Mainos

Run Forrest Run! – Jatkoajassa lenkkeilijöitä?

  • 590 737
  • 3 977

Fedsy91

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Detroit Red Wings, Leijonat, Fedorov #91
sopuli kirjoitti:
Näkisin asian niin, että pronaatiotuki estää jalkaterän liiallista kiertymistä juostessa. Toiselle sopii, toiselle ei. En uskalla googlettaa lisää tietoa kritiikin pelossa.

Olen samaa mieltä Sopulin kanssa. Itselläni vasen jalkaterä taipuu ja siihen suositeltiin pronaatiotukea. En tosin ostanut sitä, ostin Asicsin Gel jotain -lenkkarit, maksoi 140 euroa. Edelliset lenkkarini olivat samanlaiset, ja toimivat oikein hyvin.
 

dude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalevan Haukat
sopuli kirjoitti:
Näkisin asian niin, että pronaatiotuki estää jalkaterän liiallista kiertymistä juostessa. Toiselle sopii, toiselle ei. En uskalla googlettaa lisää tietoa kritiikin pelossa.

Nimenomaan siis kiertymistä sisäänpäin. Ulospäin kiertymistä sanotaan supinaatioksi (tai alipronaatioksi, kenkäkaupoissa kuitenkin aina supinaatio) ja siihenkin on omat kenkätyyppinsä. On tosin paljon normaalipronaatioa harvinaisempi. Pronaatiohan on kuitenkin suht yleinen, joillakuilla lievä, joillakuilla todella paha.

Kenkäasioissa kannattaa kääntyä kyllä ihan asiantuntijan puheille. Itse olen joskus yrittänyt opiskella eri kenkämalleja ja siitä ei kyllä tullut hevon helvettiäkään. Mitä isompi kauppa, sen varmemmin siellä on nimenomaan juoksemiseen erikoistunut kenkämyyjä.
 

Datsun

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Toronto, Saksa
Fedsy91 kirjoitti:
Olen samaa mieltä Sopulin kanssa. Itselläni vasen jalkaterä taipuu ja siihen suositeltiin pronaatiotukea. En tosin ostanut sitä, ostin Asicsin Gel jotain -lenkkarit, maksoi 140 euroa. Edelliset lenkkarini olivat samanlaiset, ja toimivat oikein hyvin.

Nuo kengät ovat nimenomaan ylipronaatiojalalle tarkoitetut popot.
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Osaava myyjä osaa myymälässä katsoa mitkä kengät sopivat. Itsellä ylipronaatiota eli nilkat taivuttavat jalkaa hiukan liikaa sisäsyrjille ja kengät joissa on ylipronaatiotuki ovat jäykemmät sisäsyrjiltään, jolloin ohjaavat jalan oikeaan asentoon. Itse olen aina inhonnut lenkkeilyä kun tunnin juoksun jälkeen polvet ovat 2 päivää hellinä. (ei ylipainoa ym ongelmia). No menin sitten asiantuntevaan liikkeeseen uusia kenkiä hakemaan ja myyjä käytti puolituntia aikaa katsellen kun kävelen, liikuttelen nilkkoja, menen kyykkyyn-ylös-kyykkyyn ym ja antaen erilaisia minulle sopivia kenkiä sovitettavaksi. Kysyi sitten "onko polvet olleet kipeät?". Totesin että kyllä vain. No myyjä kertoi että juuri tyylillinen oire ylipronaatiosta kärsiville on tuo polvien kipytyminen. Kuulemma väärin alas tuleva jalka siirtää liikaa iskua ja rasitusta polveen. No suht hintavat Asics:it tuli ostettua, eli 140€, mutta... eipä ole polvet vaivanneet eikä enää vituta (niin lujaa ainakaan) lenkkeillä...
Taas tuli todistettua että eurolla saa vain euron tavaran ja että hyvästä kannattaa maksaa
 

Ruutuässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kenkää ostaessa pitää muistaa, että pronaatiotuki ja kiertojäykkyys ovat kaksi eri asiaa. Kiertojäykkyyttä tarvitaan silloin, kun jalka kiertyy helposti sisään päin askeleen aikana, pronaatiotukea taas silloin, kun jalka tulee maahan jo liian sisään kääntyneenä. Ehkä vähän hankalaa lyhyesti selittää tässä, mutta karrikoidusti noin. 55 % ihmisistä tarvitsee pronaatiotuetun kengän. Oma arvioni on, että lähes kaikki tarvitsevat kiertojäykän kengän.

