Mainos

Ruotsi

  • 50 183
  • 281

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Vasa ei kauan pysynyt pinnalla purjehtiessaan, eikä oikein tunnu kestävän kuivillakaan. Kovan onnen paatti.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vasa ei kauan pysynyt pinnalla purjehtiessaan, eikä oikein tunnu kestävän kuivillakaan. Kovan onnen paatti.
Jep. Onhan tuo toisaalta melkoinen tieteen voimannäyttö, että vuosisadat Tukholman edustan hyisissäkin vesissä maannut pursi (kookas sellainen) on onnistuttu konservoimaan. Vasahan on nykyään käytännössä muovia.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kaiketi näin sitten on. Oma jonkinmoinen alemmuuskompleksi Ruotsia kohtaan on toisaalta pikemminkin syventynyt, huomioiden Ruotsin ja Suomen eriytyvän taloudellisesti ja demografisesti yhä kauemmaksi toisistaan. Ei Suomella ihan huonosti mene, mutta yhdeksääkymppiä ajava jää satasta ajavasta koko ajan jälkeen.
 

Descent

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Tuo asennemuutos on tullut hiljakseen. Kun tuon DN:n jutun myötä paria ruotsalaista kaveria jututtelin, he olivat täysin samaa mieltä tuosta muutoksesta. Mikä lie syynä, mutta 2000-luvun alusta tähän päivään retoriikka Suomeen liittyen todellakin on tasa-arvoistunut ja paljon.

Pitäisikö nostaa päällimmäiseksi syyksi Suomen menestys lätkässä?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ruotsin Helsingin-suurlähettiläs Nicola Clasen mukaan perinteistä pikkuveli-isovelisuhdetta ei enää ole. Suomesta ja Ruotsista on tullut hänen mukaansa ajan myötä tasa-arvoisia. Maiden suhteet ovat läheisimmät ja vahvimmat kuin koskaan aiemmin.
Luonnollisestihan suurlähettiläältä odotetaankin asemapaikkansa kansaa miellyttäviä lausuntoja. Monessa asiassa Suomi toki tuli jo vuosituhannen vaihteeseen mennessä ihan Ruotsin rinnalle ja tasaveroiseksi naapuriksi Norjan ja Tanskan kanssa. De Jure toki tasaveroisia kumppaneita olemme, mutta huomioiden meidän nyt jäävän taas kerran muista Pohjoismaista jälkeen, en tiedä miten tilanne tulee kehittymään.

Omassa tuttavapiirissä ei ole kuin yksi ruotsalainen, joka on käynyt Suomessa yli kymmenen kertaa, joten hänen Suomi-suhteensa ei liene verrattavissa keskivertosvenssoniin, joten en tiedä kovin hyvin, miten ruohojuuritasolla ruotsalaiset maahamme ja meihin suomalaisiin suhtautuvat. Varmasti toki esim. toimittajan kysyessä kohteliaisuudet nousevat pintaan.
 

Hexa

Jäsen
Pitäisikö nostaa päällimmäiseksi syyksi Suomen menestys lätkässä?
Sehän se suurin syy on, että Ruotsi on alkanut pitämään Suomea tasavertaisena maana ja katsomaan samalta tasolta. Vakavasti puhuen, onhan Suomi ottanut Ruotsia kiinni taloudellisesti, vaikkakin nyt on taas jäämässä jälkeen, sekä myöskin tunnettavuudessa maailmalla eri aloilla. Nyt tarvittaisiin taas uusi Nokia Suomeen.
 

#7

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kun oppii kunnioittamaan itseään, vasta sitten saa kunnioituksen muilta. Alemmuuskompleksit ja sen seuraukset käytössä eivät ole yleensä kunniaksi. Suomi ja suomalaiset ovat oppineet sitä ja se noteerataan. Suomella ei ole mitään syytä katsoa yhtään kansaa ylöspäin, mutta ei myöskään alaspäin. Kannattaa olla ylpeä siitä, ettei meidän hyvinvointimme rakennu entisaikojen Putinien ryöstö- ja valloitusretkien varaan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tietyllä tavalla alemmuuskompleksi, jos sitä siksi haluaa kutsua suhteessa muihin Pohjoismaihin tuo motivaatiota myös omaan arkeen, mitä tulee töihin ja luovuuteen. Olemme edelleen nuori valtio ja otamme edelleen paikkaamme maailmalla.
 

