Mainos

Run Forrest Run! – Jatkoajassa lenkkeilijöitä?

  • 590 520
  • 3 977

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Nyt kun sykemittariasia alkaa olla käsitelty ja venyttelystäkin on joku aikaa sitten väännetty niin mitenkäs porukka suhtautuu verryttelyyn ennen lenkkiä?

Itse ei tule tätä hirveesti harrastettua, ja sen kyllä tuntee kovatempoisten lenkkien alussa kun kroppa ja lihakset eivät ole vielä käynnistyneet. Täytyy siis ottaa ohjelmaan aina ennen kuin lähtee vetämään kovemmilla sykkeillä.

Lyhyet venytykset ovat ok ennen, pidemmät noin tunti treenin jälkeen kun lihakset ovat supistuneet kunnolla.
Lyhyitä venytyksiä seuraavasta syystä. Liiaksi venyttelemällä lihakset venyvät "liikaa" ja täten mahdollistavat helpommin loukkaantumiset kun antavat myöten ehkä vähän liikaa. Lisäksi lihakset liian hyvin venyteltyinä eivät anna enää kaikkaa räjähtavyyttä suoritukseen.
Lisäksi pitäisi muistaa "pyöritellä" polvet ja lantio. Tällä tavoin saadaan vähän enemmän nestettä nivelien väliiin ja se taas ehkäisee loukkaantumisia.

Tunnustan. Liian vähän venyttelen minäkin.
 

mize

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Googleads näyttää puskevan mulle säännöllisesti tämän ketjun perään mainosta jostain juoksupohjallisista, en tiedä olisiko sellaisista apua kun on joskus vuosia sitten ainakin diagnosoitu askelvikaa.

Taitaa olla niin, että tuo Googleads ei osaa mainostaa pohjallisia joista sinulle olisi hyötyä. Itselläni oli jalkavaivoja muutama vuosi sitten ja lääkäri kirjoitti mulle lähetteen fysioterapeutille. Tuo fysioterapeutti sitten teki muotin mun jaloista ja teki sen mukaan sitten pohjalliset. Kysyin tuolloin noista urheiluliikkeiden pohjallisista ja hän fysio kertoi että nuo ovat lähempänä sitä muottia, joka mulle tehtiin, kuin pohjallista.

Hintakin on toki eri, mutta itse sain rahat pois sairaskassasta, eli kannattaa selvittää että saisiko noista KELA korvauksen.
 

Andy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Taitaa olla niin, että tuo Googleads ei osaa mainostaa pohjallisia joista sinulle olisi hyötyä. Itselläni oli jalkavaivoja muutama vuosi sitten ja lääkäri kirjoitti mulle lähetteen fysioterapeutille. Tuo fysioterapeutti sitten teki muotin mun jaloista ja teki sen mukaan sitten pohjalliset. Kysyin tuolloin noista urheiluliikkeiden pohjallisista ja hän fysio kertoi että nuo ovat lähempänä sitä muottia, joka mulle tehtiin, kuin pohjallista.

Mulla on fysioterapeutin kautta hankitut pohjalliset, mutta kuten itsekin totesit ne ovat melko tyyriit ja muistaakseni KELAlta en saanut niistä mitään. Siksi vähän kyselin noiden urheilupohjallisten toimiivudesta. Voisi tietysti käydä uudestaan fysiolla tarkistuttamassa onko asento nykyään erilainen ja kysyä suositusta jatkoon.
 

Datsun

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Toronto, Saksa
No juu, menin sitten ja ilmoittauduin Helsinki City Runille - vaikka viime kesänä raihnaisena tallusteltuani Forssan Suvi-illan puolimaratonin lähestulkoon vannoinkin että ei enää koskaan.

Pienenpieni ajatus on siitä että jos nyt tulevana kesänä etenisi ekan kerran kokomaratonin...? Aikatavoite voisi olla 5 tuntia.
 

Fernando

Jäsen
Suosikkijoukkue
los serranos
No inttii varten yrittäny lenkkeillä, ei vaan jalat tunnu kestävän kilometriäkään. Kyllä ne lenkit puuskuttaa loppuun asti mutta tahti siinä kärsii. Sääret ja nilkat eivät siis kestä (ts. penikat?) Onks neuvoja?
 