Oma askeleeni on normaali ja linjaukset on kohdallaan, mutta silti tarvitsen kiertojäykän kengän. Saman asian on todennut kolmen kenkävalmistajan edustaja juoksuklinikalla. Kaikki vielä testasivat eri menetelmällä, joten testejä voi yleisesti pitää luotettavina.

Itse olen käyttänyt useiden valmistajien kenkiä. Asicsen kenkiä on ollut pari kpl, tälläkin hetkellä käytössä maastossa Kayanon rinnakkaismalli Creed. Nikejä on parit, Pegasus ja Skylon, joista jälkimmäinen uskomattoman hyvä maratonkenkä meikäläisen jalalle. Yhdet Brooksitkin oli jossain vaiheessa ja talvella nastoitetut Sarvat. Kaiken kaikkiaan voin todeta, ettei merkillä ole mitään käytännön väliä, kunhan on vaan jalkaan, tai oikeastaan askeleeseen, sopiva kenkä. Asicset ovat kalliimpia kuin muut, mutta silti niitä monet ostavat.

Asicsen Kayanot ovat aika suosittu malli, vaikka kenkä on hyvä vasta yli 80-kiloiselle. Monet ihmiset ostavat sen siitä syystä, että se on kallis. Ja kalliin on pakko olla hyvä. Jos ei tarvitse pronaatiotukea, niin säästää kengän ostossa helposti 50 euroa. Aina ei kannata ostaa kalleinta ja luulla, että halvempi olisi huonompi. Pitää vaan löytää jalalle sopiva kenkä.
 

Daniela

Jäsen
Ruutuässä kirjoitti:
Kenkää ostaessa pitää muistaa, että pronaatiotuki ja kiertojäykkyys ovat kaksi eri asiaa. Kiertojäykkyyttä tarvitaan silloin, kun jalka kiertyy helposti sisään päin askeleen aikana, pronaatiotukea taas silloin, kun jalka tulee maahan jo liian sisään kääntyneenä. Ehkä vähän hankalaa lyhyesti selittää tässä, mutta karrikoidusti noin. 55 % ihmisistä tarvitsee pronaatiotuetun kengän. Oma arvioni on, että lähes kaikki tarvitsevat kiertojäykän kengän.

Pronaatio ja kierto ovat kaksi täysin erilaista liikerataa.
Tämä kuva havainnollistaa hyvin mistä pronaatiossa / supinaatiossa on kyse, ja tästä kuvasta käy ilmi ns. "normaali kierto", joka siis tapahtuu joko sisäänpäin tai ulospäin.

Juoksukenkiä ostaessa kannattaa muuten suosia edellisvuoden mallistoa, mikäli liikkeet vielä vanhaa tavaraa myyvät. Irtoaa halvemmalla, mutta ominaisuudet ovat useimmiten samat kuin uusissakin malleissa.
 

Ruutuässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
En ihan täysin ymmärrä, mitä tuo kuva kierrosta yrittää esittää, mutta kuten ensimmäisestä linkistä hyvin näkee, ylipronatoiva jalka tulee maahan liian sisään kääntyneenä. Kierrossa askel kääntyy normaalisti kengän yli, eli ilmeisesti sitten ulospäin. Usein kääntyy liikaa, harvoin liian vähän. Asia on helppo havainnollistaa kääntämällä kenkää kädessä, mutta sitä on vaikea selittää kirjoittamalla.

Pronatoiva jalka kuitenkin aiheuttaa helposti ongelmia polviin, koska askel ei tule puhtaasti alas, vaan jalka vääntyy. Pronaatiotuesta harvoin on haittaa, mutta sen puuttumisesta yleensä on, jos jalka sitä vaatii.
 

Daniela

Jäsen
Ruutuässä kirjoitti:
En ihan täysin ymmärrä, mitä tuo kuva kierrosta yrittää esittää, mutta kuten ensimmäisestä linkistä hyvin näkee, ylipronatoiva jalka tulee maahan liian sisään kääntyneenä.
Nyt eksyn kyllä jo varsinaisesta aiheesta, mutta viilaanpa silti sen verran, että kyse on nilkan ja siis nimenomaan nilkkanivelen pronaatiosta ja kierrosta. Jalan pronaatio olisikin jo jotain muuta, sillä se edellyttäisi kaikkien alaraajan nivelten pronaatiota.
 

Ruutuässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Daniela kirjoitti:
Nyt eksyn kyllä jo varsinaisesta aiheesta, mutta viilaanpa silti sen verran, että kyse on nilkan ja siis nimenomaan nilkkanivelen pronaatiosta ja kierrosta. Jalan pronaatio olisikin jo jotain muuta, sillä se edellyttäisi kaikkien alaraajan nivelten pronaatiota.
No joo, oikeassa olet. Puhuessani jalasta tarkoitin tietenkin jalkaterää.

Hyvin yleisesti kuitenkin pronaatiotuella ja kiertojäykkyydellä tietämättömät myyjät tarkoittavat samaa asiaa. Jokaisen kannattaa siis kerran käydä jossain urheiluliikkeessä juoksuklinikalla toteamassa oikeanlainen kenkä. Sitten ostaa kengät ja keskittyy juoksuun miettimättä sen kummemmin mitään pronaatioita. Juoksu on kuitenkin se pääasia.

Jalkapallovalmentajani sanoi ollessani pieni, että juoksu on helppo laji ja siinä riittää hyvä muisti: muistaa vaan siirtää jalan toisen eteen. Miettikääpä sitä.
 

Crapbag

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, NY Rangers, Southampton, Fc Jazz, A's..
Sykkii..

Jaahas, kirjoitetaan nyt vaikka tähän ketjuun..
Eli jonkun verran tulee taas lenkkeiltyä, kun polvet on saatu parsittua kasaan. Itse tosin harrastan vain porinmetsän kuntopolkua, joka on usealla mäellä höystetty kuntoilijan unelma;) Mulla ei riitä innostus juosta esim. tasaisia asvaltteja, eikä näillä polvilla paranekaan.

Mutta asiaan. Joskus oli juttua jossain treenaamista tai kuntoilua koskevassa ketjussa mm. sykkeestä ym. Oli ohjetta kuinka kasvattaa kuntoa oikein, sykemittarin avulla. Noh, itsestäni jutut tuntuivat silloin hölynpölyltä, enkä nyt ihan suostu vieläkään uskomaan niitä kaikkia juttuja.

Noh, viimeiset pari vuotta olen jälleen päässyt pelaamaan salibandyä, sekä juoksentelemaan pitkin maita ja mantuja. Otin joskus aikaa, kuinka ripeään saan runnottua tuon harrastamani kuntopolun. Eilen päätin taas kaivaa sykemittari-häristimet esille ja hiukan kokeilla. Mennä yksin runnomaan, ilman kaveria jonka kanssa höpistä samalla.

Laitoin menemään aikalailla sen, mitä kropasta irtosi.. Loppua kohden sykettä ei paljon enää saanut alas, vaan se oli 170+ ainakin viimeiset 1,5km. Maksimisykkeeksi nappasin 195, kun runttasin viimeiset 200-300 metriä täysillä. Keskiarvo matkan aikana oli n. 145-150. Aikaa tuo 5km otti 24:45. Olin parantanut aikaa lähes 3 minuuttia, jos nyt oikein muistan.

Mutta! Asiaan. Kyseinen lenkki on sellainen, että syke tosiaan nousee heti aika ylös, ei siellä millään 120:llä pysty vetämään, millä ilmeisesti peruskuntoa pitäisi kohentaa? Eli lenkki on pääsääntöisesti melkoista "runnomista" ja käy todella pohkeiden päälle, kun ylämäkiä taittaa menemään. Mitä tuollaisella "lenkkeilyllä" sitten saavutetaan? Itsellä on tavoitteena ehkäpä hiukan saada vattaa ja rasvaa pois, sellaista kun omasta mielestä hiukan löytyy. Tietenkin myös fyysisen kunnon ylläpito, ulkoilu sekä kyseisestä suorituksesta saatu nautinto (maaliintulo) ajavat minut rääkkäämään itseäni.