#7

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tietyllä tavalla alemmuuskompleksi, jos sitä siksi haluaa kutsua suhteessa muihin Pohjoismaihin tuo motivaatiota myös omaan arkeen, mitä tulee töihin ja luovuuteen. Olemme edelleen nuori valtio ja otamme edelleen paikkaamme maailmalla.
Sitähän se on, jos tekemisen motiivina on kelvata muille kuin itselleen. Suomi on reilun 5 miljoonan kansa, mikä vääjäämättä tuo tietyt reaaliteetit. Siihen peilaten olemme selkeästi kokoamme suurempi maa ja yleensä hyvin positiivisesti tunnettu siellä, missä tunnetaan. Ei meidän tehtävä valtiona ole tulla tunnetuksi tai suosituksi erityisesti, vaan toimia vallitsevien olosuhteiden valossa parhaalla tavalla ensisijaisesti oman, mutta myös koko maailman eteen. Kun toimimme fiksusti ja kunniallisesti, sen jälkeen on melkolailla yksi ja sama, mitä meistä ajatellaan.

Ruotsi ja muut pohjoismaat ovat tärkeimmät kumppanimme ja suhteet ovat kenties parhaat ikinä. Sama sääntö pätee heidänkin suuntaan, eli teemme itse asiat oikein ja jos joskus kävisi niin, ettei se kelpaa, silloinhan se on heidän häpeänsä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sitähän se on, jos tekemisen motiivina on kelvata muille kuin itselleen. Suomi on reilun 5 miljoonan kansa, mikä vääjäämättä tuo tietyt reaaliteetit. Siihen peilaten olemme selkeästi kokoamme suurempi maa ja yleensä hyvin positiivisesti tunnettu siellä, missä tunnetaan. Ei meidän tehtävä valtiona ole tulla tunnetuksi tai suosituksi erityisesti, vaan toimia vallitsevien olosuhteiden valossa parhaalla tavalla ensisijaisesti oman, mutta myös koko maailman eteen. Kun toimimme fiksusti ja kunniallisesti, sen jälkeen on melkolailla yksi ja sama, mitä meistä ajatellaan.

Ruotsi ja muut pohjoismaat ovat tärkeimmät kumppanimme ja suhteet ovat kenties parhaat ikinä. Sama sääntö pätee heidänkin suuntaan, eli teemme itse asiat oikein ja jos joskus kävisi niin, ettei se kelpaa, silloinhan se on heidän häpeänsä.
Ilman laajan skaalan maahanmuuttoahan Ruotsi saattaisi olla yhtä lailla vain 8,5 miljoonan asukkaan kansa ja samalla lailla ikääntynyt, kuin Suomi jostain Kanadasta puhumattakaan. Suomellahan olisi avoimemman maahanmuuttopolitiikan myötä omata myös kasvun tie, mutta vaikka maahanmuuttajia Suomessa onkin vain vähän, olemme nyt laittamassa oviamme kiinnemmäksi.

Monessa tapaa Suomi toden totta on edelleen onnistunut maa, mutta kehityskäyrä on alaspäin. Emme ole pystyneet vastamaan jatkuvasti kiristyvään globaaliin kilpailuun, siinä missä muut Pohjoismaat.
Vaikka Ruotsilla omat moninaiset haasteensa yhtä lailla onkin, pitää välillä suorastaan hieraista silmiä, miten he onnistuvat asiassa kuin asiassa meitä hieman paremmin, lite bättre.
Itse en tunne läheisesti kuin yhden ruotsalaisen (kenen kanssa näistä asioista olen myös keskustellut), joten en osaa sanoa, ovatko ruotsalaiset toden totta "valveutuneempia" isänmaansa asian edistämiselle, kuin me suomalaiset.