CaptainSlow

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins, LeKi, Tappara
No inttii varten yrittäny lenkkeillä, ei vaan jalat tunnu kestävän kilometriäkään. Kyllä ne lenkit puuskuttaa loppuun asti mutta tahti siinä kärsii. Sääret ja nilkat eivät siis kestä (ts. penikat?) Onks neuvoja?
Kannattaa katsoa, että olisiko vika esimerkiksi lenkkareissa. Myöskään asfaltilla ei kyllä kannata lenkkeille, vaan mielummin jonnekin pururadalle. Tosin talviaikaan se taitaa olla ihan sama missä juoksentelee.
 

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
En ymmärrä lainkaan ihmisiä, jotka käyvät talvella lenkillä kylmässä pakkassäässä. Olen pari kertaa nähnyt joidenkin lenkkeilevän jopa 28 asteen pakkasessa, joka on jo terveydellä leikkimistä.

Lenkkeilijän ihanne aika on ehdottomasti kesä - ainakin minulla. muulloin en viitsi lähteä. Itse nautin suunnattomasti noin tunnin nopeasta juoksulenkistä kesäyössä/illassa. Sopiva ilman viileys sekä hyttysten poissaolo+hiljaiset hiekkatiet ovat minulle kaikkein parhain yhdistelmä lenkillä. ja tämän kaiken voi kokea tosiaan vain kesällä keskiyöllä.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
En ymmärrä lainkaan ihmisiä, jotka käyvät talvella lenkillä kylmässä pakkassäässä. Olen pari kertaa nähnyt joidenkin lenkkeilevän jopa 28 asteen pakkasessa, joka on jo terveydellä leikkimistä.
Onhan se kesällä mukava lenkkeillä mutta eipä tuo talvellakaan ole tuottanut ongelmia. Tammikuussa 1999 oli kylmää. Ulkona oli kova pohjoistuuli (säätiedotuksen mukaan noin 10 m/s) ja mittari näytti -41. Siinä sitä sitten kaverini kanssa lähdimme 10 km:n aamulenkille klo 6.50 aamulla. Minulla oli kolmet urheilukerrastokalsongit jalassa ja sitä rataa. Vain silmäni näkyivät. Mitään ongelmia ei ollut, mitä nyt meinasi katuvalojen ollessa pois päältä käydä pari kertaa niin, että olin juosta ojaan, kun oli niin pimeää. Siinä se meni mukavasti noin 50 minuuttia. Lenkin jälkeen menin suihkuun ja yhdeksäksi töihin. Oli oikein hyvin herännyt olo ja samalla tavalla sitä tuli käytyä juoksemassa lähes joka päivä, tuo nyt sattui olemaan se kaikista kylmin päivä minun asuinseudullani.

Korkeilla sykkeillä ei toki juostu noilla säillä. Sellaisilla 25-30 -asteen pakkasilla on tullut juostua varmaan satoja kertoja. Yhtään flunssaa en sinä kylmimpänä talvena sairastanut ja kesällä oli kunto kovempi kuin koskaan.
 

Ruutuässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ei pakkasessa muuta ongelmaa ole, kuin kylmän ilman hengittäminen. Keväällä on tähtäimessä Tukholman maraton, joten on ollut vähän pakkokin juosta talvella. Treenaan Janne Holmenin filosofialla, jossa lenkkejä on vain 2-3 viikossa ja aika paljon juostaan maratonvauhtista. Ei ole mitään herkkua vetää -15 lämpötiloissa lähellä anaerobista kynnystä, mutta toistaiseksi olen onnistunut välttymään aika hyvin ongelmilta. Kovassa vauhdissa ei pysty hengittämään buffin läpi, kun keuhkoissa ei riitä teho, mutta hitaammassa vauhdissa onnistuu ja se kosteuttaa hyvin hengitysilmaa. Onneksi kelit näyttävät nyt vähän lämpeävän.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
hidasta hidasta