Kertokaas nyt alan expertit, onko tässä jotain ongelmaa, onko touhuni jollain lailla "väärää" tai jopa haitallista? Mitä hyötyjä voin saavuttaa harrastamalla selitykseni mukaista lenkkiä? Pyrin nyt kesäaikaan juoksemaan tuon 2-3 kertaa/vko läpi, normaalisti en tietty vedä tuolla aiemmin kertomallani "maksimilla". Lisäksi ohjelmassa on 1-2 kertaa "sählyä", jossa tulee runtattua tunti kerrallaan, aika kovalla sykkeellä. Mähän en edes väsy kunnolla nykyään, ennemmin alkaa jalat ja muut paikat huutaa armoa..:)
Niin, sykkeeseen kai liittyy myös ikä, joka on 26,5. Mutta, kertokaas jos teillä on antaa vihjeitä tuollaiseen maastojuoksun tapaiseen, jossa rasitusta tulee heti alkumetreistä lähtien melko rajusti. Ja tosiaan tavoitteena on ehkä saada hiukan rasvaa palamaan, alakropassa on ainakin lihasta kylliksi, joilla painaa menemään.
 

JAgE

Jäsen
Crapbag kirjoitti:
Ja tosiaan tavoitteena on ehkä saada hiukan rasvaa palamaan, alakropassa on ainakin lihasta kylliksi, joilla painaa menemään.
Mä olen ymmärtänyt asian niin, että rasvan palaminen on tehokkainta pitkäkestoisella, matalasykkeisellä liikunnalla. Eli kannattaisi tehdä vaikkapa reilun tunnin lenkkejä alle 140 sykkeellä.

Edit: Tämmöinen esimerkki löytyi netin syövereistä:
Tunnin kävelylenkillä ehdit kävellä ehkä n. 6 km matkan. Elimistösi kuluttaa kävellessä energiaa, joka otetaan 55 %:sti hiilihydraateista ja 45 %:sti rasvoista.

Jos juokset saman, tunnin pituisen lenkin, ehdit kiertää suunnilleen tuplasti pidemmän matkan. Suoritukseen käytetty energiamäärä on myös huomattavasti suurempi. Elimistö ottaa lenkin aikana energiansa 70 %:sti hiilihydraattivarastoista ja 30 %:sti rasvoista.
 

Ruutuässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
JAgE kirjoitti:
Mä olen ymmärtänyt asian niin, että rasvan palaminen on tehokkainta pitkäkestoisella, matalasykkeisellä liikunnalla. Eli kannattaisi tehdä vaikkapa reilun tunnin lenkkejä alle 140 sykkeellä.
Näinhän se menee. Kannattaa kuitenkin muistaa, että sykerajat ovat hyvin henkilökohtainen juttu. Yhdellä kaverillani ei meinaa syke nousta millään yli 170 kun toinen kaverini juoksee samaa vauhtia vähintään 20 pykälää korkeammalla sykkeellä. 140 voi olla aika hyvin suuntaa-antava raja, mutta jos menee hiljaisessakin vauhdissa yli, niin voi juosta kovempaakin. Kannattaa ehkä mitata suurin piirtein maksimisyke ja laskea siitä noin 65-70% taso, ja juosta sillä.

Oma maksimisykkeeni on noin 195, PK-alue alle 145, VK-reipas 145-160 ja VK-kova 160-. Tämä on siis karkea jako ja lenkin keskisyke tuo arvo. Juoksijat jakavat vielä tiheämpäänkin, mutta noilla yleensä määrittelen juoksulenkit.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Ylös, ylös. Pari kertaa vasta käyty, joten ei siitä sen enempää, mutta jos te muut. Ja minäkin tulevaisuudessa.
 

floikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Itse olen aloitellut kuntoilun (lue: lenkkeilyn) tässä pari kuukautta takaperin. Lähtötaso on yhtään liioittelematta todella surkea. Varsinaista kuntoilua ei ole tullut harrastettua useampaan vuoteen ja jätkä hengästyi puolikuoliaaksi jo rappusissa. Parinkymmenen metrin spurtti bussipysäkille ja henkeä sai vetää oikein kunnolla. Tupakkaakin tulee poltettua aski päivässä.

Moiselle laiskottelevalle elämäntavalle tuli stoppi, kun ostin alennusmyynnistä suurinpiirtein hyvältä tuntuvat adidas-lenkkarit. Olen nyt käynyt sen parisen kuukautta pari kertaa viikkoon juoksemassa. Olen koittanut myös kävellä suhteellisen paljon. Ensimmäiset juoksulenkit olivat kyllä melkoista murhaa ja paikat olivat seuraavana päivänä ihan jumissa. Nyt tilanne on vähitellen muuttunut varsinkin sen osalta, että kuolema ei iske niin nopeasti jalkojen lihaksiin. Alussa keuhkoista olisi kyllä irronnut ehkä vähän enemmänkin hönkää, mutta jalat väsyivät alta heti kättelyssä.