"Mitä ne meistä ajattelee" on toki klisee, mutta kyllä Suomen tunnettavuudella ja hyvällä maineella on merkitystä ihan menestyksemme ja sitä myöten hyvinvointivaltiomme tulevaisuuden kannalta. Mielestäni maabrändimme eteen ei laiteta edelleenkään tarpeeksi. Emme sinänsä tee asioita väärin, mutta ei seinää kuuluisi vesivärisiveltimellä maalata.
 

#7

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ilman laajan skaalan maahanmuuttoahan Ruotsi saattaisi olla yhtä lailla vain 8,5 miljoonan asukkaan kansa ja samalla lailla ikääntynyt, kuin Suomi jostain Kanadasta puhumattakaan. Suomellahan olisi avoimemman maahanmuuttopolitiikan myötä omata myös kasvun tie, mutta vaikka maahanmuuttajia Suomessa onkin vain vähän, olemme nyt laittamassa oviamme kiinnemmäksi.

Monessa tapaa Suomi toden totta on edelleen onnistunut maa, mutta kehityskäyrä on alaspäin. Emme ole pystyneet vastamaan jatkuvasti kiristyvään globaaliin kilpailuun, siinä missä muut Pohjoismaat.
Vaikka Ruotsilla omat moninaiset haasteensa yhtä lailla onkin, pitää välillä suorastaan hieraista silmiä, miten he onnistuvat asiassa kuin asiassa meitä hieman paremmin, lite bättre.
Itse en tunne läheisesti kuin yhden ruotsalaisen (kenen kanssa näistä asioista olen myös keskustellut), joten en osaa sanoa, ovatko ruotsalaiset toden totta "valveutuneempia" isänmaansa asian edistämiselle, kuin me suomalaiset.

"Mitä ne meistä ajattelee" on toki klisee, mutta kyllä Suomen tunnettavuudella ja hyvällä maineella on merkitystä ihan menestyksemme ja sitä myöten hyvinvointivaltiomme tulevaisuuden kannalta. Mielestäni maabrändimme eteen ei laiteta edelleenkään tarpeeksi. Emme sinänsä tee asioita väärin, mutta ei seinää kuuluisi vesivärisiveltimellä maalata.
Tarvitsemme tietysti ulkomailta työvoimaa nyt ja tulevaisuudessa, mutta asian ratkaisu on valtavan paljon laajempi, kuin maahanmuuttopolitiikka, vaikka näin suppeasti jatkuvasti kuuluu ajateltavan. Se ei saa tietenkään olla esteenä, mutta pelkkä avoimien ovien pitäminen ei ratkaise yhtään mitään.

Suomi tekee monta asiaa Ruotsia paremmin, mutta talouden näkökulmasta heillä on etuna meihin nähden paljon suuremmat sisämarkkinat ja kansalaisten vahvempi ostovoima, sekä viime vuosina vientiä vauhdittamaan valuuttakurssit. Pääomia löytyy aivan eri tavalla yritysmaailmaa pönkittämään ja etenkin siinä kohtaa tulee kotimaisiin vastaaviin eroja, minkälaisesta kokoluokasta päästään yrittämään maailmalle lähtöä. Taustalla on paljon historiallisia syitä, mutta nykyäänkin kärjistäen suomalaiset maksavat palkallaan asuntolainaa ja vuokraa, kun taas Ruotsissa vain korkoja, jolloin rahaa jää kulutusta varten työllisyyttä pönkittämään. En jaksa alkaa puhelimella näpyttelemään, mutta olet selkeästi kiinnostunut Suomen tulevaisuudesta ja eroista naapurimaihin, joten kannattaa ilman muuta perehtyä aiheeseen tarkemminkin. Pintapuolisia ja siksi mustavalkoisia yleistyksiä puskee eetteriin ihan haitaksi asti, mutta ei kannata tyytyä niihin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@#7 Kiitos ajatuksia herättäneestä vastauksesta. Sikäli vaikka Ruotsissa on tultu useita kertoja käytyä (Myös Tukholman ulkopuolella.) ja maahan liittyviä uutisia ja keskusteluja seuraankin, moni asia toden totta on varsin vieras.

