käsittämätön helle ja tukahduttava ilma vallitsi koko lenkin ajan mutta jotenkin kaikesta huolimatta nautin jokaisesta askeleesta vaikka maksimaalisen vetoharjoittelun viimeiset kymmenet metrit olivat yhtä tuskaa.
Pidän kuumuudesta, nautin urheilusta painostavassa helteessä mutta tänään kyllä hiukan heikotti kotiin saavuttuani ja hiki valui solkenaan ties kuinka kauan aikaa eikä viileä suihkukaan meinannut virkistää oloa.
Joo, ei ollut ihan pieni määrä mitä tuli tänään hikoiltua treenatessa. Valitettavasti sitä vuotoa riitti kotona vielä suoritusten ja suihkun jälkeenkin, eikä auttanut muuta kuin käydä äsken puoliltaöin vielä uudestaan suihkun alla.
Lähdin sopivasti lenkille kolmen aikaan iltapäivällä kesken pahimman paahteen, 8km juoksua sellaisella 5.15min/km -vauhdilla ja lenkki maaliin suoraan salille jossa punttitreeni perään.
Vaikka minäkin tykkään urheilla lämpimillä ilmoilla kun siinä pääsee heti lämpimäksi ja vireeseen ilman turhia odotteluja, oli tänään aika tukala keli juosta auringon helottaessa ja hiki puski niin perkeleesti pintaan tuon reilun 40-minuuttisen aikana. Voitte varmaan kuvitellakin minkälaista hienvuodattamista touhu oli heti siihen perään punttitreenin ajan, joka paikasta valui tauotta hiki ja nenänpäästä vaan puhalteli pisaroita menemään kun ei muutakaan voinut.
No, naureskelinkin että ei tuo poikkeuksellisen kova hikoilu salilla muita ainakaan häirinnyt, oli harvinainen tilanne ja ensimmäistä kertaa tuota punttista käyttäessäni sain käyttää noinkin keskeiseen aikaan tunnin verran täysin privaattipunttista ala -ja yläkerran ammottaessa tyhjyyttään koko siellä viettämäni ajan. Muut olivat löytäneet parempaa tekemistä 28-asteisena sunnuntaipäivänä kuin treenaileminen sisätiloissa, nähdäkseni sisäänastellessani jollekin crosstraining- tai spinningtunnille meni 2 naista ja ohjaaja ja muuten nekin salit tyhjillään.
Tulihan tehtyä sekin suoritus todella huonosti nukuttujen öiden jälkeen, eli ihan jees lopetus raittiille mutta väsyneelle viikonlopulle. Loppuilta on mennyt vettä juodessa ja varmaan pitää huomennakin yrittää duunissa litkiä nesteitä, tarkoitus olisi illalla taas pinkaista joku peruslenkki suoraan töistä ja lämpötilat näyttivät pysyttelevän ilmeisen korkealla. Nytkin puoliltaöin vaatimaton 22,5 astetta mittarissa, vaikka kunnon ukkosmyräkkä kaatosateineen puhalsi juuri yli.
Kävin läpi kevään ja kesän treenejä niin huhtikuun puolesta välistä lähtien on kilsoja kertynyt 740. Sitäkin ennen tuli juostua säännöllisesti, mutta en kirjannut kilsoja ylös. Koko vuoden kilsat pyörinee siis jossain lähempänä 900 km. Ihan hyvät lukemat ja noista saa kyllä itseluottamusta jatkoa ajatellen: töitä on tehty ja näiden pohjien päälle on hyvä jatkaa rakennusta. Täytyy pikkasen taas nostaa tehoja, koska juoksukunto on kasvanut kuukausien aikana selvästi.
Laskeskelin kanssa edellisyönä valvoessani hieman noita vuoden kokonaissaldoja, ja aikalailla samoissa mennään kevään ja kesän osalta kun huhtikuun alusta alkaen on omaan mittariini tullut 780 km täyteen. Maalis- ja huhtikuussa jäi juokseminen merkittävästi muita kuukausia vähemmälle muiden harrastusten ja muistaakseni jonkun sairastelun vuoksi, mutta sen jälkeen on taas palattu sinne marras-, joulu- ja tammikuussa totuttuun loppuvuoden tahtiin eli n. 200 kilometrin kuukausiin keskimäärin. Joulukuulle pitää vielä antaa erityismaininta, kun tuli täyteen tasan 300km eli oma ennätykseni takuuvarmasti vaikka menneinä vuosina ei jaksanut pahemmin kilometrejä ylös laittaa.
Tasaisesti ohjelmaan kuuluvan futiksen, punttitreenin ja sulkiksen lisäksi kasassa on nyt tänä vuonna toistaiseksi 111 lenkkisuoritusta ja yhteensä 1257 kilometriä, keskimitta lenkeillä siis n. 11.2 km ja keskivauhdiksi heittäisin n. 5.20 min/km.
Kuluvan kesän treenimääriä ja treenimotivaatiota ei voi itsekään käydä moittimaan, kesäkuussa 220 km lenkkiä oheislajeineen ja nyt heinäkuussa 242 km ja vielä pari päivää näköjään kuuta jäljelläkin. Salilla tullut lisäksi heinäkuussa käytyä tasainen 3 kertaa joka viikko, eli perkele jostain sitä virtaa ja intoa riittää vaikka kaikenlaista muutakin sitä on tullut touhuttua ja suhattua.
Tavoite on nyt pitää sama tahti yllä ja aina vaan kasvattaa kondista joka suuntaan enkä epäile etteikö tahti pysy, urheileminen vaan tulee niin automaationa ettei se jää ohjelmistosta pois tiukkanakaan päivänä ja ihan hyvä niin. Kunhan muistaa välillä levätä niin eiköhän tässä hengissä pysytellä. Ja toki levon määrää lisätään jos merkit siihen viittavat, yksi sydänlihastulehdus tai vastaava välikohtaus on jo koettu muutama vuosi sitten ja uutta ei kaivata.