Maastona toimii hiekkapohjainen semi-mäkinen järvenrantatie. Maksimissaan jaksan tällä hetkellä juosta sellaiset ~20-minuuttia melko hiljaisella vauhdilla. Tuollaisen rupeaman jälkeen jalat meinaavat kirjaimellisesti pettää alta. Eipä tuolla taida kehumaan päästä, mutta itselleni tuo on huomattava parannus entiseen.

Kunto on kuitenkin vielä sen verran huono, että noista lenkeistä ei oikein pysty nauttimaan. Se menee väkisinkin sellaiseksi suossa tarpomiseksi kun on vähän matkaa kerinnyt kirmata. Kannattaisiko tässä vaiheessa jatkaa samalla mallilla, vai pyrkiä vielä hiljentämään vauhtia ja sitä kautta pidentämään lenkin ajallista kestoa?

Se hieno puoli tässä kuntoharrastuksessa on, että olen alkanut ihan oikeasti konkreettisesti miettiä tupakoinnin kokonaisvaltaista lopettamista. Uskoisin, että tulokset näkyisivät kohtuullisen nopeasti ihan tuntuvasti, kun vain jättäisi nuo kääryleet polttamatta. Olenkin ajatellut nikotiinipurkkaan siirtymistä ihan kokeilumielessä siinä toivossa, että parantunut hapenottokyky kannustaisi meikäpojan kokonaan tupakasta eroon. Onkos muilla kokemuksia tupakanpolton lopettamisesta? Paraneeko se hapenottokyky niin paljon ja niin nopeasti kuin mainostetaan?
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
floikkari kirjoitti:
Maksimissaan jaksan tällä hetkellä juosta sellaiset ~20-minuuttia melko hiljaisella vauhdilla. Tuollaisen rupeaman jälkeen jalat meinaavat kirjaimellisesti pettää alta. Eipä tuolla taida kehumaan päästä, mutta itselleni tuo on huomattava parannus entiseen.

Kaikki on parempaa kuin ei mitään, mutta itse olen saanut semmoisen ohjeen, ja sitä on vielä kovasti painotettu, että treenin pitää olla vähintään 40 minuuttia.

Reipasta kävelyä 40min on paljon parempi kuin 20min juoksua. Vauhtia alas ja ajallisesti pitempiä lenkkejä, jalatkaan ei lähde alta.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
En tiedä, voinko kutsua itseäni lenkkeilijäksi, mutta kesätauon jälkeen olen jälleen repinyt itseni liikkeelle. Sen olen huomannut, että kun jonkun vajaa puoli tuntia jaksaa lönkytellä, aukeaa paikat ainakin minulla. Puolesta tunnista tuntiin sujuukin sitten helposti. No, kovissa nousuissa kyllä huomaa, että muutama kilsa on jo takana, mutta siis tasamaalla rullaa oikein kevyesti, eikä ole jalat hapoilla. Tuntia pidempää en ole vielä uskaltanut rallatella.

Juoksumaastona on ollut tähän saakka Jyväskylässä harjualueen pururata tjsp. Uudet kengätkin ongin kesällä alennuskorista. On kyllä imelän väriset puumat, ei voi muuta sanoa, mutta kyllä niillä juokseminen tuntuu kevyemmältä kuin vanhoilla lukioaikaisilla Reebokeilla.
 

scholl

Jäsen
Saakeli, kun on nyt tullut paha flunssa päälle. Kolme päivää ihan makuuasentopainotteista meininkiä. Ei siis varmaan pääse vähään aikaan urheilemaan. Täytyy kommentoida sen verran, että kesällä on kyllä kunto kohonnut aika kivasti. Nimenomaan se peruskunto. En ole tehnyt kovaa treeniä, eikä ollut minkäänlaista ohjelmaa, vaan mennyt fiiliksen mukaan, mutta kuitenkin sellaista 3-5 viikkokerran tahtia on tullut pidettyä. Joko 35-60km maastopyörällä tai 8-13km juoksemista. Tai voiko tuota juoksuksi kutsua kun olen lönkytellyt sellaista melkein viiden minuutin kilometrivauhtia. Vain välillä lyhyempiä pätkiä kovempaa. No joka tapauksessa urheiluun on tullut taas fiilistä ja tekisi mieli tehdä nyt oikein tavoitteetkin. Nyt tosin kipeänä, joten väliaikaisesti homma jäissä ja tylsää kotona.
 

hannes_ko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fly Emirates
Paras kesä oli vuosiin. Lenkkeilyn kannalta.

Kesäkuussa tuli hieman yli 300 km juostua, heinäkuussa noin 330 km ja elokuussakin 250. Vaikka oli kaksi 24/7 työtä koko ajan menossa. Kun on paljon projekteja, saa paljon aikaan.

Friss Novellea (omenan makuista) kului noin sata litraa, mutta eipä lenkkikelejä voinut syyttää. Jyväjemmarin kannalta kesä kyllä kamala oli.

Nyt kun saisi kiihkeässä cityelämän sykkeessä pidettyä asenteen kohdallaan, ettei ihan veltostuisi, niin kuin paha tapa on. Pääsisi sitten ensi suvena kokeilemaan miltä tuntuu juosta alusta asti kevyehkönä miehenä ja valmiiksi elämänsä kunnossa. Nyt kiihkeintä menoa jarruttivat muutamat juoksijalle ylimääräiset kilot, ja on tuossa 73-75 kilossa vieläkin liikaa. Kuntohan ei niin paljon laske, kun painavana (pahimmillaan 85 kiloa) kuitenkin juoksee. Mutta ei enää tuollaisiin lähtökohtiin, kiitos.
 

scholl

Jäsen
Ruutuässä kirjoitti:
Asicsen Kayanot ovat aika suosittu malli, vaikka kenkä on hyvä vasta yli 80-kiloiselle. Monet ihmiset ostavat sen siitä syystä, että se on kallis. Ja kalliin on pakko olla hyvä. Jos ei tarvitse pronaatiotukea, niin säästää kengän ostossa helposti 50 euroa. Aina ei kannata ostaa kalleinta ja luulla, että halvempi olisi huonompi. Pitää vaan löytää jalalle sopiva kenkä.

Gel Kayano, vaikka onkin hyvin pronaatiotuettu kenkä, on huono ainakin itselleni siinä, että se on niin pehmeä kengän päältä. Muutaman lenkin jälkeen ne lensivät aikoinaan roskikseen. Itselleni sopivat pääsääntöisesti Adidaksen hyvät mallit, missä on pronaatiotuki. Sen lisäksi yhdet hyvät Sauconyt oli kerran. Se on lestin lisäksi jo pelkästään kengänkokokysymys. On erittäin tärkeätä löytää se kenkä, mikä sopii itselle parhaiten. Silloin ostaa aina oikeankokoisen ja mallisen kengän. Se on oikeastaan jopa veemäistä, kun tehtaat kehittävät tuotteitaan ja mallit muuttuvat koko ajan. Menee sitten aikaa siihen, että ottaa selvää, mikä malli vastaa nyt mitäkin ja missä sellaisia on myytävillä. Suomessahan näet urheilukaupat ovat nyt vähän mitä sattuu. Asics-jengillä on tietysti helppoa, kun Gel Cayanosta on varmaan jo versio XV kehissä niin voi ostaa aina sitten samanlaiset.

Se, mitä tulee tossun kulumiseen niin itse en pidä mitään kirjaa, mutta joku sellainen tuhat kilometriä lienee joku maksimi kengälle. Vaikka päällepäin ei näkyisi mitään niin iskunvaimennus on heikentynyt ja kenkä on ns. loppu. Maratoonarithan suosittelevat sitä, että on vähintään kahdet samanlaiset kengät ja kun kokeilee niitä, millä ei ole juostu niin huomaa eron niihin toisiin ja tajuaa, koska kengät täytyy vaihtaa. Nyt täytyisi ruveta katsomaan kenkiä talveksi matolle. Juoksen nyt tällä hetkellä niillä kengillä pääsääntöisesti, ajoin sisään matolla keväällä. Toiset kengät on sitten vähän huonommille keleille.
 

scholl

Jäsen
hannes_ko kirjoitti:
Nyt kun saisi kiihkeässä cityelämän sykkeessä pidettyä asenteen kohdallaan, ettei ihan veltostuisi, niin kuin paha tapa on. Pääsisi sitten ensi suvena kokeilemaan miltä tuntuu juosta alusta asti kevyehkönä miehenä ja valmiiksi elämänsä kunnossa.

Talven liukkailla keleillä se kunto on vaikea pitää. Tulee sairastumisia siihen päälle ja keväällä kevätpölyongelmia. Jos olisi Keski-Euroopan ilmasto niin homma olisi helpompaa. No itse en ole nyt elämäni kunnossa, vaikka ihan ok kuitenkin. Tietysti jos tulee lumiset talvet ja käy hiihtämässä niin silloin talvellakin kuntoa voi ylläpitää aika hyvin.
 

pelikielto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Miten tällaisen rapakuntoisen janarin kannattaisi aloittaa tuo lenkkeily? Peruskunto on melkolailla nollissa muutaman vuoden löysäilyn jälkeen, ei sillä että kunto koskaan olisi mikään hyvä ollut(kiitos pesäpallon).

Koskaan en ole erikoisemmin juossut tai yleensäkään kestävyyttä harjoittanut muuta kuin viivajuoksulla tms. josta ei isompaa hyötyä ole kun yrittää pidempää matkaa ravata. Armeijassa meni viime kesänä 2400(?) cooperissa ja se pisti harkitsemaan tuota lenkkeilyn aloittamista.

Keväällä kävin tossut hakemassa myyjän avustuksella ja yritin aloitella juoksua mutta se loppui kuin seinään parin viikon jälkeen kun tulin ensin kipeäksi ja sen jälkeen ilmestyi joku toinen tekosyy olla juoksematta(kiire tjtn.). Tosin eivät ne lenkit mitään kovin mairittelevia olleet, 20-30 min jaksoin hölkätä vajaan 5 km lenkkiä. Se pisti vituttamaan vielä enemmän kuin onneton cooper- tulos.

Lähinnä siis vinkkejä kaipaan matkoista ja ajoista joilla kannattaa aloitella, venyttelyt yms turhuudet ovat jo tiedossa.
 

Mosku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lieksan hurtat
pelikielto kirjoitti:
Miten tällaisen rapakuntoisen janarin kannattaisi aloittaa tuo lenkkeily? Peruskunto on melkolailla nollissa muutaman vuoden löysäilyn jälkeen, ei sillä että kunto koskaan olisi mikään hyvä ollut(kiitos pesäpallon).

Koskaan en ole erikoisemmin juossut tai yleensäkään kestävyyttä harjoittanut muuta kuin viivajuoksulla tms. josta ei isompaa hyötyä ole kun yrittää pidempää matkaa ravata. Armeijassa meni viime kesänä 2400(?) cooperissa ja se pisti harkitsemaan tuota lenkkeilyn aloittamista.

Keväällä kävin tossut hakemassa myyjän avustuksella ja yritin aloitella juoksua mutta se loppui kuin seinään parin viikon jälkeen kun tulin ensin kipeäksi ja sen jälkeen ilmestyi joku toinen tekosyy olla juoksematta(kiire tjtn.). Tosin eivät ne lenkit mitään kovin mairittelevia olleet, 20-30 min jaksoin hölkätä vajaan 5 km lenkkiä. Se pisti vituttamaan vielä enemmän kuin onneton cooper- tulos.

Lähinnä siis vinkkejä kaipaan matkoista ja ajoista joilla kannattaa aloitella, venyttelyt yms turhuudet ovat jo tiedossa.

No itse olen tehnyt sen aina samaan malliin: (tämä ei varmasti mene minkään oppikirjan mukaan) ..pitkän tauon jälkeen lähden hölkkäämään todella kevyellä tahdilla ennemmin aikaa kuin matkaa. Otan aina sellaisen tavoitteen että lenkin pitää kestää vähintään tunnin, vaikka yli puolet olisi kävelyä. Juoksen aina niin pitkään kuin jaksan.. ja hieman pidemmälle!! sen kun jaksaa vääntää muutaman kerran viikkoon niin juoksukunto nousee kohisten.
Jos on ylipainoa niin pitää muistaa myös ruokavalio.
 