Moni asia, missä Ruotsi on meitä edellä on pitkän aikavälin kehityksen tulos, mille nykysukupolvet eivät ole voineet vaikuttaa. Jo yksistään se, että sata vuotta sitten Ruotsi oli Suomea hyvin paljon edellä ja vältti Toisen maailmansodan kauhut vaikuttanee maahan edelleen.

Varmasti Ruotsissakin on ihmisiä, jotka eivät ole yhteiskunnallisesti kovin valveutuneita, vaan illat kuluvat suoratoistopalvelujen merkeissä, eivätkä he kaikki pohdi mielessään, miten juuri minä voin edes ajaa Ruotsin menestystä. Viime aikoina Suomessa korostunut nyreys näyttää kuitenkin Ruotsista hyvin pitkälti uupuvan.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: #7

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka 11 miljoonaa onkin enemmän kuin 5,6 miljoonaa, kyllähän Ruotsi on globaalilla vaikutusvallallaan ihan näin mututuntumalla Suomea merkittävästi tätä kokoeroa suurempi. Vaikka Suomesta maailmalla meemejä leviääkin ja eräät henkilöt ovat maatamme tunnetuksi tehneet, onhan Sweden ja Stockholm ihan rinnastettavissa Manner-Euroopan isoihin tekijöihin. Vaikka "pimeää ja ankeaa" on Ruotsissakin juuri nyt, on Ruotsi kuitenkin onnistunut tekemään itsestään täysin eri tason brändin, kuin Suomi.

Tiedä sitten, onko Suomea loppujen lopuksi oikein reiluakaan verrata muihin Pohjoismaihin. Vaikka vuosituhannen vaihteen tienoilla kirimmekin rinnalle, ei Suomella kuitenkaan ole toistaiseksi ollut mahdollista pysyä kehityksessä mukana. Se on luonnollisesti tekijöiden summa, mutta voisimme varmasti olla innovoivampia ja työteliäämpiä maamme menestyksen eteen.

Vaikka tuossa linkkaamassani Verkkouutisten referoimassa Dagens Nyheterin jutussa varmasti perää on, kyllä tämä isoveli-pikkuveli-asetelma tulee jatkumaan vielä pitkään ainakin jossain määrin. Huomioiden Ruotsin (+Norjan ja Tanskan) kirivän meitä karkuun, vaikea kuvitella sen muuttuvan, vaikka heidän puskurina Venäjää vastaan olemmekin, mitä he varmasti arvostavat.
 

#7

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Sanot käyneesi Ruotsissa usein, joten siihenkin peilaten näkökulmasi vaikuttavat hieman erikoisilta. Minäkin olen ja lisäksi tunnen useita Ruotsissa asuvia tai asuneita. Siellä ihmiset ovat aivan samanlaisia kuin Suomessakin, eikä tavallinen ruotsalainen ole tippakaan enempää valveutunut tai yhteiskunnan eteen ponnisteleva kansalainen kuin muuallakaan ollaan. Yleissivistys on usein heikkoa. Sama sääntö pätee kaikkialle maailmaan, että joka kansassa on se suuri tavallinen perusmassa ja siitä molempiin suuntiin löytyy jotakuinkin samoissa suhteissa ihmiset aivan ääripäihin asti. Ruotsi tai Tukholma on kaukana Euroopan suurista, ei mitenkään rinnastettavissa. Meitä tunnetumpi, kuten kuuluukin olla, mutta isossa kuvassa yhtälailla Euroopan laitamilla oleva pienehkö maa. Imago on positiivinen, mutta niin on meilläkin. Suomalaisena oikeastaan ainoa paikka, jossa voi kohdata ylenkatsetta, ovat muut pohjoismaat. Muistan joskus vuosia sitten eräässä pienessä ruotsalaiskaupungissa, kun kalastusreissulta palatessa pysähdyimme lauantai-iltana syömään. Ikkunasta näimme, kun paikalliset huomasivat Suomen kilvissä olevan autoni parkkipaikalla. Siihen alkoi kerääntymään väkeä ja noin kymmenkunta nuorta miestä lähti laumana kävelemään ravintolaa kohden selvästi riidan haastaminen mielessään. Meitä oli kuitenkin autolastillinen aikuisia miehiä ja viikon tunturissa ryvettymisen jälkeen taisimme olla sen verran pelottavan näköisiä, että nuorisojoukko pysähtyi ovelle ja hetken meitä tuijotettuaan uho hävisi kasvoiltaan ja kääntyivät pois. Rasismi on harmillinen ilmiö ja se esiintyy monessa muodossa, mutta älä anna rasistien määritellä sinua itseäsi.