Kerron tännekin nyt 'suuren oivalluksen' jonka eilen juoksulenkin yhteydessä tein... Eli kannattaa ainakin joskus laskea juoksuvauhtia ja rakentaa peruskuntoa - kestävyyttä - pitkillä mutta rauhallisilla lenkeillä. Ainakin allekirjoittaneella (tuskin olen ainoa) on paha tapa vetää lenkki kuin lenkki äärirajoilla. Eilen (olosuhteiden pakosta - olin juuri syönyt tulevan päivällisen ja olin todella väsynyt raskaan duunipäivän jälkeen) menin kuntosalille tekemään juoksutreenin ja tiesin, että jos juoksen normaalia vauhtia (12km/h), ei lenkistä tule mitään. Sen johdosta laskin reilusti nopeutta (10km/h) jota kompensoin laittamalla hiukan vastamäkeä (2.5 ' astetta' - juoksin siis juoksumatolla...). Yllättäen pystyin juoksemaan todella rennosti suunniteltua paljon pidemmän lenkin, vaikka alunperin olin epäillyt (väsymyksestä ja täydestä vatsasta johtuen), pystynkö edes täyttä tuntia juoksemaan. Ja olo oli todella hyvä sekä juostessa, että juoksun jälkeen. Samoin pystyin vaivatta katsomaan tv:stä dokumenttia juostessa, jota normaalivauhtisilla lenkeillä ei oikein pysty tekemään... tai ainakaan siihen (dokumenttiin) keskittymään!

Ei mulla mitään varsinaista pointtia ollut, kunhan kerroin omista kokemuksista... No ehkä sen verran, että muillekin hampaat irvessä vetäville suositus, että kandee joskus kokeilla lenkkiä myös hiukan rauhallisemmalla tahdilla! Ei se matka tapa, vaan vauhti!
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool

Vähän samanlaisia ajatuksia mullakin. Pururatojen "aukeamista" odotellessa on juoksumatolla tullut vedettyä taas pari kertaa viikossa. Yleensä vedän tunnin juoksutreenin, ja nyt olen tehnyt ihan tarkoituksella niin, että vedän pidempään hieman hiljaisemmalla temmolla. Tuo 10km/h on ollut ihan riittävä kestävyyden lisäämisvauhti, ja jos/kun haluaa vielä jatkaa kuntosalilla laitteilla, ja tuolla vauhdilla hikivirta on jo sellaista tunnin jälkeen, että tietää juosseensa kuitenkin :)

Purtsilla teen sitten keväämmällä enemmän niitä treenejä, jossa viimeiset kilometrit nostan tempoa ihan kunnolla, ja tarkoituksena on kropan ja keuhkojen rasitus aika äärimmilleen... ainakin jokatoisella lenkillä.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllä mulla on myös ollut sellainen periaate, että silloin kun mennään hiljaa, niin voi aivan huoleti mennä todella hiljaa. Ja silloin taas kun mennään kovaa, niin silloin todella puukotetaan. Varsinkin jos on vähän enemmän juossut ja pohjaa on olemassa, niin ei sellaiset keskivauhtiset lenkit oikein enää kehitä samalla tavalla 16-vuotiaana aloittelijana. Tokihan niitä palauttavia välimallin treenejäkin tulee tehtyä, mutta pääsääntöisesti jokaisella harjoituksella pitää olla joku tietty ominaisuus, jota sillä yritetään kehittää. Peruskunto kehittyy pitkillä ja hitailla lenkeillä ja muut ominaisuudet sitten kovaa vetämällä tai erilaisilla intervalli-treeneillä.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Kyllä mulla on myös ollut sellainen periaate, että silloin kun mennään hiljaa, niin voi aivan huoleti mennä todella hiljaa. Ja silloin taas kun mennään kovaa, niin silloin todella puukotetaan.

Mikä sulle on sitten 'todella hiljaa' noilla pitkillä ja rauhallisilla lenkeillä? Toki suhteessa sun 'normaalivauhtiin' tai siihen, kuinka lujaa juokset, kun todella 'puukotat'? Ihan mielenkiinnosta? Tuli lähinnä mieleeni, että tuo 10km/h tuntui jo todella rauhalliselta tahdilta, vaikka oma juoksukunto ei tällä hetkellä mahdollistakaan juuri 12km/h kovempia tunnin peruslenkkejä.