Taatusti

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Chicago Blackhawks, Tottenham Hotspur
Kuukausi sitten innostuin minäkin lenkkeilemään. Pääasiallinen syy on vyötärölle hiipineet ylimääräiset kilot. Nuorempana tuli urheiltua välillä paljonkin, eikä mitään kilo-ongelmia ole koskaan ollut. Nyt sitten on viimeisen muutaman vuoden aikana päässyt kessi yllättämään pahemman kerran.

Hyvänä motivaattorina lenkkeilyyn on ollut myös röökaamisen lopettaminen. Jokaisella lenkillä konkreettisesti huomaa kuinka paljon paremmin happi kulkee kuin ylikiloisena kessukeuhkona ja se fiilis on yksinkertaisesti mahtava. Kokonaisvaltaisesti olo huomattavasti aktiivisempi ja parempi kuin aikaisemmin.

Painonpudotus tavoitteena olen pitänyt n. 1kg per viikko nyt ainakin aluksi. Tuolla tahdilla pitäisi muutamassa kuukaudessa alkaa olla kondis siinä mallissa kuin pitääkin.

Itse olen pitänyt kirjaa excelissä painonpudotuksen kehityksestä, kulutetuista kaloreista, juostuista matkoista jne. Sekin motivoi mukavasti. Juoksemassa olen käynyt n. nelisen kertaa viikossa ja lisäksi vähän jalkapalloilemassa. Nyt alkaa kaukiskausikin jo kolkuttelemaan ovelle. Saas nähdä kuinka luistin kulkee!

Mulle tuntuisi sopivan noi Asicsin kengät. Ostin juuri muutama viikko sitten uudet Gel-"jotkut" ja hyvin toimii. Vanhoilla juostessa alkoi penikat ja polvet vaivaamaan, mutta nyt uusilla pinkoessa vaivat ovat oikeastaan kadonneet kokonaan. Saattaa tietysti johtua myös painon pudotuksesta jne...
 

sininen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Taatusti kirjoitti:
Mulle tuntuisi sopivan noi Asicsin kengät. Ostin juuri muutama viikko sitten uudet Gel-"jotkut" ja hyvin toimii. Vanhoilla juostessa alkoi penikat ja polvet vaivaamaan, mutta nyt uusilla pinkoessa vaivat ovat oikeastaan kadonneet kokonaan. Saattaa tietysti johtua myös painon pudotuksesta jne...

Minullakin oli vuosikausia penikkaongelmia, jotka palasivat aina vaikka koitin pitää taukoa ja ostaa uusia juoksukenkiä. Lopulta löytyi ratkaisu kun vaihdoin Asics-leiriin. Nyt penikat ovat loppuneet käytännössä kokonaan ja juokseminen tuntuu taas hauskalta.

Omakohtainen kokemus on sellainen, että Adidasiin tai Reebokiin en enää koskaan palaa. Mutta jonkun toisen jalalle nuo voivat tietenkin olla juuri ne oikeat merkit.
 

Flu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Padres
scholl kirjoitti:
Se, mitä tulee tossun kulumiseen niin itse en pidä mitään kirjaa, mutta joku sellainen tuhat kilometriä lienee joku maksimi kengälle. Vaikka päällepäin ei näkyisi mitään niin iskunvaimennus on heikentynyt ja kenkä on ns. loppu. Maratoonarithan suosittelevat sitä, että on vähintään kahdet samanlaiset kengät ja kun kokeilee niitä, millä ei ole juostu niin huomaa eron niihin toisiin ja tajuaa, koska kengät täytyy vaihtaa. Nyt täytyisi ruveta katsomaan kenkiä talveksi matolle. Juoksen nyt tällä hetkellä niillä kengillä pääsääntöisesti, ajoin sisään matolla keväällä. Toiset kengät on sitten vähän huonommille keleille.
Itse yritän pitää ainakin kolmet kengät jatkuvasti käytössä. Minulle yleensä sopivat parhaiten neutraalit, mutta varsin kiertojäykät kengät. Nykyään pitkän lenkin kenkinä Asics Kinsei, normaalin lenkkiin Nike Air Pegasus ja kilpakinkinä Karhun M1 Sole pohjallisilla.

Koko kysymys siitä miten jalkohin sattuu on mielestäni hieman koominen. Juoksijoilla sattuu jalkoihin aina, jos treeniä on tarpeeksi. Kylmät suikut lenkkien jälkeen, kylmä geeli ja hitosti tulehduskipulääkkeitä on se miten ainkin itse pysyn juokukunnossa ;-)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös