Run Forrest Run! – Jatkoajassa lenkkeilijöitä?

[Alamummo]

Toinen vähintään yhtä tärkeä hyvä puoli rauhallisessa aloituksessa on siinä, että riski rasitus- tai muiden vammojen synnylle laskee huomattavasti. Mikään ei syö miestä enempää kuin se, että on juuri päässyt juoksuun kiinni ja sitten tulee pakollinen tauko jonkun vamman johdosta.

No näinhän kävi juuri minulle, rauhallisesta aloituksesta huolimatta. Aloitin taas säännöllisen juoksemisen ja olin juuri päässyt tuosta alun hankalasta vaiheesta ja juoksu tuntui hyvälle kun pohjelihakseen tuli lenkillä repeämä. Ultrassa selvisi onneksi, että vamma ei ole paha ja on nyt parissa viikossa parantunut, mutta kylkiäiseksi sain sitten flunssan ja juokseminen siirtyy taas. On tää arsesta.

 

[Fordél]

Syksyähän tässä odotellaankin. Sehän on vuoden parasta aikaa. Silloin mulla on aina juoksumotivaatio korkeimmillaan. Ja sitten tulevat räntäsateet ja pilaavat koko homman. Mutta sitten heilutellaankin kahvakuulaa, kunnes sää taas ei latista tunnelmaa. Worst case scenario on juuri tuo, että joku paikka sanoo poks tai alkaa muuten krenaamaan.

Se on muuten kumma juttu, että syksy on juoksun kannalta jotenkin hienointa aikaa. Toinen on tietysti kevät kun pääsee pitkästä aikaa juoksemaan asfaltilla, mutta jostain syystä kesä ei niinkään innosta juoksemaan. Toki osaksi kyse on säästä eli liian kuumalla juokseminen ei ole niin nautinnollista, mutta on siinä jotain muutakin. Nythän kesä ei ole ollut edes kuuma, mutta silti on kiva kun kohta tulee syksy ja pääsee juoksemaan syksyisessä maisemassa.

 

[sampio]

Minua on siunattu tehokkaalla aineenvaihdunnalla, mikä ilmenee pään armottomana hikoiluna.

En tiedä aineenvaihdunnastani, mutta hikoilu on tolkutonta mullakin. Pitäisi kai jonkinlainen panta hommata, kun varsinkin hiukan kovemmalla sykkeellä vedettyjen treenien jälkeen saa viimeiset metrit kulkea silmät kiinni vesipisteelle. Juostessa en pyyhettä pidä, mutta salilla se on ehdoton sekä itseni että muiden vuoksi.
---

Flunssasta tuli mieleeni, että se lienee aika suoraa seurausta sittenkin liian kovasta liikkeellelähdöstä. Näin ainakin muistelen kuulleeni/lukeneeni ja olen sen itsekin todennut, kun tauon jälkeen salille tai painimaan lähdin. Viime talvi mulla meni aikalailla ohitse liikunnan suhteen, joten lähdin korostetun varovasti liikkeelle ja homma toimikin jonkin aikaa, kunnes sain keuhkokuumeen. Keväällä sitten todella, todella varovasti, ja nyt olenkin saanut olla terve, vaikka viimeisen kuukauden aikana mulla on keskimäärin kuudet vähintään tunnin lenkit/salit/kahvakuulat takana viikossa. Toki ne kausiflunssat tulevat jos ovat tullakseen, mutta niitä en enää tässä vaiheessa laske aloittamisen piikkiin, kun on tullut sauvojen kanssa mäessä otettua aika lailla kaikki irti koneesta jo aikoja sitten.

Jos muuten haluaa kokonaisvaltaista treeniä ja vaihtelua juoksulle ja läheltä löytyy sopivan jyrkkä ynnä pitkä mäkin, suosittelen ehdottomasti sauvojen kanssa juoksemista. Keventää askelta, mutta ottaa yläkroppaan kivasti. Toimii ainakin mulla ja sopii sellaisiin väleihin, kun tunnin lenkkikään ei ole mahdollinen. Puolessa tunnissa saa hyvät höyryt irti.