Jos haluat Ruotsissa tulla kunnioitetuksi, esiinny itsevarmasti ja jopa lievän ylimielisenä. Toimii toki muissakin maissa, mikä kertookin riittävästi siitä, minkä verran peruspulliaisten arvostelukykyyn kannattaa luottaa. Ihmiset ovat keskimäärin sitä mieltä, minkälainen kuva heille annetaan, eivätkä oikeasti ole edes kiinnostuneet perehtymään asioihin sitä täsmällisemmin. Olemme ihmiset niin tyhmä ja yksinkertainen laji, ettei meitä kannata ottaa kovin tosissaan.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olisi ehkä pitänyt mainita, että Ruotsissa tuli käytyä paljon ennen kaikkea lapsena ja teininä, ei niinkään ihan viime vuosina, mikä on voinut vaikuttaa näkemyksee, vaikka Norrbottenista Skåneen onkin tultu käytyä. Toki SVT:n uutislähetyksiä katselen silloin tällöin prepatakseni heikkenevää ruotsin kielen taitoani.

Ei Ruotsissa varmasti jokainen mikään valveutunut kansankynttilä ole, mutta kenties Suomea huomattavasti korkeampi äänestysprosentti vaaleissa kertoo jo jotain. Yleisellä tasolla on huokunut myös se, että sen minkä me suomalaiset näkevät ongelmana, näkevät ruotsalaiset sen haasteena.

Ruotsalaisten (Siis ihan tavisten.) sosiaalisen median tilejä katselemalla ruotsalaisesta arjesta välittyy muutenkin positiivisempi klangi, vaikka juuri samoja haasteita heilläkin. Jengi viettää enemmän aikaa yhdessä, etniset rajat ylittävät pariskunnat ovat merkitävästi yleisempiä jne.
 

#7

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Olisi ehkä pitänyt mainita, että Ruotsissa tuli käytyä paljon ennen kaikkea lapsena ja teininä, ei niinkään ihan viime vuosina, mikä on voinut vaikuttaa näkemyksee, vaikka Norrbottenista Skåneen onkin tultu käytyä. Toki SVT:n uutislähetyksiä katselen silloin tällöin prepatakseni heikkenevää ruotsin kielen taitoani.

Ei Ruotsissa varmasti jokainen mikään valveutunut kansankynttilä ole, mutta kenties Suomea huomattavasti korkeampi äänestysprosentti vaaleissa kertoo jo jotain. Yleisellä tasolla on huokunut myös se, että sen minkä me suomalaiset näkevät ongelmana, näkevät ruotsalaiset sen haasteena.

Ruotsalaisten (Siis ihan tavisten.) sosiaalisen median tilejä katselemalla ruotsalaisesta arjesta välittyy muutenkin positiivisempi klangi, vaikka juuri samoja haasteita heilläkin. Jengi viettää enemmän aikaa yhdessä, etniset rajat ylittävät pariskunnat ovat merkitävästi yleisempiä jne.
Voihan se olla toki niinkin, että Suomi minun ympärilläni on hyvin erilainen, kuin sinun Suomesi, minkä vuoksi en mainitsemiasi eroja huomaa. Mutta ihmisten elämästä et saa realistista kuvaa heidän someaan seuraamalla. Jos eroja pitää etsiä, niin Ruotsissa merkkaa Suomea enemmän se, miltä asiat näyttävät. Se näkyy aivan varmasti myös somessa.
 

Leicester

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Hiljaisten seiväshyppääjien kerho
Monessa tapaa Suomi toden totta on edelleen onnistunut maa, mutta kehityskäyrä on alaspäin. Emme ole pystyneet vastamaan jatkuvasti kiristyvään globaaliin kilpailuun, siinä missä muut Pohjoismaat.
Minua ihmetyttää tämä nykyinen vertailu muihin pohjoismaihin ikäänkuin oltaisiin samalla viivalla. Emme ole koskaan olleet maantieteen, historian ja geopolitiikan takia samalla viivalla muiden pohjoismaiden kanssa, emmekä näillä näkymin tule hetkeen olemaankaan.

Etenkin vertailu Tanskaan ihmetyttää. Esimerkiksi lifestyle-aloilla kuten muoti, muotoilu ja ruoka Kööpenhamina on tavallaan pohjoismaiden näyteikkuna Eurooppaan ja koko maailmaan. Tanskassa on kymmenien miljoonien eurooppalaisten markkinat aivan käden ulottuvilla. Suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset huippuosaajat näillä aloilla haluavat usein Kööpenhaminaan ja koko skandinavian tietotaito ja investoinnit joltain osin tiivistyvät sinne. Toiseen suuntaan tätä osaajien ja resurssien siirtymistä on huomattavasti vähemmän.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@#7 Hyvin mahdollista. Toisaalta vietän arkeani ennen kaikkea PK-seudulla, minkä voisi kuvitella olevan monella tapaa lähempänä Ruotsia, verrattuna vaikka Posioon ja Punkalaitumeen.

Hyvä huomio tuo "miltä asiat näyttävät". Ruotsissahan ovat esimerkiksi omakotitaloasujat jo vuosikymmenet panostaneet pihojensa ulkonäköön.

Toki asiat voidaan nähdä monelta kantilta. Itse olen turhautunut ennen kaikkea yhteiskunnalliseen "peukaloidenpyörittelyyn", kun ruotsalaiseen tyyliin tulisi kääriä hihat, laittaa työhanskat käteen ja ryhtyä hommiin. Yritystähän Suomessakin on, mutta pensseli on auttamatta liian pieni.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: #7

#7

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
@#7 Hyvin mahdollista. Toisaalta vietän arkeani ennen kaikkea PK-seudulla, minkä voisi kuvitella olevan monella tapaa lähempänä Ruotsia, verrattuna vaikka Posioon ja Punkalaitumeen.

Hyvä huomio tuo "miltä asiat näyttävät". Ruotsissahan ovat esimerkiksi omakotitaloasujat jo vuosikymmenet panostaneet pihojensa ulkonäköön.

Toki asiat voidaan nähdä monelta kantilta. Itse olen turhautunut ennen kaikkea yhteiskunnalliseen "peukaloidenpyörittelyyn", kun ruotsalaiseen tyyliin tulisi kääriä hihat, laittaa työhanskat käteen ja ryhtyä hommiin. Yritystähän Suomessakin on, mutta pensseli on auttamatta liian pieni.
Ruotsalaiset eivät ole kansa, joka käärii hihat ja alkaa toimeen. Päinvastoin, varovainen kansa, joka diskuteeraa todella kauan ennen kuin tapahtuu. Heillä on ollut siihen varaa.