Itse olen vetänyt juoksua sillä systeemillä,( silloin kun olen painottanut juoksua hiukan enemmän, esimerkiksi johonkin juoksutapahtumaan treenatessani) että olen juossut (vain) 3-4 lenkkiä viikossa, joista yksi (tai jos olen ehtinyt, kaksi) lenkkiä on ollut ns peruslenkkejä, yksi intervalli tyyppinen nopeuskestävyyttä kehittävä ja yksi pitkä lenkki. Tähän asti olen vetänyt noi pitkät lenkitkin siten, että olen ollut aika poikki juoksun jälkeen, mutta tuo em. kokemus avasi silmät sen suhteen, josko näillä pitkillä lenkeillä voisi hidastaa vauhtia selvästi ja vastaavasti hiukan vielä pidentää juoksuaikaa? Sinänsä mulla ei ole enää mitään suurempia tulostavoitteita juoksun suhteen, mutta olisihan se mukavaa, jos treeneistä saisi parhaimman hyödyn irti!
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mikä sulle on sitten 'todella hiljaa' noilla pitkillä ja rauhallisilla lenkeillä? Toki suhteessa sun 'normaalivauhtiin' tai siihen, kuinka lujaa juokset, kun todella 'puukotat'? Ihan mielenkiinnosta? Tuli lähinnä mieleeni, että tuo 10km/h tuntui jo todella rauhalliselta tahdilta, vaikka oma juoksukunto ei tällä hetkellä mahdollistakaan juuri 12km/h kovempia tunnin peruslenkkejä.

Juuri tuollaista 10 km/h tunnissa vedän rauhallisemmat lenkit ja kovempaa mennessä lenkillä vedän kympin sellaiseen 45 minsaan. Tonnin vetojen vauhti mulla asettuu haarukkaan 3.45-4.05 ja näissä palautus on treenistä riippuen 1-2 minuuttia.
 

Kummeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Washington Capitals
Jälleen kerran on aloitettu lenkkeileminen ja tällä kertaa vähän kovemmalla motivaatiolla, kun olisi tarkoitus treenata kovaan kuntoon, jos vaikka pääsisi RUKiin armeijassa. Vedin keskiviikkona omaan kuntooni nähden aika kovan lenkin, 6 kilometriä puoleen tuntiin. Tänään olisi tarkoitus lönkötellä sama lenkki reppu selässä, paino on vielä vähän auki, riippuu mitä keksin sinne sisään. Päivittelen myöhemmin tänne lenkin lopputuloksen ja repun painon, mikäli otan sen mukaan.
 

scholl

Jäsen
Riippuu mille matkalle treenaa. Jos treenaa kympille niin se on ihan ok, mutta jos treenaa pidemmälle matkalle niin kyllä ohjelmassa pitäisi olla jotain vauhteja tuolta väliltä. Esim. maratonin ja puolimaratonin kisavauhtisia lenkkejä.

Itse olen sitä mieltä, että nimenomaan parempi kunto mahdollistaa eri vauhtisten lenkkien ottamisen ohjelmistoon. Aloittelija joutuu juoksemaan kaikki lenkit lähes samaa vauhtia, kun ei ole sitä vauhtireserviä. Ensin pitää saada peruskunto hankituksi. Kun se on olemassa niin voi keskittyä vauhtikestävyyteen.

Tuo 10km/h kuulostaa hirvittävän hitaalta Snaksterin tasolla, jos ei puhuta ihan palauttavista lenkeistä. Itse tosin juoksen palauttavatkin kovempaa. En jotenkin näe mitään hyötyä siitä, että henkilö kunnon parantuessa säilyttäisi yhä vauhtinsa erittäin alhaisena. Ehkä siitä saa jotain kestävyyttä ultrakisailuun, mutta ainakaan maratonille tai lyhyemmille matkoille treenaaville se on turhaa.