Ja sitten kokonaan ihan muuta. Olen juossut hyvin rauhallisesti tarkoituksella koko alkuajan. Osittain siksi, etten ole koskaan tullut itselleni juoksukuntoa hankkineeksi ja osittin siksi, etten halua telakalle minkään rasitusvamman vuoksi. Eilen kokeilin pisintä lenkkiä tähän mennessä eli ysiä, kun normaali on sen 4-6. Tunnin sain tuohon tuhraantumaan, mutta hauskaa oli se, että kun anoppilan pihaan saavuin, olisin voinut fiiliksen puolesta juosta vielä reilusti lisää. Olo oli todella hyvä, lonkkaa hiukan kolotti, mutta ei muuta. Osa loppumatkasta taittui pururataa pitkin, ja tuolla osiolla nostin hiukan nopeutta, kun fiilis oli niin kevyt. Yritän malttaa silti ja pitää nuo lenkit köpöttelyinä tämän syksyä. Matkan puolesta olen ottanut tavoitteekseni 12 kilsaa ennen talvea, koska vähän luulen, että lenkkikertani tippuvat väkisinkin silloin. Ensi vuonna 15 ja kahden vuoden päästä voisin miettiä puolimarkun juoksemista, jos ei muuta niin ainakin epävirallisesti.

Mutta hienoa on ollut voittaa juoksemista kohtaan kokemani inho. Tavoitteeni on lähinnä pitää itseni kunnossa ja tukea urheilun yleistä mielekkyyttä. Sanotaan nyt näin, että höntsäilen kamppailulajeja, ja ne ovat se toiminnallinen puoli. Sali tukee tätä ja täyttää samalla sen ainaisen ja turhamaisen pikkupojan vaatimukset meikäläisessä. Juokseminen taas tukee molempia näitä ja luo samalla hyvää fiilistä ja vastapainoa vähän kaikelle tekemiselle. Mikäs sen suomalaisempaa kuin tykittää yksin ja pää märkänä pitkin metsäpolkuja.

 

[Iker]

Noista varusteista talven lenkkeilyä ajatellen, olen kanssa sitä koulukuntaa joka pitää mieluummin vaikka liian vähän kuin liiikaa päällä. Mikään ei ole masentavampaa kun olla hiki päässä jo kotiovella ja astella siitä pakkaseen starttailemaan lenkkiä.

Tai no, ei liian vähän saa olla päällä mutta kun omalta osaltani se vähäinenkään vaatetuskaan ei tunnu liian niukalta ja esim. viime talvena sai niitä muutamia tiukempia pakkasjaksoja lukuunottamatta juosta todella kevyessä varustuksessa syksystä pitkälle talveen asti.

Kylmemmälläkin kelillä kun aletaan olla lähempänä 15 pakkasastetta, ei tule laitettua muuta kuin pitkähihainen Niken kompressiopaita eli sellainen todella kireä ja hyvin lämpöä pitävä paita alimmaiseksi, siihen päälle lyhythihainen aika tiukka juoksupaita ja päälle vaan juoksurotsi. Pitkien housujen alle laitan polven alapuolelle ylettyvät trikoot ja sitten vaan menoksi. Nastoja ei ole ollut koskaan alla mutta hyvin sitä silti pystyy ulkona juoksemaan kelissä kun kelissä.

Vuodenvaihteessa huvitti kun yksi duunikaveri valitti kun joulu-tammikuussa oli paskat kelit eikä ole sen takia pysynyt juoksemaan yhtään, ensin oli liikaa vesisadetta ja sen jälkeen tuli liian liukasta. Totesin vaan että aijaa, tuli juostua n. 520 kilometriä joulu-tammikuun aikana ilman ongelmia mutta me asutaankin n. kilometrin päässä toisistamme eli kelit on varmaan niillä päin ollut paljon pahemmat.

Ja tällä pyrin lähinnä siihen, että enpä juuri ole liian huonoihin lenkkikeleihin törmännyt edes helmikuun kovimmilla pakkasilla joten jos tuolla juosta haluaa, niin kyllä se onneksi ihan ympärivuotinen harrastus on jos vaan sen itsestään irti saa.

 

[Prof. Puck]

No näinhän kävi juuri minulle, rauhallisesta aloituksesta huolimatta. Aloitin taas säännöllisen juoksemisen ja olin juuri päässyt tuosta alun hankalasta vaiheesta ja juoksu tuntui hyvälle kun pohjelihakseen tuli lenkillä repeämä. Ultrassa selvisi onneksi, että vamma ei ole paha ja on nyt parissa viikossa parantunut, mutta kylkiäiseksi sain sitten flunssan ja juokseminen siirtyy taas. On tää arsesta.

itse olen vasta nyt hiukan vanhemmalla iällä oppinut kuuntelemaan omaa kroppaa. Ennen painoin jokaisen treenin täysillä. Eihän siinä mitään järkeä tietenkään ollut, mutta niin vain tuli tehtyä. Nykyään voin jopa jättää jonkin treenin väliin tai muuttaa esimerkiksi suunnitellun juoksulenkin kevyeksi muutaman kilometrin uintilenkiksi, jos huomaan, että jalat kaipaavat lepoa suunniteltua enemmän. Näin olen itse välttynyt oikeastaan kaikilta rasitusvammoilta muutaman viime vuoden aikana. Tietenkin tässä kehon kuuntelussa on syytä tarkkailla itseä, että onko se oikeasti väsyneet lihakset vaiko laiska mieli joka houkuttelee helpomman treenin perään...