Lyhyesti muutama keskeinen ero historiassa, jotka tässä päivässä suuresti vaikuttaa. Toisen maailmansodan aikaan Ruotsi vaurastui raaka-ainekaupalla ja loi sillä pohjan kehittää teollisuuttaan sillä aikaa, kun muu Eurooppa keskittyi jälleenrakentamiseen. Maa oli vakaa ja vaurastuva, kun olosuhteiden myötä rahaa virtasi. Se totta kai heijastui kansaan, kun elintaso nousee ripeästi, eikä uhkakuvia ole näköpiirissä. Suomesta tuli runsaasti työvoimaa vastaamaan kasvavaan teollisuuden tarpeeseen. Kansankodin kulta-aika ei ollut seurausta nerokkaasta kansasta, vaikka luontaisesti tyhmä ihminen Ruotsissakin tällaisen narratiivin on mielessään luonut. Pidemmälle menneen kaupungistumisen ja asukasmäärän kasvusta johtuen siellä ei ole ollut Suomen kaltaisia rakenteellisia muutoksia taloutta rasittamassa. Vientivetoinen talous hyötyy omasta valuutastaan, koska talouden heikentyessä kruunu halpenee suhteessa dollariin, jolloin Ruotsista on halpa ostaa, työvoimakustannukset putoavat ja kas, vienti alkaa taas vetää. Omallakin alalla ollaan ruotsalaisten kanssa toisinaan helisemässä, kun heikko kruunu tuo usein suhteetonta kilpailuetua.

Suomessa, jossa taustalla ei vanhaa varallisuutta ollut, sodan jälkeen lähdettiin jälleenrakentamaan maata sodasta traumatisoituneen ja työikäisten huvenneen väestön kanssa. Muutos agraariyhteiskunnasta kohti voimakkaampaa teollistumista yhdistettynä kepulaiseen koko maan asuttamisen politiikkaan loi monta ongelmaa. Teollisuutemme ja ulkomaankauppamme painottui olosuhteiden pakosta vahvasti itään ja opimme tuottamaan bulkkitavaraa, jolle ei ollut kysyntää muualla maailmassa. Maailmalta ei geopolitiikan vuoksi tullut investointeja Suomeen. Näissäkin olosuhteissa vaurastuimme nopeasti ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Nokia ja informaatioteknologia toi hetkellisellä buumillaan historiamme vauraumman ajan. Sen sokaisemana julkinen sektori paisutettiin tasolle, johon ei todellisuudessa ole koskaan ollut varaa, koska tahdoimme pyristellä irti YYA-Suomesta ja olla kuin muut Pohjoismaat olematta sitä kuitenkaan.

Nyt huoltosuhdekriisissä emme suostu katsomaan tosiasioita silmiin ja rehellisesti sanottuna valtionjohdossa ei usein ole ollut edes siihen kykeneviä ihmisiä. Paljon on tehty asioita hyvin ja oikein, mutta maksamme nyt monista virheistä. Ruotsi on yhteiskuntana hyvin samankaltainen, mutta tarkemman tarkastelun kohdalla on hölmöä koettaa olla kaikessa kuin he. Eikä meillä ole siihen edes tarvetta. Yhdessä viestissä ei voi kuin raapaista pintaa näin laajasta aiheesta, mutta sen voin vakuuttaa, että alemmuuskompleksiin ei ole yhtään hyvää syytä. Lähtökohdat ja olosuhteet ovat tällaista vertailua varten täydellisen epäreilut ja sen vuoksi olemme joutuneet tekemään todella paljon Ruotsia enemmän, vaikka se ei lopputuloksessa näykään. Saavutuksia ei mitata sillä, mitä sinulla on, vaan sillä, mitä olet tehnyt sen saadaksesi. Alamäkeen hiihdät 5 kilometriä huomattavasti nopeampaa kuin ylämäkeen. Ajat eivät siis ole vertailukelpoisia.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@#7 Kiitos jälleen kerran pitkästä vastauksesta, mitä pureskelin pariin kertaan.

Sikälihän vaikka Suomi ja Ruotsi pitkät historialliset siteet omaavia naapurimaita ovatkin ja vähän asiassa kuin asiassa vertaamme itseämme ennen kaikkea Ruotsiin ja ruotsalaisiin, juurikin pitkän ajan tekijöiden summa on hyvä pitää mielessä.

Tämä ei toki poista ihailuani, miten Ruotsi on onnistunut nousemaan niin poikkeuksellisen onnistuneeksi valtioksi. Talouselämä, teollisuus, akateeminen tiede, huippu-urheilu, kulttuurielämä, kansan keskimääräinen elintaso. Ruotsalaisten toimesta asiat näyttävät monesti suorastaan naurettavan helpoilta, kuin Mondo Duplantisin maailmanennätykset. (Kuvastaa hyvin ruotsalaista tuuria, että USA:ssa kasvanut lajinsa kaikkien aikojen paras päättääkin edustaa äitinsä synnyinmaata.)

Toki Ruotsilla moninaiset yhteiskunnalliset haasteensa on yhtä lailla, mitä tulee ennen kaikkea heikententyneeseen sisäiseen turvallisuustilanteeseen ja yhteiskunnan segregaatioon, mutta uskon Ruotsin niistä kuitenkin selviävän.

Jos jotain silti haluaisin Ruotsista tänne Suomeen, olisi se kuitenkin (diskuteerauksen jälkeen) kyky käydä toimeen ja suhtautua uusiin asioihin rohkeasti. Vaikka Suomi arvoliberaali maa onkin, uuteen tunnutaan suhtautuvan kielteisesti.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
@#7 Kiitos jälleen kerran pitkästä vastauksesta, mitä pureskelin pariin kertaan.

Sikälihän vaikka Suomi ja Ruotsi pitkät historialliset siteet omaavia naapurimaita ovatkin ja vähän asiassa kuin asiassa vertaamme itseämme ennen kaikkea Ruotsiin ja ruotsalaisiin, juurikin pitkän ajan tekijöiden summa on hyvä pitää mielessä.

Tämä ei toki poista ihailuani, miten Ruotsi on onnistunut nousemaan niin poikkeuksellisen onnistuneeksi valtioksi. Talouselämä, teollisuus, akateeminen tiede, huippu-urheilu, kulttuurielämä, kansan keskimääräinen elintaso. Ruotsalaisten toimesta asiat näyttävät monesti suorastaan naurettavan helpoilta, kuin Mondo Duplantisin maailmanennätykset. (Kuvastaa hyvin ruotsalaista tuuria, että USA:ssa kasvanut lajinsa kaikkien aikojen paras päättääkin edustaa äitinsä synnyinmaata.)

Toki Ruotsilla moninaiset yhteiskunnalliset haasteensa on yhtä lailla, mitä tulee ennen kaikkea heikententyneeseen sisäiseen turvallisuustilanteeseen ja yhteiskunnan segregaatioon, mutta uskon Ruotsin niistä kuitenkin selviävän.

Jos jotain silti haluaisin Ruotsista tänne Suomeen, olisi se kuitenkin (diskuteerauksen jälkeen) kyky käydä toimeen ja suhtautua uusiin asioihin rohkeasti. Vaikka Suomi arvoliberaali maa onkin, uuteen tunnutaan suhtautuvan kielteisesti.
Tartun tuohon viimeiseen lauseeseen josta vähän kumpuaa semmonen alemmuuskompleksi. Ja ehkä kaipaisin konkreettisia esimerkkejä mihin Suomi suhtautuu kansakunnan mitassa kielteisesti. Arvaan että yksi on maahanmuuttajat. Ehkä näin, mutta länsinaapurissa on oma vielä isompi, nyreämpi ja radikaalimpi veljespuolue.

Itse toki olen aito Ruotsi-fani. Olen opiskellut kieltä aikuisiällä 20 vuotta mm kansalaisopiston puhepiireissä ja kuuntelen päivittäin ruotsinkielistä mediaa. Mitenkään pro en kuitenkaan ole. Tunnustaudun myös pienen pieneksi monarkismin ymmärtäjäksi. Aatelissuvut ovat myös jollain tapaa sitä "parempaa" ja positiivisempaa ruotsalaisuutta.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Ruotsissa on tuontitavarana Ranskasta ostettu feikkisuku esittämässä monarkiaa.
Wallenbergin suku on Ruotsin varsinainen hallitsijasuku.
Omaisuutta on noin 3-4 kertaa Suomen vuosibudjetin verran.
Hajautettu niin, että ei paljon suhdanteet heiluta.
On siellä muutama muukin ökyrikas suku.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös