa taantuvan demografiamme ja heikon talouskasvumme myötä.

Ei meidän silti tule suhtautua maahanmuuttoon kritiikittömästi nähden vain sen hyvät puolet. Maahanmuuttajia voidaan ottaa, mutta tämänhetkinen kehitys viittaa siihen, että Suomessa tapahtuu sama kerrostuminen ja eriytyminen, joka Ruotsissa on tapahtunut. Jotain sille pitäisi pystyä tekemään.

 

[Cobol]

Onko mahdollista, että Ruotsin leväperäisellä maahanmuuttopolitiikalla voi olla myös negatiivisia vaikutuksia maan talouteen?

On vaikutuksia. Työperäinen ja mm. opiskeluun perustuva maahanmuutto tulee erottaa Ruotsinkin tapauksessa humanitaarisesta maahanmuutosta. Ilman sitäkin voidaan tarkastella kokonaisvaikutusta, mutta jos halutaan katsoa tarkemmin tietyn ryhmän vaikutuksia mm. turvallisuuteen ja talouteen sekä työikäisten määrään ja ikärakenteeseen, on tehtävä eroja maahanmuuttajissa. Näitä on Ruotsissa tutkittukin ja useamman kirjoittajan toimesta referoitu palstalla lähteineen ainakin taloudellista merkitystä elinaikakustannuksineen.

Sen verran kommenttina maabrändiin Suomen ja Ruotsin osalta, että molempien maiden brändi on edelleen hyvä. Syyt ovat osin erilaiset. Eniten Suomen maabrändiin ulkomailla viime aikoina on vaikuttanut NATO-jäsenyys. Se menee positiivisena selvästi rasismisyytösten edelle. Eroa Ruotsiin on paljon. Ruotsi on enemmän monikulttuurinen maa, joka on yksi vetovoimatekijä uudelle tulijalle. Lisäksi Suomen maabrändiä ei hyödynnetä ammattimaisesta Ruotsin tapaan.

 

[mjr]

Ei meidän silti tule suhtautua maahanmuuttoon kritiikittömästi nähden vain sen hyvät puolet. Maahanmuuttajia voidaan ottaa, mutta tämänhetkinen kehitys viittaa siihen, että Suomessa tapahtuu sama kerrostuminen ja eriytyminen, joka Ruotsissa on tapahtunut. Jotain sille pitäisi pystyä tekemään.

Ei toki. Mutta Ruotsin kohdalla jää vähän näiden sinänsä aitojen ja isojen ongelmien varjoon, että siellä on myös suuria massoja pystytty integroimaan työelämään - ja myös tulijat ovat olleet hyvin moninaisilta suunnilta, myös naapurimaista. Meidän on syytä olla jatkossakin hyvin varovaisia humanitäärisen maahanmuuton suhteen, mutta työperäinen maahanmuutto on melko erilaista luonteeltaan, sen kautta on paljon helpompi integroitua yhteiskuntaan sen aktiivisena jäsenenä.

 

[mjr]

On vaikutuksia. Työperäinen ja mm. opiskeluun perustuva maahanmuutto tulee erottaa Ruotsinkin tapauksessa humanitaarisesta maahanmuutosta. Ilman sitäkin voidaan tarkastella kokonaisvaikutusta, mutta jos halutaan katsoa tarkemmin tietyn ryhmän vaikutuksia mm. turvallisuuteen ja talouteen sekä työikäisten määrään ja ikärakenteeseen, on tehtävä eroja maahanmuuttajissa. Näitä on Ruotsissa tutkittukin ja useamman kirjoittajan toimesta referoitu palstalla lähteineen ainakin taloudellista merkitystä elinaikakustannuksineen.

Sen verran kommenttina maabrändiin Suomen ja Ruotsin osalta, että molempien maiden brändi on edelleen hyvä. Syyt ovat osin erilaiset. Eniten Suomen maabrändiin ulkomailla viime aikoina on vaikuttanut NATO-jäsenyys. Se menee positiivisena selvästi rasismisyytösten edelle. Eroa Ruotsiin on paljon. Ruotsi on enemmän monikulttuurinen maa, joka on yksi vetovoimatekijä uudelle tulijalle. Lisäksi Suomen maabrändiä ei hyödynnetä ammattimaisesta Ruotsin tapaan.

Hyvin kiteytetty! Ruotsin maahanmuuttopolitiikka on tosiaan laaja aihepiiri ja siellä paljon myös onnistumisia, nimenomaan työperäisen maahanmuuton suhteen. Ja sitten näitä tosi pahoja epäonnistumisia myös, joista monet liittyvät humanitääriseen maahanmuuttoon ja läpeensä epäonnistuneeseen integraatioon. Voimakas talous integroi työperäistä maahanmuuttoa samalla kuin suuria määriä etenkin humanitäärisiä tulijoita ei olla onnistuttu juurruttamaan osaksi valtavirtayhteiskuntaa.

En ole mikään asiantuntija, mutta omaksi käsitykseksi on tullut, että Jugoslavian alueen suuri pakolaisaalto 90-luvulla johti merkittäviin rikollisjärjestöongelmiin ja sen ohella oikeastaan pysyvästi jatkunut suhteellisen suuri humanitäärinen maahanmuutto lähi-idän alueilta on sitten tuonut eräänlaisen toisen jengiytymisaallon. Samalla asuinalueiden segregaatiosta on osin tullut hyvin täydellinen. Tavallaan on luovuttu useista isoista lähiöistä, koska ne eivät juurikaan häiritse laajan keskiluokan elämää ja tämä on sitten tarjonnut hyvän kasvualustan rikollisuudelle ja valtayhteiskunnasta syrjäytymiselle.

 

[Byvajet]

Ei toki. Mutta Ruotsin kohdalla jää vähän näiden sinänsä aitojen ja isojen ongelmien varjoon, että siellä on myös suuria massoja pystytty integroimaan työelämään - ja myös tulijat ovat olleet hyvin moninaisilta suunnilta, myös naapurimaista.

Paljonko siihen on kaadettu rahaa erilaisin suorin tuin, koulutusta tukemalla ja tekotyöllistämällä?

En todellakaan tiedä, millainen Ruotsin tilanne on, mutta oma fiilikseni on se, että Suomea ajetaan alas, mutta samaan aikaan haaveillaan siitä, että pystyisimme hyödyntämään muiden maiden potentiaalin. Omasta mielestäni sen hyödyntäminen vaatisi panostusta palveluihin, koulutukseen ja tukiin.

Jos jäämme odottamaan, että ihmiset huolehtivat itsestään, saamme enemmän ongelmia kuin hyötyä. Yksilönvastuuseen vetoaminen ei näytä toimivan oikein missään asiassa.

 

[mjr]

Paljonko siihen on kaadettu rahaa erilaisin suorin tuin, koulutusta tukemalla ja tekotyöllistämällä?

Ruotsin tuntien olettaisin että on, mutta en tosiaan juurikaan tunne sikäläistä järjestelmää. Jotenkin tuntuu siltä, että meidän suomalaisten pitäisi alkaa tutustumaan sikäläiseen systeemiin, niin sen huonoihin kuin hyviin puoliin. Ainakin sinne on ollut helppo muuttaa jo monen vuosikymmenten ajan, yhteiskunta on sopeutunut ottamaan ulkomaista väestöä maahan.

 

[Cobol]

Hyvin kiteytetty! Ruotsin maahanmuuttopolitiikka on tosiaan laaja aihepiiri ja siellä paljon myös onnistumisia, nimenomaan työperäisen maahanmuuton suhteen. Ja sitten näitä tosi pahoja epäonnistumisia myös, joista monet liittyvät humanitääriseen maahanmuuttoon ja läpeensä epäonnistuneeseen integraatioon. Voimakas talous integroi työperäistä maahanmuuttoa samalla kuin suuria määriä etenkin humanitäärisiä tulijoita ei olla onnistuttu juurruttamaan osaksi valtavirtayhteiskuntaa.

En ole mikään asiantuntija, mutta omaksi käsitykseksi on tullut, että Jugoslavian alueen suuri pakolaisaalto 90-luvulla johti merkittäviin rikollisjärjestöongelmiin ja sen ohella oikeastaan pysyvästi jatkunut suhteellisen suuri humanitäärinen maahanmuutto lähi-idän alueilta on sitten tuonut eräänlaisen toisen jengiytymisaallon. Samalla asuinalueiden segregaatiosta on osin tullut hyvin täydellinen. Tavallaan on luovuttu useista isoista lähiöistä, koska ne eivät juurikaan häiritse laajan keskiluokan elämää ja tämä on sitten tarjonnut hyvän kasvualustan rikollisuudelle ja valtayhteiskunnasta syrjäytymiselle.

Moneen kertaan lainaamani ruotsalainen toimittaja Diamant Salihu kirjoitti kirjan Tukholman jengisodasta "Kunnes kaikki kuolevat". Hän kertoo, että ennen ex-jugoslaaveja samoille alueille tuli 400 000 suomalaista. Miksi suomalaiset ja jugoslaavit kuitenkin pääosin menestyivät vaikka kummatkaan ryhmät eivät aina ruotsia opetelleet? Vastaus on tässä:

”Mutta vaikka ihmiset eivät olisi osanneet ruotsia, he saattoivat mennä heti töihin tehtaaseen ja koko osasto saattoi olla suomalaisia maanmiehiä, jotka saivat heti toimeentulon. Sillä he saattoivat ostaa talon ja kesäpaikan ja selvitä hyvin ilman kieltä, mutta nyt tilanne on ihan erilainen”.

Nyt Ruotsin köyhimmillä alueilla asuvien on vaikeampaa saada töitä ja päästä sisälle yhteiskuntaan. Asunnot ovat kalliita, asuntoihin on jopa 20 vuoden jono, ja maahanmuuttajat ovat keskittyneet tietyille alueille.

”Segregaatioalueilla ihmiset elävät niin pitkään yhteiskunnan ulkopuolella, että seuraava sukupolvi saa perinnökseen ulkopuolisuuden, mikä on vaarallista.”

Kirjassaan Salihu mainitsee eräänlaiseksi viimeiseksi käänteeksi väärään suuntaan sen, että lähiöistä poistuivat Ruotsin Kela, poliisi ns. korttelipoliiseineen ja iso osa kaupoista. Segregaatio teki lähiöiden kouluista maahanmuuttajavaltaisia ja opettajat hakivat mielellään muualta töitä.

Suomessahan ollaan samojen faktojen edessä. Nyt humanitaarinen maahanmuuttaja saa ehkä keikkatyön Voltista eikä elä sillä. Kielitaito ei riitä aina tuohonkaan ja koulua enemmän kiinnostaa nopea rahan tekeminen muilla tavoilla. Aivan kuten samassa tilanteessa olevaa kantasuomalaistakin. Peruskoulupohjalta tai sen alle riski rikoksiin on nykyään käsittämättömän paljon suurempi kuin enemmän koulutetuilla. Eri syistä on vaikea enää uskoa, että koulunsa kesken jättäneet tai peruskoulun niukasti läpäisseet ilman jatko-opintoja kykenisivät kunnolla sopeutumaan yhteiskuntaan. Enää ei ole sellaisia töitä tarjolla riittävällä palkalla kuten 1960- ja 1970-luvulla.

e: nyt ei tullut vanha linkki vaan ei linkkiä lainkaan. Lainaukset Salihun haastattelusta:

HS-haastattelu | Suomessa kasvaa jengirikollisuuden alkio, sanoo Ruotsin jengeistä palkitun kirjan tehnyt toimittaja

Ruotsalainen toimittaja Diamant Salihu on seurannut vuosia Ruotsin jengirikollisuutta. Hänen tuorein kirjansa julkaistaan syksyllä suomeksi. Salihu uskoo Suomen voivan ottaa oppia Ruotsin kehityksestä.

www.hs.fi

 

[LuKi]

Moneen kertaan lainaamani ruotsalainen toimittaja Diamant Salihu kirjoitti kirjan Tukholman jengisodasta "Kunnes kaikki kuolevat". Hän kertoo, että ennen ex-jugoslaaveja samoille alueille tuli 400 000 suomalaista. Miksi suomalaiset ja jugoslaavit kuitenkin pääosin menestyivät vaikka kummatkaan ryhmät eivät aina ruotsia opetelleet? Vastaus on tässä:

”Mutta vaikka ihmiset eivät olisi osanneet ruotsia, he saattoivat mennä heti töihin tehtaaseen ja koko osasto saattoi olla suomalaisia maanmiehiä, jotka saivat heti toimeentulon. Sillä he saattoivat ostaa talon ja kesäpaikan ja selvitä hyvin ilman kieltä, mutta nyt tilanne on ihan erilainen”.

Nyt Ruotsin köyhimmillä alueilla asuvien on vaikeampaa saada töitä ja päästä sisälle yhteiskuntaan. Asunnot ovat kalliita, asuntoihin on jopa 20 vuoden jono, ja maahanmuuttajat ovat keskittyneet tietyille alueille.

”Segregaatioalueilla ihmiset elävät niin pitkään yhteiskunnan ulkopuolella, että seuraava sukupolvi saa perinnökseen ulkopuolisuuden, mikä on vaarallista.”

Kirjassaan Salihu mainitsee eräänlaiseksi viimeiseksi käänteeksi väärään suuntaan sen, että lähiöistä poistuivat Ruotsin Kela, poliisi ns. korttelipoliiseineen ja iso osa kaupoista. Segregaatio teki lähiöiden kouluista maahanmuuttajavaltaisia ja opettajat hakivat mielellään muualta töitä.

Suomessahan ollaan samojen faktojen edessä. Nyt humanitaarinen maahanmuuttaja saa ehkä keikkatyön Voltista eikä elä sillä. Kielitaito ei riitä aina tuohonkaan ja koulua enemmän kiinnostaa nopea rahan tekeminen muilla tavoilla. Aivan kuten samassa tilanteessa olevaa kantasuomalaistakin. Peruskoulupohjalta tai sen alle riski rikoksiin on nykyään käsittämättömän paljon suurempi kuin enemmän koulutetuilla. Eri syistä on vaikea enää uskoa, että koulunsa kesken jättäneet tai peruskoulun niukasti läpäisseet ilman jatko-opintoja kykenisivät kunnolla sopeutumaan yhteiskuntaan. Enää ei ole sellaisia töitä tarjolla riittävällä palkalla kuten 1960- ja 1970-luvulla.

e: nyt ei tullut vanha linkki vaan ei linkkiä lainkaan. Lainaukset Salihun haastattelusta:

HS-haastattelu | Suomessa kasvaa jengirikollisuuden alkio, sanoo Ruotsin jengeistä palkitun kirjan tehnyt toimittaja

Ruotsalainen toimittaja Diamant Salihu on seurannut vuosia Ruotsin jengirikollisuutta. Hänen tuorein kirjansa julkaistaan syksyllä suomeksi. Salihu uskoo Suomen voivan ottaa oppia Ruotsin kehityksestä.

www.hs.fi

Nämä ovat osin oikeita näkökulmia, mutta mielestäni vain osin. @mjr mainitsemat jogoslaavirikolliset olivat erittäin hyvin järjestäytyneitä ammattilaisia. Jugoslavian armeija oli ennen maan hajoamista kovassa maineessa. Rahakuljetusten ryöstöt olivat pieniä sotilasoperaatioita, joissa sivullisten, jopa kohteiden vahingoittaminen oli minimissä. Ne eivät siksi luoneet yleistä yhteiskunnan turvattomuutta. Poliisien oli kyllä vaikea näitä selvittää, koska sotilaallinen organisaatio piti kielet kurissa.

Anekdootti taas, mutta olen perheen kanssa ajanut aamuyöllä E4:llä ryöstöpaikalle pari minuuttia iskun jälkeen. Vanha iskussa käytetty Volvo paloi tiellä, raha-auton ovet oli räjäytetty auki ja hengissä selvinneet kuljettajat ohjasivat mut ajamaan eteenpäin. Muutaman minuutin päästä vastaan ajoi elokuvamainen letka poliisiautoja, sivuliittymässä oli pari poliisiautoa ajanut piikkimattoon. Pari minuuuttia eteenpäin, niin raskaasti aseistetut polisit pysäytivät ja tutkivat meidänkin auton. Jännää oli, mutta ei varsinaisesti turvatonta.

Suomesta Ruotsiin muutti valtaosin kouluttamatonta väkeä. Myös suomalaisetkin muuttivat Ruotsiin samoille alueille, joissa sitten eka sukupolvi myös näkyi rikostilastoissa, lähinnä kännissä tehdyistä pahoinpitelyistä. Toinen polvi kävi kouluja ja ruotsalaistui. Tämän selittää läheinen kulttuuritausta.

Lähi-idän muslimitaustaisilla on vaikeaa, koska kulttuurista perheisiin nousevat arvot eivät resonoi ruotsalaisen yhteiskunnan, länsimaalaisten arvojen kanssa. Samoihin lähiöihin, samoista Lähi-idän maista muuttaneet kristityt, esim. assyrialaiset (joita taitaa olla Ruotsissa yli 100 000) sopeutuvat ja kouluttautuvat huomattavasti paremmin. Syyt ovat siis pääosin hyvin syvällä, hyvin erilaisessa maailmankatsomuksessa.

 

[mjr]

Kirjassaan Salihu mainitsee eräänlaiseksi viimeiseksi käänteeksi väärään suuntaan sen, että lähiöistä poistuivat Ruotsin Kela, poliisi ns. korttelipoliiseineen ja iso osa kaupoista. Segregaatio teki lähiöiden kouluista maahanmuuttajavaltaisia ja opettajat hakivat mielellään muualta töitä.

Tässä on meille sangen hyvä varoittava esimerkki: tietysti ensinnäkin se, ettei edes syntyisi täysin segregoituja asuinalueita, minkä meidän paljon pienemmillä populaatioilla luulisi olevan ihan mahdollista. Ja toiseksi, ettei valtayhteiskunta vetäydy ongelma-alueilta kuten Ruotsissa pitkälti on tapahtunut. Niin palveluiden kuin lain ja järjestyksen tulee toimia kaikilla alueilla tässä maassa.

 

[Everton]

Koraaninpolttaja Salwan Momika karkotetaan Ruotsista – ”Kuolen, jos minut lähetetään takaisin”

Ruotsin maahanmuuttoviraston mukaan Momika antoi virheellisiä tietoja aiemmassa oleskelulupahakemuksessaan.

yle.fi

Eihän tämä nyt mikään mukava uutinen ole, mutta silti tulee väkisin mieleen vanha sanonta "kikkelis kokkelis, mitäs läksit?". Näillä näytöillä voi olla vaikea saada sopimusta mihinkään eurooppalaiseen joukkueeseen.

 

[Patarouva]

Koraaninpolttaja Salwan Momika karkotetaan Ruotsista – ”Kuolen, jos minut lähetetään takaisin”

Ruotsin maahanmuuttoviraston mukaan Momika antoi virheellisiä tietoja aiemmassa oleskelulupahakemuksessaan.

yle.fi

Eihän tämä nyt mikään mukava uutinen ole, mutta silti tulee väkisin mieleen vanha sanonta "kikkelis kokkelis, mitäs läksit?". Näillä näytöillä voi olla vaikea saada sopimusta mihinkään eurooppalaiseen joukkueeseen.

Alkuperäisessä joukkueessa samalla pelillä olisi ura loppunut aikaa sitten.

 

[karotenoidi]

Linkki: https://twitter.com/SamuliVoutila/status/1717847639742357988

Erinomainen huomio. Koraaninpolttajan kenkiminen maasta on vasta osavoitto. Vielä on Ruotsilla sarkaa kynnettävänä.

 

[Ann Arbor]

Kun Ruotsin Lidleissä myydään suomalaisia elintarvikkeita, on ruotsalaisilla selkeät suosikit

Ruotsalaisissa Lidleissä myydään tasaisin väliajoin suomalaisia elintarvikkeita, kun myymälöissä vietetään Suomi-viikkoja. Selvitimme ruotsalaisten suomalaiset ruokasuosikit.

www.iltalehti.fi

Suomalaiset elintarvikkeet menevät kaupaksi paikallisen Lidlin teemaviikoilla. Kieltämättä pieni yllätys.

 

[lemponen]

Ruokakulttuurivientiä "parhaimmillaan"... Suomi-viikko saksalaisessa ruokakauppaketjussa Ruotsissa. Joskus tulee hankittua esim. kreikkalaisia, italialaisia jne. herkkuja Lidlistä, niin onhan tuossa Suomi-viikossa vähän sellaisen lämmitetyn keiton maku verrattuna Välimerellisiin meininkeihin, mutta joo. Kun ottaa vähän etäisyyttä, niin kai ne Suomi-viikotkin ovat ok. :-)

 

[Leipuri]

Kun Ruotsin Lidleissä myydään suomalaisia elintarvikkeita, on ruotsalaisilla selkeät suosikit

Ruotsalaisissa Lidleissä myydään tasaisin väliajoin suomalaisia elintarvikkeita, kun myymälöissä vietetään Suomi-viikkoja. Selvitimme ruotsalaisten suomalaiset ruokasuosikit.

www.iltalehti.fi

Suomalaiset elintarvikkeet menevät kaupaksi paikallisen Lidlin teemaviikoilla. Kieltämättä pieni yllätys.

Varmaan myös suosiota selittää se että Ruotsissa asuu ihan pirusti Suomesta muuttaneita.

 

[Oles]

Suomi mainittu! Lidlissä tavataan.

 

[hooceebruins]

Kun asustelin Ruotsissa parikymppisenä, niin oli tarkkaan tiedossa päivät milloin kauppoihin tuli suomalaista rieskaa, gotleria ja ruisleipää. Heti aamulla ne "Suomi-hyllyt" tyhjeni.

 

[Mojo]

DN: Ruotsi sai päätökseen omat neuvottelunsa DCA-sopimuksesta Yhdysvaltain kanssa

Neuvotteluissa puolustusyhteistyöstä Yhdysvaltain kanssa ei ole enää avoimia asiakysymyksiä, vahvistaa Ruotsin pääneuvottelija Dagens Nyheter -lehdelle.

www.is.fi

 

[Ann Arbor]

Raymond Paska koki ripulipainajaisen Ruotsissa

Vatsatautiaalto piinaa Jönköpingin kunnan johtoporrasta.

www.iltalehti.fi

Jönköpingissä meneillään vatsatautiaalto.

 

[Ann Arbor]

Vasa-laiva hajoaa käsiin

Maailmankuulun Vasa-laivan korjaustyöt vaativat yli 10 miljoonan euron rahoitusta, jota varten museo pyytää yleisöltä apua.

www.iltalehti.fi

Muistan Vasa-laivan säilymisestä olleen huolta jo aiemminkin. Kymmenen miljoonan lapun olettaisi hallituksenkin kyllä sisällyttävän johonkin lisäbudjettiin, huomioiden kyseisen aluksen historiallisen merkityksen.

Muuten, jos ette ole kyseisessä museossa käyneet, niin suositus. Kuusivuotiaalle Ann Arborille melkoinen elämys vuonna 1999.