Tämä syksy on kyllä mennyt nyt erinomaisesti. Juoksukilometrejä on tullut 60-85 viikossa ja painokin on tippumaisillaan alle 70 kilon. Viimeksi paino on kutosella alkanut viime vuosituhannen puolella. Lauantaina kävin juoksemassa noin 19 kilometriä, ja oli niin loistava fiilis, että teki mieli vain jatkaa. Oli kuitenkin sen verrattain myöhä ja lisäksi halusin jaksaa sunnuntainakin kunnon lenkille, että maltoin vain ottaa lopuksi kunnon kilometrin vedon ja päättää lenkin siihen.
On kyllä äärimmäisen hienoa, että joka kerta kun lenkille lähtee, niin tunne on hyvä. Eilen ilkeilin hiukan, enkä antanut pyöräilijän mennä ohitseni, vaan kun tämä pääsi rinnalle, niin laitoin vauhtia ja jätin lopuksi ylämäessä. Vaikka koville otti tuo kilometrin henkien taisto, niin oli hauska laittaa itseään lujille. Ja sen jälkeen piti vielä jaksaa kymppi.
Juokseminen on nyt sen luokan ilo, että on vaikea käsittää ihmisiä, joille tuo puuha ei maistu. Tosin kyllä sen muistaa itsekin, kuinka silloin 14-vuotiaana, kun ensimmäisen kerran "lenkin" heitin, niin kilometri teki tiukkaa. Mutta sillä tiellä ollaan, 11 vuotta takana ja joka päivä juokseminen antaa jotain uutta.