Run Forrest Run! – Jatkoajassa lenkkeilijöitä?

[TQoFE]

Ei ole, mutta en malta olla aiheen vierestä mutta foneettisesti sukulaistaen kertomatta että Vahinkopalvelu myy Teemu Selänteen nimellä markkinoituja Power Balance -humpuukirannekkeita hintaan 5 eur/kpl. Kyseisiä tuotteita myytiin tavarataloissa noin 30 eurolla vielä kotva sitten. Tosin ale-hinnassakin on vitonen liikaa, sillä rannekkeeseen liimattu hologrammi ei saatana varmallakaan paranna kenenkään tasapainoa, ei edes teukkasalaman.

Montako ostit tavaratalosta ja paljonko harmitti?

Voin kokeilumielessä käyttää 50 eur pohjallisiin, joista ehkä on apua, mutta en edes 0 euroa narrin mainostamaan höpöhöpöön, josta takuuvarmasti ei ole apua.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Vahinkopalvelussa oli pieni pahvilaatikollinen, varmaan +20 ranneketta. Arvo tosiaan nolla euroa, noin utilistisessa mielessä. Keräily- ja humbugistinen arvo on eri juttu, sitä voi olla. Selännekin melko dorka ollut kun tuollaiseen kamppikseen naamansa antoi. Sillä pitäisi kai olla jokin holhoojan tapainen.

 

[Alvajärven Urho]

Montako ostit tavaratalosta ja paljonko harmitti?

Voin kokeilumielessä käyttää 50 eur pohjallisiin, joista ehkä on apua, mutta en edes 0 euroa narrin mainostamaan höpöhöpöön, josta takuuvarmasti ei ole apua.

Jos kaipaat jaloillesi vaimennusta, eli juokset kovalla alustalla, paljon ja jalkateräsi väsyvät helposti, en suosittele. Ylipainoahan sulla ei tietenkään ole, en edes mainitse :) Footbalancet ovat väkisinkin kovat, eli kenkien vaimennusominaisuudet häviävät. Uskoisin, että ovat toimivat kevyellä ihmisellä korjaamaan pieniä askellusvirheistä johtuvia rasitusvammoja. Mulle toimivat aluksi, mutta koska kaipaan sitä vaimennusta lättäjalan ja helposti jumivien pohkeiden takia, ilo oli lyhytaikainen. Semmoinen huomio noista vielä, että hankaavat herkästi kengän sisävuoren puhki. Kahdet kengät pilasin. Koon oltava täsmälleen oikea etteivät hankaa vuorta.

 

[TQoFE]

Jos kaipaat jaloillesi vaimennusta, eli juokset kovalla alustalla, paljon ja jalkateräsi väsyvät helposti, en suosittele. Ylipainoahan sulla ei tietenkään ole, en edes mainitse :)

Alusta vaihtelee, tavoittelen ennemmin pitkää matkaa reippaasti kuin todella nopeaa vauhtia, jalkaterät väsyvät joskus ja ylipainoa ei ole :)

Footbalancet ovat väkisinkin kovat, eli kenkien vaimennusominaisuudet häviävät. Uskoisin, että ovat toimivat kevyellä ihmisellä korjaamaan pieniä askellusvirheistä johtuvia rasitusvammoja. Mulle toimivat aluksi, mutta koska kaipaan sitä vaimennusta lättäjalan ja helposti jumivien pohkeiden takia, ilo oli lyhytaikainen.

Footbalanceja voisi siis käyttää "kuuriluontoisesti" korjaamaan asentoa ja pitää taukoa aina kun tuntuu, että jalkaterä väsyy liikaa tai kaipaa enemmän vaimennusta?

Semmoinen huomio noista vielä, että hankaavat herkästi kengän sisävuoren puhki. Kahdet kengät pilasin. Koon oltava täsmälleen oikea etteivät hankaa vuorta.

Tämä oli arvokas huomio, kiitos!

 

[Alvajärven Urho]

Footbalanceja voisi siis käyttää "kuuriluontoisesti" korjaamaan asentoa ja pitää taukoa aina kun tuntuu, että jalkaterä väsyy liikaa tai kaipaa enemmän vaimennusta?

No näin minä niitä käyttäisin. Tosin itselleni ne olivat niin erilaiset normaaleihin verrattuna, että herkät koipeni kipuilivat aina ekat lenkit tauon jälkeen niillä. Niinpä hyöty oli kyseenalaista, kun ehti juosta totuttelulenkin jälkeen kerran pari ennen kuin piti vaihtaa normit takaisin.

Mainostavat että ne voi vaihtaa vaikka kaikkiin lenkkareihin. Koko on sopiva korkeintaan siihen sovitettuun pariin eikä välttämättä siihenkään. Muista kengistä menee ne vuoret. En tykännyt vaikka idean pitäisi olla loistava.

 

[Fordél]

Jos jalat tulee kipeeksi eikä syytä löydy, menisin rohkeasti fysioterapeutille. Tolla 50 eurolla varmaan jo melkein pääsee asiantuntevalle kaverille, joka katsoo missä vika on. Uskon sieltä saadun tiedon olevan arvokkaampaa kuin nuo pohjalliset. Ja jos fyssarin mielestä sitten tarttet pohjallisia niin hän varmasti opastaa niiden maailmaan.

Suomalaisten pitäs rohkeemmin käyttää fyssareita ja muita asiantuntijoita eikä aina vaan pähkäillä näitä asioita omassa päässä tai keskustelupalstoilla meidän amatöörien kanssa.

 

[Snakster]

Tuli käytyä Turussa Paavo Nurmi Marathonilla (sic) juoksemassa puolikas. Järjestelyt Turussa olivat totuttuun tapaan erittäin hyvin hoidetut ja kaupungin keskustassa ja Ruissalon vehreydessä kiertelevä reittikin on mitä mainioin, ilmeisesti myös oikean mittainen toisin kuin Helsingissä. Juoksu sujui erittäin hyvin ja tuloksena oli selkeä ennätys, kun aika painui alle 1:28:n. Hieno fiilis.

 

[Fordél]

Tuli käytyä Turussa Paavo Nurmi Marathonilla (sic) juoksemassa puolikas. Järjestelyt Turussa olivat totuttuun tapaan erittäin hyvin hoidetut ja kaupungin keskustassa ja Ruissalon vehreydessä kiertelevä reittikin on mitä mainioin, ilmeisesti myös oikean mittainen toisin kuin Helsingissä. Juoksu sujui erittäin hyvin ja tuloksena oli selkeä ennätys, kun aika painui alle 1:28:n. Hieno fiilis.

Onnittelut! On todella komea aika! Samaan aikaan toisaalla...No joo ei niin hieno juoksusää. Onneksi kisoja tulee ja Mamban sanoin: vielä on kesää jäljellä...

 

[kahden suunnan sentteri]

Tuli käytyä Turussa Paavo Nurmi Marathonilla (sic) juoksemassa puolikas. Järjestelyt Turussa olivat totuttuun tapaan erittäin hyvin hoidetut ja kaupungin keskustassa ja Ruissalon vehreydessä kiertelevä reittikin on mitä mainioin, ilmeisesti myös oikean mittainen toisin kuin Helsingissä. Juoksu sujui erittäin hyvin ja tuloksena oli selkeä ennätys, kun aika painui alle 1:28:n. Hieno fiilis.

Onneksi olkoon! Voin kuvitella fiiliksen.

Itse laskin menneeni nyt kuutisen viikkoa yhden lyhyen testilenkin viikkotahtia. Eilen heitin purulla 6km, ja taas vaan tuntuu penikat pikkiriikkisen paremmalta kuin ennen juhannusta. Pelottaa helvetisti paheneeko se kuitenkin siitä kun kilsoja alkaa lisäämään, mutta nyt aletaan olemaan siinä vaiheessa että kohtahan se nähdään. Varsinkin ottaen huomioon kuinka fiksusti olin aloittelijaksi onnistunut siihen asti harrastamaan, niin aikamoisen vaivan sain aikaiseksi juoksemalla debyyttikisan uusilla kovilla kengillä, mutta enpä valintaani kadu vieläkään. Voihan se olla että toipuminen olisi nopeampaa jos malttaisi olla jalkapalloa pelaamatta, mutta kun ei malta. Tähtäin juoksukisatavoitteiden suhteen on siirretty jo ensi kesään, niin että syksyn tullen on aikaa lepäillä vaikka kuinka, lätkä kun penikkatautiin ei varmaankaan vaikuta tippaakaan.

 

[Andrew]

Tuli käytyä Turussa Paavo Nurmi Marathonilla (sic) juoksemassa puolikas. Järjestelyt Turussa olivat totuttuun tapaan erittäin hyvin hoidetut ja kaupungin keskustassa ja Ruissalon vehreydessä kiertelevä reittikin on mitä mainioin, ilmeisesti myös oikean mittainen toisin kuin Helsingissä. Juoksu sujui erittäin hyvin ja tuloksena oli selkeä ennätys, kun aika painui alle 1:28:n. Hieno fiilis.

Onneksi olkoon! Uskomattoman hyvä aika.

Itsekin treenaan puoli maratonia varten. Tähän mennessä paras aika mitä olen pystynyt juoksemaan sen n. 20 km on 2 h 15. En oikeastaan usko, että hirveästi pystyn tuosta ajasta parantamaan.

Minulla on juoksun kanssa viha-rakkaus suhde. Rakastan juoksemisen jälkeen tulevaa olotilaa ja fiilistä, mutta kroppaani ei todellakaan ole luotu juoksemista varten. Raskas rakenteisuudesta on enemmän haittaa kuin hyötyä juoksussa.

Olen oikeastaan vasta viime aikoina sisäistänyt oikeasti miten tärkeää on, että juoksussa vatsa- ja selkälihakset ovat hyvässä kunnossa. Tämä auttaa huikean paljon "paketin" koossa pitämisessä pidemmällä lenkillä.

 

[Fordél]

Olen ns. satavarma Andrew, että sinulla on mahdollisuuksia hilata tota ennätystä alas vaikka kuinka paljon. Vaaditaan vaan oikeanlaista säännöllistä treeniä, lepoa ja ravintoa. Tuo pyhä kolminaisuus yhdistettynä tietysti muutamiin "pikkuseikkoihin", kuten hyvä juoksutekniikka niin tulosta kyllä tulee, ennemmin tai myöhemmin. Kyse on vain siitä haluatko kehittyä? Ei kaikkien tarvi juosta esim. puolikasta alle kahden tunnin tai edes alkaa ylipäänsä juoksemaan, mutta jos halua on niin kyllä kehittyminen on pääsääntöisesti mahdollista ja lopulta aika helppoa. Jos vertaan muihin harrastamiini lajeihin niin pidän esim. golfissa kehittymistä vaikeampana ja monimutkaisempana prosessina. Toki treenin ja toistojen kautta siinäkin alkaisi tulla tulosta.

 

[Andrew]

Olen ns. satavarma Andrew, että sinulla on mahdollisuuksia hilata tota ennätystä alas vaikka kuinka paljon. Vaaditaan vaan oikeanlaista säännöllistä treeniä, lepoa ja ravintoa. Tuo pyhä kolminaisuus yhdistettynä tietysti muutamiin "pikkuseikkoihin", kuten hyvä juoksutekniikka niin tulosta kyllä tulee, ennemmin tai myöhemmin. Kyse on vain siitä haluatko kehittyä?

Kiitos rohkaisevista sanoista. Varmasti totta ja olen itsekin miettinyt näitä asioita, kun varusteet on kunnossa niin juoksu on hyvin paljon kiinni juuri edellä mainituista asioista ja pääkopasta.

Juoksun parhaita asioita on minun mielestä ehdottomasti taistelu itseään vastaan ja hyvä tunne, kun suoriutuu tehtävästä.

 

[Snakster]

Itsekin treenaan puoli maratonia varten. Tähän mennessä paras aika mitä olen pystynyt juoksemaan sen n. 20 km on 2 h 15. En oikeastaan usko, että hirveästi pystyn tuosta ajasta parantamaan.

Mielenkiintoista olisi tietää, minkälaiseen aikaan pystyt juoksemaan viisi kilometriä, jos ihan täysillä piiskaat menemään? Entä kolme, kaksi tai yksi?

Ilmeisesti takana on kuitenkin kohtuullisen vähän määrätietoista juoksutreeniä ja puolimaratonilla kysymys on aika pitkälti siitä, millä tavalla tiettyä vauhtia pystyy ylläpitämään. Vertailun vuoksi: itse en ole koskaan juossut vitosta alle 20 minuutin, mutta puolimaratonin vedän 4:10 kilometrivauhtia. Tällöin kyse on ainoastaan kohtuullisen hyvästä vauhtikestävyydestä eli kyvystä ylläpitää samaa vauhtia vähän pidempään.

 

[Havumetsien GM]

Tekisi vähän mieli hommata tuollaiset Vibram Fivefingers -tossut. Ihmisten kokemukset tuollaisista kengistä ja ylipäätään päkiäjuoksusta tuntuvat olevan yksinomaan positiivisia. Saisi ehkä vähän uutta fiilistä tähän juoksemiseen, ja ehkä pystyisin myös treenaamaan enemmän. Nyt joudun koko ajan vetämään vähän säästöliekillä, kun ei mm. reidet ja akillesjänteet meinaa oikein kestää tätä touhua.

Janin teesit osa 2, päkiäjuoksu

Kantapääjuoksu passivoi pohjelihaksen, jänteet ja jalkapöydän. Pohkeen voimataso heikkenee ja sekä lihasten että jänteiden joustavuus huononee. Seurauksena akillesjänne ongelmat ja nk. ”gubbvad” eli pohje joka jatkuvasti kramppaa. Päkiäjuoksu sen sijan aktivoi ko. lihaksia ja jänteitä. Akillesjänne paksuuntuu ja tulee joustavammaksi harjoittelun myötä. Seurauksena kimmoisampi askel ja taloudellisempi eteneminen. Myös nilkan lihakset vahvistyvat ehkäisten nilkkavammoja.

Aijjaijjai kun kuulostaa hyvältä. Helvetin maltillisestihan noitten kanssa saisi sen harjoittelun aloittaa, jottei tule alussa mitään vammoja.

Keväällä Tuusulassa näin, kun joku juoksi maratonia barefoot-tossuilla.

 

[Fordél]

Täytyy muistaa, että paljasjalkajuoksussa ja zero dropeissa akillesjänteet sekä pohkeet joutuvat myös koville. Vaatimukset ovat toki erilaiset kuin kanta-askelluksessa ja niihin ohjaavilla vaimennetuilla kengillä. Voipi hyvinkin olla, että ko. tohvelit käyvät sulle paremmin tai sitten ei, mutta kuten totesit, alku kannattaa ottaa todella rauhallisesti. Pikku hiljaa totuttaa jalat niihin ja katsoo mitkä ovat vaikutukset. Ja vaikka ne ei sopisikaan itselle juoksuun niin voihan niitä käyttää välillä vapaa-ajalla vahvistamaan jalan lihaksia ja antamaan uudenlaisia ärsykkeitä jalälle, jolloin hankinta ei mene hukkaan.

 

[Superböle]

Kaveri aloittelee treenaamista maratonille ja yllytti minut tänään mukaansa lenkille. Pariin vuoteen ei ole tullut juostua oikeastaan yhtään jos 20 minuutin palauttavia lenkkejä ei lasketa, lisäksi vielä viikonloppuna nautitut alkoholit ja röökit painoivat jonkin verran elimistössä. Kaikki meni loppujen lopuksi hyvin jossei orastavaa pakaran kramppaamista lasketa, pari sataa metriä vajaat kymmenen kilometriä vei aikaa 59 minuuttia parilla venyttelytauolla höystettynä aurinkoisessa kaivarin rannassa.
Jäi hyvä fiilis ja tästähän voisi ottaa vaikka jokaviikkoisen tavan ainakin nyt kesän ajaksi. Yksin juokseminen on mielestäni tylsää mutta kun juttuseuraa on mukana niin askel on paljon kevyempi.

 

[Fordél]

Kaikki meni loppujen lopuksi hyvin jossei orastavaa pakaran kramppaamista lasketa, pari sataa metriä vajaat kymmenen kilometriä vei aikaa 59 minuuttia parilla venyttelytauolla höystettynä aurinkoisessa kaivarin rannassa.

En tiedä urheilutaustaasi tai muitakaan lähtökohtiasi, mutta vauhti ei ollut heti alkuun ainakaan sieltä hitaammasta päästä. Tietysti jos tuo sujui hyvin ja pystyit puhumaan puuskuttamatta kaverin kanssa niin mikäs siinä. Lähtökohdat ovat kuitenkin hyvät juoksuharrastukselle.

Mitä tulee juoksuseuraan tulee niin jos aina ei kaveria saa houkuteltua mukaan niin musiikin tai radio-ohjelmien kuuntelu on toinen tapa saada "seuraa" lenkille.

 

[Isaskar]

Joo sykemittari voisi olla hyvä juttu noilla ensimmäisillä lenkeillä. Kaverini aloitti juoksuharrastuksen oikeastaan nollista ja juoksi vitosen lenkkejä 25:een minuuttiin. Tuntui hyvältä ja sopivalta vauhdilta, mutta kun kokeili sykemittaria niin keskisyke oli päälle 170. Tietysti näissä on aina se mahdollisuus olemassa, että parin vuoden juoksutauosta huolimatta on vaikka kuinka kovakuntoinen kaveri kyseessä.

Miten muuten hoidatte venyttelyt kun oma kokemus on melkeinpä sitä parempi, mitä vähemmän venyttelee. Olen nyt ihan testinä jättänyt venyttelyt kokonaan viideltä viimeiseltä lenkiltä (siis ennen ja jälkeen) ja juoksu tuntuu paremmalta kuin pitkään aikaan eikä kipuja ole missään.

 

[Fordél]

Joo sykemittari voisi olla hyvä juttu noilla ensimmäisillä lenkeillä. Kaverini aloitti juoksuharrastuksen oikeastaan nollista ja juoksi vitosen lenkkejä 25:een minuuttiin. Tuntui hyvältä ja sopivalta vauhdilta, mutta kun kokeili sykemittaria niin keskisyke oli päälle 170. Tietysti näissä on aina se mahdollisuus olemassa, että parin vuoden juoksutauosta huolimatta on vaikka kuinka kovakuntoinen kaveri kyseessä.

Jep, ei se sykemittari ole pässimpi hankinta kun aloittaa kuntoilun. Sykettä voi tietysti mittailla ilman mittariakin lenkin jälkeen tai pitää mielessä tämä PPPP-sääntö (Pitää Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta), jolloin tietää millainen on suurin piirtein omalla kohdalla se peruskestävyystaso. Tyypillistä kun meille miehille on, että etenkin alussa vedetään alkuinnostuksessa kovaa, mutta sitten ihmetellään kun alkaa tulla väsy ja paikat hajoilee eikä kehitystä tule.

Miten muuten hoidatte venyttelyt kun oma kokemus on melkeinpä sitä parempi, mitä vähemmän venyttelee. Olen nyt ihan testinä jättänyt venyttelyt kokonaan viideltä viimeiseltä lenkiltä (siis ennen ja jälkeen) ja juoksu tuntuu paremmalta kuin pitkään aikaan eikä kipuja ole missään.

Koulukuntiahan on monenlaisia. Osa näkee venyttelyt ehdottomana ainakin lenkin jälkeen. Osa taas ei näe venyttelyille tarvetta, ei ennen eikä jälkeen.

Itse olen liittynyt siihen koulukuntaan, joka venyttelee jokaisen lenkin jälkeen (pari tuntia lenkin päättymisestä) ja myös vapaa-päivinä. Kokemusten perusteella voin todeta, että ilman venyttelyä en vain pystyisi juoksemaan näitä vähäisiäkään määriä. En kuitenkaan juuri venyttele ennen lenkkiä. Jos venyttelen, on alla pikkasen lämmittelyä ja sitten lyhyitä venytyksiä. Pitkät venytykset ei ole hyvästä ennen suoritusta. Mutta pääosin jätän venyttelyt ennen lenkkiä tekemättä. Jos edessä on kovempi rykäsy niin se pitää aina sisällään lämmittelyn, jonka aikana lihakset lämpenee ihan riittävästi. Peruskestävyyslenkeillä vauhti on taas sen verran rauhallinen, että paikkoja ei voi rikkoja ja venyttelyille ei ole tarvetta.

Eli voihan se olla, että teikäläinen ei tarvitse venyttelyä. Tai voi myös olla, että venyttelet väärin, jolloin siitä on ollut haittaa, mutta oikein venyteltynä saisit taas hyötyä. Vaikea sanoa, mutta omiin kokemuksiin ja kehon tuntemuksiin kannattaa tietysti aika pitkälti luottaa.

 

[Isaskar]

Eli voihan se olla, että teikäläinen ei tarvitse venyttelyä. Tai voi myös olla, että venyttelet väärin, jolloin siitä on ollut haittaa, mutta oikein venyteltynä saisit taas hyötyä. Vaikea sanoa, mutta omiin kokemuksiin ja kehon tuntemuksiin kannattaa tietysti aika pitkälti luottaa.

Tuntemusten mukaan on tarkoitus mennä jatkossa. Ehkä venyttelin liikaa ja mahdollisesti väärin kun tuntui että koko ajan oli jostain paikat kipeänä. En varmaan antanut lihaksille kunnolla aikaa palautua. Täytyy katsoa ja jos homma toimii näin niin mistään velvollisuudesta en enää ala venytellä.

 

[Superböle]

En tiedä urheilutaustaasi tai muitakaan lähtökohtiasi, mutta vauhti ei ollut heti alkuun ainakaan sieltä hitaammasta päästä. Tietysti jos tuo sujui hyvin ja pystyit puhumaan puuskuttamatta kaverin kanssa niin mikäs siinä. Lähtökohdat ovat kuitenkin hyvät juoksuharrastukselle.

Mitä tulee juoksuseuraan tulee niin jos aina ei kaveria saa houkuteltua mukaan niin musiikin tai radio-ohjelmien kuuntelu on toinen tapa saada "seuraa" lenkille.

Aika paljon tulee pyöräiltyä "hyötyliikuntana" ja urheilutaustaa löytyy jonkin verran salibandykentiltä ja punttisalilta, kaverin sykkeet pyöri jotakuinkin 150-170 paikkeilla ja itse olin mukana ihan vain huvin ja urheilun vuoksi. Pari kesää sitten tuli juostua useamminkin, vakiolenkki oli 8,5 kilometriä pitkä ja aikaa siihen paloi vauhdista riippuen muistaakseni 35-45 minuuttia.

Pari kertaa on tullut yksin käytyä lenkillä ja silloin on ollut kyllä musat korvilla, minulle urheilu on sosiaalinen tapahtuma eikä ainakaan näillä näkymin suunnitelmissa ole alkaa lenkkeilemään tavoitteellisesti tai ylipäätään yksin. Punttis ja salibandy ovat ne ykköslajit mitkä otetaan "tosissaan" kuitenkin ihan harrasteluna. Koskaanhan ei tiedä mistä sitä innostuu!

 

[Karpat46]

Terve vain kaikille.

Olen alkanut miettiä sykemittarin ostoa. Tämä aihe taitaa pompsahtaa täällä esiin vuosittain, mutta kysellään nyt kuitenkin kun näissäkin laitteissa tuota kehitystä taitaa tapahtua ihan hyvää tahtia.

Olen suunnilleen 1.50 puolikkaan juoksija ja tämän kesän tavoitteena olisi hilata tuota aikaa lähemmäs 1.40. Tällainen semitavoitteellinen harrastaja siis. Mittari tulisi tietenkin sykkeen seurantaan ja ennen kaikkea kilometrien seurantaan päiväkirjatyyppisesti, mutta jonkin verran painoarvoa laitan myös käppyröiden tarkasteluun jälkikäteen, ihan hupimielessä toki, koska pidän tilastoista. En tykkää kosketusnäytöistä eli ihan oikeat napit olisi mukava löytyä. Lenkkien datan tarkastelu jälkikäteen mahdollisimman selkeällä käyttöliittymällä olisi myös toiveissa. Kartan kera olisi iso plussa. Pehmeähihnainen sykevyö tuntuu keränneen paljon kehuja, onko kokemuksia vs. normaali kovempi malli? Akun kestot taitaa olla kaikissa malleissa aivan riittäviä peruslenkkeilyyn? Niin ja mitään erillisiä antureita en ala käyttämään, vaan kello ranteeseen, vyö paikalleen ja menoksi tyyppinen ratkaisu olisi hakusessa.

Merkeistä tuota Garminia tunnutaan suosivan, mutta onko noissa enää isompia eroja esim. Garmin vs. Polar? Vai onko kyse enemmän Mersu vs. BMW -tyyppisestä makuasioilla kiistelystä?

Tulipa paljon tuota tekstiä, lihavoin minulle tärkeimmät pääkohdat.

 

[Fordél]

Pari kertaa on tullut yksin käytyä lenkillä ja silloin on ollut kyllä musat korvilla, minulle urheilu on sosiaalinen tapahtuma eikä ainakaan näillä näkymin suunnitelmissa ole alkaa lenkkeilemään tavoitteellisesti tai ylipäätään yksin. Punttis ja salibandy ovat ne ykköslajit mitkä otetaan "tosissaan" kuitenkin ihan harrasteluna. Koskaanhan ei tiedä mistä sitä innostuu!

Jep, näillä taustoilla ja tarpeilla voisi suositella lenkkeilyä juuri peruskestävyysalueella ja aerobisella tasolla. Toisi hyvää vastapainoa muille harrastuksille. Esim. salibandyssä sulla varmaan sykkeet vetää kovissa lukemissa, joten lenkkeilyn olisi hyvä olla palauttelevaa.

Olen suunnilleen 1.50 puolikkaan juoksija ja tämän kesän tavoitteena olisi hilata tuota aikaa lähemmäs 1.40. Tällainen semitavoitteellinen harrastaja siis. Mittari tulisi tietenkin sykkeen seurantaan ja ennen kaikkea kilometrien seurantaan päiväkirjatyyppisesti, mutta jonkin verran painoarvoa laitan myös käppyröiden tarkasteluun jälkikäteen, ihan hupimielessä toki, koska pidän tilastoista. En tykkää kosketusnäytöistä eli ihan oikeat napit olisi mukava löytyä. Lenkkien datan tarkastelu jälkikäteen mahdollisimman selkeällä käyttöliittymällä olisi myös toiveissa. Kartan kera olisi iso plussa. Pehmeähihnainen sykevyö tuntuu keränneen paljon kehuja, onko kokemuksia vs. normaali kovempi malli? Akun kestot taitaa olla kaikissa malleissa aivan riittäviä peruslenkkeilyyn? Niin ja mitään erillisiä antureita en ala käyttämään, vaan kello ranteeseen, vyö paikalleen ja menoksi tyyppinen ratkaisu olisi hakusessa.

Merkeistä tuota Garminia tunnutaan suosivan, mutta onko noissa enää isompia eroja esim. Garmin vs. Polar? Vai onko kyse enemmän Mersu vs. BMW -tyyppisestä makuasioilla kiistelystä?

Ollaan hyvin samantyyppisessä tilanteessa. Itse mietin uuden sykemittarin hankintaa keväällä. Tavoitteet ja kriteerit olivat hyvin samanlaiset kuin sulla. Ei kosketusnäyttöä, helppo käytettävyys ja mahdollisimman laadukas sekä varmatoiminen matkan seuraaminen. Mitään harjoitusohjelmia ym. en tarvinut. Perusdata eli matka, aika ja syke talteen mahdollisimman laadukkaasti. Mitään erillisiä gps-mollukoita en halunnut vaan gps:n piti olla integroituna kelloon. Kerätyn tiedon tarkastelun helppoutta en funtsinut, koska tuumin, että eiköhän ne kaikki ole riittävän selkeitä. Suomalaisen työn tukemisesta selkeesti plussaa!

Näillä kriteereillä päädyin Suunto Ambitiin enkä ole kertaakaan katunut investointia. Olihan se toki hintava, mutta oli mukava päästä tukemaan suomalaista työtä. Laitetta on ollut todella helppo käyttää ja se on hyvin selkeä. Gps löytää satelliitin nopeasti. Ainoastaan muutaman kerran syrjemmillä paikoilla on joutunut hakemaan vähän kauemmin. Lenkin aikana kaikki on toiminut moitteettomasti. Näyttöön saa kaivatun tiedon tai jos jotain muuta haluaa katsoa niin löytyy aina painalluksen tai parin takaa. Reagoi ihan mukavan nopeasti vauhdin muutoksiin. Mittaustuloksetkin tuntuvat pitävän hyvin kutinsa. Toki pikkasenhan nämä aina mittaa liian pitkäksi, mutta yllättävän tarkkoja kuitenkin. Jollain on ollut ongelmia sykkeen mittauksen kanssa, kun on näyttänyt liian kovia lukemia lenkin alussa. Mulla ei ole ollut mitään ongelmia ja tuo pehmeä sykevyökin on mainio verrattuna edelliseen Polarin vyöhön (sekään ei ollut kova).

Lenkin jälkeen tiedon siirtäminen on helppoa usb-portin kautta ja käppyröitä on vaikka mitä. Suunnon käyttöliittymä on mielestäni selkeä. Muutaman kerran tosin on joutunut latailemaan tietoa uudestaan, kun tiedonsiirto ei ole onnistunut ekalla kerralla.

Akun kestosta en osaa oikein sanoa mitään. Kyllä tuo ainakin viikon lenkkeilyt on kestänyt oikein hyvin. Vähän vaikea tietty sanoa kun tietoa tulee siirrettyä parin lenkin jälkeen, jolloin samalla lataa akun ja olen antanut mennä sen aina täyteen.

Kaiken kaikkiaan Ambit tuntuu hyvin laadukkaalle pelille, niin kuin tietysti tolla hinnalla pitääkin olla.

Paremmalla puoliskolla on Polar RC3 GPS ja siinäkään ei ole ollut mitään ongelmaa. Toiminut oikein hyvin ja antanut kaiken tarvittavan perustiedon. Hyvin selkeä tuntuu olevan sekin käyttää. Laitteena jonkin verran sulavampi kun ei ole ihan niin möhkäle kuin Ambit. Tosin eipä tuo Ambitkaan tunnu lenkillä ranteessa. Hinnaltaan toki noin satasen halvempi kuin Ambit, joten sinänsä varmasti oikein hyvä vaihtis.

Garmineista mulla ei ole mitään kokemusta, mutta onhan se hyvin suosittu merkki juoksijoiden keskuudessa. Paljon eri malleja, joista vissiin vain siinä 610:ssa on kosketusnäyttö. Paljon saanut positiivista palautetta noi Garminen kalliimmat mallit ja varmasti Garmin on hyvin riskitön hankinta. Itse vaan en innostunut niistä, koska vaikuttivat jotenkin vähän epäselviltä ne näytöt ja eikä päässyt tukemaan suomalaista firmaa, saati sitten työtä. Varmasti kun olisi tutustunut Garmininkin laitteisiin niin olisivat olleet hyvin selkeitä käyttää.

 

[Karpat46]

Kiitos Fordelille tiedoista. Teit tietämättäsi valinnan entistä vaikeammaksi kun olin jo mielessä sulkenut tuon Suunnon pois. Lopulta tuo Suunnon hieman korkeampi hinta kuitenkin sulki sen pois ja jäljelle jäivät Garmin forerunner 210 ja Polar RC3 GPS. Näistä sai melkein heittää kolikkoa ja päädyin sitten tuohon Polariin. Garminista oli raportoitu ongelmia sykkeen mittaamisessa ja tiedonsiirrossa, joten nämä kallistivat vaakakupin lopulta tuohon Polariin. Täytyy yrittää muistaa raportoida toimivuudesta, jahka saan tuota muutaman kuukauden käytettyä.

Kyselin noista datan käsittelyn käyttöliittymistä, niin näiltä Youtube-videoilta saa jotain osviittaa, jos joku sattuisi olemaan saman tilanteen edessä:

Garmin

Polar

Suunto

 

[Fordél]

Kiitos Fordelille tiedoista. Teit tietämättäsi valinnan entistä vaikeammaksi kun olin jo mielessä sulkenut tuon Suunnon pois. Lopulta tuo Suunnon hieman korkeampi hinta kuitenkin sulki sen pois ja jäljelle jäivät Garmin forerunner 210 ja Polar RC3 GPS. Näistä sai melkein heittää kolikkoa ja päädyin sitten tuohon Polariin. Garminista oli raportoitu ongelmia sykkeen mittaamisessa ja tiedonsiirrossa, joten nämä kallistivat vaakakupin lopulta tuohon Polariin. Täytyy yrittää muistaa raportoida toimivuudesta, jahka saan tuota muutaman kuukauden käytettyä.

Jep, varmasti hyvä valinta. Hinnaltaan toi RC3 ei ole tosiaan paha ja itsekin olin pitkään sen kannalla. Päädyin lopulta Suuntoon vaikka varmasti olisin pärjännyt mainiosti Polarilla tai Garminilla. Toisaalta enpä ole kertaakaan katunut panostusta.

Ja olisinpa valinnut minkä vaan niin olisin tässä kirjoittamassa kuinka hienoa on treenata kunnon laitteen kanssa. Saa helpolla noi perustiedot kerättyä ja nähtäville koneelle eikä tarvitse esim. kantaa mitään erillistä gps-podia tai footpodia. Eli oli oikeastaan minkä merkkinen laite tahansa niin kyllä nää nykyiset GPS-laitteet tuo juoksuharrastukseen mukavan lisäpotkun.