Netissä on sellainen McMillan Running calculator ja jos sinne pannaan vaikkapa 3h, 3h15 ja 3h30 maratonajat niin noille kolmelle juoksijalle hitaimmat lenkit (pitkä lenkki ja palauttava lenkki) olisivat: 3h: pit 4:35-5:12, pal 5:12-5:31, 3h15: pit 4:57-5:34, pal 5:34-5:53, 3h30: pit 5:18-5:55, pal 5:55-6:14. Vauhteja voi vaihdella lenkin aikanakin, eikä jokainen pitkä lenkki esimerkiksi tarvitse olla saman vauhtinen. Olennaista on kuitenkin se, että kun kunto paranee ja henkilö kehittyy niin vauhdit kautta linjan kohoavat. Liian hiljaa treenaaminen ei auta mitään.
 

scholl

Jäsen
voisi hidastaa vauhtia selvästi ja vastaavasti hiukan vielä pidentää juoksuaikaa?

Yli kolmen tunnin lenkit ovat mielestäni vähän risbaaleja. Parempi ehkä vain juosta sellaisia 2-3 tunnin pitkiä lenkkejä ja pikemminkin sitten kasvattaa vauhteja, jos tuntuu liian helpolta. Väsymys voi johtua myös energioiden loppumisesta.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Omalla parin maratonin vaatimattomalla kokemuksella on todettava, että kasvattavinta ja "arvokkainta" treenikaudessa ovat ne pitkät ja hitaat lenkit. Se kun iskee se seinä maratonilla väkisin, on ainakin joku kokemus yli 2 h juoksemisesta. Joku semmonen kolmen tunnin lenkki silloin tällöin, vaikka kuinka hitaasti, on ihan tämän tankkaustekniikan (välillä tuossa on toki juotava) ja keston kannalta kullankallis maratonille mentäessä.

Toki on tärkeää myös juosta niitä lyhyitä, maratonvauhtisia lenkkejä, pitkät lenkit eivät kasvata vauhtikestävyyttä, mutta henkisesti ne on ne tärkeimmät. Puolikkaalle treenatessa ei kovin pitkiä tarvitse mennä, kun se kesto on kuitenkin sellainen, ettei mennä ohi normaalin glykogeenivaraston.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuo 10km/h kuulostaa hirvittävän hitaalta Snaksterin tasolla, jos ei puhuta ihan palauttavista lenkeistä. Itse tosin juoksen palauttavatkin kovempaa. En jotenkin näe mitään hyötyä siitä, että henkilö kunnon parantuessa säilyttäisi yhä vauhtinsa erittäin alhaisena. Ehkä siitä saa jotain kestävyyttä ultrakisailuun, mutta ainakaan maratonille tai lyhyemmille matkoille treenaaville se on turhaa.

No kyllähän minä tuota vauhtia juoksen nimenomaan lähinnä palauttavat tai sitten reilusti pidemmät pk-lenkit. Mutta kyllähän vauhteja minusta pitää aika reilusti vaihdella. Ja syytä on muistaa myös se, että kaikki lenkit eivät ole varsinaisesti kehittäviä ja että kovat treenit ovat sellaisia, joihin pitää keskittyä kunnolla ja tehdä ne huolellisesti.
 

scholl

Jäsen
No kyllähän minä tuota vauhtia juoksen nimenomaan lähinnä palauttavat tai sitten reilusti pidemmät pk-lenkit.

Erittäin hitaista pitkistä lenkeistä ei ole mielestäni hyötyä, koska se vauhtiero maratonvauhtiin kasvaa liian suureksi, jos hakee kovempaa maratonaikaa. Ainakin lähempänä maratonia. Tonnin vetojesi km-vauhti viittaa johonkin kolmen tunnin mara-aikaan. Pitkän lenkin tarkoitus ei ole kestää yhtä kauan kuin maratonsuoritus kestää ja jos ajatellaan, että juokset maratonin vaikkapa 3.00 tai 3.15 niin juokset vaikkapa 30 kilometriä 6.00 vauhdilla niin se on kolme tuntia ja se on suhteessa mielestäni silloin jo turhan pitkän ajan vievä suoritus. Joku 2.30-2.45 olisi varmasti riittävä kesto. Niinpä joku 30km à 5.30 voisi olla joku maksimilenkki ja sitten lyhyempiä pitkiksiäkin voi tehdä.

Sen sijaan palauttaviin lenkkeihin se sopii ihan hyvin, mutta niissä on silti ehkä tärkeintä se, ettei se aika kasva liian suureksi. Eli se ei ole loppujen lopuksi niin tärkeätä kuinka hitaasti juoksee, koska ne juoksee kuitenkin hitaasti, mutta sen harjoituksen kesto pitäisi mielestäni olla alle kolme varttia.

kovat treenit ovat sellaisia, joihin pitää keskittyä kunnolla ja tehdä ne huolellisesti.

Jos tähtää pitkälle matkalle niin myöskään kovia treenejä ei saa tehdä liian kovaa, koska muuten se palautuminen vie liikaa aikaa. Eli esim. tonnin vetoja ei kannata juosta täysiä, vaan sopivalla vauhdilla. Voisi ajatella esim. niin, että maratonharjoittelussa 800m vedot kestävät minuuteissa saman kuin maraton kestää tunneissa. Eli jos tavoittelee maratonilla 3.30 aikaa niin voisi juosta 800m vetoja 3½min vauhtia ja tuosta voi sitten laskea, mikä tonnin vetojen vauhti voisi olla. Sen sijaan mikäli treenaa vaikkapa kympille niin tilanne on eri. Kovempaa vauhtia ja ehkä vähemmän kilometrejä/enemmän lepoa.

DAF kirjoitti:
Omalla parin maratonin vaatimattomalla kokemuksella on todettava, että kasvattavinta ja "arvokkainta" treenikaudessa ovat ne pitkät ja hitaat lenkit. Se kun iskee se seinä maratonilla väkisin, on ainakin joku kokemus yli 2 h juoksemisesta. Joku semmonen kolmen tunnin lenkki silloin tällöin, vaikka kuinka hitaasti, on ihan tämän tankkaustekniikan (välillä tuossa on toki juotava) ja keston kannalta kullankallis maratonille mentäessä.

Siinä olen samaa mieltä, että yli 2 tunnin juoksemisesta pitää olla kokemusta. Ei kaksi tuntia välttämättä ole edes pitkä lenkki, ellei ole ihan hemmetin kova menijä. Kun en tiedä maratonaikaasi niin on vain tosi vaikea sanoa tuohon muuta. Mitä esim. tuo seinä sinulle tarkoittaa? Jos jalat hyytyvät eli eivät kestä sitä iskutusta jne. niin sitä saa yleensä parannettua riittävällä harjoittelulla. Viikkokilometrit ratkaisevat tässä sekä se kuinka monta harjoitusvuotta/kilometriä yhteensä on tullut taivallettua, eikä pelkästään yksittäisen lenkin kesto. Jos taas tulee totaalisen huono olo tai jotain muuta vastaavaa niin silloin pitää opetella tankkaamaan ja juomaan kisatilanteessa riittävästi ja oikein. Ei siinä ole välttämättä kysymys siitä, että treeneissä mitään tarvii muuttaa, vaan pitää kilpailla maratonilla riittävän monta kertaa, jotta oppii sen, kuinka itsellä se pitää tehdä (miten pitää tankata, koska ja montako geeliä juoksun aikana, kuinka paljon nestettä jne.).

Jos on hyvin kokematon maratonjuoksija niin silloin se on luonnollista, että ainakin alussa noi pitkät lenkit tosiaan pitää ja kannattaa juosta todella hiljaa, muttei enää silloin, jos juoksee tonnin vetoja tuota vauhtia, mitä Snakster juokse. Sanoisin myös niin, että jos maratonvauhti on hiljainen ja juoksukokemus vähäinen niin pitkiä lenkkejä ei ehkä niin hirveän montaa voi tehdä, koska palautuminen niistä kestää liian pitkään. Silloin voi riittää ihan hyvin jotkut vaikkapa 16-20 kilsan lenkit osalla viikoista ja tehdä sitten vain muutama sellainen selkeästi pidempi lenkki. Ei ole oikein sellaista oikopolkua, että nopeasti seuraavalle maratonille voisi parantaa huikeasti suorituskykyä joka tasolla, vaan kun juoksee vaikkapa 5 kertaa viikossa niin lyhyemmät matkatkin nostavat sitä peruskestävyyttä, koska se viikkokilometrimäärä on kuitenkin merkittävin tekijä. Hyvin pitkät lenkit voivat olla joillekin aivan samalla tavalla liian rankkoja harjoituksia kuin liian nopeat vedot.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Erittäin hitaista pitkistä lenkeistä ei ole mielestäni hyötyä, koska se vauhtiero maratonvauhtiin kasvaa liian suureksi, jos hakee kovempaa maratonaikaa. Ainakin lähempänä maratonia. Tonnin vetojesi km-vauhti viittaa johonkin kolmen tunnin mara-aikaan. Pitkän lenkin tarkoitus ei ole kestää yhtä kauan kuin maratonsuoritus kestää ja jos ajatellaan, että juokset maratonin vaikkapa 3.00 tai 3.15 niin juokset vaikkapa 30 kilometriä 6.00 vauhdilla niin se on kolme tuntia ja se on suhteessa mielestäni silloin jo turhan pitkän ajan vievä suoritus. Joku 2.30-2.45 olisi varmasti riittävä kesto. Niinpä joku 30km à 5.30 voisi olla joku maksimilenkki ja sitten lyhyempiä pitkiksiäkin voi tehdä.

No maratonille en varsinaisesti tähtää, joten yli kahden tunnin lenkkejä en käytännössä tee. Päälajini on suunnistus, mutta noita maantiekisoja tulee sillai muuten vaan aika ajoin kiskottua. Puolikkaan enkka on 1.32 ja maratonin 3.30, mikä on suhteessa aika paljon huonompi. Tämän kauden ykköstavoite pelkän juoksun suhteen on parantaa kympin aikaa.
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Eipä noita nopeuksia voi laittaa yhteen muottiin vaan jokainen treenaa ja juoksee mieltymyksiensä mukaan. Itse pääsääntöisesti juoksen pitkät n. 5.10-5.30/km vauhdilla, mutta jos hyvää seuraa saa lenkille, niin vauhti voi olla 6.00/km. Ja varmasti on hyvä treeni, oli vauhti kumpitahansa, jos vaikka matkana on 25km.

Tiedän muutaman 2.4X maratoonarin, jotka juoksevat osan pitkistään lähes 6.00/km vauhtia (kimppalenkeillä jopa yli) ja jotka ovat sitä mieltä, että treeneistä on jopa hyötyä. Toki ko. kaverit juoksevat myös ultria, mutta siitä huolimatta.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Siinä olen samaa mieltä, että yli 2 tunnin juoksemisesta pitää olla kokemusta. Ei kaksi tuntia välttämättä ole edes pitkä lenkki, ellei ole ihan hemmetin kova menijä. Kun en tiedä maratonaikaasi niin on vain tosi vaikea sanoa tuohon muuta. Mitä esim. tuo seinä sinulle tarkoittaa? Jos jalat hyytyvät eli eivät kestä sitä iskutusta jne. niin sitä saa yleensä parannettua riittävällä harjoittelulla. Viikkokilometrit ratkaisevat tässä sekä se kuinka monta harjoitusvuotta/kilometriä yhteensä on tullut taivallettua, eikä pelkästään yksittäisen lenkin kesto. Jos taas tulee totaalisen huono olo tai jotain muuta vastaavaa niin silloin pitää opetella tankkaamaan ja juomaan kisatilanteessa riittävästi ja oikein. Ei siinä ole välttämättä kysymys siitä, että treeneissä mitään tarvii muuttaa, vaan pitää kilpailla maratonilla riittävän monta kertaa, jotta oppii sen, kuinka itsellä se pitää tehdä (miten pitää tankata, koska ja montako geeliä juoksun aikana, kuinka paljon nestettä jne.).

Jos on hyvin kokematon maratonjuoksija niin silloin se on luonnollista, että ainakin alussa noi pitkät lenkit tosiaan pitää ja kannattaa juosta todella hiljaa, muttei enää silloin, jos juoksee tonnin vetoja tuota vauhtia, mitä Snakster juokse. Sanoisin myös niin, että jos maratonvauhti on hiljainen ja juoksukokemus vähäinen niin pitkiä lenkkejä ei ehkä niin hirveän montaa voi tehdä, koska palautuminen niistä kestää liian pitkään. Silloin voi riittää ihan hyvin jotkut vaikkapa 16-20 kilsan lenkit osalla viikoista ja tehdä sitten vain muutama sellainen selkeästi pidempi lenkki. Ei ole oikein sellaista oikopolkua, että nopeasti seuraavalle maratonille voisi parantaa huikeasti suorituskykyä joka tasolla, vaan kun juoksee vaikkapa 5 kertaa viikossa niin lyhyemmät matkatkin nostavat sitä peruskestävyyttä, koska se viikkokilometrimäärä on kuitenkin merkittävin tekijä. Hyvin pitkät lenkit voivat olla joillekin aivan samalla tavalla liian rankkoja harjoituksia kuin liian nopeat vedot.

Neljän tunnin luokasta puhutaan siis. Pitkillä lenkeillä on monta funktiota, samoin sillä seinällä on monta olomuotoa - väittäisin kuitenkin, että se on erittäin isolta osin fyysisen väsymyksen ja glykogeenivarastojen ehtymisen aiheuttama henkinen seinä, ja sitä kokemusta ei vaan lyhyillä lenkeillä mitenkäänpäin saa.

Mäkään en kyllä puhunut Snaksterista, vaan tästä edellisestä kirjoittajasta enemmälti. Snaksin vauhdin tuntien voi olla, että 6 min/km on sellaista hissuttelua ettei kannata alituiseen, mutta kuinka tahansa hitaasta lenkistä (jos se nyt jonkunlaista juoksua on) on aivan varmasti maratontreenissä hyötyä. Sekä kokemuksen, jalkojen että puhtaasti pään keston kannalta. Moni kuvittelee, että sitä hidasta 2 h nylkyttämäänsä tahtia jaksaa jatkaa tuplat, mutta kannattaa kokeilla kaikkien - vaikeaksi tulee jossain kohti. Siinä auttaa, kun on edes kerran kokeillut sitä pidempää jo ennestään.
 

Elazi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Red Wings
Kilojen vaikutus juoksuvauhtiin

Mulla on ylipainoa ja sitä yrittäny pikkuhiljaa saada pois lenkkeilemällä (ja ruokavalion muutoksella). Tällä hetkellä 6 minuutin kilometrivauhti on mulle kova, mutta oon muutaman ~5km pitkän lenkin juossut hiukan tätä vauhtia lujempaa. Syksystä asti oon juoksennellu aktiivisemmin ja 8,5km menee 7 minuutin kilometrivauhdilla helpohkosti, eli juoksu tuntuu hyvältä eikä paikat ole kummemmin kipeinä lenkin jälkeen.

Tämä menee nyt aika paljon teorian puolelle, mutta oon monesti miettinyt, että jos sormia napsauttamalla saisin vaikka 10-15 kiloa painostani pois, niin millaisia kilometrivauhteja sitä pystyisi juosta? Eräs tuttuni sanoi, että kilometrivauhdista voi ottaa viisi sekuntia pois per kilo, mutta mitäs palstaveljet arvioivat?
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Tämä menee nyt aika paljon teorian puolelle, mutta oon monesti miettinyt, että jos sormia napsauttamalla saisin vaikka 10-15 kiloa painostani pois, niin millaisia kilometrivauhteja sitä pystyisi juosta? Eräs tuttuni sanoi, että kilometrivauhdista voi ottaa viisi sekuntia pois per kilo, mutta mitäs palstaveljet arvioivat?

Weight and performance | Running for Fitness

Tuolla laskurilla voi leikkiä. Itse en ihan allekirjoita noita lukemia, mutta onhan se kuitenkin jollain lailla totta, että köykäsemmällä kaverilla tossu liikkuu rivakammin.

Mutta että 4kg:n painonpudotuksella (80kg --> 76kg) olisi lähtenyt 8.46 mara-ajasta pois (3.28.48 ---> 3.20.02)... ei ehkä ihan. Täytyy silti koittaa tsempata, kun varaa olisi helposti ottaa pois ainakin se 5 kiloa.

Tsemppiä muuten Elazi juoksenteluihin. Kun homma muodostuu säännölliseksi, niin kohta huomaan kunnon nousevan vauhdilla. Malttia kuitenkin vaaditaan. Muuten loppuu se säännöllisyys.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös