Moneen kertaan lainaamani ruotsalainen toimittaja Diamant Salihu kirjoitti kirjan Tukholman jengisodasta "Kunnes kaikki kuolevat". Hän kertoo, että ennen ex-jugoslaaveja samoille alueille tuli 400 000 suomalaista. Miksi suomalaiset ja jugoslaavit kuitenkin pääosin menestyivät vaikka kummatkaan ryhmät eivät aina ruotsia opetelleet? Vastaus on tässä:
”Mutta vaikka ihmiset eivät olisi osanneet ruotsia, he saattoivat mennä heti töihin tehtaaseen ja koko osasto saattoi olla suomalaisia maanmiehiä, jotka saivat heti toimeentulon. Sillä he saattoivat ostaa talon ja kesäpaikan ja selvitä hyvin ilman kieltä, mutta nyt tilanne on ihan erilainen”.
Nyt Ruotsin köyhimmillä alueilla asuvien on vaikeampaa saada töitä ja päästä sisälle yhteiskuntaan. Asunnot ovat kalliita, asuntoihin on jopa 20 vuoden jono, ja maahanmuuttajat ovat keskittyneet tietyille alueille.
”Segregaatioalueilla ihmiset elävät niin pitkään yhteiskunnan ulkopuolella, että seuraava sukupolvi saa perinnökseen ulkopuolisuuden, mikä on vaarallista.”
Kirjassaan Salihu mainitsee eräänlaiseksi viimeiseksi käänteeksi väärään suuntaan sen, että lähiöistä poistuivat Ruotsin Kela, poliisi ns. korttelipoliiseineen ja iso osa kaupoista. Segregaatio teki lähiöiden kouluista maahanmuuttajavaltaisia ja opettajat hakivat mielellään muualta töitä.
Suomessahan ollaan samojen faktojen edessä. Nyt humanitaarinen maahanmuuttaja saa ehkä keikkatyön Voltista eikä elä sillä. Kielitaito ei riitä aina tuohonkaan ja koulua enemmän kiinnostaa nopea rahan tekeminen muilla tavoilla. Aivan kuten samassa tilanteessa olevaa kantasuomalaistakin. Peruskoulupohjalta tai sen alle riski rikoksiin on nykyään käsittämättömän paljon suurempi kuin enemmän koulutetuilla. Eri syistä on vaikea enää uskoa, että koulunsa kesken jättäneet tai peruskoulun niukasti läpäisseet ilman jatko-opintoja kykenisivät kunnolla sopeutumaan yhteiskuntaan. Enää ei ole sellaisia töitä tarjolla riittävällä palkalla kuten 1960- ja 1970-luvulla.
e: nyt ei tullut vanha linkki vaan ei linkkiä lainkaan. Lainaukset Salihun haastattelusta:
Ruotsalainen toimittaja Diamant Salihu on seurannut vuosia Ruotsin jengirikollisuutta. Hänen tuorein kirjansa julkaistaan syksyllä suomeksi. Salihu uskoo Suomen voivan ottaa oppia Ruotsin kehityksestä.
www.hs.fi