Mutta onhan nämä hyvin yksilöllisiäkin juttuja. Olen suurella todennäköisyydellä yksi maailman laiskimmista juoksijoista venyttelemään. Ehkä noin kolmen kuukauden välein muistan näennäisesti lanteita pyöritellä tai pohjetta singuttaa lenkin päätteeksi, mutta siinäpä se. Tiedän, että venyttely kannattaisi (aktiiviuran aikana sitä tuli harrastettua enemmän kuin tarpeeksi...), mutta mulle imuroimisen, tiskaamisen ja hammaslääkärissä käynnin ohella venytteleminen on yksi vastenmielisimpiä juttuja, mitä tiedän, joten se on siten kovin helppo jättää väliin. Siihen nähden todella vähän olen joutunut kärsimään mistään urheiluvammoista. Olisipa oma hieroja himassa... Vaimoketta olen yrittänyt houkutella tuohon, mutta eihän siitä mitään tule, kun sessio tahtoo joka kerran muuttua... noh, ylimääräiseksi intervallityyppiseksi loppua kohden kiihtyväksi vetotreeniksi...

 

[DAF]

Varusteista pitäisi löytää vielä jonkinlainen hikinauha/lippa joilla tuota valtaisaa hieneritystä voisi säännöstellä pois silmiltä (huomaa kohta painosta). Juoksulakki on vähänkään pitemmän tai sitten helteisemmän lenkin jäljiltä läpimärkä eikä loppumatkasta enää kovinkaan miellyttävä päässä. Olenkin ajatellut etsiä jostain sopivan aurinkolipan, joka sitten sateen sattuessa pitäisi myös hieman vettäkin poissa kasvoilta.
Siis vähän jotain tällaista: kuva aurinkolipasta

Jos on kunnollinen, juoksuun tarkoitettu lippis, se ei kyllä vety juurikaan juoksun aikana. Peruslippahattua ei kannata käyttää.

Itselläni on yleensä ollut maralla niin juoksulippis kuin sitten kädessä/taskussa bandana-huivi, puolikkailla ja peruslenkeillä pelkkä bandana. Hyvälaatuinen huivi toimii mainiosti eikä sekään vety, varsinkaan kun sitä voi puristaa reissun päällä kuivemmaksi.

 

[Rod Weary]

Olisipa oma hieroja himassa... Vaimoketta olen yrittänyt houkutella tuohon, mutta eihän siitä mitään tule, kun sessio tahtoo joka kerran muuttua... noh, ylimääräiseksi intervallityyppiseksi loppua kohden kiihtyväksi vetotreeniksi...

No hyvä, että kädetkin saa jotain reeniä.

Ilmoittaudun mukaan myös maailman laiskimpiin venyttelijöihin. Lenkin päätteeksi jaksan juuri tuon pohkeiden venyttämisen. Vetoan aina vanhaan kansanuskomukseen, että ei saa venyttää rasittunutta lihasta heti suorituksen jälkeen. Uskon vasta, kun satutan itseni.

 

[sampio]

Jos jossain olen ollut keskimääräistä kovempi jätkä aina, niin venyttelyssä ja ylipäätään notkeudessa. Jostain syystä ovat jalkani aina taipuneet kohtalaisen hyvin, lantio on suht irtonainen ja lavat liikkuu kuin jokin näpsäkkä sanonta. Aika usein tulee iltaisin lueskeltua tai katsottua telkkua venytellen takareisiä, pohkeita ja pakaroita sekä nivusia. Etureidet eivät ole niin rennot venytellä, mutta niitäkin. Varsinkin lenkki-iltoina ja jalkatreenien jälkeen on pakko venytellä, jää jotenkin tukkoinen olo muuten. Kai tuosta on jotain hyötyä ollut esim. kamppailulajeissa, ja onhan se aina hieno heittää spagaati jossain opettajat vastaan oppilaat -ottelussa teinien hurratessa katsomossa, sotilaiden marssiessa rivissä kypärät kiiltäen Horst Wessel liediä uljaasti laulaen ja der Führerin jylhän äänen kaikuessa viereisten betonikompleksien seinistä.

 

[Fordél]

Onko kenelläkään kokemuksia Tallinnasta? Nyt ei haeta mitään pettttterrrimäisiä koeajoraportteja vaan mielipiteitä Tallinnan (puoli)maratonista. Se varsinainen kokomatka on enää alta kolmen kuukauden päässä ja tuo Tallinnan puolikas syyskuun alussa sopisi harjoitusohjelmaan mainiosti.

Kokemusta ei ole, mutta mitä olen muiden kokemuksia lukenut niin on saanut paljon positiivista palautetta. Järjestelyt toimivat ja ilmeisesti reittikin on mukavan tasainen, joten voisi sopia hyvin teikäläiselle harjoitusohjelmaan.

Kovia kilometriaikoja täällä jampat (ja jampattaret) juoksevat. Tuon kokonaisen epävirallinen tavoite on 4:59 ja sen mukaan tässä on vedetty. Tässä nyt kuitenkin ollaan todennäköisesti tämän palstan juoksioista siitä painavimmasta ja vanhemmasta päästä. Eikä siitä ole kuin vajaat kaksi vuotta, kun bmi oli vielä punaisella.

Hyvä tavoite ja hienosti on sullakin homma edennyt ainakin painoindeksin mukaan ja varmasti muutenkin:) Itsellänikin on paino mukavasti tippunut ja nyt oon jo normaalipainoinen. Täytyy vielä hilata tota painoa alemmas niin juoksu helpottuu entisestään. Olen myös asettelemassa maratonin tavoitetta pelkästä nelosella alkavasta tuloksesta kohti 4.30. Nyt on menossa kahden kuukauden tahoharjoittelujakso ja sen aikana pitäisi hioa kunto semmoiseksi, että tavoitteeseen päästään.

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että tässä eletään hiton hienoa aikaa: maraton alkaa vihdoin lähestyä, treenausten ja kehityksen puolesta ollaan täysin aikataulussa ja kroppa on pysynyt terveenä. Nyt kesäloman vikalla viikolla olen päässyt keskittymään kunnolla treenamiseen. Esimerkiksi eilen tuli vedettyä jopa kaksi treeniä: aamupäivällä 10km peruskestävyyttä ja illalla 5km, joka sisälsi tekniikkaharjoituksia. Nyt taas tulin juuri radalta, jossa tuli vedettyä pitkiä 2km vetoja (tosin neljän sijaan vedin epähuomiossa vain kolme..perskuta). Huomenna vielä yksi treenipäivä ja sitten lepopäivä kunnes taas v-loppuna treenataan kovaa.

 

[Rod Weary]

Juurikin näin, eli jos iPhone löytyy päätellen viestistäsi niin sports tracker on kätevä juoksukumppani. Tosin viime aikoina ainakin meikäläisellä on ollut synccauksen, gps:n pomppimisen ja sovelluksen kaatumisen kanssa ongelmia.

Latasin ja kokeilin. Sovellus/paikannus toimi hyvin, tosin synkkaustoiminto lienee tällä hetkellä nurin koko palvelusta. Sen verran kyllä huomasi, että puhelimen akku on syytä ladata täyteen ennen lenkkiä, jos meinaa musiikkiakin kuunnella samalla. Kahta laitetta nyt ei kuitenkaan jaksa ottaa mukaan, kun yhdelläkin pärjää. Ainakin tällä kokemuksella Polarin GPS saa jäädä hommaamatta, kun tarkoitus on tosiaan laskea vain vakioreitit valmiiksi. Jos sitten joskus lähtee uudelle reitille tai fillaroimaan, voi taas ottaa luurin mukaan. Laskin piruuttani kilometrivauhdinkin tuosta, kun jätin alun ja lopun himmailut pois (onneksi tuossa on kierrosväliajat käytettävissä). Jonnekin 6.40 tienoille se rauhallinen juoksuvauhti menee tällä hetkellä.

 

[Havumetsien GM]

Walk Forrest Walk!

Tuli tuota viidenkympin kävelyä katsoessa mieleen, että ei perkele, pitäisköhän joskus kokeilla (siis kävelyä, ei viittäkymppiä). En ole kyllä kuullut kenestäkään kuntoilijasta, jonka harjoittelussa olisi mukana kävelyä (siis tällaista kilpakävelytyylistä). Eihän tuota keskustassa kehtaisi harrastaa, mutta tuskin kukaan esim. Ruissalon metsissä katsoisi kieroon jos vähän jarkkokinnustelisi.

Onko kukaan jatkislaisista joskus kävellyt tuollaisella kilpakävelijämentaliteetilla?

 

[Nume]

Onko juoksijan polveen oikeasti mitään muuta parannuskeinoa kuin lepo? Ei perkele voi käsittää, että yhdellä lenkillä alkaa sattumaan polveen rikkinäisen kengän takia ja sitten sitä kierrettä kestää pari kuukautta! Nyt polvi on jo parempi ja kävely alamäkeen tai portaissa ei satu, mutta juoksemaan en silti vielä ole uskaltanut. Niinku tänne kirjoitinkin niin uudet, todella hyväntuntoiset kengät ostin heti tuon lenkin jälkeen, mutta tilanne ei ole parantunut.

Onko tällaisessa tilanteessa fiksuin aloittaa juoksuharrastus tekemällä kävelylenkkejä, koska silloin polvi pysyy kivuttomana? Onko fiksuinta käydä juoksemassa pitempiä ja pitempiä lenkkejä siten, että aina kun vähänkin vihlaisee polveen niin alkaa vaan kävelemään? Syyskuun alussa taas aukeaa sali ja silloin pitää kyllä yrittää vahvistaa polvia, jotta tällaisilta takaiskuilta vältyttäisiin. Vai kannattaisiko minun odotella vielä pari viikkoa ja alkaa ensin treenaamaan polvea salilla, jotta se kestäisi paremmin? Intoa olisi lenkkipoluille aivan valtavasti, eikä kotona makaaminen oikein nappaa.

 

[Steegil]

Osaisitteko suositella jotain hyvää ja mieluiten suhteellisen halpaa sykemittaria?

 

[Rod Weary]

Osaisitteko suositella jotain hyvää ja mieluiten suhteellisen halpaa sykemittaria?

Katso vaikka mbnetin hintaseurannasta hinnan mukaan sortattuna. Kyllä ne kaikki sykkeen mittaavat.

 

[Snakster]

Osaisitteko suositella jotain hyvää ja mieluiten suhteellisen halpaa sykemittaria?

Jossain vaiheessa taisi niinkin yllättävässä urheilukaupassa kuin Lidl olla jotain kuulemma ihan kelvollisia sykemittareita. En tosin tiedä onko tällä hetkellä.

 

[Fordél]

Osaisitteko suositella jotain hyvää ja mieluiten suhteellisen halpaa sykemittaria?

Tässä tapauksessa bongailisin esimerkiksi Juoksufoorumin Myydään & Ostetaan -ketjusta käytettyä sykemittaria. Käytettynä saa hyvinkin halvalla ja kyllähän nuo kuitenkin pelittää pääsääntöisesti hyvin.

 

[Palstalegenda]

Oli perjantaina hieman levoton olo, kun huvitti mennä ryyppäämään. Meninkin sitten yhden naisen kanssa Raksilan uimahalliin. Uin ja otin veden avulla niskahartiahierontaa (ja vähän tiirailin tissejä), kun seinästä kovalla paineella sellaista hierontavaikutteista vettä tuli. Olipa sitten endofiinisen rentoisa olo, kun hallilta lähdin. (en kuitenkaan niitä tissejä niin pitkään katsonut, että vain siksi...)

Lauantaina oli hyvin levoton olo, lähes mahdoton, kun huvitti ryypätä niin, että lähes kuola suupielistä valui. Olympialaiset, olutta... Kävin sitten kuitenkin oluenhakureissun sijaan la klo 19.30 jälkeen juoksemassa 10 x ylämäkivedon hyvin jyrkkään mäkeen. Treeni kun oli ohi, niin sitä oli kuin humalassa, kun happivaje päässä mukavasti huili ja juili. Kaljakaupat olivat juuri sulkeutuneet.

Tällaista tämä on. Keinoja on oltava.

 

[Ruutuässä]

Onko juoksijan polveen oikeasti mitään muuta parannuskeinoa kuin lepo?

Juoksijan polvihan on tulehdustila, joka aiheutuu IT-jänteen hangatessa polven ulkosyrjään. Levon lisäksi kannattaa siis syödä jotain tulehduskipulääkkeitä. Burana on huono, koska sitä pitää vetää niin isoja määriä, mutta lääkäri voi määrätä esimerkiksi Arcoxiaa, joka on pitkävaikutteisempi ja tehoaa useimmiten hyvin. Lisäksi IT-jännettä kannattaa hieroa koko matkaltaan ja venyttää, jotta kireys ja paine tulehduskohdassa vähenisi. Vaiva on ärsyttävä ja sen kannattaa antaa parantua kunnolla, jotta siitä pääsee eroon. Juoksu kannattaa aina lopettaa, kun alkaa sattumaan. Kärsin juoksijan polvesta muutama vuosi sitten ja muistaakseni juoksutaukoa tuli kuukauden luokkaa, voi olla, että oli enemmänkin mutta sen jälkeen ei ole onneksi vaivannut.

 

[Snakster]

Juoksijan polvihan on tulehdustila, joka aiheutuu IT-jänteen hangatessa polven ulkosyrjään. Levon lisäksi kannattaa siis syödä jotain tulehduskipulääkkeitä. Burana on huono, koska sitä pitää vetää niin isoja määriä, mutta lääkäri voi määrätä esimerkiksi Arcoxiaa, joka on pitkävaikutteisempi ja tehoaa useimmiten hyvin. Lisäksi IT-jännettä kannattaa hieroa koko matkaltaan ja venyttää, jotta kireys ja paine tulehduskohdassa vähenisi. Vaiva on ärsyttävä ja sen kannattaa antaa parantua kunnolla, jotta siitä pääsee eroon. Juoksu kannattaa aina lopettaa, kun alkaa sattumaan. Kärsin juoksijan polvesta muutama vuosi sitten ja muistaakseni juoksutaukoa tuli kuukauden luokkaa, voi olla, että oli enemmänkin mutta sen jälkeen ei ole onneksi vaivannut.

Hyviä neuvoja.

Ja kuten aiemmin olen tähän ketjuun kirjoittanut, niin itsehierontaan putkirullaus on mitä mainioin apuväline. Tästä linkistä vähän vinkkiä tuohon hommaan: http://www.youtube.com/watch?v=QJLxruO3su0

Lisäksi kannattaa muistaa, että tuo reiden ulkosyrjässä oleva kalvo tai jänne on tietysti myös kiinni jossain, joten esimerkiksi pakaroiden venyttely voi myös auttaa vaivaan, kun koko paketti aukeaa. Lisäksi tuossa lantion seudulla noin 5 cm lantioluun alapuolella on sellainen pikkuriikkinen lihas (ei siis lonkan koukistaja), joka vissiin jollain tavalla koordinoi tuon jalkaa tukevan jänteen toimintaa. Tämän lihaksen hieronta esim. niin että laittaa tennispallon lattian ja lantion väliin ja muljauttelee palloa lihaksen yli auttoi itseäni myöskin, kun vastaavasta vaivasta joskus kärsin.

Jatkoa ajatellen myös lihasten vahvistaminen ja lihastasapaino auttavat myöskin.

 

[Fordél]

Nyt on hyvä treeniviikko takana. Kilsoja tuli 70 ja pääsi vetämään monipuolisia harjoitteita. Lenkkejä kertyi yhteensä kuusi, joista kolme oli peruskestävyyslenkkiä. Yksi niistä oli pitkä 24km lenkki. Lisäksi oli yksi lyhyt tekniikka-, vauhtikestävyys- ja intervallitreeni. Lenkkien lisäksi kerran tein lihaskuntoa, kävin pyörälenkillä ja pelasin kierroksen golfia. Olisipa aina kesäloma niin pääsisi liikumaan näin paljon:)

Seuraavalla viikolla pitää vetää myös kovaa, mutta sitten on vuorossa jo vähän löysempi viikko. Silloin voisi vetää vaikka vain 3-4 lenkkiä, mutta yksi niistä voisi olla pitkä 3h:n juoksu.

 

[pernaveikko]

Uudet kengät pitäisi saada. Ei huvittaisi hirveästi mennä johonkin urheilukauppaan missä ei ole mitään takeita onko myyjällä aavistustakaan mistä hän puhuu. Onhan se nyt täysin selvää, että peruskaupan perusmyyjä ei mitenkään varmasti tiedä, vaikka jotkut yhtä lailla tietävätkin.

Sitten olisi tuommoinen 4Runners-kauppa mikä nostaa itsensä muiden yläpuolelle. Sieltä toisaalta varmasti saisikin asiantuntemusta melkoiseen ylihintaan.

Järkevintähän olisi tehdä niin, että menisi alan liikkeeseen selvittämään millaisen kengän haluaa ja sitten ostaisi muualta reilusti halvemmalla. Ihan niinkään ei toisaalta kehtaa tehdä, koska aika vaikea siitä myyntilanteesta on livahtaa pois, jos ja kun tarjonta on kohdillaan.

Mitähän tässä tekisi, miksi maksaa täyttä hintaa jostain, kun saman saisi jostain alennusmyynnistäkin. Noin sinänsä tarkoitus ei ole ostaa halvinta, vaan semmoista millä juoksee sen 30-40km viikossa.

 

[SamSpade]

No hyvä, että kädetkin saa jotain reeniä.

Ilmoittaudun mukaan myös maailman laiskimpiin venyttelijöihin. Lenkin päätteeksi jaksan juuri tuon pohkeiden venyttämisen. Vetoan aina vanhaan kansanuskomukseen, että ei saa venyttää rasittunutta lihasta heti suorituksen jälkeen. Uskon vasta, kun satutan itseni.

Lenkkeillyt olen suhteellisen vähän, mutta nyrkkeilyä ja muita kamppailulajeja treenannut varmaan 15 vuotta. Siellä olen suht monen "ammattilaisen" opissa ollut ja aika yhdenmukaisia ovat venyttely- ja lämmittelysuositukset.

Ennen treeniä, oli se kamppailua tai juoksua. Kevyt lämmittely, lantion pyöritystä, polvien pyöritystä - jalat yhteet ja kädet polvien päälle ja pyöritä myötä- ja vastapäivään. Näiden tarkoitus on saada hiukan lisää nestettä nivelpusseihin, suojaamaan niveliä harjoituksen aikana. Vain lyhyitä muutaman sekunnin mittaisia venytyksiä ennen treeniä, muuten vaarana venyttää "liikaa" ja venynyt lihas saattaa aiheuttaa treenatessa loukkaantumisen.
Treenien jälkeen, noin tunti, kun lihakset ovat kunnolla supistuneet, aloitetaan hidas, syvä venyttely. On ainakin minulle toiminut ja vammat ovat jääneet unholaan. Ainakin siis venähdykset, krampit ym.

 

[Rod Weary]

Lenkkeillyt olen suhteellisen vähän, mutta nyrkkeilyä ja muita kamppailulajeja treenannut varmaan 15 vuotta. Siellä olen suht monen "ammattilaisen" opissa ollut ja aika yhdenmukaisia ovat venyttely- ja lämmittelysuositukset.

Lenkkeillyt olen minäkin vähän, tosin nyt taisi tulla krooninen tauti. Salibandyä tuli harrastettua kymmenkunta vuotta, joista viimeiset molarina. Varsinkin molarina tuli alkulämmön jälkeen venyteltyäkin, ihan vain itsesuojeluvaiston ohjaamana. Krava magassa taas lämmöt ja venyttelyt tulivat ohjattuna.

Treenien jälkeen, noin tunti, kun lihakset ovat kunnolla supistuneet, aloitetaan hidas, syvä venyttely. On ainakin minulle toiminut ja vammat ovat jääneet unholaan. Ainakin siis venähdykset, krampit ym.

Vammoja minullekaan ei ole tullut koskaan, ainakaan ilman ulkopuolista kontaktia. Kyllä sitä tulee nytkin hiukan jalkoja venytettyä lenkin jälkeen, mutta varsinainen hidas venyttely täytyisi tällä aikataululla suorittaa töissä tai työmatkalla. Menee hiukan haasteelliseksi. Viikonlopun pitkän lenkin jälkeen täytyy kyllä ottaa ohjelmaan myös tuo hidas venyttely. Olen uppiniskainen ja itsepäinen, mutta en ihan hullu kuitenkaan.

 

[Datsun]

Uudet kengät pitäisi saada. Ei huvittaisi hirveästi mennä johonkin urheilukauppaan missä ei ole mitään takeita onko myyjällä aavistustakaan mistä hän puhuu. Onhan se nyt täysin selvää, että peruskaupan perusmyyjä ei mitenkään varmasti tiedä, vaikka jotkut yhtä lailla tietävätkin..

Jos asut jossain lähellä Itistä niin suosittelen ainakin käymään Puhoksen Intersportissa. Mä olen saanut sieltä aina todella hyvää ja asiantuntevaa palvelua ja ainakin parit edelliset tossut (Asicsit) olen ostanut sieltä. Ei tietenkään ole halvin paikka, mutta mee ja osta samat sitten vaikka Budget Sportista tai tilaa verkosta, sama se mulle!

 

[Fordél]

Uudet kengät pitäisi saada. Ei huvittaisi hirveästi mennä johonkin urheilukauppaan missä ei ole mitään takeita onko myyjällä aavistustakaan mistä hän puhuu. Onhan se nyt täysin selvää, että peruskaupan perusmyyjä ei mitenkään varmasti tiedä, vaikka jotkut yhtä lailla tietävätkin.

Sitten olisi tuommoinen 4Runners-kauppa mikä nostaa itsensä muiden yläpuolelle. Sieltä toisaalta varmasti saisikin asiantuntemusta melkoiseen ylihintaan.

Järkevintähän olisi tehdä niin, että menisi alan liikkeeseen selvittämään millaisen kengän haluaa ja sitten ostaisi muualta reilusti halvemmalla. Ihan niinkään ei toisaalta kehtaa tehdä, koska aika vaikea siitä myyntilanteesta on livahtaa pois, jos ja kun tarjonta on kohdillaan.

Mitähän tässä tekisi, miksi maksaa täyttä hintaa jostain, kun saman saisi jostain alennusmyynnistäkin. Noin sinänsä tarkoitus ei ole ostaa halvinta, vaan semmoista millä juoksee sen 30-40km viikossa.

Tämä on ehdottomasti ongelma kun ei ole itsellä tiedossa mitkä kengät toimivat ja mitkä eivät. Itsellä kun on enemmän kokemusta kengistä, niin hyviä kuin katastrofaalisia, on helppo klikkailla netistä kenkiä kotiin halvalla hinnalla. Varsinkin kun luotan pääasiassa pariin merkkiin. Toki välillä olen niissäkin tehnyt juuri kuten kirjoitat eli käynyt sovittamassa kaupassa ja sitten tilannut muualta. Lähinnä silloinkin on tarvinut vain varmistaa koko, koska kengän sopivuus ominaisuuksiensa ja lestin puolesta on ollut tiedossa jo entuudestaan.

Kaikkihan lähtee kengänostossa siitä, että sun pitäisi tietää millasta kenkää tarvit sun jalkoihin (leveä vai kapeampi lesti, tuettu vai vähemmän tuettu jne.) ja sun tarpeisiin (millä alustalla pääasiassa juokset, paljonko juokset jne). Onko sulla tällainen tieto jo hallussa?

Jos on toi tieto hallussa niin homma on paljon helpompaa. Jos ei ole niin sitten menee vaikeammaksi, koska harva lähtee selvittämään asiaa kunnon asiantuntijalta. Näin ollen törmätään siihen myyjäongelmaankin, josta mainitsit. Peruskauppaan mentäessä voi toki käydä hyvä säkä ja saa myyjäksi juoksua harrastavan kaverin. Tällöin voi olla luottavaisempi sen suhteen, että ainakin niistä myytävistä kengistä tulee oikeaa tietoa ja kokemusperäistä infoa eikä vain ko. kenkämerkin infossa kerrottua, jolla toki silläkin on oma arvonsa. Kuitenkin huonolla tuurilla saat myyjän, jonka info kengästä on sama kuin se mikä siinä esittelytekstissä lukee.

Kaupoissa voivat myös pikaisesti testata millaiset koivet sulla ja mitkä kengät niihin sopisi. Näistä testeistäkin on täällä kirjoitettu ja niistä ollaan montaa mieltä. Itselläni ne olisi ainakin aluksi säästäneet yhdeltä katastrofilta (ostin pronaatiotuelliset vaikka olen normaaliaskeltaja), joten suhtaudun niihin ihan positiivisesti, varsinkin aloittelijan kohdalla.

Vaihtoehtona peruskaupalle on erityiskaupat, mutta kuten totesit niin niissä hinnat tuppaavat olemaan kaameat (toki samoin on peruskaupoissa ennen alennusmyyntejä). Itselläni on nykyisin periaate, että en käytä kenkäpariin kolminumeroista summaa tai ainakaan paljoa yli satasta. Alennusmyynneistä ja netistä voi saada hyviä kenkiä 60-100 eurolla ja itse meen nykyisin niillä. Tiedän mitkä kengät sopii niin löytöjä on helppo bongata. Mulle on ihan sama onko se malli syksyn vai juuri uutukaisissa kevään väreissä. Hinta ratkaisee. Mutta sitten jos ei tiedä sopivaa kenkää itselleen niin alet ei välttämättä tarjoa ratkaisua.